Tarinaa ja muistoja Sisu Teamista

[Thusberg]

Tässä Team Finlandin ainakin vuonna 2007 pelaamat ottelut:

Team Finland-Kazakhstan 4-4

Team Finland-Italia B 2-3

Team Finland-Tsekki C 3-2

Team Finland-Nippon All-Stars 9-4 (Jälleen kerran Nippon All-Starsin olisi voinut voittaa isommillakin luvuilla, mutta ei vain ilmeisesti jaksettu niin tehdä.)

Team Finland-Iso-Britannia 6-0

Team Finland-Iso-Britannia 6-0

Team Finland-Iso-Britannia 6-0

Team Finland-Iso-Britannia 6-1

Team Finland-Iso-Britannia 6-3

Team Finland-Iso-Britannia B 22-1 (Tasoero oli murskaavaa Team Finlandin eduksi ja välillä näytti siltä, että ottelu olisi hyvinkin voinut päättyä vaikka 30-0 tai suurempiinkin lukemiin Team Finlandin nimiin. Toisaalta britit ottivat B-maajoukkueensa jäälle lähinnä kokeeksi ja samalla siksi, että A-maajoukkue briteiltä oli jo pelannut leijonanosansa.

Kaikkiaan muutenkin ottelu oli briteiltä lähinnä kokeilumielessä tehtyä selviytymistaistoa ja tasonmittausta myöhemmin brittien B-maajoukkueen pelaamia otteluja Team Sverigeä eli Ruotsin C-maajoukkuetta vastaan ja Nippon All-Starsia eli Japanin B-maajoukkuetta vastaan. Sittemmin ei enää pelattu Suomen C-maajoukkueen ja Iso-Britannian kahden eri maajoukkueen ja joukkueiden välisellä kiertueella koska Iso-Britannian B-maajoukkueen ottelu oli sovittu silloin joko kiertueen alkuun tai loppuun ja mieluummin se sopi molemmille osapuolille tuolloin loppuun kuin alkuun.)

Team Finland-Team Sverige 5-2 (Ruotsilla oli kyllä keskimäärin 2000-luvulla ja 2000-luvun puolesta välin suurin piirtein loppupuolelle asti melko huono C-maajoukkue jääkiekossa.)

Team Finland-Team Sverige 7-1 (Ruotsin alakulo jatkui C-maajoukkueen osalta vielä tässäkin ottelussa joten suurempikin tappio ei ollut kovinkaan suuri ihme.)

Team Finland-Kanada C 1-2

Team Finland-Kazakhstan 2-5

 

[Thusberg]

Vuonna 1971 Sisu Teamin kilpailijan eli Hakkapeliittojen pelitoiminta kilpailevana jääkiekon B-maajoukkueena alkoi tulla Suomessa tiensä päähän. Silti Hakkapeliitoilla oli kuitenkin vielä muutama peli kaudella ja se oli verrattain kilpailukykyinenkin kilpailevan B-maajoukkueen toiseksi viimeisenä käyttövuonnaan.

Tässä Hakkapeliittojen/Yhdistelmäjoukkueen pelaamien ottelujen tuloksia:

Hakkapeliitat-Neuvostoliitto B 4-4 (Herätti paljon huomiota ja keräsi kehuja kautta linjan pelitulokseltaan sillä tasapeliä olisi odotettu Hakkapeliitoilta vain Neuvostoliiton C-maajoukkuetta vastaan.)

Hakkapeliitat-Team Sverige eli Ruotsi C 2-1

Hakkapeliitat-Team Sverige 1-0

Hakkapeliitat-Tsekkoslovakia C 1-0

Hakkapeliitat-Tsekkoslovakia B 1-3

Hakkapeliitat-Kehitysjoukkue eli Suomen C-maajoukkue 6-3

Hakkapeliitat-Sisu Team tasonmittausottelusta ilmeisesti Spengler Cupiin tai vastaavaan muuhun turnaukseen: 2-3

Hakkapeliittojen osalta vuonna 1971 pelejä pelattiin kauden aikana Tampereella ja Helsingissä ja tasonmittausottelu Porissa. Hakkapeliittojen piti pelata vuonna 1971 Lahdessa, Lappeenrannassa, Forssassa, Vaasassa ja Raumalla, mutta ottelujakin peruuntui Hakkapeliitoilta ainakin Jääkarhuja eli Norjaa vastaan muutama kappale.

 

[Thusberg]

Vuonna 1972 Hakkapeliitat pelasivat omalla sarjakaudellaan vain yhden ainoan ottelun koska Hakkapeliitat/Yhdistelmäjoukkue lakkautettiin tarpeettomana B-maajoukkueena Sisu Teamin ajaessa käytännössä saman asian.

Mikäli kesken sarjakauden lakkautettu Hakkapeliitat olisi saanut pelata sarjakautensa läpi kokonaisuudessaan niin se olisi kohdannut ainakin Ruotsin, Tsekkoslovakian ja Neuvostoliiton A, B ja C-maajoukkueet ja näiden lisäksi Norjan, Yhdysvallat ja Kanadan. Yhdysvaltojen ja Kanadan joukkueita olisivat edustaneet heidän lähettämänsä B ja C-maajoukkueet.

Lopulta Hakkapeliitat pelasi vielä yhden pelin Sisu Teamia vastaan ja se ottelu päättyi Hakkapeliittojen niukkaan tappioon 2-3 jälleen kerran.

 

[Thusberg]

Vuonna 1960 Suomen jääkiekon B-maajoukkueen piti pelikaudellaan kohdata jälleen muutama erilainen vastustaja ja satunnaisesti se myös pelasikin eri maajoukkueita vastaan. B-Leijonat joutuivat myös perumaan muutaman eri ottelun kauden aikana.

B-Leijonista alempikin joukkue oli mahdollisesti tuolloin olemassa, mutta aivan vuoden 1960 lopulla varmistui ainakin vuodesta 1961 eteenpäin säännöllisesti perustettavaksi tuolloin vielä nimellä Kokeilumaajoukkue, Nuorisomaajoukkue ja Veteraanimaajoukkue esiintynyt tuleva C-maajoukkue jonka toiminta siihen asti oli korkeintaan vielä satunnaisempaa kuin jo kuitenkin jollakin tavalla olemassa olleen B-maajoukkueen. Mikäli sitä vielä varsinaisesti olikaan olemassa.

Tuona vuonna B-Leijonien ja Leijonien osalta tunkua maajoukkueeseen ja ennen kaikkea näyttöjä hyvinkin erikoisiin Squaw Valleyn Talviolympialaisiin aiottiin pelata ja pelattiinkin.

B-Leijonat peruivat kauden aikana Neuvostoliiton A, B ja C-maajoukkueita vastaan aiotut ottelut, Tsekkoslovakian A, B ja C-maajoukkueita vastaan aiotut ottelut ja vielä lisäksi ennen pitkää varsinaistenkin Leijonien kanssa tasapelin pelanneen Japanin kanssa aiotut ottelut peruttiin.

Tulevalle C-maajoukkueelle otteluohjelmaksi suunniteltiin ensin tietenkin luonnollisesti lähintä mahdollista vastustajaa eli tietenkin B-Leijonia kotimaassa, mutta suunnitelmissa oli sen jälkeen tarkoitus pelata Jääkarhuja tai B-Jääkarhuja eli Norjaa ja sen B-maajoukkuetta vastaan.

Sittemmin mahdollisesti C-maajoukkue tai sitten C-maajoukkueen olemuksen etsinnän vuoksi ainakin B-maajoukkue olisi kohdannut vuonna 1960 loppupuolella tai aivan vuoden 1961 alussa tuon ajan laajimmalla Leijonien ulkopuolisten Suomen jääkiekkomaajoukkueiden kausiohjelman mukaisesti Neuvostoliiton A, B ja C-maajoukkueen, Tsekkoslovakian A, B ja C-maajoukkueet, Ranskan, Sveitsin, Itävallan, Italian, Japanin tai Japanin oman Nuorisomaajoukkueen eli ilmeisesti Japanin tuolloisen B-maajoukkueen, Jugoslavian, Puolan ja mielenkiintoisin vastustaja oli tietenkin vuosina 1959 ja 1960 omat Eurooppa-kriteeriottelunsa voittanut, mutta silti Talviolympialaisista poisjäänyt Unkari.

Unkari herätti muutenkin mielenkiintoa tuolloin jääkiekossa tsekkoslovakialaisella valmennustyylillään ja lukuisilla suhteellisen hyvillä pelaajillaan oman aikansa mittapuulla ja myöhempää Unkarin jääkiekollista alamäkeä heijastaen Unkarilla olisi tuolloin ollut paremmalla lajikehityksellä ja liittovastuulla kehittyä jääkiekossa paljonkin paremmaksi kuin mitä se tulisi olemaan pitkään aikaan.

Lisäksi valtavan alkuinnostuksen jälkeen Unkarilla jääkiekossa romahti muun muassa maajoukkueen harjoittelutaso ja jääajat muiden talvilajien ja muutenkin olevan sosialismin ajan priorisoinnin vuoksi mikä oli muihin sosialismin ajan Itäblokin jääkiekkomaihin verrattuna alkuinnostusta huomioimatta oikeastaan aina hyvin vihamielinen vaikka ennen pitkää Unkarilla taso tippui toki kyllä muutenkin jääkiekossa muiden maiden vain mentyä valtavasti eteenpäin.

