Talonrakennus- ja remonttiketju

[1stApril]

@Peltinen , @1stApril , Thanks, tässä tuntuu olevan monenlaista vinkkiä tarjolla, jotkut tuntuu olevan sitä mieltä että maalämmössä pitäisi termostaatit pitää täysin auki (tai jopa ottaa pois ) ja säätö tehdä ohjainyksikön kautta. Tosin tämä kaveri ei sitten osannut selostaa miksi kaikkialla pitäisi olla sama lämpö ja miten ajattelee homman toimivan jos osa tiloista patterilämmityksellä (meillä maalämpöpatterit) ja osa lattia.

Minimivaiva olisi luultavasti vain nostaa käyrää kesän tullen asteella tai parilla, kun muutenkin on talvella käyrää joutunut laskemaan. Meillä siis kaikki (kolme) lattialämmitettyä huonetta omissa piireissään sekä patterit kahdessa eri piirissä (ne on 100% auki jakotukista) ja nyt niin että kylpyhuoneen säätö on 100% auki, kodinhoitohuone 70% ja askarteluhuone 50% ja muualla lämpötilan säätö menee sitten patteritermostaattien kanssa. Paria lisäjuttua tulee aina toisinaan mietittyä eli aurinkokeräimen laittoa katolle viimeistään silloin kun katto pitää maalata (meillä pumpun lisäksi erillinen muistaakseni 750l varaaja) ja puhallinkonvektorin laitto jäähdytykseen kesällä (ja tietenkin sillä saa lämmitettyä/poistettua kosteutta talvisin jos tarve) mutta tässä taas hinta jarrutellut… Itse asiassa onko täällä joku noita konvektoreja asennellut?

Perussääntönä voidaan pitää tuota, miten olet toiminutkin. Termarit auki. Tottakai on erilaisia tilanteita ja osassa tiloista voidaan haluta pitää matalampaa lämpötilaa.

Konvektorilla saadaan ihan ok viilennysratkaisuja. Kannattaa kiinnittää huomiota konvektorin ominaisuuksiin, esim äänitasoon. Maaviileän käyttö myös samalla lataa kaivoa ja näin ollen parantaa hieman hyötyä lämmityskaudelle.

 

[benicio]

Tekeekö näillä muuten mitään? Markkinoidaan paljon, mutten ole nähnyt käytännön käytössä missään. Toimiiko, pysyykö lämmöt ja millaista niissä on olla?

Yhden paskan talven kokemukseni on suht positiivisesti yllättynyt. Eli meillä on tämä Hulsinki malli:

Autoilevan ihmisen tavaratalo | Motonet Oy

Autoilevan ihmisen tavaratalo

m.motonet.fi

Joka on jollain tapaa tarkoitettukin talvikäyttöön, eikä ihan niin ruma kuin Miamit ym. No nyt taisi -6,3c olla talven kylmimmän päivän keskilämpötila, eli tuosta talvipuolesta ei paljon kokemuksia ole. Ainakin näillä keleillä pysyy lämpimänä ihan hyvin, eli 39c saavutetaan, 30-60min kylpy pudottaa lämpötilan n 33-35c asteeseen. Seuraavaksi päiväksi on taas lämmennyt 39c asteeseen. Toki jos pakkasta olisi yli -10c, niin voi olla että tämä ei enää toteutuisi.

Hilsingissä on myös ajastin, jolla kai voi ajastaa seuraavan kylvyn esim viikon päähän ja allas sitten antaa itsensä jäähtyä siten että lämpiää taas tuonne viikon päähän. Luulisin että näin se toimii, ajastimen logiikka ylittää insinöörin ymmärryskyvyn, mutta vaimo väittää osaavansa käyttää. Ja on myös joku pakkassuojaus, eli jos vesi menee alle 5c niin alkaa lämmittää. Suuremman jäätymisriskin kuitenkin aiheuttaa se, että Halsingin oma vikavirtasuoja on aika herkkä, eli muutaman kerran oli talvella lauennut omia aikojaan, eikä silloin tietysti mitkään pakkassuojat auta, jos ei virtaa ole. Lopulta pihalta löytyi kyllä sellainenkin pistorasia joka allasta miellytti, eikä vahinkolaukeamisia enää ole käynyt. Ymmärrettävää tietysti että vvs on herkkä.

