Ishmael

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Vancouver Canucks
Pitäisi laittaa vähän johtoja koteloon. Sellaiseen, jossa on liimapinta seinää vasten. Onko ehdotusta millä työkalulla noita saisi parhaiten pätkittyä? Kaiken maailman keittiöveitsillä olen aiemmin tehnyt, mutta aika nihkeää on sillä tavalla.
Itse kävin K-Raudasta hankkimassa jiirisahan tähän tarkoitukseen. Kertakäyttöön ehkä vähän arvokas, mutta itse olen tuolla sahaillut useammat johtokourut, koska harva asia himassa vituttaa yhtä paljon kuin siellä täällä kulkevat johdot. Lisäksi tuolla saa sahattua kulmat jiiriin, niin tulee siistimpää jälkeä, ainakin omaan mieleeni. Saat hakea lainaan jos haluat, muuten se oleskelee tällä hetkellä tyhjänpanttina.
 
”Tuli mieleen, että hanskaankin voi vetää." Janne Hämäläinen kommentoi uransa ensimmäistä liigamaalia ottelun jälkeen.

Schwein

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Itse kävin K-Raudasta hankkimassa jiirisahan tähän tarkoitukseen. Kertakäyttöön ehkä vähän arvokas, mutta itse olen tuolla sahaillut useammat johtokourut, koska harva asia himassa vituttaa yhtä paljon kuin siellä täällä kulkevat johdot. Lisäksi tuolla saa sahattua kulmat jiiriin, niin tulee siistimpää jälkeä, ainakin omaan mieleeni. Saat hakea lainaan jos haluat, muuten se oleskelee tällä hetkellä tyhjänpanttina.
Kiitos kaunis tarjouksesta, arvostan suuresti. Olin jo ehtinyt aiemman vinkin perusteella hommata huokean rautasahan Motonetista. Tuolla sain homman tehtyä, joskin sahaamatta jiiriin. Ihan OK-lopputulos tuli kuitenkin.
 

Hubacek

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Vegas Golden Knights, altavastaajat
Mulla alkaa kohta lisätilan rakentaminen. Samalla tehdään uudet sauna- ja pesutilat.

Ammeen haluaisin. Itselleni rentoutumiseen ja sitten lapset mahtuu paremmin jopa samaan altaaseen leikkimään. Onko suosituksia millainen kannattaa ottaa? Muistaakseni tarkoitus oli olla n. 700mm leveä. Haluaisin sellaisen missä pystyy istumaan tukevasti ilman että liukuu veteen koko ajan. Onko muuta huomioitavaa/vinkkiä?

Ja onko suositella liiketunnistimella toimivia valoja. Aattelin laittaa sellaiset ainakin vessaan ja "käytävälle" niin lapset mahdollisesti pääsee paremmin öisin tarpeille.
 

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ja onko suositella liiketunnistimella toimivia valoja. Aattelin laittaa sellaiset ainakin vessaan ja "käytävälle" niin lapset mahdollisesti pääsee paremmin öisin tarpeille.
Ammeesta en osaa sanoa.

Liiketunnistemella toimivat valot käytävällä eivät vaikuta välttämättä hyvältä idealta, ainakaan mikäli liiketunnistinta ei voi ohittaa silloin kun on oikeasti jotain touhuttavaa siinä valossa. Vaikka sen valon saakin päälle huitomalla käsiään niin se alkaa vituttamaan silloin jos päätyy siihen valon alle oikeasti tekemään jotain missä valoa tarvitsee ja valo sammuu vähän väliä.

Vessassa liiketunnistin ajaa asiansa. Sammumisaika vaan tarpeeksi pitkälle että ehtii lukea Aku Ankan loppuun ennen kuin tarvitsee alkaa huitomaan. Mieti vielä itse tunnistimen paikka että saat siihen tarvittaessa kytkimen.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Itse en laittaisi liiketunnistinta. Nykyisessä kodissa oli juurikin vessassa sellainen. Juu, ihan kätevä, mutta jos vessan ovi oli raollaan, niin aina ohi kulkiessa valo syttyi. Ja vaikka itse muistinkin sen oven useimmiten sulkea, niin lapset ei. Lamppuja kului sitten aika paljon normikäyttöä,nopeammin, kun se valo syttyi ja sammui varsin usein. Tuohon toki ehkä olisi voinut vaikuttaa sillä pidemmällä sammumisajalla.
 