 

[Thusberg]

Vuonna 1964 Suomen Ukkomaajoukkue tai Akatemiajoukkue ja muutamaa muutakin eri nimeä käyttänyt C-maajoukkue pelasi tietenkin aiemmin mainitsemiani B-Leijonia vastaan käymänsä ottelut sarjakaudellaan ainakin. Valitettavasti alkutaival oli edelleen melko epäsäännöllistä käydä läpi ja samalla lukemattomia peruttuja otteluja mahtui vuoden ajalle kun osa otteluista meni B-Leijonille ja varsinaisesti Leijonien pelien tielle.

C-maajoukkue oli valmistautunut Talviolympialaisten vuonna kohtaamaan Länsi-Saksan B ja C-maajoukkueet, Neuvostoliiton B ja C-maajoukkueet, Talviolympialaisten isännän eli Itävallan, Ranskan, Japanin ja Japanin oman Nuorisomaajoukkueen eli käytännössä Japanin B-maajoukkuetta vastaavan joukkueen, Sveitsin, Tsekkoslovakian A, B ja C-maajoukkueet, Puolan A ja B-maajoukkueet, Unkarin ja uusina vastustajinaan tuolloin Bulgarian ja Romanian.

Yhteistyö Bulgarian kanssa ei sujunut oikeastaan alkuinnostuksen jälkeen käytännössä mitenkään koska Suomella oli muutenkin ongelmana nähdä Bulgariaa kovinkaan kummoisena jääkiekossa ja lisäksi Bulgarian omat tuolloiset jääkiekkoliiton pomot olivat jokseenkin vihamielisiä länsimaana pitämäänsä Suomea kohtaan vaikkakin Bulgarialla muutoin tietenkin SEV-maana alkoi olla taloudellista clearing-yhteistyötä ja taloudellista tavaravaihtokauppaa Suomeenkin pitkälti Neuvostoliiton ja DDR:n kauppakoordinaation mukana, mutta Romanian vastaavien jääkiekon toimijoiden kanssa vuosi 1964 oli merkittävä koska tästä vuodesta eteenpäin aina vuosiin 1981-1983 asti Suomessa oli ennen pitkää erittäinkin paljon jääkiekollista mielenkiintoa toimia Romanian kanssa jääkiekossa yhteistyössä joka tietenkin huipentui ennen pitkää Romanian pelaamiseen A-sarjassa jääkiekon MM-kisoissa 1977 ja myös tietenkin Talviolympialaisissakin 1980.

Samalla Tricolori Hochein Kultaisen Sukupolven parhaimpina vuosina MM-kisapaikasta Romania pelasi käytännössä joka vuosi. Romanian potentiaalin huomasivat myös B-Leijonat ja ennen pitkää myös varsinaiset Leijonatkin sillä muistaakseni vuonna 1966 Leijonat taisivat matkustaa jo ainakin yhteen Bukarestin Ystävyysotteluun ellei useampaankin. Alkuinnostuksen jälkeen tosin Leijonat jättivät Romanian kanssa pelaamisen jääkiekossa hyvin vähiin ja sittemmin lähinnä ennen pitkää Sisu Team ja nimensä Kehitysjoukkueeksi vakiinnuttanut C-maajoukkue pelasivat Tricolori Hochein kanssa pelejä.

 

[Thusberg]

Vuonna 1966 Suomen C-maajoukkue perui kaikkiaan muutamankin erilaisen ottelun sarjakaudeltaan jolloin se pelasi useammankin ottelun muutoin sarjakaudellaan.

Neuvostoliiton A, B ja C-maajoukkueita vastaan Suomen C-maajoukkue perui ainakin yhden ottelun kutakin vastaan, Ranskaa, Japania, Sveitsiä, Bulgariaa (Vaihdettiin matkustusasiakirjaongelmien ja pelilupaongelmien takia Romanian A-maajoukkuetta vastaan käytäväksi otteluksi.), Puolan A ja B-maajoukkueita vastaan, Unkaria, Yhdysvaltojen A, B ja C-maajoukkueita vastaan Suomen C-maajoukkue perui ainakin yhden ottelun kutakin vastaan, Tsekkoslovakian A, B ja C-maajoukkueita vastaan Suomen C-maajoukkue perui ainakin yhden ottelun kutakin vastaan, Itävaltaa, Romanian B-maajoukkuetta vastaan, Italiaa ja Länsi-Saksan A ja B-maajoukkuetta vastaan.

Tässä ottelutulokset muista vuoden 1966 C-maajoukkueen pelaamista peleistä:

Suomi C-Ijs-Oranje B eli Hollanti B 37-0

Suomi C-Kanada B 2-7

Suomi C-Itävalta 7-0

Suomi C-Tsekkoslovakia B 1-7

Suomi C-Kanada B 8-3

Suomi C-Italia 10-2

Suomi C-Neuvostoliitto B 2-12

Suomi C-Romania 0-9

 

[Thusberg]

Vuonna 1971 Kehitysjoukkue eli Suomen C-maajoukkue pelasi kaikkiaan sarjakaudellaan vähintään puolentusinaa ottelua eli kaikkiaan tietenkin kuusi ottelua. Kehitysjoukkue tuntui tuolloin jäävän jalkoihin ja välillä ajateltiinkin sulauttaa C-maajoukkue yhteen Yhidstelmäjoukkueen/Hakkapeliittojen kanssa ja tehdä sellainen joukkue vaan jos sellaiseen olisi tarvetta koska Sisu Teamin pelimäärät olivat tuolloin kasvussa ja muutenkin jääkiekon tärkeät pääsuunnat alkoivat olla maajoukkueessa eli Leijonissa ja Sisu Teamissa.

Lisäksi C-maajoukkueen tekemiä pelimatkoja pelaamaan erikoisia maita vastaan alettiin nähdä jopa pienenä ajanhukkana verrattuna siihen miten Sisu Team alkoi jopa 1970-luvun alussa sentään jo ryhtyä pysymään poissa kaikkein erikoisimmista peleistä ja keskittyä tasoaan vastaaviin tai ainakin edes nimellisesti lähellä olevien joukkueiden tasoon.

Lisäksi tietenkin paineet pysyä pelaamassa lähinnä Norjan eri joukkueita vastaan tai sitten Ruotsin, Neuvostoliiton ja Tsekkoslovakian vastaavia B tai C-maajoukkuetason maajoukkueita vastaan olivat myös melko kovat.

Tässä otteluja mitä Kehitysjoukkue eli C-maajoukkue pelasi vuonna 1971:

Suomi C-Jugoslavia 13-0

Suomi C-Jugoslavia 12-2

Suomi C-Romania B 14-1

Suomi C-Länsi-Saksa C 14-4

Suomi C-Länsi-Saksa B 2-3

Suomi C-Kanada C 2-2

 

[Thusberg]

Vuonna 1972 Kehitysjoukkue eli Suomen C-maajoukkue pelasi jälleen hieman epätyydyttävän pelivuoden. Sisu Team ja Leijonat veivät siltä monen monta kehityskelpoista ja ennen kaikkea pelattavaa ottelua. Talviolympiavuonna 1972 Kehitysjoukkueen ensisijainen yhteistyömaa minkä kanssa sen piti toimia oli tietenkin Japani.

Myöhemmin kuitenkin yhteistyön heikentymisestä oli pientä harmia ilmassa kun muun muassa Sapporoon ennen Talviolympialaisia vuoden 1971 lopulla tai vaihtoehtoisesti vuoden 1972 alkuun heti Spengler Cupin jälkeen suunniteltu Sapporon Turnaus peruuntui. Ja myöhemmin vuorostaan vain Sisu Team ja Leijonat pelasivat Japania vastaan säännöllisemmin tuona vuonna.

Kehitysjoukkueella oli jälleen kohdattavanaan mielenkiintoisia vastuksia, mutta valitettavasti ottelujakin peruttiin sarjakaudella melkoisen runsaasti. Perutuista turnauksista puhuttaessa keväällä 1972 piti pelata vielä myös Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa omat turnaukset joissa Kehitysjoukkue olisi pelannut Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen ja Kanadan C-maajoukkueita vastaan ensisijaisesti.

Vaihtoehtoisesti näissä turnauksissa Neuvostoliitolla, Yhdysvalloilla ja Kanadalla olisi ollut käytettävissään myös B-maajoukkueet.

Lisäksi yksittäisesti Kehitysjoukkueelta peruuntui Neuvostoliiton A-maajoukkuetta vastaan aiottu ottelu, Yhdysvaltain A-maajoukkuetta vastaan aiottu ottelu, Kanadan A-maajoukkuetta vastaan aiottu ottelu, Ranskaa, Hollantia, Puolan A ja B-maajoukkuetta vastaan aiottu yksittäinen ottelu, Japanin A ja B-maajoukkuetta eli Nippon All-Starsia vastaan aiottu ottelu, Italiaa, Norjan A ja B-maajoukkuetta vastaan aiottu ottelu, Länsi-Saksan C ja B-maajoukkuetta vastaan aiottu ottelu, Itävaltaa, Ruotsin A, B ja C-maajoukkuetta vastaan aiotut yksittäiset ottelut, Tsekkoslovakian A, B ja C-maajoukkuetta vastaan aiotut yksittäiset ottelut ja myös Sveitsin A, B ja C-maajoukkuetta vastaan aiotut ottelut vähintään yksittäisesti.

