Talonrakennus- ja remonttiketju

[Schwein]

No näkemättä tietysti hankalaa, mutta kattoon asennettavat "palkit" on yksi ratkaisu. Noihin voi sitten asentaa uppona tai pintaan haluamansa valaisimet, esim. Led-alasvalot. Sen "palkin"sisään saa johdot mukavasti kätkettyä, katkaisijan suositan laittamaan sopivalle korkeudelle siihen seinään pintavedon yhteydessä. Voit toki hommata kaukosäätöisen rasian tuohon, liitetään nykyisen pistorasian ja valaisimien pistotulpan väliin. Alla linkki yhteen sisustuspalkki vaihtoehtoon.

Decosa Sisustuspalkki Tirol, polyuretaani, 90x60x4000mm, tumma tammi

Sisustuspalkin avulla luot kotiisi rustiikkia henkeä ja tyyliä. Äärimmäisen kevyt Decosan sisustuspalkki voidaan asentaa kattoon tai seinään liimaamalla. Palkkien liimaukseen suositellaan Decosa-yleisliimaa.

www.netrauta.fi

Linkki IKEAn kaukosäätöiseen pistorasiaan alla

TRÅDFRI Kaukosäädin+pistorasia-setti - IKEA

TRÅDFRI Kaukosäädin+pistorasia-setti. Älylaitteiden käyttäminen on nyt helppoa kaikille. Pistorasiasetin avulla minkä tahansa valaisimen, kahvinkeittimen tai muun kodinkoneen voi yhdistää älypistorasiaan, minkä jälkeen niitä voi kytkeä päälle tai pois etäohjauksella.

www.ikea.com

Jos palkki ei esteettisesti teille käy maalattunakaan, laitat johdon sopivalla johtotielle seinää ylös ja kattoon.

Tällaisiin valaisimiin päädyin:

IKEA-tuotteet

Löydä kaikki IKEA-tuotteet kategorioittain. Klikkaa ostoksille verkkokauppaan tai vieraile tavaratalossa. Löydä parhaat IKEA-tuotteet juuri sinulle!

www.ikea.com

Nuo ruuvattiin suoraan kattoon. Erikseen sai ostettua tuohon sopivan Ikean Trådfri-kaukosäätimeen, joka olikin minulle jo tuttu keittiön valaisimista. Tuon sai näppärästi seinään.

 

[Huerzo]

Halleluja! Viimein on perustettu yksi yhteenliittymä työkalujen 18V-akkujen yhdenmukaistamiseksi. Jäsenistö näyttää europainotteiselle (kuten Bosch ja Gardena), mutta toivottavasti saisi taakseen myös aasialaisia yrityksiä. Ei tarvitsisi sitoutua vain yhden puljun tuotteisiin tai tuskailla lukuisien akkujen ja laturien kanssa, kuten akkuvempeleiden kanssa nyt helposti käy.

https://www.powerforall-alliance.com/en/

 

[Everton]

Halleluja! Viimein on perustettu yksi yhteenliittymä työkalujen 18V-akkujen yhdenmukaistamiseksi. Jäsenistö näyttää europainotteiselle (kuten Bosch ja Gardena), mutta toivottavasti saisi taakseen myös aasialaisia yrityksiä. Ei tarvitsisi sitoutua vain yhden puljun tuotteisiin tai tuskailla lukuisien akkujen ja laturien kanssa, kuten akkuvempeleiden kanssa nyt helposti käy.

Ei ole muuten ensimmäinen yhteenliittymä. Metabo avasi pelin jo pari vuotta sitten ja ainakin näin eurooppalaisesti katsottuna myös hitusen tutummalla porukalla (esim. Mafell, Collomix, Eibenstock ja Steinel):

Cordless Alliance System - Yksi akku, monta ratkaisua - Metabo Finland

1 järjestelmä – 25 merkkiä – 280 konetta Cordless Alliance System (CAS) on suurin valmistajien välinen akkujärjestelmä, joka takaa 100 % yhteensopivuuden 18 V luokassa. Järjestelmässä on mukana 25 työkalu- ja konevalmistajaa, joiden yksi ja sama akku ja laturi sopivat 280 eri merkkiseen...

