Ei tuo ensin mainittu pidä alkuunkaan paikkaansa. Opettajien arvosteluperusteet ovat kirjavia, ryhmän taso vaikuttaa vääjäämättä arvosanoihin, eli hyvässä ryhmässä/koulussa hyviä arvosanoja on vaikeampi saada. YO- kokeen arvosana ei ole täydellinen, mutta siinä kaikki on kuitenkin arvosteltu edes suurin piirtein samoin kriteerein.
Tuo kuutonen ja eximia kertoo vain opettajan liian kovasta arvostelusta tai esimerkiksi oppilaan heräämisestä opiskeluun. Hyvän kielipään omaava ehtii vuodessa kirimään paljon, vaikka arvosanojen keskiarvo ei ehtisikään vastaavasti nousta. Noin yleisesti lukion arvostelun pitäisi olla linjassa yo- kokeen arvostelun kanssa, eli 7-8 oppilaan odotettavissa oleva yo- tulos pitäisi olla C-M-E.
Nykyiset opetussuunnitelmat vielä nykyään suosivat entistä enemmän pirstaletiedon oppimista osasuorituksineen. YO- kokeen laajojen kokonaisuuksien hallinta ei pikku pänttäyksellä ennen koetta onnistu. Usein kuulee väitteen, että yo- kokeessa pärjää nippelitiedolla, mutta noin sanova ei asiasta ymmärrä juuri mitään tai ole kokeisiin tutustunut.
Ei kyllä sä nyt olet ymmärtänyt tän ihan väärin. Kun kato YO-kokeessa voi pärjätä kun sattumalta lukee jonkun kirjan jostain ja liikaa osattavia asioita, niin ei voi riittää se että osaa täysivaltaisesti sitä asiaa ja on jokaisella kurssilla ollut hyvä ja oikeasti ymmärtää. Sitä voi viimesenä ilatana joku paska vaan lukee just sen oikeen kohdan ja siksi se kirjoittaa L:n ja se kympin oppilas joka on vetänyt kaikki kurssit sata lasissa, niin sitten se saa hylsyn. Niitähän nää useammahn L:n oppilaat just on, ne lukee sit kokeisiin vaan sattumalta sen oikeen kirjan.
Tässä on nyt noussut haloo, kun nämä sluibailijat, jotka ovat ensin käyneet lähinnä vaan istuskelemassa läpi lukion, ollaan viemässä se mahdollisuus päästä sisään pääsykokeilla, eli tsemppaamalla sen yhden kevään. Nämä tyypit sitten pitää itseänsä jotenkin muiden yläpuolella olevina motivaation ja älykkyyden multihuipentumina ja eivät voi myöntää, että oikeasti he olivat lähinnä osoitus laiskuudesta, eivät mistään muusta. Varsinkaan eivät siitä, että olisivat halunneet oikeasti käyttää sen lukion oppimiseen.
Nyt nämä ovat nousseet barrikaadeille sen puolesta, ettei saa oikeasti mitata nuorten oppimiskykyä ja halukkuutta pitkällä aikajänteellä, mitä siis se yliopisto vaatii, vaan pitäisi mitata yhden kevään rykäystä, rahamäärää että paljonko on laittaa kaikkin kursseihin rahaa ja sitä kenellä on parhaat kyvyt opetella lyhyessä ajassa paljon asioita ulkoa kirjasta. Näitä asioita taas yliopistossa ei hirveästi mitata, kun ollaan siirrytty nimen omaan enemmän ryhmätyötekemiseen ja yhdessä oppimiseen. Aika vähän enää opetellaan yliopistossa mitään ulkoa, enemmän juurikin pitää soveltaa, etsiä tietoa, tutkia yms. Mitään tälläistähän ei todellakaan pääsykokeilla mitata.