Ennen pitkää luonnollisesti pitkien neuvottelujen tuloksena saatiin kuitenkin pelattua joitakin otteluja Kehitysjoukkueen osalta vuonna 1972. Erikoisimmat toteutumattomat vastustajat Suomen C-maajoukkueella vuonna 1972 olivat muutenkin kovin ilmoitusluontoiset ja yllättävän salaperäiset aloittelijat kansainvälisessä jääkiekossa muutenkin eli Pohjois-Korea ja Etelä-Korea.

Pohjois-Korea oli kaksi vuotta aiemmin vuonna 1970 lähettänyt oman jääkiekkoliittonsa välityksellä viestiä ympäri eri Euroopan maiden jääkiekkoliittoja siitä, että kehittääkseen jääkiekkoaan se halusi niitä vastaan edes jotenkin pelata ja tuolloin Suomen piti lähettää mahdollisesti kovinkin erikoista vastustajaa vastaan tietenkin Kehitysjoukkue. Se oli jäänyt kuitenkin ilmoitusluontoiseksi. Samoin kävi oikeastaan kaikkialla muutenkin vähänkään uskottavissa sen ajan jääkiekkomaissa ympäri Eurooppaa.

Ne eivät halunneet pelata ja mikäli halusivat niin Pohjois-Korea ei päässyt pelaamaan otteluihin. Vuonna 1972 asia edistyi vain vähän paremmin koska Pohjois-Korea oli yhdessä Etelä-Korean kanssa ollut mielenkiintoisasti aiemmin vuoden 1971 aikana pelaamaan Sapporon Talviolympialaisiin!

Tässä erikoisessa tilanteessa Pohjois-Korea ja Etelä-Korea olisivat kuitenkin pelanneet tai olleet ehdolla pelaamaan vain turnauksen ulkopuolisina näytösotteluja pelaavina maina joille ei tietenkään olisi laskettu pisteitä koska ne olivat kerta kaikkiaan täydellisiä jääkiekon vasta-alkajia kansainvälisellä tasolla joskin Pohjois-Koreassa varsinkin jääkiekkoa oli pelattu yllättävänkin aktiivisesti ja ennen vuoden 1972 Talviolympialaisia Japanin Sapporossa jo melkein pitkälti kolmatta kymmentä vuotta ja pääsääntöisesti 1950-luvulta lähtien heti Korean Sodan loputtua ja lisäksi molemmat Koreat eivät olleet pelanneet lainkaan MM-kisojen millään sarjatasolla ensimmäistäkään maaottelua mitään maata vastaan.

Pohjois-Korealla olisi tietenkin ollut Pjonjangin Amnokgang tai vastaavaa seuraa vastannut armeijan joukkue käytännössä maajoukkueena mahdollisena Talviolympialaisten ulkopuolisena maana. Pohjois-Korean pelaajat olivat ainakin tuohon aikaan melkoisen valmistautuneita pelaamaan jääkiekkoa, mutta sen sijaan Etelä-Korealla jääkiekollinen valmius oli lohduttoman karmeaa.

Huolimatta jopa jo tuolloin tai ainakin hyvin pian selvästi Pohjois-Koreaa vauraammasta yleisestä maasta puhuen Etelä-Korean jääurheilu oli melkoisen kehittymätöntä pohjoiseen naapuriinsa nähden. Toki Etelä-Koreakin oli melko varhain perustanut oman jääkiekkoliittonsa ja liittynyt IIHF:n riveihin Pohjois-Korean tapaan, mutta sen harjoittelutaso ja yleinen suhtautuminen lajiin oli maan jääolojen ja jäähallien vähäisyyden takia käytännössä olematonta Pohjois-Koreaan nähden. Lisäksi Etelä-Korean jääkiekkomaajoukkueen taso vaihteli armeijan joukkueesta yliopistotason joukkueeseen.

Maajoukkueet tai sitä vastanneet joukkueet olivat Pohjois-Korean vastaaviin verrattuna kokoomajoukkueita joilla ei sittemmin usein ollut jatkoa. Molemmat Koreat lähettivät tietenkin Etelä-Korean ollessa ensikertalainen jälleen useiden Euroopan maiden kiekkoliitoille pelipyyntökehittämiskirjeen.

Myös Suomi sai jälleen Pohjois-Koreasta viestiä kuten nyt myös Etelä-Koreastakin. Valitettavasti molemmat Koreat jäivät pelihaluineen puheiden tasolle ja Suomikaan ei kummempaa vastausta saanut niin Pjongjangista kuin ei myöskään Soulistakaan. Mikäli Suomea vastaan Koreat olisivat pelanneet niin Suomi olisi tietenkin lähettänyt Kehitysjoukkueen niitä vastaan.

Molemmat Koreat vetäytyivät myös Talviolympialaisista siitä syystä, että vaikka ne olisivatkin jostain uskomattoman naurettavasta (Pohjois-Korean osalta ei ehkä ihan niin naurettavasta harjoittelutaustan huomioiden.) syystä hyväksytty Talviolympialaisiin 1972 niin niiden olisi pitänyt pelata Olympiakriteeriottelut, mutta lähtökohtaisesti ne olisivat saaneet pelata vain turnauksen ulkopuolisina maina jääkiekkoa näytösottelujen muodossa.

Se ei kelvannut niille ja niin Koreoita ei nähty niissä silloin. Molemmat Koreat eivät pelanneet myöskään Japanin tai Japanin B-maajoukkueen eli Nippon All-Starsin kanssa sovittuja pelejä vuonna 1972. Huolimatta erikoisista asenteistaan Koreat pelasivat silti jääkiekon kansainvälisellä tasolla jo vielä 1970-luvun lopulle tultaessa.

Pohjois-Korea pelasi lopulta jo vuonna 1974 C-sarjan MM-kisoissa Ranskassa, mutta Etelä-Korea pelasi vasta vuonna 1979 C-sarjan MM-kisoissa Espanjassa. Perutuista otteluista huolimatta Kehitysjoukkue pelasi silti hieman yli puolentusinaa ottelua vuonna 1972 eli yhteensä 9 peliä.

Tässä niistä tulokset:

Suomi C-Jugoslavia 6-3

Suomi C-Puola B 7-8

Suomi C-Sveitsi 5-9

Suomi C-Itä-Saksa C 10-1

Suomi C-Itä-Saksa B 8-3

Suomi C-Yhdysvallat 5-6 (Yhdysvalloilla vuosi 1972 oli Talviolympiahopeasta huolimatta hyvin onnetonta aikaa jääkiekossa. Tappiokaan ei olisi ollut välttämättä aivan suurin mahdollinen ihme, mutta hyvin suuri järkytys kylläkin.)

Suomi C-Norja 3-2 (Jääkarhut olivat noina vuosina historiansa aallonpohjassa ja tappio olisi voinut olla järkyttävästi suurempikin...)

Suomi C-Japani 8-1 (Alun perin ottelun piti olla Suomi C-Korean Demokraattinen Kansantasavalta, mutta Japani vaihtui tilalle kun Pohjois-Koreasta ei kuulunut mitään vähemmän yllättäen...)

Suomi C-Japani 7-2 (Alun Perin ottelun piti olla Suomi C-Korean Tasavalta, mutta Japani vaihtui tilalle kun Etelä-Koreasta ei kuulunut mitään annetun aiemman ilmoituksen jälkeen...)

 

[Thusberg]

Vuonna 1973 Suomen jääkiekon Kehitysjoukkue eli C-maajoukkue kohtasi alkuvuodesta 1973 kovinkin erikoisen maajoukkueen joka sittemmin tulisi olemaan sille hyvinkin mielenkiintoinen pieni vastustaja jääkiekossa ja ennen pitkää tämä vastustaja onnistui Suomen myös voittamaankin vaikka siihen oli tietenkin vielä tuolloin hyvin pitkä matka. Kyseessä oli tietenkin Tanska.

Tanska oli ilmeisesti aiemmin kohdattu tai aiottu kohdata jääkiekossa vain kerran aiemmin vuoden 1949 MM-kisoissa joista Tanska tietenkin poistui kesken kisojen ennen kuin Suomea vastaan olisi pelattu.

Jään Punaiset Leijonat tai vaihtoehtoisesti Jään Valkoiset Leijonat varsinkin 1970-luvulla sen loppupuolella, 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun aivan alussakin eli Tanska oli kuitenkin vuonna 1973 yksi maailman huonoimpia jääkiekkomaita ja samalla se oli pelannut vasta aivan muutamia vuosia säännöllisesti jääkiekon MM-ohjelmassa sen eri sarjatasoilla. Tietenkin se oli pelannut aloitettuaan säännöllisen pelaamisen vuonna 1966 vain ja ainoastaan C-sarjassa.