www.metabo.fi

Ehdottomasti kannatettava idea, mutta tällä hetkellä kyse lienee siis siitä, että enemmän tai vähemmän marginaaliset merkit ostavat akkutekniikan yhdeltä isommalta tekijältä. Näin on ollut oikeastaan aina, mutta nyt tästä asiasta vaan tiedotetaankin kuluttajille. Mitkään isot merkit eivät siis tee keskenään yhteensopivia akkuja, eivätkä tule tekemäänkään ellei joku instanssi jossain vaiheessa heitä siihen pakota.

 

[Escapist]

Salaojaremontti etenee, aiemmin tuli ensimäinen seinä valmiiksi ja tänään sain kaivettua purkuputken ojaan asti. Salaojakaivoilta siis vesi etenee pihakaivoon johon tulee myös sadevedet. Pihakaivolta sitten ojaan tontin reunalle. Pihakaivo piti kaivaa liki 1,5m ja eipä enää hiekkaa löytynyt kun päästiin talon viereltä pois vaan ihan rehellistä savea koko perkeleen oja. Meinasi ottaa koville eikä sateet auttaneet asiaa kun imeytyy vesi sangen huonosti saven läpi. Uppopumppu oli siis hankittava että sai kaivannon tyhjäksi. Mutta tulipahan tehtyä ja loppu kaivaminen on sitten paljon kevyempää. Seuraavaksi sitten pihakaivolta ojaan vievä putki paikalleen ja kaadot kohdilleen, sorat sekä routaeristeet päälle ja lopputäytöt hiekalla sekä pintaan multa. Kesäloma alkaa 2 viikon päästä ja sen aikana sitten olisi tarkoitus saada homma pakettiin. Kaivuuapuakin saa jossain vaiheessa kun kävin kaverille tekemässä viemärit ulkorakennuksen lattiaan ja vastavuoroisesti hän tulee jeesimään omaan projektiin.

 

[Tinke-80]

Onko joku vetänyt ethernet johtoa kaapelinsuojaputkessa n. 50 metriä? Ajaisiko kaksi näitä Bilteman kaapelinsuojaputkea asiansa? Pitäisi saada nettiyhteys hallin yläkerran konttoriin ja 4G ratkaisu on alkanut jo käyttäjää vituttamaan.

Kaapelinsuojaputki Ø 50 mm

Kaapelinsuojaputki Ø 50 mm

www.biltema.fi

 

[Creed Bratton]

Onko joku vetänyt ethernet johtoa kaapelinsuojaputkessa n. 50 metriäö? Ajaisiko kaksi näitä Bilteman kaapelinsuojaputkea asiansa? Pitäisi saada nettiyhteys hallin yläkerran konttoriin ja 4G ratkaisu on alkanut jo käyttäjää vituttamaan.

Kaapelinsuojaputki Ø 50 mm

Kaapelinsuojaputki Ø 50 mm

www.biltema.fi

Näyttää vastaavalta minkälaisella meidän taloon on tehty kaikki ulkoa tulevat sähköt, mukaan lukien Elisan kuitu.

 

[F#21]

Löytyykö neuvoja miten purkaa kipsilevyistä tehty väliseinä mahdollisimman vähällä pölyllä? Voin nuo levyt rikkoa pihalla pienempiin osiin, mutta yrittäisin välttää pölyä sisätilalle kun tulee asuttua samalla.
Tietenkin huonekalujen suojaus auttaa ja niin on tarkoituskin, mutta onko muita neuvoja? Ihan lyömällä sekä repimällä taitaa tulla turhan paljon sotkua?

 

[Knox]

Löytyykö neuvoja miten purkaa kipsilevyistä tehty väliseinä mahdollisimman vähällä pölyllä? Voin nuo levyt rikkoa pihalla pienempiin osiin, mutta yrittäisin välttää pölyä sisätilalle kun tulee asuttua samalla.
Tietenkin huonekalujen suojaus auttaa ja niin on tarkoituskin, mutta onko muita neuvoja? Ihan lyömällä sekä repimällä taitaa tulla turhan paljon sotkua?