Kielipoliisi - prkl... päivämäärään kuuluu piste molempien numeroiden perään!

hege

Jäsen
Meillä tehtiin niin, että laitettiin sellainen himmeä hämäräkytkin lamppu käytävään suoraan pistorasiaan niin lapset uskalsi kulkea ja sitten erillinen liiketunnistimella oleva lamppu (missä oli kytkin ja taisi olla joku herkkyyden säätö) kylppärissä myöskin suoraan pistorasiaan. Käytävässä kokeiltiin liiketunnistinlamppua, mutta pistokkeen paikka oli sellainen että lamppu ei huomannut liikkujaa riittävän aikaisin vaan lapset sitten aina laittoi valon mutta ei läheskään aina muistanut sammuttaa sitä.
 

Veijari

Jäsen
Noista valaisimien liiketunnistimista; kannattaa katsoa valaisinta tai erillistä ilmaisinta, jossa on läsnäolotunnistin. Eikä kannata ostaa halvinta mahdollista niin silloin noi saattaa toimiakin ilman vilkkumista ja valojen sammumista, esim. paskalla istuessa. Asentamalla tunnistin tai valaisin sellaiseen paikkaan, ettei valot vilku jos ovi on esim. vessassa auki, pystyy vaikuttamaan valojen turhaan päälle kytkeytymiseen. Useassa tunnistimessa olevaa tutkan sädettä pystyy säätämään "kapeammalle" niin että valot kytkeytyvät päälle vasta kun astut tilaan sisälle. Toki tunnistimen sijoituspaikka ratkaisee tässäkin.
 
Matti Nykänen Iltasanomissa 28.1.1992 "Viina oli viedä minut"

Veijari

Jäsen
Onko porukalla omakohtaisia kokemuksia ulkoporealtaan omistamisesta?

Novitekin altaaseen olen mahdollisesti kääntymässä mutta pirun huonosti noitakin malleja on paikallisilla jälleenmyyjillä esillä. K-raudoissa käytännössä pari perusmallia myymälässä nähtävillä ja Novitekin oma showroom Salossa on suljettu koronatilanteen vuoksi. Tällä hetkellä omat vaatimukset altaalta on kaksi makuupaikkaa + minimissään kolme istumapaikkaa. Tuo makuupaikkojen määrä karsii aika monta allasmallia pois listalta. Ihan karvalakkimallia en myöskään halua eli mielellään saisi olla optio etäohjaukseen (mobiililaitteella) sekä allasvaloilla ja vesihierontasuuttimilla.

Sen olen todennut, että ilman koeistumista tuollaista ei kannata mennä ostamaan, altaiden mitoissa kun on pirusti eroja. Eilen kävin erään altaita maahan tuovan myymälässä noita kokeilemassa ja kymmenestä mallista kolmessa sain itseni mukavaan asentoon niin että vesiraja yltää yli hartioiden (talvella ehdoton edellytys ettei tule kylmä). Hieman vaan mietityttää miten tuollainen jobbari pystyy vastaamaan mahdollisiin takuuongelmiin ja onko koko yritystä edes olemassa parin vuoden päästä. Novitek on kuitenkin paikallinen toimija ja jos kaupat tekee vaikka K-Raudan kautta niin jotenkin turvallisempi olo jää itselle noin kymppitonnin hankinnassa, ajatellen myyjän takuuvelvoitteita.

Vaimon silmää tietysti miellyttäisi Drop allas mutta hetken googlettelun ja parin kaverin haastattelun jälkeen voi todeta, että Dropin laitteissa on ollut kohtuullisesti mm. vuoto-ongelmia eikä asiakaspalvelua käytännössä ole lainkaan sen jälkeen kun raha on vaihtanut omistajaa. Drop on myös ominaisuuksiensa puolesta sieltä hintahaitarin yläpäästä ja itseäni ei kiinnosta maksaa tuhansia euroja pelkästä designista.
 
Viimeksi muokattu:
Matti Nykänen Iltasanomissa 28.1.1992 "Viina oli viedä minut"

Liukumessias

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Onko porukalla omakohtaisia kokemuksia ulkoporealtaan omistamisesta?
Omalla pihalla viitisen vuotta ollut Cal Spa -merkkinen allas. Aikoinaan siihen päädyin, koska hieman edullisempi kuin Hot Springs -allas, kuitenkin laadukas. Miinuksena omassa altaassa se, että on sen verran kookas allas että talvipakkasilla ei tahdo lämpö pysyä 3 kW lämmittimellä siedettävänä 45 minuuttia kauempaa. Novitekin altaissa myös tullut istuttua ja hyvälaatuisilta vaikuttaa, lämpö pysyy talvellakin hyvin. Drop -altaista kokemuksia myös, en lähtisi kenellekään suosittelemaan. Design ihan näyttävää, mutta ei muilta osin erityisen toimiva allas.

