Tappelut kaudella 2005-06

  • 468 259
  • 2 135

Cairns

Jäsen
Suosikkijoukkue
Miesten ringettemaajoukkue
Ohmi kirjoitti:
Cairnsin märinä oli jo melkoinen pettymys

En mielestäni märissyt ja annoin tunnustuksen Nortonille kuitenkin voitosta - oli syynä pipi polvi tai ei, niin en ihmettelisi yhtään vaikka mies olisi muutenkin päättänyt - tutulla tavalla - herätellä omiaan heti erän alussa, kun olivat tappiolla.
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Daespoo kirjoitti:
Mutta se ei muuta pointtiani mihinkään, kaikki NHL:n top10 tappelijat ovat alle 6'5 pitkiä.

Samoin kuin kaikki top 10 tappelijat ovat lyhyempiä kuin 10'5.
Boogaard 6'6 menee kyllä top kymppiin tällä hetkellä eikä isompia tappelijoita siellä tällä hetkellä pelaakaan.
 

OldTimeHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Bayern München, Deutschland
Ohmi kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, että aina kun hifkiläisiä vedetään nokkaan, tappelu on aloitettu väärin, vastustaja on ollut liian iso tai sitten liian kokenut tappelija tai ...
...
Jätkät on jumalauta kuin jotain vitun tuulisukkia riippuen siitä onko hifkiläinen voittanut vai hävinnyt matsinsa.
Kyllä, aina ollaan ja ihan kaikki. Pakkohan se on uskoa, kun julistuksen tueksi on haettu peräti kolme quotea, joista kaksi on HIFK:ta tunnustavan kirjoittajan näppikseltä.

Mahtavaa tieteellistä tutkimusta.
 

Donald_22

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks, Jokerit
mixu kirjoitti:
Samoin kuin kaikki top 10 tappelijat ovat lyhyempiä kuin 10'5.
Boogaard 6'6 menee kyllä top kymppiin tällä hetkellä eikä isompia tappelijoita siellä tällä hetkellä pelaakaan.

Jos kuitenkin odotettaisiin, että kaverilla on enemmän kuin 3 tappelua nhl:ssä ennenkuin aletaan julistamaan sijoituksia...

Vai ei ollut Berube koskaan kirkkainta kärkeä? Langdonkin on ollut suurimman osan urastaan (New Yorkin vuodet ainakin) top-10:ssä. Raykin voidaan parhaimipina kausinaan laskea tuohon kategoriaan, kuin myös Laus.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
vlad kirjoitti:
mutta olennaista ei ole se, että kumpi voittaa ja kumpi häviää vaan mielestäni olennaisempaa on se, että jos tilanne sitä vaatii niin pudottaa hanskat vaikka vastassa olisikin ylivoimaiselta tuntuva vastustaja.

vlad.

Eli Jämtin oli äijä alkaessa nahistelemaan lostedin kanssa...?
 

lintu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ohmi kirjoitti:
Cairnsin märinä oli jo melkoinen pettymys, mutta hyvin täällä näköjään muutkin hifkiläiset komppaavat. On se kyllä kumma juttu, että aina kun hifkiläisiä vedetään nokkaan, tappelu on aloitettu väärin, vastustaja on ollut liian iso tai sitten liian kokenut tappelija tai ...

Jätkät on jumalauta kuin jotain vitun tuulisukkia riippuen siitä onko hifkiläinen voittanut vai hävinnyt matsinsa.

Säälittävää!

On se kumma kun aina löydetään ne pari tiettyä quotea. Aika moni (minä mukaanlukien) ollaan Nortonia ylistetty.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Vanha Len kirjoitti:
Eli Jämtin oli äijä alkaessa nahistelemaan lostedin kanssa...?

Muistaakseni en olekaan tuominnut Jämtiniä neidiksi hänen tapeltua ja hävittyä Lostetdille. Asiallista toimintaa häneltä, että vasta teostaan vaikka saikin nekkuunsa. Muutenkaan en ymmärrä tiettyjen kirjoittajien Jämtinin dissaamista, hänenkaltaisiaan pelaajia tarvitaan joukkueissa yhtälailla kuin maalitykkejä ja puolustavia puolustajiakin.

vlad.
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Donald_22 kirjoitti:
Jos kuitenkin odotettaisiin, että kaverilla on enemmän kuin 3 tappelua nhl:ssä ennenkuin aletaan julistamaan sijoituksia...