Vesi vaihdettiin n kuukauden välein, varmaan pitempäänkin vaihtoväliin talvella pääsisi kun ei ole ötököitä ym kasvavaa, mutta kemikaaliasiat oli meillä hiukan retuperällä. Kun muistettiin, niin laitettiin combitabs tabletti muutaman päivän välein ja klooritabletti silloin tällöin tulovesiyhteessä olevaan koteloon. Sinänsä näilläkin vesi pysyisi hyvänä, mutta varmasti tähän voisi enemmänkin panostaa. Tyhjentämiseen käytettiin uppopumppua, altaan omasta reiästä vain ihan loppuliruttelut.

Suurin kökköys on kansi, joka ei meillä oikein tahdo pitää ilmaa (korkki vuotaa), eli joutuu lisäämään ilmaa, tämä ei varmaankaan ole normaalitilanne. Se on sellaista vesillelumuovia ja kannen tulppa on alapuolella, eli sen joutuu ottamaan pois että ilmaa saa lisättyä. Ja kahdelle hengelle sopiva (tai ylipäätään altaassa pysyvä) vesimäärä on sen verran alhaalla altaan reunasta, että kansi on kuopalla joten kaikki siihen satava vesi jää kannen päälle. Itse allas pitää ilmansa ja vaikuttaa jämäkältä.

Poresuuttimet on vain reikiä altaan alareunassa kiertävässä ilmatuubissa, eli mitään kovin erikoista hierovaa ominaisuutta niissä ei ole, lähinnä ovat luokkaa ihan kiva ja sinnepäin. Altaassa istutaan tietysti lattialla, mutta ihan mukava siellä on köllöttää ja vesi yltää kyllä aikusella mielelläkin riittävän ylös, toki siinä joutuu ottamaa jo vähän makaavampaa asentoa, kun taas 5-7 hengellä istutaan jo aika ryhdikkäästi.

 

[Remy Martin]

Mistä johtuu suuri pöynmuodostus? Reilu vuosi sitten sain torpan valmiiksi ja nyt pienoinen ongelma on melko suuri pölyn kerääntyminen.

Aluksi ajattelin että rakennusaikaiset pölyt ovat vaan lähteneet liikkeelle ja siksi kaikki tasot pölyttyvät reilusti. Jokunen viikko sitten otin ilmalämpöpumpun pois päältä kun pärjätään ilmankin ja ajattelin että kyseisen vehkeen puhallin pistää pölyn liikkeelle, ei vaikutusta, pinnat pölyttyy edelleen.

Torpassa on koneellinen ilmanvaihto jonka olen itse säätänyt. Käyttämäni mittarin tarkkuus ei tosin ollut paras mahdollinen mutta ajoi asiansa. Alipaine sisällä on melko reilu, pienemmälläkin alipaineella pärjäisi. Voiko iso paine-ero vaikuttaa pölyyntymiseen?

Torppa on metsässä eikä näin ole kyse mistään katupölystä yms. Ilmanvaihtokojeen filtteritkin vaihdoin ja eivät ne mitään ylilikaisia olleet. Meitä asuu täällä kaksi aikuista ja yksi alle kouluikäinen, ja tilaa on vajaa 100 neliötä. Pölyyntyminen on suurinpiirtein yhtä suurta ympäri kämppää, myös niissä tiloissa joissa ei oleskella paljoa.

Onko kellään mitään kokemuksia tälläisesta?

 

[Schwein]

@Remy Martin
Vaimoni totesi tässä keväällä, että meillä tulee pölyä huomattavasti enemmän nyt kun koko perhe oleskelee täällä kotonaan. Itse en ollut huomannut asiaa. Voisiko teillä olla samasta asiasta kyse?

 

[Veijari]

@Remy Martin onko ilmanvaihto siis säädetty enemmän alipaineiseksi kuin mitä suunnitteluarvot ovat? Jos on niin kyllä mä lähtisin kokeilemaan ilmanvaihdon uudelleen säätöä, sillä lievä alipaine riittää. Reilu alipaine repii ilmaa rakenteiden läpi mahdollisista vuotopaikoista ja esim takan savuhormin kautta (jos sellainen sattuu olemaan).

 

[Poulu Jukki]

@Remy Martin käytätkö iv-konetta suunnitelmien mukaisella teholla vai pienimmällä mahdollisella?

Suosittelen kyllä ehdottomasti säädättämään ilmanvaihdon ammattilaisella. Osa ammattilaistenkin käyttämistä mittareista ovat epätarkkoja, jos niitä ei osaa käyttää oikein. Kuluttajalaitteet tahtovat olla niin epätarkkoja, että säätö niillä on aika arpomista.