Kannattaa pitää mielessä, että mitä suurempi allas, sitä suurempi vesimäärä ja etenkin talvipakkasilla tuppaa viilenemään jos tuntikausia meinaa altaassa istua.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Pysyykö nuo kunnolliset kuitenkin lämpiminä (39c tms) kovillakin pakkasilla? Eli kylpyyn voi mennä vaikka kahdenkymmenen asteen pakkasella? @Liukumessias
Ostin syksyllä sellaisen ilmatäytteisen Lay-Z:n ja ajatus oli käyttää sitä kunnes tulee kovemmat pakkaset. No, ei ne koskaan tulleet eli koko talven lämmittelin pihalla 39-asteista vettä 1000l. Eipä se silti tainnut viedä kuin noin 700kWh/talvikuukausi. Vaimo nuukana istua jökötti siellä riittävästi että €/kylpy pysyi kohtuullisena.
Olen käyttänyt kemikaalina vain sitä klooritonta combitabsia, joka sinänsä toiminut ihan ok, mutta joka kolmas päivä sellaisen joutuu laittamaan että vesi pysyy hyvänä. Mites noiden kunnollisten kemikaaliasiat hoituu?
 
"Varmistaaksemme mahdollisimman korkeatasoiset keskustelupalstat,
emme valitettavasti myöntää kirjoitusoikeuksia automaattisesti kaikille hakijoille" -Modet

Veijari

Jäsen
Pysyykö nuo kunnolliset kuitenkin lämpiminä (39c tms) kovillakin pakkasilla? Eli kylpyyn voi mennä vaikka kahdenkymmenen asteen pakkasella?
Kaverilla on Novitek Luosto (3 kW lämmittimellä) ja kertoi, että viime talvena muutaman asteen pakkasella kansi auki ja poreet päällä kesti istua noin kolme varttia niin lämpötila oli laskenut tavoitelämpötilasta (37 astetta) kahdella asteella. Tietysti mitä kylmempi ilma ja varsinkin jos tuulee kovaa niin sitä nopeammin pytty jäähtyy. Altaasta kansi kiinni niin lämpötilan takaisin tavoitelämpötilaan nostaminen ottaa noin yhden asteen tunnissa, kuulemma. Luostossa vesitilavuus on 1000 litraa.
 
Matti Nykänen Iltasanomissa 28.1.1992 "Viina oli viedä minut"

Liukumessias

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Pysyykö nuo kunnolliset kuitenkin lämpiminä (39c tms) kovillakin pakkasilla? Eli kylpyyn voi mennä vaikka kahdenkymmenen asteen pakkasella? @Liukumessias

...Mites noiden kunnollisten kemikaaliasiat hoituu?
Vähän tiivistelin lainausta; ainakin ne Hot Springsin ja Novitekin altaat joissa olen iltaa istunut pitää hyvin lämmön 39:ssä kovemmillakin pakkasilla. Novitekin niitä isompia altaita en ole testannut. Omassa Cal Spassa lämpötila laskee kovilla pakkasilla ehkä pari astetta tunnissa, eli jos on 38,5 lähtölämpötilana kun ottaa kannen pois niin tunnin päästä mittari näyttää lukemaksi 36,5. Vesimäärä altaassa on sen verran suuri (vajaa 2000 litraa) että 3 kW:n lämmittimessä ei tahdo tehot riittää. Jos lämpömittari on plussan puolella niin lämmöt kyllä pysyy tuntikausia. Lisälämmittimen saisi laitettua 500 eurolla, mutta hyvin on pärjännyt ilmankin.

Allaskemikaaleina olen käyttänyt Aqua Excellentiä, pari desiä altaaseen 7-10 päivän välein niin pysyy vesi kirkkaana, samalla kertaa laitan myös yhden klooritabletin. Puolen vuoden välein vesi pitäisi vaihtaa ja suodattimet (2 kpl) on hyvä vaihtaa ja putsata kerran kuussa. Eli itsellä neljä suodatinta joista kaksi aina altaassa, kaksi putsattuina odottaa vaihtoa ja niitä vaihtelemalla pärjää hyvin.
 

