Otat siis tähän mukaan jonkun naiskiekon jotka eivät pärjää edes U14 pojille. :DIlveksen naiset ovat voittaneet 10 Suomen Mestaruutta. Miehet 16.
Otat siis tähän mukaan jonkun naiskiekon jotka eivät pärjää edes U14 pojille. :DIlveksen naiset ovat voittaneet 10 Suomen Mestaruutta. Miehet 16.
...Oliko se nyt kuitenkaan hauskaa?Otat siis tähän mukaan jonkun naiskiekon jotka eivät pärjää edes U14 pojille. :D
Ilveksen naiset ovat voittaneet 10 Suomen Mestaruutta. Miehet 16.
...Oliko se nyt kuitenkaan hauskaa?
Onko tällainen mielipide yleinenkin Tapparan fanien keskuudessa?
Onhan se hienoa, että Ilves kasvattaa huippupelaajia. Mistä sitten johtuukaan, ettei vahva kasvattajatyö johda edustusjoukkueen menestykseen?Kyllähän Tappara on aina ollut ja tulee aina olemaan valovuosia Ilveksen perässä mitä tulee myös pelaajien kehitykseen. Itse heikkoina hetkinä olen joskus miettinyt että on Tapparallakin ollut hetkensä nuorten pelaajien kanssa mutta kyllähän tilastot havahduttavat tosiasioihin.
Muistutuksena että Tapparalle ei lasketa muiden joukkueiden tulokkaita vaikka he sitä päättäisivät tässäkin asiassa yrittää.
Vuoden tulokkaat - Jarmo Wasama muistopalkinto:
Tappara: (3kpl)
1973 Jukka Alkula Tappara
1987 Janne Ojanen Tappara
2016 Patrik Laine Tappara
Ilves: (12 kpl)
1972 Seppo Ahokainen Ilves
1975 Markus Mattson Ilves
1977 Risto Siltanen Ilves
1983 Jukka Tammi Ilves
1985 Jari Neuvonen Ilves
1988 Mika Nieminen Ilves
1998 Pasi Puistola Ilves
2001 Toni Dahlman Ilves
2005 Simo Vidgren Ilves
2006 Perttu Lindgren Ilves
2017 Otto Koivula Ilves
2020 Matias Maccelli Ilves
Kuten ei TBK:n mestaruuksilla ole mitään tekemistä Tapparan mestaruuksien kanssa.Tuskin nyt kuitenkaan mutta naisten kiekolla ei ole mitään tekemistä miesten lätkän Mestaruuksien laskemisessa.
Varmaan tarvisi Venäjäksi seuraavaksi. Alkaa haista trollitehtaalta tämä vuosien kampanjointi.Tappara on voittanut Suomen mestaruuden 19 kertaa, kun mukaan lasketaan sen edeltäjän TBK:n saavuttamat kolme mestaruutta.
Tai toisella kotimaisella:
Tappara är en ishockeyklubb från Tammerfors i Finland. Föreningen gick ursprungligen under namnet Tammerfors Bollklubb (TBK) och grundades 1932. Som TBK vann laget åtta medaljer, 3 guld (1953-1955) och fem brons (1946-1948, 1950-1951). 1955 bytte laget namn till det mer finskklingande Tappara och vann sin första medalj redan första säsongen 1956.
Tai oikein tällä suuren maailman kielellä:
Tappara (pronounced [ˈtɑpːɑrɑ]; Finnish for "Battle axe") is a Finnish professional ice hockey team playing in the Liiga. They play at Nokia Arena in Tampere, Finland. The team has won 19 Finnish league championships (1953, 1954, 1955, 1959, 1961, 1964, 1975, 1977, 1979, 1982, 1984, 1986, 1987, 1988, 2003, 2016, 2017, 2022, 2023).[1] The team continued the traditions of TBK, who won three national championships in a row in 1953, 1954 and 1955.
Toivottavasti ei. Naisten jääkiekko on tietysti tärkeää ja arvostettavaa. Itse en ole kuitenkaan jaksanut seurata seuratasolla naisten jääkiekkoa. Jonkun maajoukkuepelin arvokisoissa olen joskus katsonut. Uskoisin että tämä kiinnostuksen puute on kohtuu yleistä tämän palstan kirjoittajien keskuudessa....Oliko se nyt kuitenkaan hauskaa?
Onko tällainen mielipide yleinenkin Tapparan fanien keskuudessa?
Onhan se hienoa, että Ilves kasvattaa huippupelaajia. Mistä sitten johtuukaan, ettei vahva kasvattajatyö johda edustusjoukkueen menestykseen?
Mulla voitti muistaakseni 2008 PS3:lla Ilves yhden mestaruuden NHL 08:ssa ku simuloin, lisätään se kansUnohtiko joku nyt vielä laskea sen Ilveksen jalkapallon Suomen mestaruuden mukaan? Nyt perkule sitä tarkkuutta peliin.
On tämä aihe kyllä melkoinen ikiliikkuja.
Unohdit mainita, että Ahokaisen, Dahlmanin, Vidgrenin ja Maccellin osalta ei voida puhua millään mittarilla Ilves-kasvateista. Siltasen ja Niemisen osalta asia on vähän epäselvempi.Kyllähän Tappara on aina ollut ja tulee aina olemaan valovuosia Ilveksen perässä mitä tulee myös pelaajien kehitykseen. Itse heikkoina hetkinä olen joskus miettinyt että on Tapparallakin ollut hetkensä nuorten pelaajien kanssa mutta kyllähän tilastot havahduttavat tosiasioihin.
Muistutuksena että Tapparalle ei lasketa muiden joukkueiden tulokkaita vaikka he sitä päättäisivät tässäkin asiassa yrittää.
Vuoden tulokkaat - Jarmo Wasama muistopalkinto:
Tappara: (3kpl)
1973 Jukka Alkula Tappara
1987 Janne Ojanen Tappara
2016 Patrik Laine Tappara
Ilves: (12 kpl)
1972 Seppo Ahokainen Ilves
1975 Markus Mattson Ilves
1977 Risto Siltanen Ilves
1983 Jukka Tammi Ilves
1985 Jari Neuvonen Ilves
1988 Mika Nieminen Ilves
1998 Pasi Puistola Ilves
2001 Toni Dahlman Ilves
2005 Simo Vidgren Ilves
2006 Perttu Lindgren Ilves
2017 Otto Koivula Ilves
2020 Matias Maccelli Ilves
Miten Tapparan pelaajabudjetin taso vaikuttaa Ilveksen joukkueen kokoamiseen tai sisältöön? Ei kai pelillinen taso laske sen takia että naapuri maksaa omilleen paremmin?Johtuu hyvin pitkälti pelaajabudjetin tasosta. Ilveksellä on edellisen kerran ollut Tapparaa isompi pelaajabudjetti 90-luvun lopulla ja noilla kausilla Ilves oli Tapparan edellä. Tamperelaisten keskinäinen loppusijoitus on liigassa asettunut pelaajabudjetin mukaiseen järjestykseen 90-luvun puolivälistä lähtien eli kohta 30 vuotta.
Ehdotan tilalle U20-maailmanmestarien määrää.Ei kai Vuoden Tulokas -palkintojen määrää voida pitää kuin yhtenä kriteerinä pelaajien kehittämisessä.
Ehdotan tilalle U20-maailmanmestarien määrää.
Miten Tapparan pelaajabudjetin taso vaikuttaa Ilveksen joukkueen kokoamiseen tai sisältöön? Ei kai pelillinen taso laske sen takia että naapuri maksaa omilleen paremmin?
Yhtenä vaihtoehtona tietysti poikien A-junioreiden/U20 Suomen mestaruudet.
Ilveksellä 22 kpl, Tapparalla 14 kpl jos oikein katsoin.
