Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[arvee]

@Moto n näkemykseen jatkan sovinistisesti, että tosimiehet, nuo arjen hiljaiset selviytyjät, eivät jaksa vaivautua kiinnittämään huomioita sukupuolirooli-nyansseihin jossain helvetin mainosvideossa: mainoksen idean mies käsittää, oli siinä starana mies- tahi nais-henkilö. Miehet tajuavat yleensä pointit yleisesti, ihmisen toimintana. Naiset ottavat kaiken henkilökohtaisesti: minä olen nainen ja tuossa on nainen joka tekee jotain. Feminismin ongelma, naisten asema kumpuaa juuri tästä, he eli she naiset eivät suostu olemaan ihmisiä länsimaailmassa, he haluavat olla naisia, jotta sitä voisi korostaa loputtomiin.

 

[Useful Idiot]

@Moto n näkemykseen jatkan sovinistisesti, että tosimiehet, nuo arjen hiljaiset selviytyjät, eivät jaksa vaivautua kiinnittämään huomioita sukupuolirooli-nyansseihin jossain helvetin mainosvideossa: mainoksen idean mies käsittää, oli siinä starana mies- tahi nais-henkilö. Miehet tajuavat yleensä pointit yleisesti, ihmisen toimintana. Naiset ottavat kaiken henkilökohtaisesti: minä olen nainen ja tuossa on nainen joka tekee jotain. Feminismin ongelma, naisten asema kumpuaa juuri tästä, he eli she naiset eivät suostu olemaan ihmisiä länsimaailmassa, he haluavat olla naisia, jotta sitä voisi korostaa loputtomiin.

Tämän päivän feminismi on siitä erikoista, että välillä puhutaan esim. "ei ole miehen ja naisten töitä" yms, mutta samaan aikaan toisaalta korostetaan omaa sukupuolta ja tehdään selvää pesäeroa toiseen, mikä nyt vain sillä hetkellä sattuu ajavan omaa agendaa ja oman sukupuolen etua. Välillä on tosin kiva vähän suutahtaakin. En ole vieläkään tietoinen, haluavatko tiinarosenbergit yhdistää sukupuolet, vai repiä ne täysin erikseen.

 

[Fordél]

Tämän päivän feminismi on siitä erikoista, että välillä puhutaan esim. "ei ole miehen ja naisten töitä" yms, mutta samaan aikaan toisaalta korostetaan omaa sukupuolta ja tehdään selvää pesäeroa toiseen, mikä nyt vain sillä hetkellä sattuu ajavan omaa agendaa ja oman sukupuolen etua.

Näinhän menetellään hyvin monen muunkin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasian kohdalla, ja se on ihan järkevä lähestymistapa. Joissain asioissa on järkevää edetä niin, että muutetaan yhteiskuntaa siltä osin kaikille soveltuvaksi, kuten vaikka ammattien tasaisempi jakautuminen sukupuolittain tai rakennetun ympäristön soveltuminen kaikille. Joissain asioissa on puolestaan hyvä korostaa joidenkin ryhmien erityisyyttä, jotta heidän asemaa voidaan parantaa suhteessa muihin ryhmiin, kuten vaikka erilaiset vammaisten etuudet.

Eli eipä feminismi ole tässä kohdin mitenkään erikoinen.

 

[Byvajet]

Näinhän menetellään hyvin monen muunkin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasian kohdalla, ja se on ihan järkevä lähestymistapa. Joissain asioissa on järkevää edetä niin, että muutetaan yhteiskuntaa siltä osin kaikille soveltuvaksi

On kuitenkin ristiriitaista argumentoida yhdessä yhteydessä, ettei sukupuolten välillä ole eroja, mutta sitten perustella toisessa yhteydessä asemaansa sukupuolten välisellä erolla.

Lisäksi ristiriitoja aiheuttaa se, että oma asema katsotaan argumentiksi, mutta samaa oikeutta argumentointiin samalla perusteella ei suoda muille. Monien feministien mielestä naisten asemaa tai naisen kokemusta ei voi ymmärtää kuin nainen, mutta nämä samat feministit eivät suo yhtäläistä oikeutta miehille. Jos mies kokee asemansa sorretuksi, ei feministi anna tällaiselle kokemukselle arvoa, koska kysymys on miehen kokemuksesta.