Tuamas

Jäsen
Pysyykö nuo kunnolliset kuitenkin lämpiminä (39c tms) kovillakin pakkasilla? Eli kylpyyn voi mennä vaikka kahdenkymmenen asteen pakkasella? @Liukumessias
Pysyy, noin asteen tunnissa laskee lämpö oikein kovilla pakkasilla, kun on sopiva lämmitin altaan kokoon nähden.

Yleensä tehtiin niin,jos oli kovilla pakkasilla pitkä sessio tiedossa, että lämmitettiin siihen 39-40 asteen haminoille joka on melkein liian kuuma, niin pystyi hyvin vetämään sen pari-kolme tuntia ilman että vesi viileni 36-37 asteen kipurajan alle.
 
Åja.

Veijari

Jäsen
Nyt löytyi pulju kohtuullisen matkan päästä (Lohjalta), jolla on tällä hetkellä yhdeksän eri Novitekin allasta esillä. Täytyy yrittää jos vielä ennen vappua ehtisi tuolla käymään niin osaisi tehdä päätöksen allasmallista. Vähän on vaaka kallistumassa noihin Novitekin exclusive-malleihin, joissa paremmat hierontaominaisuudet, tuplasuodatukset, etäohjaukset sekä pidennetyt tehdastakuut. Tosin, lompakon päällä istuva vaimo ei vielä ole naulannut allasbudjetin kattohintaa.

Muut kustannukset, kuten sähkösyöttö keskuksesta altaalle ja terassin muutostöitä ei ole budjetoitu mutta ne on pähkinöitä altaan hinnasta. Itse pystyn vetämään kaapelin keskukselta terassin alle ja tuttu sähkäri käy sen vain kytkemässä molempiin päihin ja lisää turvakytkimen altaan päähän. Terassimuutos on max. parisataa omana työnä. Vielä en ole päättänyt upotanko altaan olemassa olevaan terassiin vai perustanko sen terassin päälle. Ehkä helpompi olisi tehdä upotettuna, koska noin metrin etäisyydellä terassin alla on näkyvissä kallion pinta. Noin pari tonnia painava allas vaatii kuitenkin aika paljon lisävahvistusta nykyisen terassin runkoon jos sen asentaisi terassipinnan päälle. Mahdolliset huoltotoimet altaalle pääsee tekemään kummassakin tapauksessa, tosin upotettuna joutuu konttaamaan terassin alle muttei sekään ole tekemätön paikka.
 
Matti Nykänen Iltasanomissa 28.1.1992 "Viina oli viedä minut"

Bob Rambo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, AC Oulu
Ulkoporeallas on tännekin tulossa ja perustusta pitäisi alkaa tekemään. Allas on tulossa nykyisen terassin viereen siten, että altaan portaat asettuu nykyterassin päälle. Itse allas siis terassin ulkopuolella ja altaan perustukset samassa tasossa terassin kanssa.

Mitenhän tuo pitäisi perustaa? Sijoituspaikassa on kukkapenkki, joka lentää huis helvettiin, mutta mitä kamaa altaan alle? Mietin jotain suodatinkangas-sepeli-finnfoam-yhdistelmää, vaan mahtaako piisata?
 

Veijari

Jäsen
Tasainen, painumaton ja routimaton pohja pitää altaan alla olla. Kyllä tuo sepelitäyttö + finnfoam riittää, kunhan routimatonta sepeliä on riittävästi ja se on tiukkaan tärytetty.

Itse tein perustukset puusta. Kallio löytyy kyllä terassin alta mutta n. metrin syvyydestä. Paikka on sellainen että käsipelillä olisi pitänyt tuoda kaikki täyttömateriaali, joten päätin sitten tehdä puusta -> pilarikenkien juottaminen kallioon, niiden päälle primääripalkit (2kpl 50*125) kolmeen linjaan, sekundääripalkit (50*100) 200mm jaolla, päälle 18mm filmivaneri ja sen päälle 30mm finnfoam. Kaikki puutavara luonnollisesti kestopuusta.
Allas on tilattu pari viikkoa sitten ja toimitus on luvattu kesäkuun viimeiselle viikolle.

Mä laskin että painoa tuolla mun porealtaalla voisi olla maksimissaan 3000kg. Itse allas painaa n. 400kg, vesitilavuus 1700 litraa ja jos altaaseen änkeää vaikka 7 kpl keski-ikäistä, kaljalla kyllästämää äijää niin kokonaispaino on noilla paikkeilla.
 