Vai ei ollut Berube koskaan kirkkainta kärkeä? Langdonkin on ollut suurimman osan urastaan (New Yorkin vuodet ainakin) top-10:ssä. Raykin voidaan parhaimipina kausinaan laskea tuohon kategoriaan, kuin myös Laus.

Niin Berube kuin Rob Raykin alkoivat olla loppuvuosinaan aika kovilla kun vastustajat kasvoivat.Nykyään tappelijoiden koko on huomattavasti suurempi kuin 80-luvulla tai 90-luvun alussa vaikka iso se 80-luvun ehkä kovinkin kaveri eli Dawe Brownkin oli eli 6'5.

Mutta ehkä kannattaa lopettaa tämä väittely tähän mutta fyysiset laitkin sen jo sanoo että 110 kiloisella on huomattavasti paremmat edellytykset tappeluissa kuin 80-90 kiloisella.
 

Donald_22

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks, Jokerit
Kavereilla tuli yksinkertaisesti ikä vastaan, kuten tuli mm. Probertilla jolla oli huomattavasti enemmän ongelmia uransa lopussa kuin Berubella ja Rayllä, vaikka olikin näitä paljon isompi. Berubelle edellytyksen menestyä isompiaan vastaan loivat erittäin nopeat kädet, joiden avulla myös Probertkin sai häneltä kyytiä (parempina vuosinaan). Ray oli erittäin kova lyöntinen. Ray ottikin usean mielestä voiton Brownia vastaan. Vanhoilla päivillään Berube myös tyrmäsi ison miehen, Andy Suttonin 198cm. Tappeluissa on monia muitakin asioita jotka vaikuttavat kuin vain koko
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Donald_22 kirjoitti:
Tappeluissa on monia muitakin asioita jotka vaikuttavat kuin vain koko

Nimenomaan näin. Kehässä pituudella ja massalla on enemmän merkitystä, mutta jäällä asia on toinen. Domi on yksi suosikkini ja suhteessa hyvin hän on matsannut, koostaan huolimatta. Jopa erinomaisesti parhaimmillaan.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
mixu kirjoitti:
Samoin kuin kaikki top 10 tappelijat ovat lyhyempiä kuin 10'5.
Boogaard 6'6 menee kyllä top kymppiin tällä hetkellä eikä isompia tappelijoita siellä tällä hetkellä pelaakaan.

Toi sun logiikkasi hakee kyllä vertaistaan, palataanko tähän keskusteluun siinä vaiheessa kun NHL:stä (tai mistä tahansa) löytyy 10'5 kokoisia ihmisiä?

Boogaard on siis ainoa 6'5 tai isompi joka on NHL:n top10:ssä ja se jotenkin todistaa väitteesi??? ei hyvää päivää, virta päälle!
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Daespoo

Ihmisen pituus nyt vaan sattuu olemaan rajallinen ja kaikkein pisimmät hakeutuvat koripallon piiriin.
Siksi on turha vertailla jotain 6'5 tai 6'6 kokoisia pelaajia koska niitä on liigassa niin vähän että tuollaisella otannalla ei ole mitään merkitystä.

Mutta jos katsot kokonaisuutta niin näet että kaikki parhaat Domi pois lukien ovat kokoluokkaa 6'2-6'6.
Ihan loppuun kysymys että onko sinun mielestäsi koolla merkitystä tappeluissa vai ei ja jos ei niin sitten kunnon perustelut.
 

Freadrich#43

Jäsen
Suosikkijoukkue
kovanluokan nyrkinkäyttäjät
Isomman tappelijan etuna kaukalossa on hyvä ulottuvuus, pienen kaverin voi olla vaikea saada iskuja perille jos ei ylety lyömään kasvoihin vastustajan pitäessä kiinni. Luistimilla kun tapellaan niin tasapainolla on hyvinkin iso rooli ja sillä miten vastustajan tasapainoa osaa horjuttaa ja itse pysyä pystyssä ja lyödä.Myös voima on toki tärkeää ja sehän ei sinänsä ole riiippuvainen pelaajan fyysisestä koosta. esim. domin tyylihän perustuu paljon vastustajan tasapainon rikkomiseen ja samalla lyömiseen. mies pyörii ympyrää ja retuuttaa samalla kun vasuri laulaa. enemmänkin on siis kyse siitä minkälaisella tyylillä tappelee ja osaako käyttää omia ominaisuuksiaan hyödyksi oikealla tavalla. tottakai jos on kaksi muuten täysin samanlaista pelaajaa joista toinen on isompi, niin isompi voittaa.
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Donald_22 kirjoitti:
Kavereilla tuli yksinkertaisesti ikä vastaan, kuten tuli mm. Probertilla jolla oli huomattavasti enemmän ongelmia uransa lopussa kuin Berubella ja Rayllä, vaikka olikin näitä paljon isompi. Berubelle edellytyksen menestyä isompiaan vastaan loivat erittäin nopeat kädet, joiden avulla myös Probertkin sai häneltä kyytiä (parempina vuosinaan). Ray oli erittäin kova lyöntinen. Ray ottikin usean mielestä voiton Brownia vastaan. Vanhoilla päivillään Berube myös tyrmäsi ison miehen, Andy Suttonin 198cm. Tappeluissa on monia muitakin asioita jotka vaikuttavat kuin vain koko