Leikkaa esim. Feinillä isoja palasia pois. Tai miksei puukkosahallakin, mutta jos sähköjä kulkee (?) seinän sisällä, niin kannattaa olla varovainen. Pölyä tuostakin toki tulee.

Jos on mahdollista, niin suojaa/rajaa se purettava alue kunnolla.

 

[Everton]

@F#21 jos nyt ihan unelma tsägä kävisi, niin voisihan sieltä löytää ne ruuvin kannatkin vielä. Toki siinä on pakkelia päällä, mutta jos vähän kaivelisi esille ja kokeilisi saisiko ruuvattua auki. Sitten vaan saumanauha halki mattopuukolla, ruuvit irti ja levyt kokonaisena pihalle tai vaikka uusiokäyttöön.

 

[Takiainen]

Pistorasioihin liittyvä ongelma. Uuden asunnon seinälle on asennettu pistorasiat (Impressivo) sekä antennipistoke, jotka haluaisin pois käytöstä, jotta seinästä tulisi mahdollisimman tasainen. Peitekansi ei ole ongelma, kunhan saa aivan seinään kiinni, joku puoli senttiä maksimi mitä saisi kokonaisuus tulla irti seinästä.

Samoin olisi mukava säilyttää mahdollisuus ottaa rasiat tarvittaessa käyttöön jos seinän käyttötarkoitus muuttuu tulevaisuudessa.

 

[Schwein]

Pistorasioihin liittyvä ongelma. Uuden asunnon seinälle on asennettu pistorasiat (Impressivo) sekä antennipistoke, jotka haluaisin pois käytöstä, jotta seinästä tulisi mahdollisimman tasainen. Peitekansi ei ole ongelma, kunhan saa aivan seinään kiinni, joku puoli senttiä maksimi mitä saisi kokonaisuus tulla irti seinästä.

Samoin olisi mukava säilyttää mahdollisuus ottaa rasiat tarvittaessa käyttöön jos seinän käyttötarkoitus muuttuu tulevaisuudessa.

Mulla oli samanlainen ongelma alkukesästä kun jaettiin yksi huone kahtia. Yksi pistorasia jäi väärään kohtaan (tiedettiin kyllä jo etukäteen) kalusteiden kannalta. Kyseessä on 80-luvun lopun pistorasia, en tiedä nimeä tai mallia. Joka tapauksessa tuossa on erillinen kehysrunko ja sitten se varsinainen pistorasiaosa. Jälkimmäinen pullottaa kehyksistä 5-10 milliä ulkona. Hieman samaa ideaa näköjään tuossa impressivossa.

Meillä joka tapauksessa sähkäri laittoi tuon "pistorasiaosan" sijaan kehysten sisään peitelevyn, mikä ratkaisi ongelman. Nyt jäljelle jäänyt osa työntyy seinästä ulos suunnilleen jalkalistan verran.

 

[Turder]

Sisäkatossa on upotettuja 12V GU5.3 kantaisia lamppuja, ja toisella puolella nämä toimivat, toisella ei. Eli ilmeisesti kyseisen reunan muuntaja antautunut? Mistähän tuollaista kannattaisi alkaa etsimään kun ei ole sähkökuvia, aiemman omistajan tietoa, ei näy suoraan katossa "huoltopaneelia" tms mistä voisi päätellä että jotain tekniikkaa on takana? Asennetaanko muuntajia yleensä valokatkaisijan lähelle, sulakekaapin lähelle vai lamppujen lähelle, vai jonnekin muualle?

 

[Veijari]

Mulla on nuo muuntajat ujutettu valaisimen reiästä kattoverhouslevyn päälle. Sieltä kannattaa ensimmäisenä etsiä.

 

[Turder]

Sieltä tuli ensimmäisenä katsottua, kun vaihdoin lamput uusiin, koska luulin niiden olevan pimeänä. Eipä pelittänyt uudet lamput ja vanhatkin oli ehjiä kun kokeili niitä toimivalla paikalla.