Poikkeus oli tietenkin ollut vuonna 1962 sen palattua tuolloin MM-kisoihin ja saatuaan Eurooppa-kriteeriottelujen pelaamisen jälkeen poikkeusluvan siirtyä tuolloiseen B-sarjaan C-sarjassa pelaamisen sijaan. Ja tuolloiset B-sarjassa pelatut MM-kisat olivat päättyneet katastrofiin Tanskassa.

Joukkue kun oli jäänyt viimeiseksi ja se putoaisi C-sarjaan mikäli C-sarjassa olisi pelattu vuonna 1963 ja tietenkin pelattiin. Tanskalla oli pitkä matka kuljettavanaan jääkiekossa ja selvää oli, että Tanskan kyvyt eivät jääkiekossa siihen aikaan olisi silti riittäneet oikeastaan mihinkään. Paitsi voittamaan lähinnä todella huonoja jääkiekkomaita eikä aina oikein niitäkään.

Hollannissa pelatuissa C-sarjan MM-kisoissa 1973 oli jäänyt taakse vain merkittävää alennustilaansa myös jääkiekossa kärsinyt Iso-Britannia. Tietenkin omalla tavallaan keskusteluaan herättivät edes teoreettisesti Tanskan jääkiekosta puhuttaessa vain kaksi nimeä ja nehän tietenkin olivat Popielin veljekset Poul ja Jan. He tosin pelasivat Atlantin takana NHL:ää tai edustivat NHL-varauksina ja tavallaan tanskalaisina kuitenkin Yhdysvaltoja ja he olivat syntyneet Kanadassa.

Tanskalla oli oman maajoukkueensa puolesta muutamia lupaavia pelaajia ja ainakin yksi onnistujakin oli joukkueessa tuohon aikaan.

Kuitenkin Suomella oli kieltämättä jälleen kerran melko vaivautunut suhtautuminen melkein kokonaan uuteen vastustajaan ja selvää oli, että Tanskan pyynnöistä huolimatta Leijonilla ei lähdetty pelaamaan sitä vastaan eikä myöskään edes Sisu Teamia haluttu lähettää sitä vastaan pelaamaan. Sisu Team kieltäytyi harvoin historiansa aikansa maaottelupeleistä ja se olikin hyvin halukas pelaamaan pelejä eri maajoukkueita vastaan.

Kuitenkin Tanska-asiassa sekin asettui poikkiteloin. Sisu Teamkin olisi ollut reilusti tuohon aikaan Tanskalle aivan liikaa. Ja Leijonien jääkiekko Ruotsin ja jopa uskomattomassa historiansa alennustilassa ollut Jääkarhujen eli Norjan kanssa olivat tasoltaan liikaa keskimäärin Tanskalle.

Kehitysjoukkueella peruuntui vuonna 1973 melko paljon pelejä ja muutenkin se Sisu Teamin tapaan tuntui viettävän pelillistä välivuotta. Tuona vuonna Kehitysjoukkue pelasi korkeintaan muutenkin vain kourallisen pelejä. Kuitenkin vuoden 1972 joulukuun alkupuolella alettiin joulun ja talvikauden keskellä hieman lämmetä idealle pelata Jään Valkoisia Leijonia vastaan ainakin edes yksi peli ja mikäli peli onnistuisi tai olisi tasoon nähden tyydyttävä niin voitaisiin saada ainakin uusi vastustaja kehittymään jos ei sitten mitään muuta. Lopulta sitten pitkien vuoden 1972 lopulla käytyjen neuvottelujen jälkeen lähetettiin Kehitysjoukkue pelaamaan Tanskaa vastaan.

Kehitysjoukkue kohtasi alkuvuodesta 1973 Tanskan Kööpenhaminassa. Aiemmin Tanskan piti pelata jopa Suomessa Helsingissä tai Tampereella, mutta ideasta lopulta luovuttiin. Jossakin välin tammikuuta 1973 pelattu ottelu Kehitysjoukkueen ja käytännössä toiseksi huonoimman MM-ohjelman maajoukkueen eli Tanskan kanssa oli hyvin yksipuolinen Jään Punaisia Leijonia vastaan.

Tanska ei yksinkertaisesti pysynyt edes Kehitysjoukkueen käytännössä ikivanhojen veteraanipelaajien vauhdissa ja ilmassa oli melkoisen Perussarjan (Ennen jääkiekon valtavaa sarjauudistusta vuonna 1975 Suomessa oli SM-Sarjan, Mestaruussarjan, Suomensarjan, Lääninsarjan ja Maakuntasarjaa alempana vielä ehkä nykyisiä huonoimpia Divisioonia vastannut Perussarja. Tosin toisinaan Perussarja oli nimetty tai sitä on ainakin jälkikäteen pidetty joskus parempanakin sarjana kuin esimerkiksi Lääninsarjaa tai Maakuntasarjaa silloin kun Mestaruussarja käytännössä oli samaa tarkoittava sarja kuin SM-Sarja ja Mestaruussarjaa pidettiin vastaavasti samana sarjana uutisoinnissa kuin Suomensarjaa. Silloin Perussarja olisi ollut Suomen 3-5 korkein sarjataso jääkiekossa uutisoinnista riippuen.) hölkkäsarjan kultaottelun makua. Tanska ei pystynyt oikein mihinkään ratkaisuun ja Kehitysjoukkue pyöritti peliä jäällä oikeastaan miten tahtoi. Lopulta Kehitysjoukkue meni menojaan ottelussa. Ylivoimaisestikin.

Tosin ottelun selväksi onnistujaksi Tanskalta nousi tuolloinen toisen sukupolven huippupelaaja jääkiekossa ja eräänlainen Tanskan jääkiekon nykypäivän pelikäsityksen isähahmo eli Per-Holten Möller joka teki Tanskan kahdesta Kehitysjoukkuetta vastaan tehdystä maalista toisen. Per-Holten Möllerin isä Otto-Holten Möller oli Tanskan jääkiekon kantavia voimia 1950-luvulla ja 1960-luvulla ja Otto-Holten Möller mahdollisesti pelasi vuoden 1949 MM-kisojen Tanskan joukkueessa ja olisi ehkä kohdannut myös Suomen ilman joukkueen vetäytymistä kesken kisojen.

Huolimatta varsinkin ottelun loppua kohti kasvaneesta luisteluvauhdista ja tasonsa parantumisesta Tanska ei voinut Kehitysjoukkueelle mitään. Kehitysjoukkue ei tuntunut pelanneen edes puolivaloillakaan pelissä ja se olisi voinut voittaa Tanskan vaikka 20-0, 30-0 tai jopa 50-0, mutta tyytyi voittamaan Tanskan lopulta maalein 11-2.

Ottelu nähtiin epätyydyttäväksi Suomen jääkiekon kannalta vaikka Tanskalle tämä tietenkin oli hyvä kehitystapa ja edes suuntaus tulevaisuuteen. Suomi pelasi myöhemmin 23.2.1973 vielä yhden pelin Tanskaa vastaan Lahdessa, mutta joukkueet vaihtuivat tuolloiseen poikamaajoukkueeseen molemmin puolin. Poikamaaottelujen pelin Suomi voitti 11-1.

Vuoden 1973 jälkeen Suomella ja Tanskalla ei ollut paljoakaan tekemistä jääkiekossa keskenään ja mikäli oli niin hyvin vähän. Kuitenkin varmuudella ainakin vuodesta 1975 lähtien Tanskan 1. Divisioonassa tai myöhemmässä Tanskan Liigassa jääkiekossa on vähintään aina yleensä yksi suomalainen. Mainitsemani pelaaja eli tuo vuoden 1975 suomalaispelaaja Tanskan pääsarjatasolla oli Pertti Nurmi Gladsaxessa. Vuodet 1973-1988 olivat pitkälti hidasta kasvua ja ajoittaista paikallaan pysymistä Tanskan jääkiekossa.

Sittemmin vuosiin 1994-1995 mennessä ja sitä ennenkin etenkin vuosina 1989-1993 Per-Holten Möllerin sinnikkään asenteen, aseman ja valmennuksellisten taitojen johdosta Tanska kehittyi valtavasti jääkiekossa ja huipensi kehityksensä myös pitkälti uskomattoman vuoden 1994 Vikingarnan eli Ruotsin B-maajoukkueen-tasapeliinsä.

Tasapelin 1-1 takia Tanska herätti todella paljon jälleen jotakin keskustelua kansainvälisessä jääkiekossa ja myös Suomessa. Vuoteen 1995 ja siihen mennessä Suomesta oli lähtenyt yllättävänkin paljon pelaajia pelaamaan Tanskan Liigaan. Toki Team Finlandia lukuun ottamatta mitään todella hyviä mahdollisuuksia jääkiekossa Tanskalla ei vuonna 1995 maajoukkueellisesti puhuttaessa olisi ollut Leijonia tai oikein mitenkään edes Team Karjalaakaan vastaan. Tosin Team Finlandin tasoero suhteessa vuoden 1973 Kehitysjoukkueeseen nähden oli Tanskalla jo verraten pienempi.

