Niin. Tässä vaan tulee jälleen kysymykseen se kolikon toinen puoli, että miten muut aikovat pelata Tapparaa vastaan. Vähän turhan usein keskustelua leimaa jonkinlainen Tapparan yksinäisyys siinä eli ikään kuin Tappara yksinään päättäisi sen, millaisella pelitavalla se pelaa.
Tämä on validi pointti, peli on tietenkin aina suhteessa vastustajaan, ja taktiikoita vaihdellaan vastustajien mukaan, mutta jonkinlainen peli-identiteetti jokaisella joukkueella on, ja siihen ei kuulu pelkästään pelitavalliset asiat, vaan mm. miten päävalmentaja ajattelee peliä. Esim. Stögön ja Rautakorven filosofiat eroavat todella paljon toisistaan, Stögö antaa enemmän pelaajille vapauksia toteuttaa itseään eikä luo niinkään tiukasti raamitettua pelitapaa, ja taas Rautakorven lätkä perustuu siihen että asiat tehdään yhdessä viisikkona, ja pitkälti ennalta sovittujen taktiikoiden kautta.
Ja kun puhutaan esim. passiivisista ja aktiivisista pelitavoista kiekottoman pelin osalta (prässätäänkö vai vetäydytäänkö odottamaan vastustajan siirtoa), niin kyllä Rautakorven lätkästä on jäänyt enemmän se passiivinen kuva, ja tämä siis useita eri vastustajia vastaan. Valmentajat muuttavat jonkin verran taktiikoita vastustajien mukaan, eli ymmärrän kyllä pointtisi että toisen joukkueen peli vaikuttaa toisen joukkueen peliin, mutta kyllähän kirjaimellisesti ajateltuna Tappara yksin päättää millaisella pelitavalla (tai pikemmin taktiikoilla) se lähtee johonkin otteluun, ja siihen päätökseen vaikuttaa miten vastustaja tulee luultavasti pelaamaan. Sen takia luultavasti, että melkoista pelitavallista kivi-sakset-paperiahan tuo parhaimmillaan esim. playoffeissa on.
A-P Selin (nykyisin muuten IFK:n valmentaja) on ollut tässä pelissä erityisesti viime kaudella Tapparaa edellä. TPS oli ainoa joukkue runkosarjassa, joka voitti Tapparan kolmesti ja hävisi ainoastaan kerran. Se oli myös ainoa joukkue, joka haki molemmista Hakametsän peleistä pisteet.
Hyvä jos tuo Stögön vaihto Seliniin tuo edes tässä asiassa plussaa, koska olen aika skeptinen Selinin taitoihin playoff-valmentajana. Stögön IFK:lle Tapolan Tappara oli iso mörkö nimenomaan pelitavallisesti, saa nähdä miten käy Selinin IFK:lle Rautakorven Tapparan kanssa.
Kuvittelisin, että vastustajat myös noudattavan playoffseista Ilveksen esimerkkiä + runkosarjasta TPS:n esimerkkiä, jossa Tapparan peliä yritetään hidastaa mahdollisimman paljon omalla passiivisella karvauksella ja mahdollisimman usein omalla passiivisella pelitilannevalinnalla.
Pelin hidastamistahan Stögön IFK:kin Tapparaa vastaan joskus yritti, käytettiin korostettua kiekkokontrollia, träppiä ja hitaita kontrollilähtöjä, mutta tässä tullaan siihen, että on vaikea muuttaa koko kauden ollutta sapluunaa johonkin joka ei ole joukkueen omaa peli-identiteettiä. Stögön IFK loisti kun pelin virtaus pysyi korkeana, ja IFK sai tarpeeksi pitkiä hyökkäysalueen pyörityksiä, ja Stögön kiekko taas ei ollut omimmillaan kun rytmpi laitettiin etana-vaihteelle. Stögön IFK:n pelitapa toimi parhaiten mm. TPS:ää ja JYP:iä vastaan, koska molemmat noista lähtivät siihen IFK:n rytmiin mukaan eivätkä yrittäneet hidastaa pelin tempoa. Tapola taas laittoi pelin temmon äärimmäisen hitaaksi ja IFK joutui vastata siihen tavalla joka ei kuulunut Stögön IFK:n peli-identiteettiin, ja pelitavallisesti Tapola vei Törmästä viime keväänä kuin litran mittaa. 15-16 finaaleissa Stögö käänsi tilanteen päälaelleen käyttämällä Tapparan omia aseita kuten träppiä onnistuneesti, mutta finaalin edetessä Tapola löysi lääkkeet IFK:n pelitapaa vastaan, Tapparan johtavat yksilöt alkoivat päästä IFK:n yksilöiden tasolle ja loppu on historiaa.