Loppujen lopuksi feministien argumentoinnissa yhtenäisyydellä ja loogisuudella ei ole mitään merkitystä, koska kukin tilanne tulkitaan kokemuksellisesta näkökulmasta, eikä yhden tilanteen kokemuksen tarvitse olla yhteydessä toisen tilanteen kokemukseen. Ulkopuolisen on tällaista mahdoton ymmärtää, joten vaihtoehdoiksi jää pitää feminismiä silkkana paskana tai sitten alistua feministien mielivaltaan.

 

[Steegil]

Feminismikin on muuttunut viime vuosina yhä ärsyttävemmäksi. Kun kaiken maailman pc-pojat ja ovat vielä näiden kanssa samassa sängyssä, niin meno tulee jatkumaan entistä naurettavampana.

 

[Fordél]

On kuitenkin ristiriitaista argumentoida yhdessä yhteydessä, ettei sukupuolten välillä ole eroja, mutta sitten perustella toisessa yhteydessä asemaansa sukupuolten välisellä erolla.

Onhan se ristiriitaista, jos asiaa käsitellään näin yleisellä tasolla. Kuitenkin jossain kontekstissa on ihan perusteltua korostaa yhtäläisyyttä ja toisessa puolestaan eroavaisuutta.

Jos mies kokee asemansa sorretuksi, ei feministi anna tällaiselle kokemukselle arvoa, koska kysymys on miehen kokemuksesta.

En allekirjoita tällaista väitettä. Sen verran mitä olen eri feministien haastatteluja kuullut, antavat kyllä ihan täyden arvon myös misten omille epä-tasa-arvokokemuksille. Varmasti feministienkin joukosta löytyy jos jonkinlaista näkemystä, mutta ainakaan omien havaintojen perusteella en voi tehdä tuollaista yleistystä.

 

[Byvajet]

En allekirjoita tällaista väitettä. Sen verran mitä olen eri feministien haastatteluja kuullut, antavat kyllä ihan täyden arvon myös misten omille epä-tasa-arvokokemuksille.

Jos etsii feministien kannanottoja Laasasen listaamiin kysymyksiin, niin eipä niitä juuri löydy tai ne ovat vain epäsuorassa yhteydessä naisten aseman ajamiseen. Jos taas naisia uhriuttavassa feministisessä keskustelussa huomauttaa miesten selvästi naisia heikommasta yhteiskunnallisesta asemasta ja vaatii keskusteluun tasa-arvoa, niin miesten ääni hiljennetään heti. Feministien mukaan naisia koskevia epäkohtia käsitellessä ei tule puhua miehiä koskevista epäkohdista. Feministeillä on ihan oma englannista johdettu tai lainattu sanastonsakin, jolla pyritään tukahduttamaan miesten yritykset puolustaa näkemyksiään.

Tällainen kokonaisuuden pois sulkeva keskustelutapa johtaa siihen, että loppujen lopuksi miesten asemaa ei aja kukaan, koska miehet ovat naisia huonompia uhriutumaan ja jakamaan kokemuksiaan sosiaalisesti. Feministiseen tyyliin uhriutuvia miehiä pidetään nössöinä, joiden käsketään hankkia pallit. Tämä kuvio johtaa siihen, että julkisen tasa-arvokeskustelun sisältö on voimakkaasti feministien määrittämä.

Tämän seurauksena näyttää syntyneen miesjoukko, joka hakee hyväksyntää feministien tavoitteita myötäilemällä. Kun vaihtoehdot ovat vastustus, olla hiljaa tai käydä keskustelua feministisin ehdoin, niin jotkut valitsevat feministiset ehdot.

Kokemukseni mukaan tämä 2000-luvun alun tilanne ei ole muuttunut mihinkään. Sama miesten tukahduttaminen ja tasa-arvokeskustelun ohjaaminen vain naisten tai vähemmistöjen tasa-arvoa koskevaksi on feministien piireissä edelleen voimissaan. Niistä porukoista on turha odottaa aktiivista tukea miehille. Feministit eivät puutu meneillään olevaan voimakkaaseen poikien syrjäytymiseen. Heitä asia rupeaa kiinnostamaan vasta sitten, kun 10-20 vuoden perästä syrjäytyneet mpojat häiriökäyttäytyvät ja aiheuttavat naisille harmia. Silloin feministit kaivavat esiin ydinstrategiansa eli uhriutumisen. Nyt kun naisten tulevaan asemaan voitaisiin puuttua konkreettisesti poikia tukemalla, se ei feministejä kiinnosta. Sen sijaan heitä taatusti kiinnostaa miesten syyttäminen myöhemmin.

