Kärjen lähtö näin nopeasti harmittaa. Runkosarjan alussa oli tehottomuudesta huolimatta vielä varsin näkyvä pelaaja, pääsi hyville paikoille muttei vaan saanut punalamppua palamaan. Ainakin täällä riitti vielä uskoa että homma alkaa käymään, koska Kärki on harvoja Ässien pelaajia joka on jäänyt yksilönä mieleen viime vuosien peleistä. Isona, taitavana ja aika juonikkaanakin.
Mutta kun valmennus luovutti sentteri-Kärjen suhteen ja kaukaloon astui laituri-Kärki, ei tapahtunut enää paljon mitään. Jos paikka on nelosen laidassa vain itseluottamuksen rippeet jäljellä, niin odottaisi pelaajalta jotain muuta kuin flegmaattista luistelua ympäri kaukaloa. Kärjellä on raameja millä taklata tai laittaa muuten kroppaa likoon puolustustehtävissä. Ei halunnut ottaa kuitenkaan näitä keinoja käyttöön, vaan jatkoi samalla harmaalla linjalla illasta toiseen. Mieluummin siinä nelosen laidassa katseli Teemu Nurmea, ja pian Kärki teki omat johtopäätökset tilanteestaan. Ratkaisu viestittää että pelaaja näki enemmän vikaa Tapparassa kuin itsessään, joten Ässissä pitäisi sitten tapahtua tutussa ympäristössä. Ensimmäinen peli Turussa ei ollut kummoinen, vaikka laidoilla oli teoriassa niin hyviä pelaajia kuin Liigassa voi saada eli Sakari Salminen ja nuori Kotkaniemi. Edelleen Kärjen liikkuminen oli heikkoa, sen sijaan sellaista ilkeyttä ja pientä hakeutumista kahinoihin oli ihan eri tavalla kuin Tampereella.