Jos on välttämätöntä ikään kuin mennä yksi yhteen niin iso kunnioitus Martti Ahtisaaren uralle ja rauha hänen sielulleen. Hän toimi yhden kauden presidenttinä ja siinä 1995-2005 voidaan puhua kuitenkin suhteellisen samanlaisista murroksista. Ahtisaaresta ei ole missään vaiheessa uran jälkeen puhuttu läheskään samanlaiseen sävyyn kuin Halosesta. Halosenkin presidenttikauden loppumisesta on muuten jo yli 10 vuotta aikaa ja siitä huolimatta tätä kritiikkiä pusketaan heti kun sitä ilmaantuu.
Voimme jäädä asiasta erilaiseen käsitykseen ja se on varmasti ihan okei. Itse näen kuitenkin, että isoa ja massiivista eroa on sukupuolten välillä siinä, millä tavalla menneisyyttä ruoditaan ja millä tavalla asioita menneisyydestä nollataan. Välillä kun tätä Haloseen liittyvää keskustelua seuraa niin tuntuu osalta tyystin jopa unohtuneen, että aikanaan hän oli kuitenkin ihan demokraattinen, enemmistön suomalaisista hyväksymä presidentti.
En jaksa uskoa, että Niinistön jäädessä sivuun presidentin paikalta, häntä 10 vuoden päästä siitä tullaan ruotimaan samalla tavalla kuin Halosta, voin toki olla väärässäkin. Vai tuleeko silloin keskustelu, kuinka Suomi olisi täysin erilaisessa maailmassa, jos hänen tilallaan olisikin ollut Pekka Haavisto?
Itselleni tämä näyttäytyy yhä niin, että miehet ovat eläkkeensä ansainneet ja saavat olla rauhassa, kun aktiivivaihe on jäänyt taakse. Naiset sen sijaan ovat ja pysyvät syyllisinä loppuelämänsä ajan, jotka eivät saa edes rauhaa oltuaan pitkään päivänpolitiikan ulkopuolella.