 

[MikGo]

Ostettiin tuossa kesän lopulla rivitalo-asunto ja ruvettiin remontoimaan alakerran kylpyhuonetta. Mitään niin sanotusti pakottavaa tarvetta sille ei ollut, joten tämän remontin kulut tulevat lähtökohtaisesti meidän maksettavaksi. Asunto on rakennettu 87 ja kylpyhuone on alkuperäisessä asussa.

Nyt kuitenkin on paljastunut, että kylpyhuoneen kaivon ympäristö on neliön alueelta märkä. Urakoitsija sen mittasi pintakosteusmittarilla ja raportoi tuosta isännöitsijälle. Hän myös ehdotti, että jotta päästäisiin asiassa eteenpäin, että kaivon ympäristöstä piikataan märkä betoni pois ja valetaan siihen uutta pikabetonilla. Tämä siksi, että kaivo pitää jokatapauksessa vaihtaa. Näin remontti pääsisi jatkumaan mahdollisimman pian. Tässä vaiheessa tuntui, että isännöitsijä kuppi meni nurin ja tuli aika kärkäs vastaus sopimuksien rikkomisista yms. En ymmärtänyt laisinkaan mistä oli kyse. Ilmeisesti urakoitsija oli ohjeistanut isännöitsijää ja hänellä oli mennyt herne nenään. Tässähän tapauksessa taloyhtiö on vastuussa heille kuuluvista rakenteista ja heidän pitäisi maksaa tuo kaivon vaihto ja piikkaus. (hinta-arvio n.500e)

Nyt sain käymään isännöitsijän paikan päälle ja hänen ensimmäinen kommentti oli, että kyllähän sen silmällä näkee ettei se ole märkä. Kokeili myös kädellä betonin pintaa ja toisteli samaa. Lupasi vielä soittaa edelliselle omistajalle ja kysyä hänellä onko lattiakaivon ympäristössä näkynyt kosteutta. Toki tiedän, että pintakosteusmittaus ei ole täysin luotettava, joten otin puheeksi rakennekosteusmittauksen. Hän raportoi hallitukselle asiasta.

Sain eilen sähköpostin, jossa luki, että rakennekosteusmittaus tehdään ja sen tilaa taloyhtiö. Mutta kuitenkin, jos kosteutta ei löydy niin minä olisin maksajana rakennekosteusmittaukselle. Tästä on kuulemma selvä lauselma olemassa taloyhtiön vastuunjakotaulukossa. Itse en tämmöistä lauselmaa ole löytänyt.

Saapa nähdä jos sieltä kosteutta löytyy, että mikä sitten on ääni kellossa. Kuitenkin olen ymmärtänyt, että jos todetaan, että taloyhtiön rakenteissa on kosteutta niin remonttia käsitellään niin, että se olisi ollut alunperin taloyhtiön kosteusvaurio remontti. Eli taloyhtiö maksaisi remontin osalta kulut perustasoon saakka.

Alusta saakka olen sanonut, että en ole vaatimassa taloyhtiö maksamaan koko remontti vaan niiltä osin mitkä taloyhtiölle kuuluu. Taloyhtiön hallitus ei ole kommentoinut missään vaiheessa asiaa mitenkään vaan ulkoistanut koko asian isännöitsijälle. Jos vielä he laittavat vastaan, että märkää betonia ei saa piikata pois ja rakenteet pitää kuivattaa niin meidän remontti myöhästyy pahimassa tapauksessa kuukauden. Kuulostaa hieman kohtuuttomalta koko homma.

 

[5hole]

@MikGo
No nyt on isännöitsijä taas asiantunteva, ei voi muuta sanoa :D Kai vielä on firmansa tekninen isännöitsijä?

Periaatteessa tuosta nyt tuskin tarvitsee huolehtia, jos betonipinnassa on kosteusmittauksellakin selvää kohoumaa saatu, niin kyllä siitä lukema rakennekosteusmittauksellakin löytyy.
Mitä nyt tulee tuohon maksettavuuteen, niin näkisin kyllä sen niin, että yhtiö on vastuussa maksusta, koska se itse sen vaatii ja on tilannut.

