Niin, kuten tässä on yritetty kovasti sanoa ja todistella, niin Tapparan mestaruuksien määrä on ollut ongelma vasta hyvin vähän aikaa. Siihen aikaan kun asiat oikeasti tapahtuivat ja ihmismuisti oli vielä voimissaan, ei tarvinnut miettiä tuliko TBK ja Tappara laskettua nyt kahtena ja kuinka monta mestaruutta 50-luvulla nyt jaettiinkaan. Homma oli kaikille täysin kirkas ja selkeä.
Koska tuo kuvien liittäminen ei kunnolla onnistu, niin pistetään tekstinä. Joudutte vaan luottamaan siihen, että en esim. jätä pois niitä kohtia missä kyseenalaistetaan mestaruuksien määrää tai muuta. Ei niitä vain ole. Ja nämä kaikkihan on tässä vuosien mittaan kerrottu ja linkattu moneen kertaan, mutta tässä on sama kuin kaikissa muissakin salaliittoteorioissa, että sen oikean faktan jakamista ei kannata koskaan lopettaa, vaikka "itsenäiset ajattelijat" eivät mitään uskokaan. Ei tälläkään todistelulla ole mitään vaikutusta heidän ajatteluunsa, vaan pian tulee joku semantiikka-seppo taas kertomaan, että eihän se noin voi olla. Ja tämän ketjun tai ketjunkohdan rauhoituttua kuluu vuosi pari ja taas joku keksii nokkelasti että mites se Tappara on muuten voinut voittaa mestaruuksia ennen perustamisvuottaan ja TBK:han on ihan eri seura, ei niiden mestaruuksia voi noin vaan varastaa ja pitäiskö Ilveksenkin laskea KooVeen mestaruus itselleen.
Tässä lyhyitä lainauksia aikalaislehdistä. Ei tarvitse varmaan alleviivata oikeita kohtia mutta alleviivaanpa sittenkin, hahahaa.
Kansan Lehti 29.11.1955 (ensimmäinen ottelu Tapparana)
TK-V piti Tapparaa tiukalla jääkiekkokauden avauksessa - Mestareille vain 3-2 voitto. Jääkiekkokauden avaus tapahtui Tampereella eilen, jolloin Koulukadun kiekkoradalla ottivat yhteen TK-V ja tämän vuoden mestarijoukkue Tappara (ent. TBK).
Helsingin Sanomat 30.11.1955
Tappara Ilvestäkin parempi - voitti 5-2. Jääkiekkoilun avajaissarjaa jatkettiin tänään Tampereella paukkuvan pakkasen merkeissä. Vastakkain olivat kolminkertainen Suomen mestari Tappara ja viime keväänä mestaruussarjaan noussut Ilves.
Helsingin Sanomat 5.12.1955
TBK:lle tarjolla pitkä kiertue Keski-Eurooppaan. Suomen mestari TBK, joka muutama viikko sitten muutti nimensä Tapparaksi, on pitänyt harjoituksia miltei viime kauden päättymisestä lähtien....
Helsingin Sanomat 2.3.1959
Tampereen Tappara leivottiin tänään jääkiekkoilun 1959 Suomen mestariksi joukkueen pelattua 3-3 pahimman vastustajansa TK-V:n kanssa. Se riitti Tapparalle ja toi joukkueelle neljännen Suomen mestaruuden.
Aamulehti 17.2.1961
Tapparan jääkiekkomiehistö varmisti eilen voittaessaan Vesan tililleen viidennen Suomen mestaruutensa. Aikaisemmat kultamitalinsa seura on saanut 1953-55 sekä 1959.
Helsingin Sanomat 7.3.1964
Tappara kruunattiin komeiden ulkonaisten puitteiden valossa tänään Suomen jääkiekkomestariksi v. 1964. Pitkälti toistakymmentätuhatta katsojaa osoitti 6. Suomen mestaruutensa saavuttaneille kirvesrintaisille vilpittömästi suosisiotaan....
Näitä esimerkkejä riittäisi vaikka kuinka, tosin SM-liigan aloitettua vuonna 1975 lehtiä ei kiinnostanut enää oikeastaan kuin SM-liiga-ajan mestaruudet.