Lisäksi Tanskan Liiga oli nousussa tasoltaan ja Tanska oli ehkä pienessä hiljaisuudessa, mutta muutenkin vakiinnuttanut itsensä jääkiekossa pysyvästi vähintään B-sarjatasolle ja montaa vuotta ei vuodesta 1995 eteenpäin kulunut ensin kun arveltiin Tanskan nousevan A-sarjaan ja lopulta vuodesta 2003 lähtien Tanska on lopullisesti näihin päiviin asti pelannut MM-kisoissa. Vuonna 1999 Tanska oli jo voittanut B-sarjan, mutta ei ollut päässyt MM-kisoihin karsintojen takia.

 

[Thusberg]

Vuoden 1975 osalta Kehitysjoukkue eli C-maajoukkue perui jääkiekossa melko paljon jälleen sovittujakin pelejä. Paljonkaan tuolta vuodelta ei ole tiedossa pelejä ja nekin olen jo maininnut aiemmin tässä toikissa.

Peruuntuneita pelejä oli ainakin Neuvostoliitton A, B ja C-maajoukkueita vastaan aiotut pelit, Italiaa, Ranskaa, Sveitsin A, B ja C-maajoukkueita vastaan aiotut pelit, Tsekkoslovakian A, B ja C-maajoukkueita vastaan aiotut pelit, Itävaltaa ja Puolan A ja B-maajoukkueita vastaan aiotut pelit. Lisäksi peruuntui myös Italiassa suunniteltu turnaus C-maajoukkueen osalta.

 

[Thusberg]

Vuoden 1978 osalta Kehitysjoukkue eli C-maajoukkue perui jääkiekossa melko paljon jälleen sovittujakin pelejä. Paljonkaan tuolta vuodelta ei ole tiedossa pelejä ja nekin olen jo maininnut aiemmin tässä toikissa.

Peruuntuneita pelejä oli ainakin Neuvostoliiton A, B ja C-maajoukkueita vastaan aiotut pelit, Tsekkoslovakian A, B ja C-maajoukkueita vastaan aiotut pelit, Italiaa, Ranskaa, Puolan A ja B-maajoukkueita vastaan aiotut pelit, Sveitsin A ja B-maajoukkueita vastaan aiotut pelit, Itävallan A ja B-maajoukkueita vastaan aiotut pelit ja Bulgariaa vastaan aiotut pelit.

Lisäksi Tsekkoslovakiaan pelattavaksi aiottu turnaus Neuvostoliiton, Suomen, Ruotsin, Tsekkoslovakian, Kanadan ja Yhdysvaltojen vastaaville C-maajoukkueille tai vaihtoehtoisesti näiden maiden B-maajoukkueille peruuntui. Toisaalta B-maajoukkueiden osalta tuona vuonna pelattavaa kyllä riitti paljonkin ja Sisu Team oli hyvin edustettuna sarjakaudellaan.

 

[Thusberg]

Vuoden 1981 osalta Kehitysjoukkue perui sarjakaudellaan otteluja Neuvostoliiton A, B ja C-maajoukkueita vastaan, Tsekkoslovakian A, B ja C-maajoukkueita vastaan, Italiaa, Ranskaa, Bulgariaa, Jugoslaviaa ja Yhdysvaltain A, B ja C-maajoukkueita vastaan.

 

[Thusberg]

Vuoden 1983 osalta Kehitysjoukkue perui sarjakaudellaan otteluja Italian, Ranskan, Sveitsin, Espanjan, Jugoslavian, Puolan, Yhdysvaltain A, B ja C-maajoukkueiden ja Kiinan osalta.

 

[Thusberg]

Vuoden 1985 osalta Kehitysjoukkue perui sarjakaudellaan otteluja Yhdysvaltain A, B ja C-maajoukkueiden, Jugoslavian, Länsi-Saksan C-maajoukkueen, Espanjan, Australian, Hollannin, Ranskan, Puolan, Bulgarian, Itävallan ja Sveitsin osalta.

Jotta ei liikaa toistamiseksi menisi niin vuoden 1987 osalta Kehitysjoukkue perui sarjakaudellaan otteluja Itävallan, Bulgarian, Yhdysvaltojen A, B ja C-maajoukkueiden, Itä-Saksan B ja C-maajoukkueen, Sveitsin, Italian ja Puolan osalta.

Vuoden 1989 osalta Kehitysjoukkue perui sarjakaudellaan otteluja Kiinan, Jugoslavian, Itä-Saksan B ja C-maajoukkueiden, Italian, Bulgarian, Itävallan, Länsi-Saksan B ja C-maajoukkueiden, Ranskan, Puolan A ja B-maajoukkueiden, Pohjois-Korean, (Vaihtoi Etelä-Koreaan.) Sveitsin A ja B-maajoukkueen ja Ruotsin A, B ja C-maajoukkueiden kanssa.

Vuoden 1991 osalta Kehitysjoukkue perui sarjakaudellaan otteluja Tsekkoslovakian B ja C-maajoukkueiden, Itävallan A ja B-maajoukkueiden, Kiinan, Sveitsin A ja B-maajoukkueiden, Saksan B ja C-maajoukkueiden, Italian A ja B-maajoukkueiden, Ranskan A ja B-maajoukkueiden, Iso-Britannian, Jugoslavian, Romanian ja Puolan A ja B-maajoukkueiden kanssa.

Enemmän tekstiä laittaisin, mutta Error 503:a tulee liikaa joten laitan seuraavaan viestiin vielä muutaman puuttuvan pelivuoden pelimääriä mitä Kehitysjoukkueelta tai vuodesta 1995 eteenpäin Team Finlandilta peruuntui kauden aikana.

 

[Thusberg]

Vuonna 1993 Kehitysjoukkueelta peruuntui omana sarjakaudellaan pelit Venäjän A, B ja C-maajoukkueita, Kazakhstania, Slovakiaa, Japania ja Japanin B-maajoukkuetta Nippon All-Starsia vastaan, Puolan B ja C-maajoukkuetta ja Etelä-Koreaa vastaan Puolaan suunniteltua turnausta ajatellen.

Lisäksi Kehitysjoukkueelta peruuntui vuoden 1993 aikana Kiinaa, Yhdysvaltojen C-maajoukkuetta, Sveitsin B ja C-maajoukkuetta, Ranskan B ja C-maajoukkuetta, Tsekin A, B ja C-maajoukkuetta, Saksan B ja C-maajoukkuetta, Ukrainaa, Italian A ja B-maajoukkuetta, Pohjois-Koreaa, Itävallan B ja C-maajoukkuetta, Valko-Venäjää ja Liettuaa vastaan pelattavaksi aiottuja pelejä.

 

[Thusberg]

Laitan tähän vielä joiltakin vuosilta C-maajoukkueen eli tässä tapauksessa Team Finlandilta peruuntuneita pelejä aikaväliltä 1995-2001.

Vuonna 1995 uudistuneelta Team Finlandilta peruuntui vuoden aikana otteluja Yhdysvaltojen B ja C-maajoukkueita, Italian B-maajoukkuetta, Ruotsin B-maajoukkuetta eli Vikingarnaa ja Ruotsin C-maajoukkuetta eli Team Sverigeä vastaan, Sveitsin B ja C-maajoukkueita, Espanjaa, Ranskan B ja C-maajoukkueita, Puolan B ja C-maajoukkuetta, Valko-Venäjää, Kanadan B ja C-maajoukkuetta, Slovakian A ja B-maajoukkueita, Sloveniaa ja Tsekin B ja C-maajoukkueita vastaan.

Vuonna 1997 Team Finlandilta peruuntui vuoden aikana otteluja Sloveniaa, Hollantia, Slovakian B ja C-maajoukkueita, Ranskan B ja C-maajoukkueita, Ruotsin B ja C-maajoukkueita eli Vikingarnaa ja Team Sverigeä vastaan, Valko-Venäjää, Itävallan B ja C-maajoukkueita, Italian B ja C-maajoukkueita, Ukrainaa, Yhdysvaltain B ja C-maajoukkueita, Romaniaa, Bulgariaa ja Saksan B ja C-maajoukkuetta vastaan.

Vuonna 1999 Team Finlandilta peruuntui vuoden aikana otteluja Itävallan B ja C-maajoukkuetta, Puolan B ja C-maajoukkuetta, Italian B ja C-maajoukkuetta, Ranskan B ja C-maajoukkuetta, Kiinaa, Ruotsin B ja C-maajoukkueita eli Vikingarnaa ja Team Sverigeä vastaan, Bulgariaa, Saksan B ja C-maajoukkuetta, Sveitsin B ja C-maajoukkuetta, Yhdysvaltojen C-maajoukkuetta, Sloveniaa, Espanjaa ja myöskin vuoden 1996 yhden pelaamansa pelin perusteella Team Finland perui pelivuotenaan erikoisimman vastustajansa eli Belgian kanssa. Vuonna 1996 Team Finland voitti aiemmin kertomassani ottelussa Jään Mustat Paholaiset tai vastaavasti Jään Punaiset Paholaiset luvuin 16-1.