Se 2000-luvun alun kokemus:

2000-luvun alkupuolella seurasin aktiivisesti myös lähtökuopissaan olleen miesliikkeen alkuaskelia. En ollut Tampereen kokouksessa mutta luin tapahtumista jälkikäteen. Minulle oli täydellisen käsittämätöntä se, että joukko aktiivisia ja äänekkäitä feministejä tuli kokoukseen häiriköimään ja puhumaan naisiin kohdistuvasta perheväkivallasta. Olin täysin samaa mieltä siitä, että naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta on ongelma. Sen sijaan en voinut käsittää sitä, etteivät nuo naiset halunneet antaa miesten edes puhua miesten kokemista ongelmista tapahtumassa, joka oli sitä varten järjestetty.

Samoihin aikoihin tapahtui tämä Anna Moringinkin mainitsema jupakka, jossa vuonna 2004 useat naisjärjestöt julkaisivat kannanoton, jossa nämä kritisoivat miesten kokeman väkivallan tutkimukseen annettua tukea. Jos oikein muistan, niin saman kannanoton julkaisivat ainakin Vasemmistonaiset ja Vihreät naiset ja monet muutkin järjestöt. Se oli itselleni viimeinen niitti. En usko, että olisin erityisesti noteerannut tuota, mikäli tapahtuma olisi ollut yksittäinen.

Omasta näkökulmastani miesjärjestöt olivat pyrkineet varsin neutraalisti ja positiivisesti tekemään yhteistyötä ja tuomaan myös miesten tasa-arvo-ongelmia esille. Vastauksena tuli kylmää suihkua kylmän suihkun perään. Tämän historian valossa en ihmettele lainkaan sitä, että yhteiskunnassamme on paljon miehiä, jotka ovat pettyneet feminismiin ja naisjärjestöihin ja näiden väitteeseen siitä, että edistävät tasa-arvoa. Tasa-arvo, jota edistetään vain yhden sukupuolen kohdalla, ei ole tasa-arvoa.

Vihreiden Marko Kiveläkin on kirjoittanut vihreän feminismin ongelmasta.

Moni puhuja korosti feminismin tasa-arvopuolta ja pyrkimystä irtaantua koko sukupuolijaosta, mutta samaan aikaan meillä on tilanne jossa yksi tärkeimmistä puolueen sisäisistä klikeistä on sulkenut miehet joukostaan ulos ja samaan aikaan meillä on tahoja jotka kampanjoivat äänestämään nimenomaan naista. Eli osalle vihreistä feministeiksi julistautuneista juuri mahdollisimman voimakkaan sukupuolijaon luominen näyttää olevan hyvin korkealla agendalla. Samaan viittaa myös kahden puheenjohtajan mallin (ei toteuteta) puitteissa esille tuodut ideat, että kahta miestä ei pidä sallia puheenjohtajaksi mutta kaksi naista olisi ok.

Olisikin tärkeää, että niin vihreissä kuin yhteiskunnassamme yleisemminkin tehtäisiin selkeä ero aitoa tasa-arvoa tavoittelevien ja naisten etuja ajavien ryhmien välillä, sillä nämä ryhmät eivät todellisuudessa aja samaa asiaa. Sen takia myös vihreissä tarvitaan feminismisanalle määrittely jos vihreissä feminimi-sanaa jatkossakin käytetään.

 

[TosiFani]

...Tällainen kokonaisuuden pois sulkeva keskustelutapa johtaa siihen, että loppujen lopuksi miesten asemaa ei aja kukaan, koska miehet ovat naisia huonompia uhriutumaan ja jakamaan kokemuksiaan sosiaalisesti. Feministiseen tyyliin uhriutuvia miehiä pidetään nössöinä, joiden käsketään hankkia pallit. Tämä kuvio johtaa siihen, että julkisen tasa-arvokeskustelun sisältö on voimakkaasti feministien määrittämä.

Tämän seurauksena näyttää syntyneen miesjoukko, joka hakee hyväksyntää feministien tavoitteita myötäilemällä. Kun vaihtoehdot ovat vastustus, olla hiljaa tai käydä keskustelua feministisin ehdoin, niin jotkut valitsevat feministiset ehdot.