Viimeksi muokattu:
Matti Nykänen Iltasanomissa 28.1.1992 "Viina oli viedä minut"

Larppa

Jäsen
Kaupungin rakennusvalvonnassa/neuvonnassa on yllättäen ruuhkaa, niin kysytään täällä odotellessa, jos joku olisi perehtynyt aiheeseen. Mikäli olen ymmärtänyt asian oikein, niin jos omalla tontilla olevien omien rakennusten väli on keskenään alle 4m näitä käsitellään paloturvallisuuden kannalta yhtenä rakennuksena. Koskeeko asia ainoastaan paloturvallisuutta vai lasketaanko nämä muutenkin yhdeksi kokonaisuudeksi? Kun kaavan mukaan tontille saa rakentaa tarvittavan määrän maksimissaan 55m2 kokoisia talousrakennuksia, niin lasketaanko alle neljän metrin päässä toisistaan olevat rakennukset yhdeksi, vai saako vierekkäin olla esim. 50m2 ja 25m2 rakennukset?
 

T1971

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kolme kovaa
Kaupungin rakennusvalvonnassa/neuvonnassa on yllättäen ruuhkaa, niin kysytään täällä odotellessa, jos joku olisi perehtynyt aiheeseen. Mikäli olen ymmärtänyt asian oikein, niin jos omalla tontilla olevien omien rakennusten väli on keskenään alle 4m näitä käsitellään paloturvallisuuden kannalta yhtenä rakennuksena. Koskeeko asia ainoastaan paloturvallisuutta vai lasketaanko nämä muutenkin yhdeksi kokonaisuudeksi? Kun kaavan mukaan tontille saa rakentaa tarvittavan määrän maksimissaan 55m2 kokoisia talousrakennuksia, niin lasketaanko alle neljän metrin päässä toisistaan olevat rakennukset yhdeksi, vai saako vierekkäin olla esim. 50m2 ja 25m2 rakennukset?
Suoraa faktaa tuon paloturvallisuuspykälän osalta ei ole, muttei niitä muutoin lasketa yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin ainakin vielä muutama vuosi sitten.
Määräyksissä lienee edelleen paikkakuntaisia eroja, se mikä toisaalla on luvanvaraista on jossain muualla täysin vapaasti tehtävissä.
 
Vasemmistolaisessa maailmankuvassa vasemmistolainen veskari päästäisihelpon vedon keskialueelta sisään ja alkaisi argumentoimaan ettei termi "maalivahti" tarkoita että hänen tulisi estää vastustajan maaliteko eikä tätentehtymaali ollut hänen vikansa, vaikka edellisellä erätauolla kehui miten hienosti torjui vetoja.
@SergeiK

hege

Jäsen
Viisaammilta vinkkiä, eli maalämpöpumpussa jos haluaisin kesäaikaan (tai siis silloin kun ulkolämpötila on korkeampi) nostaa lämmitystä niin miten käyrää kannattaisi säätää? Nostaa kokonaisuudessa vai vain käyrän alapistettä? Kesäaikaan tuntuu, että lattialämmitys on välillä varsin viileä suihkuhuoneessa sekä saunassa ja mietin miten sen fiksaaminen olisi kätevintä. Meillä siis talossa ”kellarikerroksessa” sekä em. tiloissa lattialämpö ja muualla sitten pattereilla.
 

Larppa

Jäsen
Suoraa faktaa tuon paloturvallisuuspykälän osalta ei ole, muttei niitä muutoin lasketa yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin ainakin vielä muutama vuosi sitten.
Määräyksissä lienee edelleen paikkakuntaisia eroja, se mikä toisaalla on luvanvaraista on jossain muualla täysin vapaasti tehtävissä.
Paloturvallisuus ei sinänsä edes olisi itselle tässä tapauksessa kovin suuri ongelma, kunhan niitä ei muuten käsiteltäisi samana rakennuksena. Hyvä siis jos asia olisi näin, mutta odotellaan nyt vielä vastausta kaupungilta, niin saa kaikki asiat kerralla selväksi ihan virallista reittiä mikäli suunniteltu projekti etenee toteutukseen asti. Autosuojasta kyse, niin se vaatii ainakin täällä joka tapauksessa luvan.
 