 

[Turder]

Saitko homman ratkaistua? Itse lähtisin etsimään katkaisijaa lähinnä olevan lampun viereltä, eli siitä valaisinosa irti ja johdosta varovasti vetoa. Katkaisijan jälkeenhän tuo sijoittelu joka tapauksessa on eli sulakekaapille on varmaan turhaa mennä.
Et toki maininnut, minkätyyppinen katkaisija on kyseessä, eli jos kahdella painikkeella varustettu niin vika voi löytyä myös itse katkaisijasta tai sen kytkennästä.

En vielä, ei ole kylläkään ollut aikaa perehtyä asiaan isommin. Löysin talon sähköpiirrokset ja sen mukaan muuntaja olisi katkaisijasta lähimmän/ensimmäisen valon lähellä. Painikkeita on 2kpl tilan kummassakin päässä. Toisen toimivan valolinjan muuntajan löysin kuten sähkökuvassa oli, eli lähellä ensimmäistä valoa (katon sisällä n. 40cm päässä valaisinosasta). Tämä rikkinäinen valolinja on vaan niin paljon korkeammalla, ettei kunnolla yletä nykyisellä tikkaalla siihen, joten hankala oli nähdä katon sisään enemmän. Juuri ja juuri yletin vaihtamaan vain lampun. Kiitos vinkeistä, eiköhän se näillä ratkea kunhan pääsee siihen paremmin käsiksi.

 

[MikGo]

@MikGo
No nyt on isännöitsijä taas asiantunteva, ei voi muuta sanoa :D Kai vielä on firmansa tekninen isännöitsijä?

Periaatteessa tuosta nyt tuskin tarvitsee huolehtia, jos betonipinnassa on kosteusmittauksellakin selvää kohoumaa saatu, niin kyllä siitä lukema rakennekosteusmittauksellakin löytyy.
Mitä nyt tulee tuohon maksettavuuteen, niin näkisin kyllä sen niin, että yhtiö on vastuussa maksusta, koska se itse sen vaatii ja on tilannut.

Kyllä hän on myös tekninen isännöitsijä.

Näin urakoitsijakin sanoi, että on hyvin todennäköistä, että kosteutta löytyy koska hänen mittarinsa näytti kuitenkin isohkoja lukemia.

Maksettavuudessa olen samaa mieltä. Kysyin vielä erikseen, että onko vaihtoehtona jättää rakennekosteusmittaus tekemättä ja minä maksan kulut betonin piikkaamisesta ja kaivon vaihtamisesta. Ei kuulemma ole koska lain mukaan taloyhtiön on puuttuva rakenteiden kosteuteen.

 

[444]

Sain eilen sähköpostin, jossa luki, että rakennekosteusmittaus tehdään ja sen tilaa taloyhtiö. Mutta kuitenkin, jos kosteutta ei löydy niin minä olisin maksajana rakennekosteusmittaukselle. Tästä on kuulemma selvä lauselma olemassa taloyhtiön vastuunjakotaulukossa. Itse en tämmöistä lauselmaa ole löytänyt.

Mikäli tuollainen selvä lauselma on olemassa, niin isännöitsijä varmastikin ilomielin osoittaa sen sinulle.
Kuulostaa kyllä niin perus isännöitsijältä kuin vain voi. Onneksi on myös päteviä olemassa.

 

[Sonny Burnett]

Ostettiin tuossa kesän lopulla rivitalo-asunto ja ruvettiin remontoimaan alakerran kylpyhuonetta.
(Clip)
Tässähän tapauksessa taloyhtiö on vastuussa heille kuuluvista rakenteista ja heidän pitäisi maksaa tuo kaivon vaihto ja piikkaus. (hinta-arvio n.500e)

Lyhensin viestiä, boldasin tuon yhden sanan jonka takia en tule enää hankkimaan osuutta asunto-osakeyhtiöstä. Jos naapurisi kaivo vaihdetaan joskus, niin ajatteletko silloin että meidän tulee maksaa kaivo? Kaikki nämä kulut kuitenkin näkyy vastikkeessa. Ennemmin tai myöhemmin.

