Tarja Halonen

[Rick Rother]

Muistan ne presidentinvaalin 2000 ensisijaisesti Aku Ankassa samaan aikaanjärjestetyssä Ankkalinnan pormestarivaalista. Äänestimme lomakkeellamme broidien kanssa Tikua. Esko Aholla oli sama numero, joten fanitimme Ahoa. Halosen kanssa sama numero oli muistaakseni Heluna Ammulla.

Olin siis skidi, kun Halonen aloitti presidenttinä. Ensimmäinen kausi meni ala- ja yläasteella ja suhtautuminen oli ensin kunnioittavaa, koska presidentti oli lapselle kyseenalaistamaton instituutio. Ylä-asteella Jopen imitaatioiden ja ehkä Venäjään liittyvän kritiikin tai jonkun negatiivisen vireen perusteella Halosesta tuli hassu hahmo.

Lukiossa sitten perehtyessäni historiaan ja yhteiskuntaoppiin syvällisemmin alkoi oma suhtautumiseni Halosta kohtaan kriittistymään. Kuulun toki siihen perinteeseen, jossa venäjäsympatioita on pidetty epäisänmaallisena.

Niinistön kaudella, kun on ollut ensimmäinen verrokki samaan aikaan, kun instituutiota on osannut arvioida, Halosen presidenttikausi ja aiempi poliittinen toiminta alkoi vaikuttaa ja vaikuttaa aina enemmän tunkkaiselta. Tuntuu hassulta, että vielä tässäkin maailmantilanteessa lausunnot vaikuttavat siltä, että ne tulevat värilasien läpi.

 

[erku]

Martti Ahtisaari ei presidenttikautensa jälkeen ajatellut demareista ja etenkään vasemmistodemareista lämmöllä, mutta ei pelkästään Ahtisaaren sivuuttamisesta vuoden 2000 presidentinvaaleissa (siitähän tuossa oli käytännössä kyse, vaikka joku vasemmistospede koettaa joskus toisin selitellä).

Minusta on aika ihmeellistä sanoa, että Ahtisaari olisi sivuutettu vuoden 2000 vaaleista, kun demarien puoluejohto jopa suostutteli häntä ehdokkaaksi. Se nyt vain kuuluu puoluedemokratiaan, että tiettyjen kriteerien täyttyessä myös ennakkosuosikki voidaan haastaa ja jos ennakkosuosikki tästä suivaantuu eikä asetu ollenkaan ehdolle puolueen sisäisessä kisassa, niin kummallista siitä on haastajaa tai puolueen johtoa syyttää, jos siis demokraattisia prosesseja haluaa kunnioittaa.

Demareissa ei ole mitenkään ihmeellistä, että vallassa olevia haastetaan. Esimerkiksi 2002 Paavo Lipponen oli jo maan historian pitkäaikaisimpia pääministereitä, mutta silti Erkki Tuomioja haastoi hänet demareiden puheenjohtajavaalissa. Jos Lipponen olisi tästä suivaantunut ja vetäytynyt ehdokkuudesta, olisi kai kyseessä ollut kääpiön terminologiassa Lipposen sivuuttaminen.

 

[mjr]

Aika vaisusti ja niukanpuoleisesti ovat Jatkoajan demarit ja vasemmistolaiset muistelleet Martti Ahtisaaren elämäntyötä eilen ja tänään. Siihen on syynsä.

Enpä taida liberaalina ihan kuulua joukkoon, mutta siis minua Ahtisaaren oikeistososiaalidemokratia ei haittaa yhtään, päinvastoin. Sen sijaan suhtaudun häneen viileästi sen takia, että oli presidenttinä väärässä roolissa, eikä pystynyt pitämään Koiviston riittävästi päivittämää perustuslakia olennaisesti koskemattomana. Tuloksena oli tämä sekava ja ontuen toimiva hybridi-presidenttiys, mikä ei ole kala eikä lintu - ja mikä olisi nyt suht pian muunnettava sitten täysin symboliseksi viraksi.

Sen sijaan diplomaattina ja rauhantekijänä uransa oli loistava ja vaikuttava, suomalainen suurmies, jonka Nobel oli täysin ansaittu.