Itsekin olen huomannut, että korona-aikana etätöitä tehdessä pölyä on kertynyt enemmän kuin ennen. Tähän tietysti auttaa kun laittaa iv-konetta isommalle.

 

[Remy Martin]

Kiitokset hyvistä vinkeistä. Kyllä tässä itsekin alkaa kallistua sen liian suuren alipaineen puoleen. Takka ottaa paloilman ulkoa, eli vaikka pelli on kiinni niin mahtaakohan paloilmaputkea pitkin tulla korvausilmaa takan läpi jolloin tuhkaa tulee mukaan. Vaimon mukaan takan ympäristö kerää pölyä todella paljon.

Torppa on itse rakennettu joten mitään varsinaisia ilmanvaihtosuunnitelmia ei ole, vaan olen itse katsonut että millaiset ilmamäärät pitäisi vaihtua missäkin tilassa. Kone on tosiaan melko ylitehoinen koska torppa on sen verran pieni, normaalisti puhaltimen käyvän vain puolella tehosta. Torppa osuu silti IV-koneen skaalaan, mutta alapäähän. Tällä hetkellä puhallinnopeudet olivat: poisto 55% ja tulo 45%. Nostin tulonopeutta 45% > 50%.

Pitänee vielä ottaa tarkempi mittari avuksi. Meillä on kyllä töissä tarpeeksi tarkka paine-ero mittari, mutta silloin kun säädin kanavasuuttimia niin tarkka mittari oli tienaamassa firmalle rahaa.

Voihan tässä kaikessa olla takana sekin että se pöly vaan näkyy paremmin valkoisissa pinnoissa kun omakotitalon tummissa pinnoissa, ja koko pölynmuodostus on pelkkää illuusiota.

Ensi viikolla pitää muistaa mitata paine-ero sillä tarkemmalla mittarilla. Ja jos saa sen pienemmäksi niin miettiä sitten että tarvitseeko alkaa säätää suutinten asentoja uudestaan.

 

[stunt cock]

Jos se nyt pelkkää hiekkaa on, homma vielä hoituu hyväkuntoiselta. Mut onko se hiekkaa vielä 80 cm syvyydellä ja kaivojen paikoissa metrissä. Onnea silti, hattu nousee aina päästä kun joku tuollaiseen ryhtyy ilman konevoimaa.

Ps. Jos naapurista löytyy vaikka traktorikaivin, kysäise jos se jollakin satkulla ottais enimmät. Säästää melkoisesti aikaa, varsinkin jos sieltä pukkaa juurakkoa lapion tielle.

Jos antura on 50 cm syvyydessä välttämättä ei kannata kaivaa 100 cm syvyistä monttua ihan anturan viereen. Muutenkin syytä on näissä salaojaremonteissa olla tarkkana, ettei murske/sora/hiekka valu perustusten alta.

 

[Poulu Jukki]

Torppa on itse rakennettu joten mitään varsinaisia ilmanvaihtosuunnitelmia ei ole, vaan olen itse katsonut että millaiset ilmamäärät pitäisi vaihtua missäkin tilassa. Kone on tosiaan melko ylitehoinen koska torppa on sen verran pieni, normaalisti puhaltimen käyvän vain puolella tehosta. Torppa osuu silti IV-koneen skaalaan, mutta alapäähän. Tällä hetkellä puhallinnopeudet olivat: poisto 55% ja tulo 45%. Nostin tulonopeutta 45% > 50%.

Eikö kunta halunnut missään vaiheessa lvi-suunnitelmia nähtäväksi ja/tai pitänyt katselmuksia? Suoraan puhallinnopeuksien perusteella ilmanvaihtoa ei voi säätää, koska kanavistojen painehäviöt voivat erota toisistaan. Ympäristöministeriön/talotekniikkainfon ohjeiden mukaan kun säätää huonekohtaiset ilmavirrat minimien mukaan ja tasapainottaa sen mukaan kumpaa (tuloa vai poistoa) tarvitaan enemmän. Muutaman l/s laittaa enemmän poistoa kuin tuloa niin alipaine on sopiva.

 

[Remy Martin]

Eikö kunta halunnut missään vaiheessa lvi-suunnitelmia nähtäväksi ja/tai pitänyt katselmuksia? Suoraan puhallinnopeuksien perusteella ilmanvaihtoa ei voi säätää, koska kanavistojen painehäviöt voivat erota toisistaan. Ympäristöministeriön/talotekniikkainfon ohjeiden mukaan kun säätää huonekohtaiset ilmavirrat minimien mukaan ja tasapainottaa sen mukaan kumpaa (tuloa vai poistoa) tarvitaan enemmän. Muutaman l/s laittaa enemmän poistoa kuin tuloa niin alipaine on sopiva.

