Juu, ja tuskin voidaan puhua mitenkään kokoomuslaisesta ajattelusta silloin kun Kokoomus perustettiin siksi että Suomeen saataisiin kuningasvalta, saksalaisella kuninkaalla, epäilyttävän demokratian tyngän vastavoimaksi.
Kansalaissodan jälkeiset tuhoamisleiritkin olivat, ainakin kokoomuslaisten osalta, silkkaa yksilöiden erheyttä ('muiden ei-sosialistien joukossa'), vähän niinkuin viattomina sivustakatsojina.
Sama pätee juutalaisten Suomesta Natsi-Saksaan luovuttamiseenkin. Ihan vaan yksilöiden puuhastelua suomen (natsi)sakasalaismyönteisimmän puolueen edustajien toimesta. Ei mitään tekoa ns. aatteen kanssa.
Lisää näitä.
Voih. Ensinnäkin viestisi edustaa täyttä "vittusaatanaperkele"-osastoa, jonka tarkoitusperiä voi vain ihmetellä. No, off-topicilla onneen, kuten toivoit.
IKL oli puolueista saksalaismyönteisin, vaikka tätä liikettä (Kosola) ja sen pappissäätyä ilmeisesti viehätti enemmän italialainen fasismi ja antikommunismi kuin saksalaismallin mukainen kansallissosialismi.
Tuon ajan Valpon raporteista tai vaikkapa pääministeri Linkomiehen muistelmista voi lukea niistäkin henkilöistä, jotka olivat joka mittarilla saksalaismielisiä ja natseja. Tai sitten pelkästään vain idiooteista, joita ainakin Linkomiehen ympärille oli sattunut valitettavan paljon, vieläpä samaan hallitukseen.
Kuningasseikkailu on oma seikkalunsa, ja on kaiken kaikkiaan - myös valtiosääntöoikeudellisesti - vähemmän paheksuttava ja kyseenalainen seikkailu kuin esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Otto-Ville Kuusisen tai kansanvaltuuskunnan puheenjohtajan Kullervo Mannerin ulkoparlamentaariset seikkailut eduskunnassa ja sen liepeillä ennen ja jälkeen itsenäisyysjulistuksen. Jos sitä paitsi ollaan sitä mieltä, että kuningasseikkailu oli pahasta, niin vasemmisto voisi tulla kokoomuksen linjoille
tässä päivässä ja tukea parlamentarismin vahvistamiseen tähtäävää valtiosäännön ja perustuslain muuttamista. Kuten pääministeri Lipponenkin on toivonut.
Vuosi 1918 on moniulotteinen tapahtuma, jossa sivistyneistön mädimmät omenat lietsoivat väkeä molemmin puolin. Sinällään sosiaaliset ongelmat olivat suuriruhtinaskunnassa olemassa, paljolti mm. sen takia, ettei lainsäädäntötyöstä tullut mitään vuoden 1906 eduskuntauudistuksesta huolimatta, kun näitä ns. sortokausia oli joka välissä, eikä tsaari suostunut allekirjoittamaan esimerkiksi maalakeja torpparikysymykseen liittyen.
Toisaalta myös ulkoiset yhteydet ja vaikutukset olivat merkittäviä, sysäys sodalle tuli maamme rajojen ulkopuolelta, sanoi nyttemmin kirjoituksillaan myös muuta kuin mainetta kerännyt Ylikangas mitä tahansa.
Spontaaneissa teloituksissa oli yleensä vastakkain "nälkäisiä" molemmin puolin, ihmisiä, joiden kognitiiviset kyvyt olivat puutteen ja ravinnon takia esimerkiksi meidän sukupolveamme heikommat, vaikka vaikea sitä on tietysti uskoa näitäkin palstoja lukemalla. Eivät nämä pohjalaiset, kainuulaiset olleet juuri sen kummoisempia ihmisiä kuin punaiset hämäläiset tai uusmaalaiset (vaikka paremmissa sapuiskoissa olivatkin olleet, torpparitkin, jotka siis jakautuivat 50/50 osapuolten välillä), Helsinkihän ja etelärannikko, oli punaisten käsissä aina saksalaisten tuloon saakka.
Paljon kirjallisuutta on asiasta tehty ja tehdään, ja kuvamme noista olosuhteista monipuolistuu jatkuvasti. Yksi ulkoinen taustatekijä oli valitettavasti myös Mannerheimin Suomeen kansalaissotaan raahaamissa ruotsalaisissa upseereissa, jotka usein pitivät suomalaisia alempana rotunakin, mikä muuten näkyi teloittamiskäskyjen antohalukkuudessa, valitettavasti.
Sotavankileirit olivat oma tapauksensa, jossa kostonhalu, pula, puute, nälkä, espanjantauti (tappoi maailmanlaajuisesti 100 miljoonaa ihmistä) vaikuttivat niihin uhreihin, jotka olisi pitänyt suurelta osin voida välttää.
Muodollisoikeudellisesti tapauksia haluttiin käsitellä syytetty syytetyllä, mikä sai prosessointiajat ja siten kuolleisuuden kasvamaan pelkän kostonhalun kautta motivoitunutta rankaisuhalua isommaksi. Ja tokihan tällä välin kaikkivoipaisuudestaan juopuneita voittajia yritettiin ojentaa Ruotsista käsin taas sivistyneemmille linjoille. Mutta samaan aikaan riehui vielä ensimmäinen maailmansota ja Neuvosto-Venäjän sisällissota, mikä vaikutti tilanteeseen myös.
Soppa mikä soppa, jos ei nyt paljoa ole syytä ylpeilyyn millään puolella. Siis sitä punaista terroriakin oli, se edelsi valkoista terroria, ja juuri se synnytti kostonhalua laajoissa kansalaispiireissä.