No katso tämän päivän tappelijoita ja heidän kokojaan niin näet ovatko he pieniä vai isoja.
Eikä Ray ollut koskaan mikään erityisen kovalyöntinen.
Jos halutaan lopettaneista pienemmistä kavereista katsoa todella kovalyöntinen niin sellainen oli Joy Kocur.
Domi on pärjännyt kehissä ainoastaan ison päänsä takia josta ei tule verta millään ja sitä saa takoa vaikka kuinka kauan niin kaveri ei ole moksiskaan.

Tottakai tappeluissa on merkitystä monella muullakin asialla kuin koolla mutta turha sitä on vähätellä.
 

Freadrich#43

Jäsen
Suosikkijoukkue
kovanluokan nyrkinkäyttäjät
mixu kirjoitti:
Domi on pärjännyt kehissä ainoastaan ison päänsä takia josta ei tule verta millään ja sitä saa takoa vaikka kuinka kauan niin kaveri ei ole moksiskaan.

tulee mieleeni muutaman kauden takaa ottelu jossa Domi tyrmäsi kaksimetrisen Oliwan ja jos nyt oikeen muistan niin Oliwa ei kyllä saanut yhtäkään iskua osumaan lähellekkään Domin kasvoja. Tämä siis vaan esimerkkinä siitä että huomattavasti pienemmällä pelaajalla voi olla täysin hyvät mahdollisuudet jopa ison pelaajan tyrmäämiseen.

Joey Kocur on hyvä esimerkki nimenomaan tyrmääjänä tunnettuna pienehkönä tappelijana ja jopa legendaarista Tony Twistiä voinee pitää ainakin lyhyehkönä tappelijana. Eli todella kovia miehiä löytyy kaikista kokoluokista ja jäällä mitä tahansa voi tapahtua.
 

Donald_22

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks, Jokerit
mixu kirjoitti:
Eikä Ray ollut koskaan mikään erityisen kovalyöntinen.
Jos halutaan lopettaneista pienemmistä kavereista katsoa todella kovalyöntinen niin sellainen oli Joy Kocur.

Et kyllä tiedä mistä puhut jos väität että Ray ei ollut kovalyöntinen. Kaverilla taitaa kuitenkin olla eniten tyrmäyksiä (ko/tko) Nhl:ssä.
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Donald_22

Rayn voittoprosentti on luokkaa 51 kun Probertilla se on 59,Dave Brownilla 62,
Laraquella 59,Semenkolla 63,Kocurilla 61 ja listaa voi jatkaa aika pitkälle.
Ray oli keskitasoa hieman parempi, ei koskaan ihan huippu.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
mixu kirjoitti:
Ihan loppuun kysymys että onko sinun mielestäsi koolla merkitystä tappeluissa vai ei ja jos ei niin sitten kunnon perustelut.

Olen kommentoinut tätä jo monta kertaa tässä ketjussa mutta toistetaan nyt: koolla on merkitystä tiettyyn rajaan asti mutta tietyn pisteen jälkeen sillä ei ole mitään merkitystä. Esim. NHL-tappelijan optimipituus näyttäisi olevan 6'3 tai 6'4, tätä isommilla jätkillä alkaa tasapaino ja hitaus tulla ongelmaksi.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
mixu kirjoitti:
Rayn voittoprosentti on luokkaa...

Kertokaapas muuten maallikolle ja pussy-kiekon ystävälle, miten (ja kuka) nämä voittoprosentit oikein määrittää? Onko kyseessä tappelijoiden omat mielipiteet? katsojien mielipiteet? jonkin "virallisen" tahon mielipiteet? Kun noita "fight-cardeja" kerran ihan vakavissaan tietyissä piireissä täytetään, Suomessakin.