Ei halunnut, luultavasti koska kyseessä oli virallisesti laajennus- ja muutostyö vanhaan rakennukseen, ja muutenkin kunta on erittäin ymmärtäväinen hartiapankkirakentamista kohtaan. Virallisen säätöpöytäkirjan tein, mutta sekin piti puoliväkisin näyttää tarkastajalle, jonka mielipide oli lähinnä että ”jos olet itsellesi tehnyt niin kyllä se varmasti kunnossa on”.

Puhallinnopeuden vaihtohan vaikuttaa suoraan putkiston paineeseen. Ja kun kun paine-ero muuttuu suuttimella niin läpäisevän ilmankin määrä muuttuu. Eli jos kunnolla haluaa tehdä niin suuttimet pitää säätää uudestaan. Eihän tuo nyt mikään amerikan temppu ole kun vaan saa duunista sen tarkemman mittarin ja vapaata aikaa sen työpäivän verran.

 

[Poulu Jukki]

Puhallinnopeuden vaihtohan vaikuttaa suoraan putkiston paineeseen. Ja kun kun paine-ero muuttuu suuttimella niin läpäisevän ilmankin määrä muuttuu. Eli jos kunnolla haluaa tehdä niin suuttimet pitää säätää uudestaan. Eihän tuo nyt mikään amerikan temppu ole kun vaan saa duunista sen tarkemman mittarin ja vapaata aikaa sen työpäivän verran.

Tämä on totta. Tarkoitin sitä, että ilmanvaihdon alipaineisuutta ei voi ihan suoraan päätellä tulo- ja poistoilmapuhaltimien käyntinopeuksien erosta.

Jos tilanne on esimerkiksi seuraavanlainen; kaikki poistoventtiilit iv-koneen lähellä yhden suoran kanavan varrella. Tuloilmaventtiileitä ympäri taloa, kanavisto monimutkainen ja useita haaroja. Tällöin poistoilmapuhaltimen nopeus voi olla pienempi kuin tuloilmapuhaltimen, mutta ilmanvaihto silti alipaineinen.

Kuten sanoitkin, kun säätää ilmavirrat kunnolla niin toimii hyvin.

 

[Turder]

Tutkisin pölykeississä myös pölyn laatua ja sitä kautta lähdettä. Siis onko vaate/kangasperäistä pölyä (menee villakoirille), tuhkapölyä (erittäin hienoa, vaalea, sormella tuntee), nokea, vai hiekkapölyä (karkeampaa). Kostealla rätillä pyyhkiminen on hyvä keino myös kun se pakkaa pölyn rättiin ja siitä näkee alkaako se villoittumaan vaan liikaako tasaisesti rättiä.

 

[Cloaca Maxima]

Onkos täällä kenelläkään kokemuksia parketin hionnasta ja hinnoista, siis kun teettää ammattilaisella eikä suhaa itse?

Googlella löytyy kyllä jotain tietoa ja keskimääräiseksi hinnaksi mainitaan 20-30e per neliö mutta liekkö tuo miten totuudenmukainen?

Onko hinnoissa yleensä ns. koko paketti kyseessä vai tuleeko päälle vielä jotain piilokuluja? Tämä toki varmaankin riippuu myös urakoitsijasta jne.

 

[Tuen Vety]

Mökillä rantasaunaa pistetään pikkuhiljaa kuntoon. Muutaman hassun neliön kokoinen pukuhuoneen puulattia pistää mietityttämään. Ei mitään käryä millä tuo lattia on 60-luvun alussa käsitelty. Isoihin hiontaoperaatioihin en omilla työkaluilla viitsisi lähteä ja tila on niin pieni, ettei oikein kiinnostaisi ostaa myöskään palveluna tänne korpeen. Osaakos Jatkoajan rakennusmestarit neuvoa, millä tuota kannattaisi lähteä entisöimään/kunnostamaan helpoimman kautta. Kuva liitteenä.

 

[Veijari]

Osaakos Jatkoajan rakennusmestarit neuvoa, millä tuota kannattaisi lähteä entisöimään/kunnostamaan helpoimman kautta.