Vuonna 2001 Team Finlandilta peruuntui omana pelikautenaan pelit Kanadan A, B ja C-maajoukkuetta, Slovakian A, B ja C-maajoukkuetta, Puolan A, B ja C-maajoukkuetta, Japania ja Japanin B-maajoukkuetta eli Nippon All-Starsia vastaan, Etelä-Koreaa, Ukrainan A ja B-maajoukkuetta, Tsekin A, B ja C-maajoukkuetta, Venäjän A, B ja C-maajoukkuetta ja Yhdysvaltain A, B ja C-maajoukkuetta vastaan Puolaan suunniteltua turnausta ajatellen. Mahdollisesti Puolassa pelattavassa turnauksessa olisi pelannut ehkä Team Finlandin sijaan myös Leijonat tai hyvin todennäköisesti vielä Leijonien sijaan uusi B-maajoukkue eli Mestis All-Stars.

Lisäksi vuoden 2001 aikana Team Finlandilta peruuntui omana pelikautenaan yksittäisistä otteluista pelit Sloveniaa, Sveitsin C-maajoukkuetta, Itävallan B ja C-maajoukkueita, Valko-Venäjän A ja B-maajoukkuetta, Bulgariaa, Ukrainan A ja B-maajoukkuetta, Kiinaa, Italian B ja C-maajoukkuetta, Ranskan B ja C-maajoukkuetta, Team Sverigeä eli Ruotsin C-maajoukkuetta vastaan Vikingarnan lakattua olemasta ja sulauduttua Tre Kronoriin, Espanjaa, Saksan C-maajoukkuetta, Iso-Britanniaa ja lopulta tietenkin jääkiekon ihmeellisen sen hetken pienempien maiden johtavimman jääkiekon maalivahtien Szupermanin eli Levente Szuperin edustamaa Unkaria vastaan.

 

[Thusberg]

Vuoden 1989 Sisu Teamin peleihin ainakin nyt selvisi se, että kyseisenä vuonna Sisu Team kohtasi tosiaankin Kiinan viimeisen kerran täydellä varmuudella silloin ja tuolloin kyseinen kohtaaminen järjestettiin mielenkiintoisesti Pekingin sijaan Lappeenrannassa. Muutoin melko vähän käsitelty ottelu Sisu Teamin ja Kiinan välillä nousi uudelleen mielenkiintoisesti Helsingin Sanomien otsikkoon 6.4.1993 kun Iso-Britannia nousi MM-kisojen A-sarjaan vuodeksi 1994.

Iso-Britannia oli voittanut mestaruuden ja sarjanousun ratkaisseessa ottelussa Kiinan 14-0 vaikka jo aiemmin oli sarjanousu käytännössä varmistettu Puola-pelin onnistumisella. Vuonna 1993 mahdollisuuksien mukaan tai tuolloisen käsityksen mukaan viimeistään vuodeksi 1994 Sisu Teamin piti jossakin välin kohdata Iso-Britannia.

Lopulta ainakin vuoden 1993 mahdollinen kohtaaminen jätettiin väliin brittien kanssa koska Sisu Team muistaakseni pelasi vielä näyttöpelejä Venäjän eri maajoukkueita vastaan ja tietenkin MM-kisat olivat myös Leijona-näyttöjä varten pelanneille pelaajille tavallaan tärkeitä. Vuonna 1989 Lappeenrannassa kohdatussa Kiina-ottelussa Sisu Team voitti melkoisen aliarvostavan ylivoimaisesti luvuin 11-4 vaikka Sisu Team olisi kyennyt tuolloin vaikka mihin.

 

[Thusberg]

Vuoden 1997 ilmeisesti viimeinen oman aikansa Team Karjala oli ainakin lähtökohtaisesti viimeisen pelikautta edeltäneen leirikauden perusteella koostunut Järvenpään Haukkojen ja Lahden Pelicansin miehistöstä koska jostain syystä noista seuroista otettiin eniten pelaajia näyttöjä pelaamaan Sakari Pietilän valmentamaan Team Karjalaan. Lisäksi muutama 1. Divisioonan ja SM-Liigan pelaaja oli mukana näyttöleireillä yksittäisten vanhojen Team Finland-pelaajien kanssa.

Team Karjalan ilmeisesti viimeiselläkin pelikaudella oli melko paljon otteluja. Puolan Turnauksen lisäksi Team Karjalalla oli 15 ottelua kauteen, mutta saattoi olla vähemmänkin tai sitten Puolan Turnauksen pelimäärät laskettiin mukaan jolloin pelejä ei lähimainkaan kertynyt niin paljon kuin yleensä.

 

[Thusberg]

Vuoden 1990 Sisu Teamin jäsenistöstä sain ongittua hieman lisää tietoa Helsingin Sanomien selailujen jälkeen ja joukkueessa pelasivat aiemmin mainittujen jäsenien lisäksi Jokke Heinänen, Harri Suvanto, Timo Saarikoski, Timo Peltomaa, Kai Syrjänen, Juha Virtanen, Mikko Haapakoski, Jari Halme ja Petri Pulkkinen ja kun vielä Selänteen laskee niin itse asiassa koko Sisu Team vuosimallia 1990 on nyt sitten kasassa. Varsinkin kun tuli löydettyä myös tuo Urpo Ylösen oma avustaja ja Sisu Teamin varapäävalmentaja tuolta vuodelta eli Jarkko Nurminen.

Aivan kaikkia Sisu Teamin pelaamia otteluja en ole tuolta vuodelta saanut harmittavasti myöskään selville, mutta silloisen ohjelman mukaan kyseessä oli ennätys. Sisu Team pelasi AGPO 90-turnauksen lisäksi ainakin Leningradin Turnauksen vuonna 1990 jossa se pelasi ainakin kuusi ottelua ja kohtasi lisäksi yksittäisessä maaottelussa Länsi-Saksan voittaen sen 7-5 4.4.1990 ja lisäksi Sisu Team pelasi Ranskaa ja Italiaa vastaan vuonna 1990 pari peliä kutakin kohti eli neljä ottelua. Lisäksi Sisu Team hävisi myös Neuvostoliiton B-maajoukkueelle 3-5 huhtikuussa 1990 pelatun pelin 8.4.1990.

Parista muusta ottelusta en tiedä, mutta ilmeisesti Sisu Teamin koko pelivuoden avanneista peleistä Sisu Team voitti ensimmäisen Ranskaa vastaan 7-1 ja Italiaa vastaan pahasti kompastellusta 1-6 tappioasemasta noustiin aina 8-4 voittoon asti Italian superpelaajien yksinkertaisesti väsyttyä Sisu Teamin pyörityksessä. Joko näissä otteluissa tai sitten jossakin välillä vuotta 1990 myös Teemu Selänne pelasi Sisu Teamissa.

Enimmäkseen joukkue oli 20-24 vuotiaista koottu joukkue joka oli Sisu Teamiksi melko nuorekas joukkue. Tosin Kai Syrjänen ja Juha Virtanen muodostivat yhdessä maalivahti Jari Halmeen kanssa pienen poikkeuksen sääntöön kun ei vain löydetty ketään muuta sopivaa ikäluokkien 1966-1970 pelaajaa ennen heidän löytämistään.

Tässä kuitenkin Sisu Team vuodelta 1990:

Maalivahdit: Mika Rautio ja Jari Halme

Puolustajat: Mika Strömberg, Petri Matikainen, Waltteri Immonen, Mikko Haapakoski ja Petri Pulkkinen

Hyökkääjät: Tero Arkiomaa, Juha Jokiharju, Keijo Säilynoja, Mika Välilä, Hannu Mattila, Juha Riihijärvi, Marko Lapinkoski, Mika Paananen, Marko Ek, Jokke Heinänen, Harri Suvanto, Timo Saarikoski, Timo Peltomaa, Kai Syrjänen, Juha Virtanen ja Teemu Selänne

Päävalmentaja: Urpo Ylönen

Varapäävalmentaja: Jarkko Nurminen

 

[Thusberg]

Vuoden 1991 Sisu Teamin pelaajajäsenistöön tulee myös hieman täydennystä kuten myös Sisu Teamin pelaamiin pelimääriin ja turnauksiin ainakin joidenkin ottelujen osalta.

Markku Piikkilä, Marko Lapinkoski, Jari Haapamäki, Veli-Pekka Kautonen, Petri Günther, Marko Tuomainen, Tero Lehterä, Jarkko Varvio, Sakari Palsola, Mikko Luovi ja Karri Kivi pelasivat ainakin Sisu Teamissa sinä vuonna ja lisäksi Sisu Teamin säännölliset maalivahdit yhden ottelun torjuneen Sakari Lindforsin lisäksi selvisivät etsintöjen jälkeen.

Mielenkiintoisimpia kieltäytyjiä vuonna 1991 Sisu Teamin lisäksi oli Kehitysjoukkueesta Sakari Palsolan setä eli jo ajat sitten uransa lopettanut Jaakko Palsola joka tosin oli pelannut 1970-luvun lopulla uransa lopussa Kehitysjoukkueessa pelaaja-valmentajana.

Kari Rosenberg ja Ari-Pekka Siekkinen olivat Sisu Teamin säännölliset maalivahdit vuonna 1991. Muutama pelaaja vielä puuttuu joukkueesta, mutta ei montakaan.

Harmittavasti vieläkään en onnistunut löytämään vuoden 1991 Sisu Teamin päävalmentajaa tai muuta valmennusjohtoa. Mahdollisesti Urpo Ylönen, Jarkko Nurminen tai ehkä jopa Harri Rindell oli päävalmentaja Sisu Teamille sinä vuonna, mutta myös joku muukin on voinut olla päävalmentaja.