Sm-liigaan palatakseni olen katsellut noita näiden sivustojen klippejä ja pussy-puolueettomana on useimmista kähinöistä vaikea sanoa kuka voitti kenetkin. Täällä kirjoittajat löytävät usein oman suosikkinsa voittajaksi tai ainakin vähintään tasapeliksi. Tappelut jaetaan itselle sopiviin osiin "alussa sai pari iskua"..."lopussa sai osumia, vain tuomari pelasti" jne.

Mitenkä tuomitaan "varaslähdöt", sitomiset, tappeluhaluttomuudet jne?

Kun "fight-cardeja" täytetään, voiko samalla tappelulla olla kaksi voittajaa? Voiko sama tappelu olla toiselle voitto ja toiselle tasapeli?

Kumpi voitti Hirsovitsi vai Komarov? Helenius vai Nielikäinen? Lostedt vai Schneider? Ben-amor vai Nickerson? Kuka sen VIRALLISESTI määrää?
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Daespoo kirjoitti:
Olen kommentoinut tätä jo monta kertaa tässä ketjussa mutta toistetaan nyt: koolla on merkitystä tiettyyn rajaan asti mutta tietyn pisteen jälkeen sillä ei ole mitään merkitystä. Esim. NHL-tappelijan optimipituus näyttäisi olevan 6'3 tai 6'4, tätä isommilla jätkillä alkaa tasapaino ja hitaus tulla ongelmaksi.

Näitä tosi isoja on ollut niin vähän että mitään varmaa ei voi sanoa.
Moni tosi kova on ollut isompi kuin 6'4.
6'5 on ollut esimerkiksi Brown ja Grimson.
 

JoeyKocur#26

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Hki Punx
mixu kirjoitti:
Rayn voittoprosentti on luokkaa 51 kun Probertilla se on 59,Dave Brownilla 62,
Laraquella 59,Semenkolla 63,Kocurilla 61 ja listaa voi jatkaa aika pitkälle.
Ray oli keskitasoa hieman parempi, ei koskaan ihan huippu.
Ihan vaan sanon, että noita dropyourglovesin antamia voittoprosentteja ei kannata kovin tarkkaan syynätä. Kannattaa mielummin puhua vain niistä tappeluista mitä on itse nähnyt.
 

Taze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Red Wings
mixu kirjoitti:
Rayn voittoprosentti on luokkaa 51 kun Probertilla se on 59,Dave Brownilla 62,
Laraquella 59,Semenkolla 63,Kocurilla 61 ja listaa voi jatkaa aika pitkälle.
Ray oli keskitasoa hieman parempi, ei koskaan ihan huippu.

Ja mitenkäs pelkkä voittoprosentti vaikuttaa tyrmäysten määrään? Jos puhutaan pelkästään kovalyöntisyydestä, ei voittoprosentilla ole asiassa juuri mitään merkitystä.
 

Cairns

Jäsen
Suosikkijoukkue
Miesten ringettemaajoukkue
JoeyKocur#26 kirjoitti:
Ihan vaan sanon, että noita dropyourglovesin antamia voittoprosentteja ei kannata kovin tarkkaan syynätä. Kannattaa mielummin puhua vain niistä tappeluista mitä on itse nähnyt.

100% samaa mieltä. Onpa siellä useakin fight-review mennyt juuri päinvastoin kuin mitä on kirjoitettu (= pelaajat menneet arvostelijalla sekaisin keskenään). Tähän hätään esimerkkinä KalPan puolustaja Kyle Rossiter repesi nauruun, kun näki Rossiter vs Kostopoulos tappelun arvostelun. Sen mukaan Rossiter hävisi tappelun, vaikka oli itse kyykyttänyt Kostopoulosin joka ei kertaakaan lyönyt.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
mixu kirjoitti:
Näitä tosi isoja on ollut niin vähän että mitään varmaa ei voi sanoa.

Niin, olisiko tässä kohtaa syytä miettiä miksi?
 

C.Simon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Illuminati
Pitkistä en tiedä mutta menkääpä katsomaan kuinka iso (pelkkää lihasta) Laraque riepottelee May:ta. Löytyy hockeyfights.com:ista. Laraque on mahtava! Melkeimpä yhtä kova kuin Simon.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös