Mitenköhän tätä koko massaa taas kommentoisi... teki mieleni jo kirjoitella siinä vaiheessa, kun söör analyytikko kirjoitteli viikonvaihteen pikkutunteina, mutta jätinpä sitten väliin kun mietin, millaista sisältöä siihen aikaan isot ja pienet analyytikot yleensä suoltavat.
Sihvoselle lähinnä yksi kysymys: Miten olette Urheilulehdessä ajatelleet ylläpitää jonkinlaista uskottavuutta siinä kiekkokirjoittamisessa tai pitää sellaiset lukijat lehden tilaajina / lukijoina, jotka haluavat siltä sisällöltä vähän muutakin kuin silkkaa populistista sisältöä? Katselin aikani kuluksi jokin ilta erilaisten jääkiekkolehtien tulosveikkauksia ja kyllähän UL menee varsinkin Jokereiden osalta niin pahasti lepikkoon, ettei ole tottakaan. Hehkutatte ennakkonumerossa Jokereiden osalta pelaajia tavalla, jonka Sihvonen kuittaa kuukauden päästä hengessä "kyllähän mä tämän tiesin...". Kova pitää olla pokeri että pystyy vaihtamaan kaistaa näinkin sukkelasti, mutta ei se kovin kaksista kerro siitä analyysin taustalle tehtävästä pohjatyöstä. Ihmekös tuo, että sitten pitää täyttää sivuja Tami-hehkutuksella ja veljestarinoilla. En tiedä, missä journalismin oppikirjassa sinänsä opetetaan, että omasta lähisukulaisestaan kirjoittaminen on kaikin puolin ok, mutta ilmeisesti Petterillä on tässäkin asiassa ihan oma pakka käytössä.
Rauman Lukonhan osalta jo ehdit kommentoida, että olet nähnyt yhden pelin harjoituskaudella ja vetänyt johtopäätökset sen perusteella. Herran jumala, yhden pelin! Ei kai se ihme olekaan, jos siitä journalismista tulee sitten 10% sisältöä ja 90% olettamista ja oletuksiin perustuvaa suunpieksentää. Olen tilannut jo melko pitkään Urheilulehteä, mutta nyt tilaus on vakavasti harkinnassa koska analyyseissä ei enää hirveästi ole sellaista, joiden vuoksi maksaa ihan käteistä rahaa - paitsi tietysti rohkeus sanoa räväkästi ihan kaikkea mahdollista, mitä sylki suuhun tuo. Ja jos eivät jätkät jaksa käydä kuin yhdessä harjoitusottelussa per seura (niin kuin tässä Lukon tapauksessa) ennen kautta (jos ei ottelu satu olemaan Hämeenlinnan seudulla lähellä The analyytikkoa tai pääkaupunkiseudulla lähellä Seppästä), niin... anteeksi nyt vaan, laiskaa se on, ei muuta.
Sitten Tammisesta: Juhani olisi lähtenyt Vaasasta jo tässä vaiheessa, jos siellä ei olisi Heikki Hiltusta puikoissa. Organisaatio on ratkaisevilta paikoilta sellainen, joka takaa että Juhani on siellä varmasti kevääseen asti, jos ei nyt mitään uutta ja yllättävää satu (sekin on ihan paljon mahdollista). Siinä mielessä allekirjoittaneella ei ole ainakaan mitään mielenkiintoa jatkaa tätä sinänsä viihdyttävää debattia Seinäjoen metsämiehen kanssa - ans katsoa nyt, mitä tapahtuu, ja tapahtuu ihan mitä tahansa, se on ihan saletti että kyllä siffalla on aina vastaus valmiina - hiukanhan aiemmin jo pohjustettiin retoriikassa sitäkin mahdollisuutta, jos nyt kävisikin niin että Juhani lähtisi. Viihdearvoa ei kuitenkaan voi kiistää, paljon hämmentäviä hetkiä tämän lukeminen on eittämättä synnyttänyt.