 

[Petri1981]

Tarja Halonen on tehnyt ehkä enemmän kuin kukaan muu, mitä tulee pyrkimyksiin pettää tämä meidän oma isänmaa. Tai ainakin hän on kirkkaasti kärkikahinoissa. Siinä mielessä pidän kyllä erikoisena, miksi juuri hän oli esimerkiksi tuolla A-Studiossa muistelemassa tätä suurmiestä.

 

[Ollakseni]

Tarja Halonen sai arvostelua Ahtisaari-muisteluistaan A-studiossa – näin hän vastaa

Halonen kiistää, että hän olisi haastanut Ahtisaaren presidenttiyden vuonna 1999. ”En ollut aloitteellinen”, hän sanoo.

yle.fi

"Halonen sanoo Ylelle, että nyt pitäisi keskittyä Ahtisaaren muistelemiseen ja hänen perintönsä kunnioittamiseen eikä hänen ja Ahtisaaren suhteen ruotimiseen."

Tuosta olen kyllä samaa mieltä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Minusta on aika ihmeellistä sanoa, että Ahtisaari olisi sivuutettu vuoden 2000 vaaleista, kun demarien puoluejohto jopa suostutteli häntä ehdokkaaksi. Se nyt vain kuuluu puoluedemokratiaan, että tiettyjen kriteerien täyttyessä myös ennakkosuosikki voidaan haastaa ja jos ennakkosuosikki tästä suivaantuu eikä asetu ollenkaan ehdolle puolueen sisäisessä kisassa, niin kummallista siitä on haastajaa tai puolueen johtoa syyttää, jos siis demokraattisia prosesseja haluaa kunnioittaa.

Demareissa ei ole mitenkään ihmeellistä, että vallassa olevia haastetaan. Esimerkiksi 2002 Paavo Lipponen oli jo maan historian pitkäaikaisimpia pääministereitä, mutta silti Erkki Tuomioja haastoi hänet demareiden puheenjohtajavaalissa. Jos Lipponen olisi tästä suivaantunut ja vetäytynyt ehdokkuudesta, olisi kai kyseessä ollut kääpiön terminologiassa Lipposen sivuuttaminen.

Tämän tapainen keskustelu on käyty muutamasti aiemminkin. Siinä sinun tulee vastata lainatun mukaisesti. Minun osani taas on vastata tuohon jokseenkin siten, että puolueen ehdokkaana valituksi tulleen tasavallan presidentin alistamisen puolueen sisäiseen ehdokasäänestykseen tms. tulkitaan selkeästi epäluottamuksen osoitukseksi. Ei ole ihan tavallisin tilanne Suomessa tai läntisissä demokratioissa, ettei oma puolue nosta istuvaa presidenttiä ehdokkaaksi, jos tällä voisi olla haluja jatkokaudelle. Ahtisaari oli kohtalaisen suosittu, ja olisi voinut tulla valituksi, mutta Suomessa oli tuohon aikaan paineita saada presidentiksi nainen. Toisaalta myös Sauli Niinistöä pidettiin hyvinkin varteenotettavana ehdokkaana siihen saakka, kunnes hän ilmoitti, ettei olekaan käytettävissä.

Ja vielä, demarien vasemmalla laidalla Ahtisaari ei tyydyttänyt, mitä ilmeisimmin työväenhenkisyyden puutteen ja selkeän länsisuuntautuneisuuden vuoksi. Vasemmistodemareissa pesi noihin aikoihin laajasti länsi- ja NATO-kielteinen suuntaus. Ahtisaarta pidettiin myöhemmin vääräksi osoittautuneelle ja mm. Tuomiojan ja Halosen aatemaailmaa mukailleelle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ideologialle ristiriitaiseksi hahmoksi, jonka tilalla etenkin itäsuuntaa kerkeästi myötämielistelevä vasen demarisiipi halusi nähdä toisenlaisen hahmon. No he onnistuivat, varsinkin kun Ahtisaari ei välittänyt lähteä mihinkään demarien sisäisiin ehdokasäänestyksiin. Lopputuloksena tasavallan presidentiksi valittiin lopulta ihan erilainen hahmo, ja oikein sellainen kummelihahmohan sieltä sitten tuli.

 

[Zolomy]

Tarja Halonen sai arvostelua Ahtisaari-muisteluistaan A-studiossa – näin hän vastaa

Halonen kiistää, että hän olisi haastanut Ahtisaaren presidenttiyden vuonna 1999. ”En ollut aloitteellinen”, hän sanoo.

yle.fi

– Pyrin selvittämään, ehkä sitten myös jotenkin epäonnistuneesti sitä, miten ne asiat liittyivät suurempaan kokonaisuuteen.

Halonen arvioi, että osa kritiikistä liittyy hänen henkilöönsä.

– Kuultuaan jo nimeni he sulkivat television.

Eipä tuota voi osuvammin tiivistää. Katkeruus on käsinkosketeltavaa tässäkin ketjussa.

 

[Tadu]

Eipä tuota voi osuvammin tiivistää. Katkeruus on käsinkosketeltavaa tässäkin ketjussa.

Samanlaista kuin Marin-ketjussa. Enemmistö on väärässä ja fanit oikeassa.

 

[Petri1981]

Eipä tuota voi osuvammin tiivistää. Katkeruus on käsinkosketeltavaa tässäkin ketjussa.

Miksi Tarja Halosen kohdalla kritiikki on täysin aiheetonta ja pelkkää katkeruutta?

 

[Espoon Siniset]

Muistan ne presidentinvaalin 2000 ensisijaisesti Aku Ankassa samaan aikaanjärjestetyssä Ankkalinnan pormestarivaalista. Äänestimme lomakkeellamme broidien kanssa Tikua. Esko Aholla oli sama numero, joten fanitimme Ahoa. Halosen kanssa sama numero oli muistaakseni Heluna Ammulla.

Halonen ja Aho olivat ensimmäisen ja toisen kierroksen välissä Uutisvuodossa ja siinä oli tuo samainen äänestys. "Yllättäen" molemmat äänestivät sitä, jolla oli sama numero kuin itsellään.

 

[Metukka]

Tarja Halonen sai arvostelua Ahtisaari-muisteluistaan A-studiossa – näin hän vastaa

Halonen kiistää, että hän olisi haastanut Ahtisaaren presidenttiyden vuonna 1999. ”En ollut aloitteellinen”, hän sanoo.

yle.fi

"Halonen sanoo Ylelle, että nyt pitäisi keskittyä Ahtisaaren muistelemiseen ja hänen perintönsä kunnioittamiseen eikä hänen ja Ahtisaaren suhteen ruotimiseen."

Aivan kuten hän itsekin teki eilen. Boldaus oma.

 

[Roger Moore]

Vielä kun olisivat saaneet houkuteltua Väyrysen mukaan muistelemaan Ahtisaarta, olisi kritiikki ollut vielä kovempaa. Ehkä sitten ensi kerralla.

Paavo Väyrynen olisi syyttänyt Ahtisaarta mediapelistä, kehtasikin kuolla ja näin sai jälleen median huomion itseensä.

 

[BigRedCat]

Ensimmäinen kohta selitti Halosen yhteyden Namibiaan, mikä oli yhteinen tekijä hänen ja Ahtisaaren välillä ja liittyi siihen kuinka Halonen itse todisti Ahtisaaren nauttiman arvostuksen kyseisessä maassa. Toinen kohta liittyi siihen, miten Halosen kokemuksen mukaan kv-tehtäviä arvostettiin ennen ja jälkeen Ahtisaaren presidenttiyden. Antaa henkilöstä "hiukan" pakkomielteisen kuvan, jos keskittyy laserintarkasti tuollaisiin lyhyisiin kontekstia luoviin lauseisiin ja oikein laskee kuinka monta kertaa joku kehtaa sanoa "minä".

Eipä tuota voi osuvammin tiivistää. Katkeruus on käsinkosketeltavaa tässäkin ketjussa.

Olisikohan nyt kuitenkin niin, ettei jatkislaisten pakkomielteisyys ja katkeruus ole tässä keskiössä.

Tai mistä lie tämäkin valtio-opin professori Haloselle katkera, vai onko peräti pakkomielteinen laserintarkkoine keskittymisineen?

Martti Ahtisaari | Tutkija pitää Tarja Halosen puheita A-studiossa odottamattomina – Näin hän arvioi presidenttien suhdetta

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari piti Halosen puheita A-studiossa odottamattomina.

www.hs.fi

”Oma havaintoni oli, että Halosen esiintyminen tuossa tilaisuudessa, jossa muistellaan edesmennyttä ihmistä, sen sävy oli vähän odottamaton”, Ruostetsaari sanoo.