Kokemukseni mukaan tämä 2000-luvun alun tilanne ei ole muuttunut mihinkään. Sama miesten tukahduttaminen ja tasa-arvokeskustelun ohjaaminen vain naisten tai vähemmistöjen tasa-arvoa koskevaksi on feministien piireissä edelleen voimissaan. Niistä porukoista on turha odottaa aktiivista tukea miehille. Feministit eivät puutu meneillään olevaan voimakkaaseen poikien syrjäytymiseen. Heitä asia rupeaa kiinnostamaan vasta sitten, kun 10-20 vuoden perästä syrjäytyneet mpojat häiriökäyttäytyvät ja aiheuttavat naisille harmia. Silloin feministit kaivavat esiin ydinstrategiansa eli uhriutumisen. Nyt kun naisten tulevaan asemaan voitaisiin puuttua konkreettisesti poikia tukemalla, se ei feministejä kiinnosta. Sen sijaan heitä taatusti kiinnostaa miesten syyttäminen myöhemmin...

Tasa-arvokeskustelu on pääosin molemmat osapuolet huomioon ottavaa, ääripäät tuskin muuttavat ajatuksiaan milloinkaan.

Hauskaa tämän hetkisessä keskustelussa on nimenomaan valkoisen heteromiehen uhriutuminen, kun meitä ei puolusta kukaan. Nyt keskustelu sai vielä buustia, kun USA:n presidentiksi valittiin valkoisen miehen karaktyyri, joka uskaltaa sanoa asiat niin kuin niiden kuuluu olla. Monella miehellä tuntuu olevan aika heikko itsetunto.

 

[Patapakka]

Koko teksti

Aivan erinomaista analyysia asiasta. Feminismin lähtökohta käytännössä tuntuu olevan aina se, että nainen on yhteiskunnassa uhrin asemassa mieheen nähden. Toki virallisesti sanovat feminismin ajavan tasa-arvoa kaikille, mutta käytännön kokemus ainakin itselläni on aivan eri. Se on kuitenkin sanottava, että @Fordél tapaan olen feministien kanssa keskustellessani huomannut, että kahden kesken keskustellessa ja erilaisissa haastatteluissa he eivät tuomitse miesten ongelmia, vaan ottavat ne asiallisesti ja vakavasti. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti konkretisoidu tekoina. Julkisesti ja somessa nostetaan esille naisten kokemaa epätasa-arvoa korostetun voimakkaasti.

Tuo peruslähtökohta, jonka mukaan nainen on edelleen miestä heikommassa asemassa yhteiskunnassa, tuntuu olevan feministeille punainen vaate, jota ei saisi kyseenalaistaa ollenkaan. Sen kyseenalaistajat leimataan säälittäviksi vässyköiksi tms., mikä on tässäkin ketjussa nähty. Edelleen kuitenkin erilaisia tilastoja tutkimalla voi aivan realistisesti tulla myös siihen johtopäätökseen, että se onkin mies, joka on keskimäärin naista heikommassa asemassa (Suomessa siis). Näkökulmakysymyshän tämä on ja sinänsä vertailu siitä, ketä on heikoimmassa asemassa, on kohtuu turhaa. Mutta kun katsoo, kuinka paljon naisten ongelmista kannetaan huolta ja kuinka paljon miesten, niin se ei ole alkuunkaan kyllä tasapainossa sen suhteen minkälaisia ongelmia miehillä on.

EDIT: Se on lisättävä vielä, että feministejäkin on todella moneen junaan. On erilaisia näkökulmia siitä, mitä kyseinen ajatussuunta isossa kuvassa ajaa. Feminismiin enemmän perehtynyt ja tasa-arvoasioista kiinnostunut ihminen saattaa hyvinkin aidosti ajatella tasa-arvoasioita kaikkien kannalta tasapuolisesti (mikäli se ylipäätään on mahdollista). Ongelma on kuitenkin se, että tavallinen suomalainen nainen on feministisen uutisoinnin kautta saatu vakaasti uskomaan, että hän naisena on lähtökohtaisesti miestä heikommassa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hyvää feminismissä on ehdottomasti pyrkimys purkaa liian vahvoja sukupuolirooleja.

 

[TosiFani]

... Edelleen kuitenkin erilaisia tilastoja tutkimalla voi aivan realistisesti tulla myös siihen johtopäätökseen, että se onkin mies, joka on keskimäärin naista heikommassa asemassa (Suomessa siis). Näkökulmakysymyshän tämä on ja sinänsä vertailu siitä, ketä on heikoimmassa asemassa, on kohtuu turhaa. Mutta kun katsoo, kuinka paljon naisten ongelmista kannetaan huolta ja kuinka paljon miesten, niin se ei ole alkuunkaan kyllä tasapainossa sen suhteen minkälaisia ongelmia miehillä on...