Hiot lakkapinnan karkeaksi (tartunta), pyyhit pinnan epäpuhtaudet pois ja peittävä maali päälle?

 

[Remy Martin]

Hiot lakkapinnan karkeaksi (tartunta), pyyhit pinnan epäpuhtaudet pois ja peittävä maali päälle?

Juuri näin, vielä sen verran tarkennusta ettei mitään tavallista tikkurilaa vaan nimenomaan kovaa lattiamaalia. Jos haluat niin voin laittaa kuvan referennssiksi.

Pölyttymisongelmasta sen verran, ettei ole tässä viikon aikana ollut aikaa asiaa miettiä tai tutkia.

 

[Nickelback]

Itsellä mielessä autotallin lattian maalaus 2-komponentti epoksimaalilla. Mielestäni betonille maalattaessa niin pitää olla primeri, pohjuste, mutta oikeastaan minkään epoksimaalin kohdalla ei ole erikseen mainittu mitään primeria. Esim. Sika suosittelee vaan ohentamaan tuota epoksimaalia ja jossain ei mainita pohjustetta ollenkaan, mutta itse haluaisin laittaa kyllä oikean primerin pohjalle. Käyköhän tuohon joku ihan normaali pohjuste kuten Weberin MD 16 vai reagoiko se tuon epoksimaalin kanssa väärin? Onko kellään hajua?

Esim. Tikkurilan linjalla näppärästi vastasivat vaan että heidän pohjuste sopii käytettäväksi heidän tuotteiden kanssa (Betolux, jota en siis käytä).

 

[Nickelback]

Jos lattia on puhdistettu/pesty, tuon epoksin voi maalata suoraan siihen. Vai onko siinä joku vanha pinnoite nykyään?

On siinä halkeillut huono pinta jonka hion pois. Eli puhtaan betonin päälle on tarkoitus tehdän maalaus.

 

[Nickelback]

@Nickelback
Sen verran vielä tuosta maalauksesta, että omien kokemusten mukaan helpoin tapa on tehdä työ muovilastalla.
Eli maalia kaadetaan suoraan lattialle, jonka jälkeen leveällä kampalastalla levitys. Jos lastan kampaura on 6mm, lasta hivenen vinossa levittäen saa se parin millin pinnoituksen. Tuolla tavalla pinnan saa tehtyä yhdellä kertaa, kuivuminen ottaa yleisimmin noin vuorokauden ja täydellisen kulutuskestävyyden saa viikossa. Telalla tehtynä homman saa tehdä kahteen tai kolmeen kertaan, koska pinnoite jää noin liian ohueksi. Lastalla pinnasta tulee oikeastaan automaattisesti tasainen, mutta ohenna käyttämäsi tuote ohjeen mukaan, liian litkun kaman levitys lastalla ei toimi (pinnoitus jää liian ohueksi).
Ohjeita löytyy helpolla, käyttötarpeen ja budjetin mukaan valitse itsellesi sopiva tuote. Hinnoissa on huimia eroja.

Itsellä ei ole kiire, kun on lomautusta alla. Ts. voin nysvää rauhassa päivä kerrallaan. Oma taitotaso huomioiden menee kyllä telan puolelle, se kun on sentää tuttua. On varmasti jo oma kokemuksensa korjata nuo kuopat ja mm. käyttövesiputkremontin takia auki piikatun lattian ja sen huonosti korjatun kohdan tasoittaminen. Ohennan tasoitetta melko valuvaksi ja käytän lastaa.

Toki, jos tuo tasoittaminen menee hyvin, niin sitten voisi katsoa tuota lastalla levittämistä.

 

[Tinke-80]

Meidän astianpesukone alkaa vetämään viimeisiään. Nykyinen on Rosenlew RW3536 merkkinen vanhus ja tämän tilalle pitäisi saada uusi tiskikone. Hintahaitari näyttäisi olevan uusissa 230€ - 2400€. Mitä suosittelette, mitä ette? Kyseessä kahden ihmisen talous + yksi hammasvikainen koira. Nykyinen on 60cm leveä.

 

[Hubacek]

Meidän astianpesukone alkaa vetämään viimeisiään. Nykyinen on Rosenlew RW3536 merkkinen vanhus ja tämän tilalle pitäisi saada uusi tiskikone. Hintahaitari näyttäisi olevan uusissa 230€ - 2400€. Mitä suosittelette, mitä ette? Kyseessä kahden ihmisen talous + yksi hammasvikainen koira. Nykyinen on 60cm leveä.