Noin yleisesti ottaen (en viittaa nyt lainaukseen) on varmasti paskoja isännöitsijöitä. Mutta on myös paskoja osakkaita.

 

[tsajari]

Onko jollain kokemusta auttavatko äänieristyslevyt käytännössä esimerkiksi peli- tai bändihuoneen melunerityksessä? Avokonttoreissa ja kouluissa varmaan estävät kaikumista, mutta estääkö ne suoranaisesti meteliäkin - nimenomaan käytännön tasolla kotioloissa. Jos estää, niin mitä olette käyttäneet?

 

[MacRef]

Tämä rikkinäinen valolinja on vaan niin paljon korkeammalla, ettei kunnolla yletä nykyisellä tikkaalla siihen, joten hankala oli nähdä katon sisään enemmän. Juuri ja juuri yletin vaihtamaan vain lampun.

Työnnä puhelin sinne koloon ja räpsi joka suunnasta kuvia sokkona. Salamalla tai taskulampulla valoa kun tuotat, niin kuvista ehkä näkeekin jotain. Em. neuvo toki toimii vain, kun valaisin on irti ja sinne katon sisään saa sen kuvausvälineen ojennettua.

 

[Torsti]

Nyt kuitenkin on paljastunut, että kylpyhuoneen kaivon ympäristö on neliön alueelta märkä. Urakoitsija sen mittasi pintakosteusmittarilla ja raportoi tuosta isännöitsijälle. Hän myös ehdotti, että jotta päästäisiin asiassa eteenpäin, että kaivon ympäristöstä piikataan märkä betoni pois ja valetaan siihen uutta pikabetonilla. Tämä siksi, että kaivo pitää jokatapauksessa vaihtaa. Näin remontti pääsisi jatkumaan mahdollisimman pian. Tässä vaiheessa tuntui, että isännöitsijä kuppi meni nurin ja tuli aika kärkäs vastaus sopimuksien rikkomisista yms. En ymmärtänyt laisinkaan mistä oli kyse. Ilmeisesti urakoitsija oli ohjeistanut isännöitsijää ja hänellä oli mennyt herne nenään. Tässähän tapauksessa taloyhtiö on vastuussa heille kuuluvista rakenteista ja heidän pitäisi maksaa tuo kaivon vaihto ja piikkaus. (hinta-arvio n.500e)

Nyt sain käymään isännöitsijän paikan päälle ja hänen ensimmäinen kommentti oli, että kyllähän sen silmällä näkee ettei se ole märkä. Kokeili myös kädellä betonin pintaa ja toisteli samaa. Lupasi vielä soittaa edelliselle omistajalle ja kysyä hänellä onko lattiakaivon ympäristössä näkynyt kosteutta. Toki tiedän, että pintakosteusmittaus ei ole täysin luotettava, joten otin puheeksi rakennekosteusmittauksen. Hän raportoi hallitukselle asiasta.

Sain eilen sähköpostin, jossa luki, että rakennekosteusmittaus tehdään ja sen tilaa taloyhtiö. Mutta kuitenkin, jos kosteutta ei löydy niin minä olisin maksajana rakennekosteusmittaukselle. Tästä on kuulemma selvä lauselma olemassa taloyhtiön vastuunjakotaulukossa. Itse en tämmöistä lauselmaa ole löytänyt.

Saapa nähdä jos sieltä kosteutta löytyy, että mikä sitten on ääni kellossa. Kuitenkin olen ymmärtänyt, että jos todetaan, että taloyhtiön rakenteissa on kosteutta niin remonttia käsitellään niin, että se olisi ollut alunperin taloyhtiön kosteusvaurio remontti. Eli taloyhtiö maksaisi remontin osalta kulut perustasoon saakka.