Olisi mielenkiintoista lukea niitä tilastoja, joiden mukaan mies on keskimäärin heikommassa asemassa Suomessa.

Koulumaailmassa poikien heikkoudet on tiedostettu, mm. lukemaan oppimisen heikkous vrt. tytöt. Uusi opetussuunnitelma parantaa poikien oppimisympäristöä.

 

[Patapakka]

Olisi mielenkiintoista lukea niitä tilastoja, joiden mukaan mies on keskimäärin heikommassa asemassa Suomessa.

Koulumaailmassa poikien heikkoudet on tiedostettu, mm. lukemaan oppimisen heikkous vrt. tytöt. Uusi opetussuunnitelma parantaa poikien oppimisympäristöä.

Tämä Laasasen lista toimii hyvänä listauksena miesten kokemista tasa-arvo-ongelmista.

Mutta kuten sanottua, asiaan on erilaisia näkökulmia. Minä en ole ehdottomasti sitä mieltä, että mies on heikommassa asemassa kuin nainen, asia on monisyisempi kuin vain nokittelu siitä kumpi valtavirran sukupuolista on heikommassa asemassa. Kovin iso osa naisista tuntuu kuitenkin ajattelevan niin, että nainen on automaattisesti heikommassa asemassa ja kuten todettua, tämän väitteen voi mielestäni uskottavasti kyseenalaistaa.

Ehdottomasti hyvä asia, että uudssa opetussuunnitelmassa poikien heikko koulumenestys on huomioitu ja siihen on reagoitu pyrkimällä huomioimaan laajemmin erilaisia oppijoita. Monipuolistuvat oppimisympäristöt, ilmiöpohjaisuus ja yhteisöllinen oppiminen ovat nähdäkseni asioita, jotka antavat erilaisille oppijoille tilaa.

 

[TosiFani]

Tämä Laasasen lista toimii hyvänä listauksena miesten kokemista tasa-arvo-ongelmista...

Minulle tulee mieleen valkoisen miehen uhriutuminen tuosta listasta.

 

[Steegil]

Minulle tulee mieleen valkoisen miehen uhriutuminen tuosta listasta.

Tämä alkaa jo olla väsynyt argumentti. Kun valkoinen mies yrittää tuoda ongelmat esille, se on aina uhriutumista.

Kumma kyllä feministejä tai muita sankareita ei uhriutumisesta syytetä, tai oikeastaan heitä ei edes uskalleta uhriutumisesta syyttää.

Moniääninen yhteiskunta koskee kaikkia muita, paitsi valkoisia miehiä.

 

[Patapakka]

Minulle tulee mieleen valkoisen miehen uhriutuminen tuosta listasta.

Ok, se on sinun näkökulmasi asiaan. Tavallaan kommenttisi kuvastaa valitettavan hyvin sitä asenneilmapiiriä, mikä miesten kokemiin ongelmiin liittyy: tyhjänpäiväistä valittamista olemattomista ongelmista.

On mielenkiintoista, mistä tällainen ajattelu kumpuaa. Samalla logiikalla naisten ongelmat voidaan tuomita valkoisen naisen uhriutumiseksi. Itse en sellaista ajattelua kuitenkaan kannata, en miesten enkä naisten osalta.

Edit: @Steegil toikin hyvin esille sen, että moniääninen yhteiskunta ei kovin monen mielestä ole valkoisen heteromiehen oikeus.

 

[TosiFani]

Tämä alkaa jo olla väsynyt argumentti. Kun valkoinen mies yrittää tuoda ongelmat esille, se on aina uhriutumista.

Kumma kyllä feministejä tai muita sankareita ei uhriutumisesta syytetä, tai oikeastaan heitä ei edes uskalleta uhriutumisesta syyttää.

Moniääninen yhteiskunta koskee kaikkia muita, paitsi valkoisia miehiä.

Ok, se on sinun näkökulmasi asiaan. Tavallaan kommenttisi kuvastaa valitettavan hyvin sitä asenneilmapiiriä, mikä miesten kokemiin ongelmiin liittyy: tyhjänpäiväistä valittamista olemattomista ongelmista.

On mielenkiintoista, mistä tällainen ajattelu kumpuaa. Samalla logiikalla naisten ongelmat voidaan tuomita valkoisen naisen uhriutumiseksi. Itse en sellaista ajattelua kuitenkaan kannata, en miesten enkä naisten osalta.

Edit: @Steegil toikin hyvin esille sen, että moniääninen yhteiskunta ei kovin monen mielestä ole valkoisen heteromiehen oikeus.