Vuoden 1991 pelimääristä puhuttaessa Sisu Team pelasi sinä vuonna ainakin Pravda-turnauksessa ja lisäksi aiemmista tiedoistani poiketen itselleni kokonaan uutta oli se, että Sisu Team ei sittenkään kohdannut Ijs-Oranjea viimeisen kerran vuonna 1990 vaan ainakin vielä 1991 Sisu Team kohtasi Hollannin jääkiekossa silloisessa vakavassa mittakaavassa Zoetermeerin Turnauksessa jonka virallinen nimi oli AGPO Vierlandentoernooi 91.

Turnaus pelattiin joulukuussa 1991 20.12-22.12 välisenä aikana. AGPO 91-turnauksessa olivat mukana Sisu Teamin ja Hollannin lisäksi Puola ja ihme kyllä myös Tanska tuli pelaamaan kyseiseen turnaukseen. Sisu Team kohtasi ilmeisesti ensimmäistä kertaa Tanskan minään suomalaisena jääkiekkojoukkueena sitten vuoden 1973 jälkeen vuonna 1991 Zoetermeerissa.

Tasoero olikin sitten huikea sitä vastaan verrattuna Puolaan ja Hollantiin joita vastaan pitikin sitten pelata paljon kovemmin ja tasokkaammin. Pelipaitapuolesta puhuttaessa AGPO 91-turnauksessa Hollannilla oli tuttuun tapaan oranssit pelipaidat ja toinen pelipaita oli vuorostaan puhtaan valkea koristeltuna oransseilla olkaimilla, pienellä Ijs-Leeuwilla ja tietenkin AGPO 91-lätkällä.

Sisu Teamilla vuorostaan oli sama pelipaita kuin Leijonilla joskin värisävy oli tummemman sininen sisältäen tekstin joka oli valkoisin isoin kirjaimin kirjoitettu SUOMI ja lisäksi tietenkin paidassa oli AGPO 91-lätkä ja pieni Ijs-Leeuwin sisältävä kisapinssi kisaisäntiä kunnioittavana eleenä kuten myös Puolalla ja Tanskallakin oli.

Sisu Teamin toinen pelipaita oli käytännössä AGPO 91-lätkää, Warsteiner-logoja ja kisapinssiä huomioimatta täysin sama kuin Leijonilla eli pääväri oli valkoinen. Hollannilla oli tietenkin Ijs-Leeuw ainoana käytössä logona kun muilla joukkueilla oli vain kisapinsseissä Ijs-Leeuw.

Tässä kuitenkin uusien löytämieni pelien tuloksia eri joukkueiden osalta vaikka kaikki Pravda-turnauksen pelien tulokset eivät ole mukana kun tietoa niistä ei valitettavasti ole:

Pravda-turnaus

Sisu Team-Neuvostoliitto B 1-4

Sisu Team-Yhdysvallat B 5-4

Sisu Team-Saksa B 9-3

AGPO 91

Sisu Team-Puola 2-3

Sisu Team-Tanska 7-3

Sisu Team-Hollanti 2-5 (Tämä oli käytännössä hyvin nöyryyttävä tappio Sisu Teamille vaikka toki Ijs-Oranjen maalivahti Martin Trommelen käytännössä torjui paljon paremmin ottelussa verrattuna edelliseen Hollannin ottamaan voittoon Suomesta vuoden 1990 lopulla jolloin Ijs-Oranjen sankari oli Chad Kambeitz.)

AGPO 91:n paras hyökkääjä oli David Livingston, paras puolustaja oli Johan De Vries ja paras maalivahti oli Gabriel Samolej Puolalta.

AGPO 91:n tiedot löytyivät Dagsbladista ja Leidse Courantista. Aiemmin passionhockeyssa oli tuosta pienempää tietoa, mutta luulin, että Suomi ei ollut mukana vaan aiemmin ennen etsimistä oli lähinnä kuulut huhuja asiasta ja kun ei ollut merkitty Leijonia tai Sisu Teamia mukaan.

 

[Thusberg]

Vuoden 1992 Sisu Teamin pelaajista tulee nyt vain vähän uutta tietoa, mutta muutama uusi peli löytyi vuoden ajalta ja lisäksi myös vuoden 1992 Sisu Teamin valmentajat selvisivät. Uudet löytämäni pelaajat olivat Juha Jokiharju, Teemu Sillanpää ja Sami Wickström.

Vuoden 1992 pelikautensa Sisu Team avasi Yhdysvaltoja vastaan. Tuosta ottelusta minulla ei ole tuloksia, mutta pelivuoden toisesta ottelusta Ranskaa vastaan on ja sen pelin Sisu Team voitti jopa hämmästyttävänkin ylivoimaisesti ja peräti 9-3.

Lisäksi vuoden 1992 lopulla jälleen kerran Sisu Team pelasi Hollantia vastaan Zoetermeerin Turnauksessa. Virallisesti turnaus oli tietenkin nimeltään AGPO Vierlandentoernooi 92. Turnaus pelattiin 1992 joulukuussa 19.12-21.12.1992 välisenä aikana.

AGPO 92-turnauksessa olivat mukana Suomen ja Alankomaiden tapaan Tanska tuttuun tapaan yllättäen, mutta varsinainen historiallinen tai ainakin yksi historiallisimmista asioista nähtiin tietenkin uuden valtion muodossa ja sen pelatessa ensimmäisiä ottelujaan.

Kysymys oli Sloveniasta jolla tietenkin oli melko paljon kehityskelpoisia ja omalle tasolleen hyviä pelaajia juuri hajonneesta Jugoslavian Liittovaltiosta. Mielestäni juurikin AGPO Vierlandentoernooi vuosimallia 1992 Zoetermeerin jäähallissa jäi melko varmastikin viimeiseksi otteluksi Hollantia vastaan vähään aikaan mitä Suomen eri joukkueista puhutaan.

Sisu Teamin pelaamat ottelut tulevat turnauksen osalta tässä:

AGPO Vierlandentoernooi Zoetermeer 1992

Sisu Team-Slovenia 1-1 (Kaikkien aikojen suhteellisesti arvioiden surkeimpia suorituksia Sisu Teamilta jonka ainut onnistuja koko kurjassa ottelussa tuntui olevan vain Valeri Krykov joskin toki Sisu Teamilta saattoi olla myös kaikkien aikojen puolivaloilla pelattu ottelu siinä vaiheessa koko joukkueen historiaa koska olisihan Slovenia pitänyt voittaa huomattavilla luvuillakin ottelussa.

Toisaalta Slovenialla oli käytännössä kaikki parhaimmat pelaajat juuri hajonneen Jugoslavian Liittovaltion osalta joten se varmasti vaikutti asiaan, mutta uskottavampi tulos 1-1 olisi ollut ja silloinkin aika juuri ja juuri Kehitysjoukkueella eli C-maajoukkueella, mutta jopa silläkin olisi pitänyt pystyä ainakin 6-0 tai 10-0 tason voittoon melko puolivaloillakin pelaten. Ja Sisu Teamilla pelatessa tuloksen olisi pitänyt olla aika valtavasti suurempi.)

Sisu Team-Tanska 7-0 (Sisu Teamin voitto ei sinänsä yllättänyt joskin Tanska oli vuoden 1992 virallinen Talviolympialaisten Karsija Albertvilleen 1992 ja siten ehkä hyväksyttävämpi tappio olisi ollut 3-0 tai vaikka 5-0. Tai ainakin Tanskan olisi pitänyt saada 1-3 maalia muutoin ottelua joskin umpihitaaseen ja muutoin umpihuonoon Slovenia-peliin verrattuna Sisu Team pelasi paljon kovemmin Tanskaa vastaan. Tanska kompasteli muutenkin turnauksessa voittaen aika vaivoin Slovenian maalein 6-3 näin esimerkiksi.

Toisaalta Tanskaa vastaan pelasi Sisu Team joten hävettävää ei sinänsä ollut. Kehitysjoukkuetta vastaan ainakin viimeistään Tanskan olisi pitänyt pystyä oikeasti parempaan kuin tuollaiseen lopputulokseen.)

Sisu Team-Ijs-Oranje 4-1 (Sisu Team onnistui kuin onnistuikin voittamaan pitkän taistelun jälkeen jälleen voimakasta, mutta laiskaa liikepeliä pelanneen Hollannin. Chad Kambeitz ei yllättänyt Ijs-Oranjen maalilla Sisu Teamia kolmatta kertaa joskin suurimman osan ottelua vahinko oli käydä toteen.)

Sisu Teamin päävalmentaja Harri Rindell kehui yllättävänkin paljon Larry van Wierenin valmentamaa Ijs-Leeuwia ja Sakari Pietilä Sisu Teamin varapäävalmentajana toivoi kovasti silloisen nousussa olleen Ijs-Oranjen pääsemistä Talviolympialaisiin 1994.