Ensimmäinen soraääni on tammikuulta 1989, kun paikallislehti Tamperelainen julkaisi jutun otsikolla "Tappara omi TBK:n mestaruudet" kysyen mm. "miten Tappara on voinut voittaa mestaruuksia ennen kuin seura on perustettu" ja kertoen että "Tapparalla ja TBK:lla ei historiallisista taustoistaan huolimatta ole mitään tekemistä keskenään", vaan "ne ovat erillisiä ja avoimia seuroja". Ansiokkaasti mukaan on saatu myös hypoteettinen hassuttelu, että Ilveshän voisi myös omia TaPan mestaruuden, tosin ei kerrota millä perusteella. Mutta aika klassiset pointit on kyllä löydetty heti käyttöön. Lisäksi kirjoittajan (Hannu Kauhanen [ei Kauhala]) taustoista kenties paljastanee jotain sekin, että hän on hassuttelussaan valmis laittamaan TBK:n mestaruudetkin Ilveksen ansioksi, koska sodan jälkeen Ilves pääsi nopeammin jaloilleen ja heidän ylijäämäpelureitaan ja jääpalloilijoitaan siirtyi TBK:hon ja voittivat myöhemmin mestaruuksia.
--
Tuolla aiemmin mainitsemani Tammerfors Aftonbladetin juttu (myöhemmin liitetty myös TBK:n historiikkiteokseen) kertoo myös sen, kuinka TBK täydellä siunauksellaan halusi Tapparan jatkavan omaa perintöään samalla kun itse lopettaa edustustason sarjapelaamisen ja keskittyy nuorten liikuntakasvatukseen. Taidokkaasti googletransleittorin kanssa ruotsin-englannin-suomen välillä seilaten suomennettuna avainkohdiltaan näin:
TBK:n vanha kaarti, "Jaeckelin pojat", kerääntyi parinkymmenen huolitellun herrasmiehen vahvuisena kokoukseen Ruotsalaiselle klubille. Läsnäolijoiden joukossa oli kolme, jotka olivat allekirjoittamassa Bollklubbenin perustamiskirjaa: Birger Calonius, Gunnar Ernholm ja Lasse Sandbacka.
Kokouksen pääaihe oli keskustelu yhdistyksen tulevaisuudesta. Keskustelu oli vilkasta. Sen yleinen konsensus oli hyväksyä täysin hallituksen toteuttamat toimenpiteet, ts. vanha kaarti antoi siunauksensa jääkiekko- ja jalkapallojaostojen irtaantumiseen yhdistyksestä ja onnitteli sydämellisesti uutta seuraa Tapparaa, joka ottaa jatkaakseen emoseuran perinnön.
Samanaikaisesti yhdistys jakoi suuret kiitokset sen puheenjohtajalle Harry Lindbladille ja Jarl Ohlsonille, jotka ainutlaatuisella tavalla johtivat yhdistyksen jääkiekkojaoston kultaan ja kunniaan. Myös Elis Hagfors on ansainnut saman suuressa määrin, kun hän vei seuran jalkapalloa täysin yllättäen eteenpäin niin että tänä vuonna kolmen kovan finaaliottelun jälkeen Suomi-sarjaan nousu jäi yhden maalin päähän.
Uusi yhdistys perii Bollklubbenin paikat jääkiekko- ja jalkapallosarjoissa, joista TBK luopuu.
Mitä tulee seuran jalkapalloon ja jääkiekkoon tulevaisuudessa, ne siirretään ihan toisenlaiselle, nuoruutta korostavalle perustalle. Kansallisten sarjojen yhä kovenevassa kilpailussa ruotsinkielisellä joukkueella Tampereella ei ole kovin suuria mahdollisuuksia pärjätä, minkä vuoksi TBK aikoo tulevaisuudessa melkein alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti edistää liikuntaa kaupungin ruotsalaisten nuorten keskuudessa. Voidaan siis sanoa, että toimittuaan nykyiseen tapaan kymmenen vuotta koko kaupungin nuorison parissa, Tammerfors Bollklubb palaa alkuperäiseen tarkoitukseensa ja jatkaa työtä omassa ympäristössään, Svenska Samskolanin piirissä.
Jutussa mainittu ennen Tapparan perustamista TBK:n puheenjohtajana ollut Harry Lindblad toimi perustamisen jälkeen Tapparan puheenjohtajana. Jutun alussa mainittu perustamiskokouksessa mukana ollut Lasse Sandbacka oli myös mukana Tapparan ensimmäisessä johtokunnassa. Kukaan ei vaatinut, että Tappara ei sitten muuten omi TBK:n mestaruuksia. Ja jos haluaa käydä ihailemassa kultamitaleja vuosilta 1953-55, ei kannata mennä TBK:n toimistolle vaan Tapparan toimistolle Kissanmaankadulle, koska TBK tosiaan antoi kaiken jääkiekkohistoriansa ja -perintönsä vallanvaihdon yhteydessä Tapparan haltuun 1955.