On helppo listata erilaisia tilastoja, ilman syvempää analyysia ja asevelvollisuuden vetäminen tähän keskusteluun on kyllä feminismiä parhaimmillaan. Syrjäytyminen, alkoholisoituminen, asunnottomuus ja itsemurhat ovat suomalaisen miehen ongelmia, mutta mistä nämä ongelmat johtuvat? Onko nykyinen "feministinen" järjestelmä tai vallitseva ajattelumalli syy ongelmiin?

 

[Geezer]

Minulle tulee mieleen valkoisen miehen uhriutuminen tuosta listasta.

Mahdoitkohan lukea koko listaa, vai oletko aidosti sitä mieltä, että 5. kohta ja miesten heikko asema huoltajuuskiistoissa kielii uhriutumisesta?

 

[Byvajet]

Mutta kuten sanottua, asiaan on erilaisia näkökulmia.

Tasa-arvoaatteen äänekkäimmille ei ole, koska aate ei pyri tasa-arvon vaan ideologian toteuttamiseen. Feminismikin kääntyy koko ajan korostuneemmin kaupunkilaisen koulutetun naisen arvoja ajavaksi. Se unohtaa esimerkiksi uskonnolliset näkemykset ja vakaumukset, kansallismielisyyden, elämän pyhittämisen koti-äitiydelle ja muut feministisesti värittynyttä ideologista tasa-arvoa vastustavat rooliodotukset. Feministi ei ole kenen tahansa naisen asialla vaan ainoastaan oikealla tavalla feministisen naisen asialla. Feministeille Tiina Wiik on paska nainen, koska hänen arvonsa eivät vastaa tasa-arvoideologiaa. Ensin tulee feministi, vasta sitten muut. Feminismi perustuu epätasa-arvolle, erilaisten ulos sulkemiselle.

Tasa-arvosta tulee tasa-arvoa, kun se ei tukahduta ääniä vaan päästää niitä esiin. Nykyään tapana on kuitenkin nimittää tasa-arvoksi liberaalia maailmankatsomusta, jossa korostuvat naisten ja vähemmistöjen oikeudet. Jos tasa-arvokeskusteluun pyrkii nostamaan esiin ääniä, jotka sotivat liberaaleja näkemyksiä vastaan, ne yritetään vaientaa. Kansallismielistä feminismiä ei julkisesti ole, koska tasa-arvoaate kieltää sen.

Suomalaiselle tasa-arvokeskustelulle on kuvaavaa, että maassa, jossa miehet määrätään vankeusrangaistuksen uhalla asepalvelukseen ja naisia ei, keskustelu pyörii mainoskampanjien ympärillä. Miesten asevelvollisuus ei tunnu olevan tasa-arvokeskustelijoille polttava ongelma. Sitä pidetään itsestäänselvänä. Miesten syrjäytyminen, itsemurhat, heikko terveys, joutuminen väkivallan uhriksi, jääminen koulutuksen ulkopuolelle, yksinäisyys tai alkoholismi ovat itsestäänselvyyksiä. Ne vain ovat. Miksi ne feministejä kiinnostaisivat, koska ne eivät kuulu tasa-arvoideologiaan? Samaan aikaan kun tilastot huutavat miesten heikkoa asemaa, feministit tarttuvat sanoihin. Perustiloja kuvaavat tilastot ovat feministeille toissijaisia, jos ne eivät palvele feministien aatetta.

Viime kädessä kysymys on empatian puutteesta. Kun ideologia sokaisee, ihminen menettää kykynsä katsoa asioita erilaisista näkökulmista ja yrittää ymmärtää erilaisia ihmisiä. Kun kuuntelee äänekkäimpiä tasa-arvon kannattajia, ymmärtää nopeasti, että heillä on valmis käsitys tasa-arvosta. Tasa-arvo ei voi kuitenkaan koskaan toteutua, jos sillä on pysyvä sisältö. Tasa-arvo on herkkyyttä kuunnella ja uskaltaa nähdä eri tavoin. Se ei ole valmiita tavoitteita vaan halua hyväksyä erilaisuus ja uskallusta kohdata se. Tasa-arvoaatteeseen sitoutuneet eivät tahdo kohdata. He tahtovat julistaa itse määrittelemäänsä.

 

[Patapakka]

On helppo listata erilaisia tilastoja, ilman syvempää analyysia ja asevelvollisuuden vetäminen tähän keskusteluun on kyllä feminismiä parhaimmillaan. Syrjäytyminen, alkoholisoituminen, asunnottomuus ja itsemurhat ovat suomalaisen miehen ongelmia, mutta mistä nämä ongelmat johtuvat? Onko nykyinen "feministinen" järjestelmä tai vallitseva ajattelumalli syy ongelmiin?

On eri keskustelun aihe, että mistä ongelmat johtuvat. Minulla ei ole antaa siihen vastausta, en ole niin fiksu ihminen.

Oleellista sen sijaan tässä on se, kuinka vähälle huomiolle miesten ongelmat jäävät julkisessa keskustelussa verrattuna naisten ongelmiin. Se on seurausta feministisestä maailmankuvasta ja niin kauan kuin miesten ongelmista puhutaan näin räikeän vähän kuin nyt, niin kauan niille ei uskoakseni myöskään tulla mitään isompaa tekemään. Ja edelleen kun esimerkiksi tuota Laasasen listausta miesten ongelmista tarkastelee, niin kyllä tuossa nyt on aika isoja asioita. Kun niitä vertaa esimerkiksi julkisessa tasa-arvokeskustelussa jatkuvasti esiin nousevaan naisten vähäiseen määrään pörssiyhtiöiden hallituksissa, niin aika selväksi tulee, kenen ehdoilla tasa-arvokeskustelua käydään: naiseliitin. Tällä en halua vähätellä aitoja naisten kokemia ongelmia, kuten äitiyden kustannusten kasautumista naisen työnantajalle, mikä sitten helposti vaikuttaa naisen koko työuraan.

Ja tuo, että olet peräänkuuluttamassa syvempää analyysia, kun olet juuri itse edellisessä viestissä tuominnut miesten tasa-arvo-ongelmat valkoisen miehen uhriutumiseksi yhden lausen one-linerilla, niin.... Enpä tiedä mitä sanoa. Toki tapasi käydä keskustelua julkisesti on tullut tutuksi jo muista viestiketjuista.

 

[Jeffrey]

Feminismi on todellakin muuttunut, harmi kyllä. Siinä missä ennen feminismi tarkoitti sukupuolten välistä tasa-arvoja, tänäpäivänä se tarkoittaa naisten etujen ajamista valkoiseen mieheen verrattuna.

 

[Action Bronson]

Miehet voisivat keskenään nostaa nämä aiheet tapetille, mutta näin ei kuitenkaan tapahdu. Onko valtaosa miehistä tyytyväisiä tilanteeseen vai eletäänkö sellaisessa maailmassa jossa tuollaisesta valittaminen olisi akkamaista ruikuttamista ja käsketään ostamaan hamekangasta.

Se, että miesten ongelmat eivät ole feministien silmissä samanlainen ongelma on sekin ihan luonnollista. Nämä ongelmat eivät kosketa heitä ja siksi ne eivät aiheuta sen suurempaa polemiikkia. Samahan se on kun jossain huitsin nevadassa tapahtuu jotain kymmeniä ihmisiä vaativia pommi-iskuja. Asia ohitetaan usein olkaa kohauttamalla ja palataan joka keväiseen koirankakkakeskusteluun.

 

[Steegil]

Miehet voisivat keskenään nostaa nämä aiheet tapetille, mutta näin ei kuitenkaan tapahdu. Onko valtaosa miehistä tyytyväisiä tilanteeseen vai eletäänkö sellaisessa maailmassa jossa tuollaisesta ruikuttaminen olisi akkamaista ruikuttamista ja käsketään ostamaan hamekangasta.

Tätähän esiintyy tälläkin palstalla näiden "oikeamielisten" leiristä, kun valkoinen mies nostaa jonkun ongelman esille, niin se on lähes aina vain uhriutumista.

Suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon äänekäs äänitorvi TosiFanikin, tossa juuri hetki sitten kumosi ihan konkreettiset ongelmat yhdellä lauseella.

 

[Action Bronson]

Tätähän esiintyy tälläkin palstalla näiden "oikeamielisten" leiristä, kun valkoinen mies nostaa jonkun ongelman esille, niin se on lähes aina vain uhriutumista.

Yritätkö nyt sanoa, että nämä "miehentapaiset" äänimaljahierojat pistää äiänköriläät ruotoon? En usko. Uskoisin, että moni heistä haluaisi, että tuollainen terminologia ja aatemaailma poistuisi keskusteluista täysin. On kuitenkin totta, että myös miesten joukossa on näitä suunpielet vaahdossa mekastavia äärifeministejä.