1stApril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Viisaammilta vinkkiä, eli maalämpöpumpussa jos haluaisin kesäaikaan (tai siis silloin kun ulkolämpötila on korkeampi) nostaa lämmitystä niin miten käyrää kannattaisi säätää? Nostaa kokonaisuudessa vai vain käyrän alapistettä? Kesäaikaan tuntuu, että lattialämmitys on välillä varsin viileä suihkuhuoneessa sekä saunassa ja mietin miten sen fiksaaminen olisi kätevintä. Meillä siis talossa ”kellarikerroksessa” sekä em. tiloissa lattialämpö ja muualla sitten pattereilla.
Tähän on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, kun riippuu niin paljon eri tekijöistä. Mutta lyhyesti:
1. Ota yhteys järjestelmän urakoineeseen firmaan. Jos sattuu olemaan osaava, niin sieltä voi saada hyvät vinkit ja tuntevat kohteen.
2. Kokeile. Ota ylös lähtöarvot ja muuta jotakin, vaikkapa sitä alapistettä. Katso, millainen muutos tulee.
3. Jos kysyt asiaa tutuilta, keskustelufoorumeista, mistä tahansa, niin vinkkejä voi kuunnella ja lukea, mutta älä ota niitä heti kirjaimellisesti. Yllättävän paljon erilaiset "ammattilaiset" voivat olla kujalla lämmitysjärjestelmien säädöstä, vikatilanteista nyt puhumattakaan. Osalla tieto on vanhentunutta tai ymmärrys vajavaista esim. siitä, miten joku toimii toisessa kohteessa, mutta ei toisessa (erilainen laite, lämmönjako, kulutustottumus jne.).
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Viisaammilta vinkkiä, eli maalämpöpumpussa jos haluaisin kesäaikaan (tai siis silloin kun ulkolämpötila on korkeampi) nostaa lämmitystä niin miten käyrää kannattaisi säätää? Nostaa kokonaisuudessa vai vain käyrän alapistettä? Kesäaikaan tuntuu, että lattialämmitys on välillä varsin viileä suihkuhuoneessa sekä saunassa ja mietin miten sen fiksaaminen olisi kätevintä. Meillä siis talossa ”kellarikerroksessa” sekä em. tiloissa lattialämpö ja muualla sitten pattereilla.
Ne on varmaan eri piireissä? Meinaan talvipakkasilla tuollainen 50 asteinen lattia on varmaan kohtuullisen lämmin jalan alla ja vastaavasti lattialämmölle sopiva 30 astetta ei paljon pattereiden kautta lämmitä. Joissakin pumpuissa on valmiiksi kaksi piiriä, joista toinen on tarkoitettu lattialämmölle ja sitä säädetään erikseen. Itselläni on sellainen ja kylpyhuoneen piiriä säädetään ihan manuaalisesti ruuvaamalla. Jos se on tehty jollain shunttiventtiilillä patteripiiristä niin sen voisi kesäksi kääntää maksimille ja käyrän alapäätä säätää sitten lämpimämmälle. Tuollainen esim. 25 - 30 asteinen patteri ei haittaa juuri yhtään edes kesähelteillä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege

Lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Onko palstalaisilla kokemuksia 70-luvulla rakennetun talon salaoja- ja sadevesijärjestelmän remontista? Itsellä tuollainen on käynnistymässä näin alkuun suunnitelmien tasolla ja lähivuosien aikana myös konkretian tasolla. Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta projektilta :)
 
"Ihmisellä on tässä avaruudessa kusiaisen valtuudet." - Konsta Pylkkänen / Veikko Huovinen
"Kun lukee nuorempien näkemyksiä ajoista, jotka itse on elänyt, tulee mieleen, että on yhtä vaikea nähdä menneisyyteen kuin tulevaisuuteen." - Kari Suomalainen 70 v.

Veijari

Jäsen
@Larppa
Nähdäkseni riippuu rakennusten käyttötarkoituksesta. Ainakin omassa kotikunnassa asuinrakennuksen lisäksi rakennettava erillisen autosuojan ja/tai varastorakennusten yhteenlaskettu pinta-ala sai olla maksimissaan 60m².

Palomääräyksiä tulkittaessa tullaan tuohon samaan katsontakantaan, eli jos rakennat samalle tontille asuinrakennuksen viereen autotallin, ison varaston tms., eli rakennuksilla on eri käyttötarkoitus, niin tällöin erillisten rakennusten välistä etäisyyttä koskee tietyt palomääräykset. Jos vaikka autokatoksen ja asuinrakennuksen etäisyys on 8m tai yli, niin ei osastointivaatimusta, jos taas alle 8m, niin yhteenlaskettu osastointivaatimus rakenteilla EI30.
 
Matti Nykänen Iltasanomissa 28.1.1992 "Viina oli viedä minut"
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy