Viestin lähetti mjr
Jaa, itse sanoisin ettei ole paljon valittavaa natsismin ja stalinismin välillä. Hyvä oli Suomellekin ettei Saksa sotaa voittanut koska tuskin olisimme pystyneet säilyttämään omia yhteiskuntaolojamme natsien hallitsemassa Euroopassa. Mutta käytännön tasolla liittolaista valitessa oli aika yksinkertainen tilanne: toinen näistä oli ainoastaan mahdollistanut toisen murhaavan hyökkäyksen Suomea vastaan, joten kahdesta ex-liittolaisesta oli päädyttiin luonnollisesti siihen, joka ei ollut suoranaisesti yrittänyt tuhota Suomea valtiona. (Tosin epäsuorasti sitten kylläkin.)
Nämä taustat mielessä pitäen on ymmärrettävää, että Suomi valitsi kahdesta lopulta Saksan kumppanikseen. Valintaa voidaan myös perustella Saksan sotilaallisella voimalla ja tehokkuudella, Suomessa varmasti - kenties oikeutetustikin - uskottiin, että tehokas sotakoneisto kykenee tekemään Neuvostoliitolle sen saman minkä se teki Ranskalle ja niin monelle muullekin Euroopan valtiolle. Samaan virhepäätelmään päätyivät toki saksalaisetkin upseerit, joten on ymmärrettävää, että siihen päädyttiin Suomessakin - ei siis tältä osin kritisoitavaa Suomen menettelyä kohtaan, toki, mielummin olisin valinnut Suomelle toisen roolin - entistäkin pidättyväisemmän, mutta tosiasioiden valossa valittukin rooli on varsin ymmärrettävä.
Sen sijaan Suomessa ehkäpä suhtauduttiin liiankin luottavaisesti Saksan kanssa neuvoteltuihin sopimuksiin. Kuinka monta neuvottelemaansa sopimusta Hitlerin Saksa lopultakaan piti? Eli jos sotaonni olisi ollut myötäinen Saksalle ja Neuvostoliitto saatu kukistettua, jonka jälkeen manner-Eurooppa olisi ollut Saksan täydellisessä kontrollissa ja Englannin asema entistäkin tukalampi, olisi Suomenkin kanssa neuvoteltu sopimus kenties jounut uuden tarkastelun kohteeksi, eikä tämän neuvonpidon lopputulos välttämättä olisi ollut edullinen Suomelle. Lopputulos olisi tosiaankin voinut olla se, että demokratiamme olisi mennyt ja tilalle astunut jonkin asteinen saksalaismielinen hallinto (jopa suoranainen diktatuuri), mikä olisi mahdollistanut olojen radikaalinkin muutokset Suomessa - muutoksen todellakin kehnompaan suuntaan, eli lopputuloksena olisi saattanut olla sama mikä olisi ollut siinäkin tapauksessa, että Neuvotoliiton olisi onnistunut valloittaa Suomi "rajasodassaan" jota Talvisodaksi kutsumme, ts. itsenäinen ja vapaa Suomi olisi mennyttä.
Nerokkuutena voitaneen todellakin pitää sitä, että tukalasta asemastaan huolimatta Suomen onnistui lopulta selviytyä ilman täydellistä Neuvostomiehitystä, toki valvontakomission aika oli kurjaa mutta verrattuna siihen mitä Neuvostoliiton valloittamilla alueilla tapahtui, selvisimme vähällä.
Suomen valitsema politiikka on siis ymmärrettävää, kaikkea sen piirteitä en tosin hyväksy - esim. vanhan rajan ylittämistä, enkä myöskään pidä hyvänä sitä, että Suomi luovutti Operaatio Barbarossan alkuvaiheissa tukikohtiaan Saksalle. Parempana vaihtoehtona olisi pitänyt sitä, että olisi sitten oltu aseveljiä mutta ei olisi ennen Neuvostoliiton reagointia luovutettu alueita Saksan joukkojen käyttöön. Kaikkea ei kuitenkaan voi saada, mahdollisesti painostus Saksan taholta oli niin voimakasta ettei Suomella ollut muuta mahdollisuutta kuin luovuttaa tukikohtiaan saksalaisten käyttöön. Jälkiviisaana on helppoa olla!
vlad.