23.12.1992 muutenkin tuohon aikaan silloisilla säännöillä lähtökohtaisesti varmistettiin Talviolympialaisten Karsinnasta Lillehammeriin 1994 formaatti Karsintaturnauksen osalta. Silloisella formaatilla A-sarjan viimeinen ja vuoden 1994 putoaja B-sarjaan vuoden 1993 MM-kisojen A-sarjasta, vähintään kaksi, mutta enintään kolme parasta B-sarjan maata, C-sarjan voittaja ja IIHF:n päättämä villin kortin maa eli lähtökohtaisesti tuolloin B-sarjan neljäs tai C-sarjan toinen olisi pelannut viimeisestä Talviolympialaisten paikasta.

Epäselvää siinä vaiheessa oli myös jääkiekon Aasian kiintiöpaikan hyväksyntä ja muutenkin IIHF:n villin kortin toteutuksen suunnitelmasta ei pidetty. Kuten ei alustavasti myöskään aikaisemman Talviolympialaisiin pääsemisen formaatin luopumisesta.

Muutamat maat halusivat kaikkien A-maiden pääsevän kisoihin, kolmen parhaan B-sarjan maan ja lisäksi B-sarjan neljännen ja C-sarjan maan välisen karsinnan yhtä paikkaa varten. Ja myös vain kaikkien A-maiden ja lisäksi kahden parhaan B-sarjan maan turnauksen eli Talviolympialaisia olisi haluttu laajentaa 14-16 maan suuruisiksi mistä kieltäydyttiin jyrkästi kun juuri oli saatu 12 maan laajentuminen.

Vuoden 1992 B-sarjan MM-tuloksilla Hollanti olisi päässyt Lillehammeriin 1994 ja vuonna 1993 Hollanti kävikin IIHF:n ja Lillehammerin järjestäjien kanssa katkeran taistelun Talviolympialaisten paikkaoikeutuksesta jonka se hävisi lopulta.

Vuoden 1992 Sisu Teamin pelipaita oli tuossa turnauksessa ja muutenkin vuonna 1992 hyvin samanlainen kuin Leijonilla. Vuoteen 1991 verrattuna jopa vielä enemmän koska pelipaidan sävyisyys oli kautta linjan vaaleampi kuin vuosina 1990 ja 1991 jolloin Sisu Teamin pelipaidan värisävy sinisen värin osalta oli tummempi. Tosin AGPO-turnauksessa Sisu Teamilla oli toki pieni Ijs-Leeuw-kisapinssinä ja lisäksi AGPO 1992-tunnuslätkä.

Hollannin toinen pelipaita taas oli tuttuun tapaan valkea Ijs-Leeuwilla ja muutoin Ijs-Oranjen pelipaita vuonna 1992 oli tuttuun tapaan oranssi joka sisälsi valkea poikkiraidat yhtä valkeilla olkatoppauksilla ja oransseilla kolmioilla koristeltuna. Tekstinä pelipaidassa oli valkoisella kirjoitettu NEDERLAND ja paidassa oli pyöreä Hollannin lippu ja keltainen Ijs-Leeuw.

Numerot pelipaidoissa tosin olivat muusta tekstialasta poiketen mustalla merkittyjä.

Vuosina 1989-1993 Hollannin pelipaidat muutenkin toimitti Tackla ja vuoden 1989 pelipaidoissa oli valkoisella tekstialalla kirjoitettu HOLLAND sisältäen muuten melko samanlaiset pyöreät Hollannin liput ja keltaisen Ijs-Leeuwin. Numerot oli merkitty vuoden 1989 pelipaidassakin Ijs-Oranjen osalta mustalla.

Jälleen Dagsbladista löytyivät nuo AGPO 1992:n tiedot.

 

[Thusberg]

Vuoden 1993 Sisu Teamin pelaamiin otteluihin olen saanut hieman täydennystä Järvenpäässä pelattujen Sveitsi-ottelujen muodossa. 6.2.1993 ja 7.2.1993 Sisu Team kohtasi alkuperäisestä poiketen Sveitsin A-maajoukkueen sijaan Sveitsin B-maajoukkueen ja laitan tähän alle tulokset niistä otteluista:

Sisu Team-Sveitsi B 8-0

Sisu Team-Sveitsi B 4-2

 

[Thusberg]

Vuoden 1994 Sisu Teamin tai vaihtoehtoisesti jääkiekon B-maajoukkueen pelaajistosta aiemmin laitoin suurimman osan pelaajista, mutta tuolloin laitoin myös suurimmaksi osaksi pelkät pelaajien sukunimet ilman etunimiä joten laitan tällä kertaa pelaajia myös etunimenkin osalta.

Pasi Kuivalainen, Jani Nikko, Joni Lehto, Mika Yli-Mäenpää, Toni Porkka, Jouni Loponen, Pasi Sormunen, Kari Martikainen, Tuomas Grönman, Pasi Saarela, Juha Lind, Harri Sillgren, Kalle Sahlstedt, Kai Nurminen, Sami Ahlberg, Kimmo Rintanen, Joni Lius, Juha Riihijärvi, Antti Törmänen ja Juha Ylönen olivat pelaajien nimet.

 

[Thusberg]

Ja kun tuossa vielä puhuinkin niin löysinkin sitten vielä puuttuvat kolme pelaajaa vuoden 1994 Sisu Teamista joka oli viimeinen Sisu Team ennen joukkueen nimen muuttamista Team Karjalaksi. Ari Sulander, Petri Varis ja Karri Kivi toimivat Sisu Teamissa vuonna 1994.

Vuoden 1994 Sisu-Eliitissä toimivat muun muassa Juha Jokiharju ja Niklas Hede, Sami Nuutinen ja muistaakseni vielä joku muu pelaaja. Lisäksi Sisu Teamin säännöllisesti harjoitteleva reservimaalivahti vuonna 1994 oli Mika Rautio. Raution ei ainakaan tiettävästi koskaan tarvinnut mennä korvaamaan ketään peleihin.

Vuonna 1994 vuoden 1995 tapaan Petteri Nummelinilta peruuntui muutamia ellei jopa lukuisiakin Sisu Teamin otteluja joskin vuonna 1995 alkuvuodesta Sisu Teamin muututtua Team Karjalaksi Nummelin kyllä jo pääsi ainakin pelaamaan Team Karjalassakin.

Nummelinin tarkoitus itse asiassa oli MM-kultaan päättyneen vuoden 1995 MM-kisojen sijaan alun perin mennä pelaamaan Sakari Pietilän Team Karjalassa aivan jotain muuta suurta turnausta ennen kutsua Leijoniin pitkälti Nummelinin Team Karjalassa esittämien peliotteiden pohjalta.

Sakari Pietilän valmentama Sisu Team kohtasi vuonna 1994 paljonkin erilaisia joukkueita ja pelasi niissä kovasti mukana. Pelikaudella ainakin uusista löytämistäni otteluista Sisu Team voitti Kanadan B-maajoukkueen niukasti 4-3 vuoden lopulla ja lisäksi voitti uskomattoman hienosti Ruotsin osin joiltakin pelaajiltaan puuttuvan A-maajoukkueen 8-3.

Uskomattominta Tre Kronorin voittamisesta puhuttaessa oli se, että Sisu Team teki voitokkaan ottelun viimeisen erän ensimmäisen kuuden minuutin ajalta neljä maalia. Ja sitä ennen Sisu Team oli ollut tiukan ottelun aikana parhaimmillaan johdossa vain 4-3 ennen ottelun kääntymistä Sisu Teamin jyräämiseksi jäällä. Muitakin pelejä Sisu Team saattoi pelata, mutta niistä ei harmittavasti ole löytynyt tietoja vanhemmista Helsingin Sanomista.

Tässä kuitenkin vuoden 1994 Sisu Team joka jäikin viimeiseksi ennen joukkueen muuttumista Team Karjalaksi:

Maalivahdit: Pasi Kuivalainen ja Ari Sulander

Puolustajat: Jani Nikko, Joni Lehto, Kari Martikainen, Pasi Sormunen, Mika Yli-Mäenpää, Toni Porkka, Jouni Loponen, Tuomas Grönman ja Karri Kivi

Hyökkääjät: Pasi Saarela, Juha Lind, Harri Sillgren, Kalle Sahlstedt, Kai Nurminen, Sami Ahlberg, Kimmo Rintanen, Joni Lius, Juha Riihijärvi, Antti Törmänen, Juha Ylönen ja Petri Varis

Päävalmentaja: Sakari Pietilä

 

[Thusberg]

Vuonna 1995 Team Karjala pelasi kaikkiaan melko hienon kauden. Toisaalta taas ennen Izvestijaa Team Karjalan pelit olivat menneet varsi vaihtelevasti. Venäjälle oltiin hävitty 20.4.1995 1-5, mutta Kanada voitettiin 21.4.1995 4-3 ja kyseessä olivat ainakin tiettävästi molempien A-maajoukkueet.

Toisaalta taas Venäjän B-maajoukkueelle hävittiin 0-3 ja myöhemmin vuonna 1995 maailmanmestaruuden jälkeen syyskaudella Team Karjala hävisi Venäjälle 0-5. Lisäksi aiemmin mainittujen Sveitsin ja Saksan kohtaamisen lisäksi Team Karjala pelasi myös marraskuussa 1995 3.11-5.11.1995 Neljän Maan Turnauksen Sveitsissä.