Kertooko se pelaajien kehittämisen onnistumisesta vai enemmänkin seuran satsauksista A-junioritoimintaan? Parhaat juniorithan eivät tätä nykyä juuri A-junioreissa pelaa, vaan hyppäävät aikuisten sarjoihin. Lisäksi iso joukko junioripolun läpikäyneitä Tapparan ja Ilveksen junioreita on lähtenyt Pohjois-Amerikan juniorisarjoihin tai yliopistosarjoihin nousten sitä kautta NHL-pelaajiksi tai ainakin kotimaan pääsarjatason ammattilaiseksi.
Kummatkin tamperelaisjoukkueet ovat myös kautta aikain imuroineet vanhempiinkin junioreihin muiden seurojen kasvatustyön hedelmiä, jotka olisivat todennäköisesti lyöneet läpi missä tahansa seurassa (esim. Tuukka Rask). Ei näistäkään voi oikein omia kunniaa pelkän parin vuoden viimeistelytyön johdosta.
Tällaista vertailua on siten vaikeaa ja oikeastaan aika turhaakin yrittää edes tehdä.
On mennyt jo samaan suuntaan. Ilves-nuorten täytyy olla valmiita pelaamaan Mestiksessä hyvin, ennen kuin taso on riittävä edes Liigajoukkueen rotaatioon. Tällä kaudella nähdään, nappaako Aho vakipakin roolin. Vaatimustaso on rosterin perusteella korkealla. Sama vuori on edessä Nymanilla, kun palaa leireiltä. Janilla on erityisominaisuus eli laukaus, jota Ilveksen kannattaa kyllä käyttää ja kokonaisvaltainen pelaaminen näytti ihan hyvältä ennen kevään loukkaantumista. Paluun jälkeen kärsi ehkä vähän yliyrittämisestä. Kumpikin vaikuttaa tervepäisiltä eteenpäin pyrkiviltä lupauksilta, joten kumpikin saa varmaankin vakituisen pelipaikan, mutta automaattisesti se ei tule. Ahossa olisi ainesta uudeksi Parikan Jarkoksi, joka repästiin kärkipakiksi jo nuorella iällä, kun ei muita ollut. 2017 playoffeissa Ilveksen kärkipakit olivat Vittasmäki ja nuoret Parikka ja Vainio. Tämäkin kuvastaa sitä, miten nopeasti Ilveksen rosterin taso on noussut.Juuri näin. Tulee oleen jatkossakin niin ettei Tapparasta tule yhtään vuoden tulokasta. Johtunee ihan siitä syystä että jos haluat voittaa Mestaruuksia niin ikävä kyllä huippuseurassa tulokkaat jäävät yleensä kolmos/neloskenttään ja ylivoimaa päästään pelaan harvoin. Sinänsä ehkä väärä lähestymistapa seuralta mutta urheilullinen menestys puhuu puolestaan.
Ilves on ehkä paremmin tällä vuosituhannella saanut omia junioreitaan Liigaan mutta silloin sijat ovat olleet ihan muita kun top-4. Tulevaisuudessa Ilves tulee meneen myös Tapparan suuntaan tällä saralla jos oikeesti halutaan olla Mestaruuksia voittava seura. Oma veikkaus on että Ilveksen edellinen mestaruus viettää 2v päästä 40v juhlia mutta viiskymppisiä ei pääse enää juhliin.
Hyvä esimerkki on Merelä joka kävi Pelsuissa kehittymässä ja sitten takaisin tänne.
Tapparan kotiotteluissa kauden aikana oli yleisöä 350 000 henkeä, joka on enemmän kuin yhdelläkään toisella suomalaisseuralla koskaan. Tappara houkutteli CHL:n kotiotteluihin Nokia Arenalle uuden ennätysyleisön, keskiarvon ollessa 4 745 katsojaa.
Sosiaalisessa mediassa Tappara julkaisi kauden aikana Liiga-seuroista eniten eli 7499 postausta, jotka keräsivät yli 5,1 miljoonaa reaktiota. Tämä on 3 miljoonaa kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin ja 0,6 miljoona kertaa enemmän kuin toiseksi eniten reaktioita keränneellä Liiga-seuralla. Tapparalla on sosiaalisen median kanavissa 158 000 seuraajaa. Seuraajamäärä kasvoi seuroista eniten.
(Lähde: Sponsor Insight)