Ruostetsaari kertoo panneensa merkille erityisesti Halosen puheet Namibiasta, jossa Ahtisaaren johtama sovitteluoperaatio johti maan itsenäistymiseen vuonna 1990.

”Halonen antoi ymmärtää, että monilla suomalaisilla oli sinne jo aiemmin yhteyksiä, esimerkiksi hänellä itsellään Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Hänen lausuntojensa sävystä syntyi sellainen kuva, että hän toi itseään esille.”


Halosen viestintä nyt vain ei ole ollut kamalan onnistunutta viimeisen parin(kaan) vuoden aikana ja itseään käy syyttäminen siitä, että joutuu sanomisiaan tai sanomattomuuksiaan selittelemään.

 

[Zolomy]

Olisikohan nyt kuitenkin niin, ettei jatkislaisten pakkomielteisyys ja katkeruus ole tässä keskiössä.

Tai mistä lie tämäkin valtio-opin professori Haloselle katkera, vai onko peräti pakkomielteinen laserintarkkoine keskittymisineen?

En täysin jaa hänen tulkintaansa, mutta ainakin hän osaa esittää sen tyylikkäämmin kuin tämän ketjun runkkurinki.

 

[I am not Jesus]

Joillain tekee tiukkaa hyväksyä se, että Halonen ei ole enää kovin suosittu kansan keskuudessa.

 

[Animal]

En täysin jaa hänen tulkintaansa, mutta ainakin hän osaa esittää sen tyylikkäämmin kuin tämän ketjun runkkurinki.

Kun mietin mistä itselle on tullut moderaattoreilta penaltia, niin tämä on ilmeisesti sitä parempaa ja asiallisempaa keskustelutapaa.

 

[Sistis]

En täysin jaa hänen tulkintaansa, mutta ainakin hän osaa esittää sen tyylikkäämmin kuin tämän ketjun runkkurinki.

Pitäisikö tähän vastata, että "Liukasta laskiaista sinnekin"?

Mitä tulee Haloseen, niin oman mielipiteeni olen kertonut tässä ketjussa useastikin. Kritiikkini kohdistuu hänen poliittisiin mielipiteisiinsä, ja etenkin tässä ajassa monet niistä tuntuvat suorastaan käsittämättömän putkinäköisiltä, vaikka ne onkin lausuttu toiseen maailman aikaan. Silloinkin merkkejä Venäjän kehityksestä oli jo nähtävissä, jos niitä vain halusi nähdä.

Käsittämättömintä on kuitenkin ollut se, että samanlaisia lausuntoja mm. Baltian maista on annettu vielä Venäjän aloittaman Ukrainaan hyökkäyksen jälkeenkin. Ohessa lainaus Ilta-Sanomien artikkelista:

MUTTA HAASTATTELUN suurin kohu on noussut osiosta, jossa Halonen vastaa kysymykseen, miksi Suomi ei hakenut Natoon Halosen virkakaudella 2004, kun Baltian maat liittoutuivat.

– Minä silloin jo uskalsin sanoa, että baltit ovat erilaisessa asemassa. He ovat olleet osa Neuvostoliittoa varsin pitkän ajan. Toiseksi ne ovat varsin pieniä maita, joiden on vaikea rakentaa omaa puolustusta.

– Kolmanneksi ne olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään.

Käsittämätön lausunto etenkin ajankohta huomioiden. Siis todella käsittämätön.

Ainoastaan vielä käsittämättömämpää on ollut se, että jotkut tahot ovat tämän jälkeen olleet sitä mieltä, että suurin osa kritiikistä ei kuitenkaan kohdistu Halosen lausuntoihin, vaan taustalla on se, että hänestä ei henkilönä pidetä, etenkin kun hän on nainen. Hyvänä esimerkkinä Erkki Tuomiojan lausunto tuon Neuvostoliiton kollektiivinen turvajärjestelmä -kohun jälkeen:

”Sanoessaan Ylen haastattelussa miten virolaiset ”olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään” Tarja Halonen varmaan tarkoitti sitä, että kun virolaiset olivat liki 50 vuotta miehitettyinä pakotettuna neuvostovallan alaisuudessa ”sotilasliittoon” niin he ymmärrettävästi halusivat mahdollisimman pian Natoon, jotta tämä tilanne ei toistuisi. Totaalisen epäonnistunut virolaisten alistetun aseman sivuuttanut sanavalinta on kuitenkin synnyttänyt runsaasti lunta tupaan tuoneen somemyrskyn, jossa kaikki nais- ja demarivihaajat ovat päästäneet irti alhaisimmat tunteensa.