Alusta saakka olen sanonut, että en ole vaatimassa taloyhtiö maksamaan koko remontti vaan niiltä osin mitkä taloyhtiölle kuuluu. Taloyhtiön hallitus ei ole kommentoinut missään vaiheessa asiaa mitenkään vaan ulkoistanut koko asian isännöitsijälle. Jos vielä he laittavat vastaan, että märkää betonia ei saa piikata pois ja rakenteet pitää kuivattaa niin meidän remontti myöhästyy pahimassa tapauksessa kuukauden. Kuulostaa hieman kohtuuttomalta koko homma.

Kiinteistöliiton lakimiehen kanta taitaapi olla, että taloyhtiön tulee kustannuksellaan saattaa tuo kylppäri perustasoon eli kustantaan purku-, kuivaus-, korjaus- ja jälleenrakennuskustannukset. Toki aina jostain varmasti löytyy urakoitsija/asiantuntija, joka pystyisi tuon korjauksen tekemään paikkakorjauksena...

 

[Jakke76]

Noin yleisesti ottaen (en viittaa nyt lainaukseen) on varmasti paskoja isännöitsijöitä. Mutta on myös paskoja osakkaita.

Meitä on moneen junaan. Ja valitettavan usein osakkaat haluavat kaiken aina taloyhtiön piikkiin, ymmärtämättä sitä tosiasiaa että sitten niin tehdään kaikille ja maksajana toimivat osakkaat. Taloyhtiön olisi kuitenkin hyvä linjata, miten esimerkiksi kylpyhuoneiden uusimisessa toimitaan. Maksaako taloyhtiö jotain? Vanhempieni taloyhtiössä, tai siis nykyään mun puoliksi omistamassa asunnossa, on linjattu niin, että taloyhtiö kustantaa muutaman kylpyhuoneen vuosittain vesieristeeseen saakka ja osakas maksaa pinnat. Näin on toimittu jo reilun 10 vuotta ja lähes kaikki kylppärit onkin uusittu.
Jos taas työni kannalta ajattelen, helpointa olisi että taloyhtiöt vastaisivat täysin kylpyhuoneista ja ne uusittaisiin aina 15-20 vuoden välein taloyhtiön piikkiin tietyillä pintamateriaaleilla. Jos osakas sitten haluaa jotain muuta ja kalliimpaa, niin maksaa sitten sen erotuksen. Toki, tämä ratkaisu näkyisi sitten vastikkeen suuruudessa ja sehän on taas osalle aivan kauhea asia, jos vastike on 10 senttiä neliöltä enemmän kuin naapuriyhtiössä.

 

[MikGo]

Lyhensin viestiä, boldasin tuon yhden sanan jonka takia en tule enää hankkimaan osuutta asunto-osakeyhtiöstä. Jos naapurisi kaivo vaihdetaan joskus, niin ajatteletko silloin että meidän tulee maksaa kaivo? Kaikki nämä kulut kuitenkin näkyy vastikkeessa. Ennemmin tai myöhemmin.

Noin yleisesti ottaen (en viittaa nyt lainaukseen) on varmasti paskoja isännöitsijöitä. Mutta on myös paskoja osakkaita.

Kyllä. Tiedän, että olen välillisesti maksajana myös taloyhtiön kuluissa.

Se piti vielä sanoa, että kaivossa on sellainen vika, että sieltä kororenkaan välistä puuttui tiiviste, josta varmaan vuotanut vedet sitten betonilaattaan. Tämä käsittääkseni on rakenteellinen vika, joten siksi näkisin, että taloyhtiö korvaa kaivon uusinnan. Olen valmis myös maksamaan osan naapurin kaivosta, mikäli näin päätetään. Yhdenvertaisuusperiaate kuitenkin koskee kaikkia.

Ne on sitten isompia kysymyksiä olisiko taloyhtiön järkevää linjata, että kylpyhuoneremonteissa tullaan vastaan tietyn verran. Esim. vesieritykset, kaivojen vaihdot ja laatoitukset. Tämä varmasti kannustaisi osakkaita remontoimaan kylpyhuoneita ja sehän on taloyhtiön etu, että paikat ovat kunnossa. Tämä ei taas koske tätä minun tapausta, koska näin ei ole linjattu.