Mä oon yleensä noita halppiksia ostanut astian- ja pyykinpesukoneiksi. Siemens ja Candy ainakin astianpesukoneina. Ne kestää sen viitisen vuotta 4-6hlön taloudessa. Nyt on ollut 600€:n Miele viisi vuotta, ei vielä ongelmia.

 

[Kalalokki]

Meillä 2 aikuisen taloudessa ollut useamman vuoden Upon D62, sitä ennen oli pitkään D60. Molemmat oli luokkaa 250 €. Suosittelen vahvasti että ostat sellaisen jossa on allas kokonaan ruostumatonta terästä, tuon hintaluokan koneissa on muovisisuksellisiakin masiinoita liikkeellä.

 

[stunt cock]

Itsellä ei ole kiire, kun on lomautusta alla. Ts. voin nysvää rauhassa päivä kerrallaan. Oma taitotaso huomioiden menee kyllä telan puolelle, se kun on sentää tuttua. On varmasti jo oma kokemuksensa korjata nuo kuopat ja mm. käyttövesiputkremontin takia auki piikatun lattian ja sen huonosti korjatun kohdan tasoittaminen. Ohennan tasoitetta melko valuvaksi ja käytän lastaa.

Toki, jos tuo tasoittaminen menee hyvin, niin sitten voisi katsoa tuota lastalla levittämistä.

Jos haluat oikein hifistellä tuon epoksin kanssa googlaa silko -ohjeet. Niistä löydät kaiken mahdollisen tiedon epoksipinnoittamisesta.

 

[MacRef]

Päätettiin suht yllättäen uusia terassin kansilaudoitus. Ostettiin n. 400 m kestopuuta, 90 kpl 4,5 m pitkää, 14,5 cm leveätä lautaa. Myyjä haki juuri uuden nipun ja puu oli kärryyn lastatessa varsin kosteata vielä. Tänään oli tarkoitus aloittaa asennusta, mutta eteen tuli pieni ongelma.

Millä hitolla nuo saa asennettua suoraan ja nätisti. Laudan leveys kun näyttää vaihtelevan suhteellisen reilusti riippuen siitä, mistä kohti mittaa. Yhden laudan päässä leveys oli 13,9 cm ja keskempänä 14,6 cm. Heittoa pahimmillaan tai parhaillaan jopa yli puoli senttiä. Saumakohdassa näyttää pahalta, jos on eri levyiset laudanpäät kohdakkain. Tai millä hitolla noista tekee suoria ja tasalevyisia asennuksia rakoineen, jos laudan leveys vaihtelee noin paljon?

Olen kyllä tietoinen, että märät (äskettäin kyllästetyt) laudat ”kutistuvat” havaittavasti. Mutta onko nyt kyse samasta ilmiöstä? Eli kutistuvatko päistään niin paljon nopeammin kuin keskeltä? Voisihan noista tietysti jokaisesta sahata päistä palat pois ja käyttää suht tasalevyisen osan, mutta en minä kyllä sitä puuta niin paljon pois heitettäväksi tuon leveysongelman takia ostanut.

Eli mikä avuksi? Pitääkö odotella viikko tms., että laudat ovat kuivuneet enemmän ja ovat tasalevyisempiä vai onko tosiaan joka laudasta heitettävä pois 0,5 - 1 m pätkä. Perkele kun ei niistä polttopuuksikaan ole ja aika kallista polttopuutahan tuo olisikin. Jotain muuta tehtävissä?

 

[Remy Martin]

Itsekin epäilen tuota leveyden heittoa mutta käyryyden kyllä uskon. Joskus leveys heittää kyllä joitain millejä, mutta kyllä siitä loppujen lopuksi ihan siisti jatkokohta tulee kun muistaa ottaa vaan sen teränleveyden pois sieltä laudan päästä. Vaikka itse asentaessa se muutama milli jatkokohdassa voi pistää silmään, niin ei sitä enää valmiissa terassissa erota.

Käyrän laudan saa suoraksi taas voimalla. Itse olen käyttänyt 28mm paksussa laudassa 60 sentin jakoa juoksuissa, siihen jakoon on saanut käyremmänkin puun pistettyä suoraan. Talttaa kyllä tarvitaan asennukseen. Etenkin käyriä lautoja pistettäessä kannattaa tarkastaa ettei laudoitus lähde viuhkaksi mittaamalla aina välillä että etäisyys esimerkiksi seinään pysyy samana laudoituksen kummassakin päässä.