Erkki Tuomioja kommentoi Tarja Halosen ympärillä pyörivää somemyrskyä: “Kaikki nais- ja demarivihaajat ovat päästäneet irti alhaisimmat tunteensa”

Presidentti Tarja Halosen haastattelusta Ylellä on syntynyt kohu. Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua liittyivät sotilasliitto Natoon vuonna 2004. Halonen kommentoi Ylelle, että pienten maiden oli vaikea rakentaa uskottavaa puolustusta itsekseen. – Kolmanneksi ne olivat tottuneet...

demokraatti.fi

 

[moelsky]

Tällainenkin helmi nostettu ylös menneisyydestä.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=gg7aRDhVCNw

 

[Ann Arbor]

Politiikan puskaradio: Miksi Yle kutsui Tarja Halosen puhumaan Martti Ahtisaaresta? Halonen ei viitsinyt edes yrittää muistella

Politiikan puskaradiossa muistellaan Martti Ahtisaarta, hämmästellään Tarja Halosta ja pohditaan Terapeutti-Villen someulostuloa. Lisäksi tehdään vaikea ”kansalaisuustesti”.

www.iltalehti.fi

Tämänviikkoinen Politiikan puskaradio liittyi ihmettelijöiden joukkoon, miksi presidentti Tarja Halonen kutsuttiin Ylen A-Studioon muistelemaan edesmennyttä presidentti Martti Ahtisaarta.

 

[Yön Kärppä]

Katselen YouTubesta vaalitenttiä presidentinvaaleista 2012. Jokaiselta ehdokkaalta kysytään, että mitä hyvää Halosen kausissa oli.

Paavo Arhinmäki: "Hän esti NATO-jäsenyyden".

Jepjep. Ehkäpä tuo kertoo kaiken hänen epäonnistumisestaan.

 

[I am not Jesus]

Tänään klo 21.05-22.30 tulee Urheiluruudun 60-vuotisjuhlalähetys, johon myös Halonen on jostain kumman syystä kutsuttu. Mihinköhän muihin ohjelmiin Yle voisi vielä Halosen pyytää mukaan?

 

[Harzan]

Tänään klo 21.05-22.30 tulee Urheiluruudun 60-vuotisjuhlalähetys, johon myös Halonen on jostain kumman syystä kutsuttu. Mihinköhän muihin ohjelmiin Yle voisi vielä Halosen pyytää mukaan?

Mitä helvettiä Tarja Halonen tekee Urheiluruudussa? Suht innolla odotin kyseistä lähetystä ja nyt siellä on sitten Halonen kertaamassa omaa urheilu-uraansa ja naisvoimistelun keskeistä roolia Urheiluruudun historiassa. Jos saan veikata, niin Tarja ottaa sujuvasti kunnian itselleen presidenttikautensa olympiavoitoista.

 

[Karhunkulta]

Mitä helvettiä Tarja Halonen tekee Urheiluruudussa? Suht innolla odotin kyseistä lähetystä ja nyt siellä on sitten Halonen kertaamassa omaa urheilu-uraansa ja naisvoimistelun keskeistä roolia Urheiluruudun historiassa. Jos saan veikata, niin Tarja ottaa sujuvasti kunnian itselleen presidenttikautensa olympiavoitoista.

Olihan sillä liukas laskiainen. Kai se sitten urheiluruutuun kuuluu.

 

[Patarouva]

Olihan sillä liukas laskiainen. Kai se sitten urheiluruutuun kuuluu.

Tai sitten kysellään julkkisten suosikkipelaajista ja Tarja vastaa edelleen ”maalivahti”.

 

[Analyzer]

Halonen on muuten ylipäätään esillä nyt vähän joka paikassa. Varmasti ennenkin on medioista pyydetty sinne ja tänne, mutta presidenttikausiensa jälkeen ei kokenut sitä mielekkääksi. Kun poliittinen perintö romuttui 2/22 niin jokin muuttui.

Ehkä uskoo voivansa parantaa julkikuvaansa.