 

[Lystikäs]

Suomalaiselle tasa-arvokeskustelulle on kuvaavaa, että maassa, jossa miehet määrätään vankeusrangaistuksen uhalla asepalvelukseen ja naisia ei, keskustelu pyörii mainoskampanjien ympärillä. Miesten asevelvollisuus ei tunnu olevan tasa-arvokeskustelijoille polttava ongelma. Sitä pidetään itsestäänselvänä. Miesten syrjäytyminen, itsemurhat, heikko terveys, joutuminen väkivallan uhriksi, jääminen koulutuksen ulkopuolelle, yksinäisyys tai alkoholismi ovat itsestäänselvyyksiä. Ne vain ovat. Miksi ne feministejä kiinnostaisivat, koska ne eivät kuulu tasa-arvoideologiaan? Samaan aikaan kun tilastot huutavat miesten heikkoa asemaa, feministit tarttuvat sanoihin. Perustiloja kuvaavat tilastot ovat feministeille toissijaisia, jos ne eivät palvele feministien aatetta.

Fiksuja sanoja. Allekirjoitan. Tekstistä tuli mieleeni tämä vanha klassikko. Kiteyttää jotenkin hyvin tuon feministisen ajattelumallin.
Eva Biaudet ja tasa-arvo - YouTube

 

[Patapakka]

Miehet voisivat keskenään nostaa nämä aiheet tapetille, mutta näin ei kuitenkaan tapahdu. Onko valtaosa miehistä tyytyväisiä tilanteeseen vai eletäänkö sellaisessa maailmassa jossa tuollaisesta valittaminen olisi akkamaista ruikuttamista ja käsketään ostamaan hamekangasta.

Tämä on mielenkiintoinen kysymys ja kyllä tuossa olettamuksessasi on nähdäkseni perää. Mies haluaa olla perinteinen miehekäs mies ja siihen ei kuulu valittaminen.

Nyt varmaan joku tästä suuttuu, mutta sanonpa silti, että tässä on kyse myös pariutumisesta ja ennenkaikkea naisten pariutumispreferensseistä. On ikiaikainen fakta, että naisten kiinnostus pariutumismielessä kohdistuu maskuliinisiin, perinteisen miehekkäisiin, statusta ja varallisuutta omaaviin miehiin. Koetaanko miesten ongelmista ääneen omalla nimellään puhuva mies sitten tällaiseksi? Aivan, ei alkuunkaan. Ja koska perusmiehelle menestys naismarkkinoilla on oikeasti aika iso asia, niin keskustelun käymisessä tämän aihepiirin asioista muusta kuin feministisen maailmankuvan näkökulmasta ei ole perusmiehellä Suomessa juurikaan kuin hävittävää.

 

[TosiFani]

On eri keskustelun aihe, että mistä ongelmat johtuvat. Minulla ei ole antaa siihen vastausta, en ole niin fiksu ihminen.

Oleellista sen sijaan tässä on se, kuinka vähälle huomiolle miesten ongelmat jäävät julkisessa keskustelussa verrattuna naisten ongelmiin...

Jos käytät tuollaista listaa perusteena väitteellesi, mies on Suomessa keskimäärin naista heikommassa asemassa, oletan, että tiedät mistä puhut. Kun puhutaan esimerkiksi asunnottomuudesta, puhutaan pienestä joukosta ihmisiä (n. 8000), joista yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Liittyykö ongelma jotenkin näiden ihmisten sukupuoleen? Saako yksinäinen nainen helpommin tuetun vuokraasunnon kuin mies? Käsittääkseni sukupuolella ei tässä kohtaa ole merkitystä. Kaipaisin näihin listoihin hieman taustaa, muutenhan kyse on tyypillisestä ääripääkeskustelusta, jossa esitellään omalle agendalle sopivia tilastoja.

Alkoholismista puhutaa hyvin paljon julkisuudessa, mutta kun se on arkipäiväistä, sen ei ajatella koskevan miesten ongelmia. Julkisessa keskustelussa esiintyy paljon sellaisia asioita, joita ihmiset eivät noteeraa vaan sivuuttavat ne arkipäiväisinä. Mutta jos esille nousee kiinnostava tai häiritsevä aihe, sitä kommentoidaan eri foorumeilla. Veikkaisin, että tässäkin keskustelussa mennään mutu-pohjalta. Olisi mielenkiintoista tietää, onko aiheesta tehty tutkimuksia.

Marraskuu on ainakin miesten ongelmien kuukausi, viiksiä kasvatetaan ja eturauhassyövästä puhutaan.