Talonrakennus- ja remonttiketju

[Andi]

Olis tarkoitus hankkia kesämökin viereen sellainen 7-10 neliön leirintämökki kun tuntuu ettei muksujen kasvaessa enää oikein saman katon alle mahduta. Mites tuollaisissa pikkumökeissä: tartteeko sellaisesta ilmoittaa kuntaan tai peräti anoa lupaa sellaisen pystyttämiseen?

Oman kokemuksen perusteella nuo on usein sellaisia kuntakohtaisia juttuja, jotka selviävät kunnalta kysymällä parhaiten. Jos oikein pilkkua viilataan ja mennään määräysten mukaan niin lupaa on haettava.

 

[Janiz80]

Olis tarkoitus hankkia kesämökin viereen sellainen 7-10 neliön leirintämökki kun tuntuu ettei muksujen kasvaessa enää oikein saman katon alle mahduta. Mites tuollaisissa pikkumökeissä: tartteeko sellaisesta ilmoittaa kuntaan tai peräti anoa lupaa sellaisen pystyttämiseen?

Aika varmasti joudut ilmoittamaan, ja se nyt ehdottomasti kannattaakin tehdä. Hyvällä säkällä tuo riittääkin. Kesämökkikunnissa on taatusti todennäköisempää saada pikkumökit pykättyä pelkällä ilmoituksella.

 

[JonKorn]

Olis tarkoitus hankkia kesämökin viereen sellainen 7-10 neliön leirintämökki kun tuntuu ettei muksujen kasvaessa enää oikein saman katon alle mahduta. Mites tuollaisissa pikkumökeissä: tartteeko sellaisesta ilmoittaa kuntaan tai peräti anoa lupaa sellaisen pystyttämiseen?

Eikös käytännössä jalasmökin saa pystyttää ilman lupaa. Meillä ainakin isäukko rakensi mökille sellaisen noin 20 neliön jalassaunan eikä siihen minusta mitään lupaa tarvinnut hakea.

 

[Veijari]

Eikös käytännössä jalasmökin saa pystyttää ilman lupaa. Meillä ainakin isäukko rakensi mökille sellaisen noin 20 neliön jalassaunan eikä siihen minusta mitään lupaa tarvinnut hakea.

Kuten tuossa ylempänä joku sanoikin niin käytäntö on kuntakohtaista. Se että Pertti on saanut jalasmökin pystyttää Ivalossa ilman lupaa, ei tarkoita että Jorma voi tehdä saman Espoossa. Eikä se paikallisesta rakennusvalvonnasta asiasta kysyminen ainakaan tähän asti ole mitään maksanut.

 

[Jari66]

Olis tarkoitus hankkia kesämökin viereen sellainen 7-10 neliön leirintämökki kun tuntuu ettei muksujen kasvaessa enää oikein saman katon alle mahduta. Mites tuollaisissa pikkumökeissä: tartteeko sellaisesta ilmoittaa kuntaan tai peräti anoa lupaa sellaisen pystyttämiseen?

Kannattaa vilkaista ko. kunnan rakennusjärjestystä. Teos löytyy kuntien nettisivuilta.

Toki kuntaankin kannattaa olla yhteydessä.

 

[Aces High]

Olis tarkoitus hankkia kesämökin viereen sellainen 7-10 neliön leirintämökki kun tuntuu ettei muksujen kasvaessa enää oikein saman katon alle mahduta. Mites tuollaisissa pikkumökeissä: tartteeko sellaisesta ilmoittaa kuntaan tai peräti anoa lupaa sellaisen pystyttämiseen?

Jos en ihan päin v*ttua muista, niin ainakin aikaisemmin strateginen raja oli pks:lla ja Keski-Suomessa (saattoi toki olla muuallakin) 9m2 (entinteetti hukassa sori). Ainakin sen kokoisia mökkipakettaja myytiin paljon...

 

[Turnipsi]

Tuohon meikäläisen tapaukseen..kyseessä ei ole ilpin sulamisvedet (vaikka niillekkin on pakko jotain keksiä, alkaa sammion tyhjennys potuttamaan).

Kyseessä on siis sadevedet jotka ohjautuvat tuohon sadevesikaivoon. Kaivosta ei ole purkuyhdettä esim. katuojaan, vaan sielä on uppopumppu joka pumppaa vedet joko pihalampeen tai katuojaan. Keväisin, kesäisin ja syksyllä erittäin hyvin toimiva viritelmä.

Talvella vettä vaan valuu niin vähän tuonne, että se ehtii aina jäätymään ennen kuin uppopumpun uimuri nousee tarpeeksi. Tästä seurauksena vati täyttyy jäällä ja keväällä sitten menee hetki ennekun viritys taas toimii. Tai sitten tuo veden purkuputki jäätyy (johon en usko koska se valuu aina tyhjäksi pumppaamisen jälkeen).

Ehkä pitää vaan tehdä köyhän miehen viritelmä ja laittaa vesikourua tuohon syöksytorven alle ja johtaa talvella mahdolliset vedet tuon avulla hittuun sokkelin reunasta..Maan kaivuu sokkelin reunasta, routaeristeiden pois repiminen jne. ja sadevesiputken asennus maan alle ei ole vaihtoehto hankalan maaston takia vaikka se ehdottomasti paras ratkaisu onkin.

25v sadevedet on ympäri vuoden valunut sokkelin reunaan ilman (näkyviä) vaurioita, joten en tiedä miten suuri riski talvisin olisi antaa noiden sulamisvesien valua tuohon n. 2m päähän sokkelista (eli antaa vaan kaivon täyttyä vedellä ja kaivon vierressä olevan maan imeä vesi pois)..

 

[Pavlovin Koira]

Jos en ihan päin v*ttua muista, niin ainakin aikaisemmin strateginen raja oli pks:lla ja Keski-Suomessa (saattoi toki olla muuallakin) 9m2 (entinteetti hukassa sori). Ainakin sen kokoisia mökkipakettaja myytiin paljon...

Varmaan sekin vaikuttaa onko kyse taajama-alueesta (mitä oma mökkitonttimme ei ole). Sijainti on Päijät-Hämeessä. No, anyways: soitin kunnan tekniseen toimeen ja kysyin. Sieltä sanottiin että lupaa ei tarvita, mutta ilmoitus pitää heille viedä. Kyse on kuulemma yhdestä aanelosesta jonka täyttämiseen vie maximissaan 5 minuuttia.

 

[Janiz80]

Varmaan sekin vaikuttaa onko kyse taajama-alueesta (mitä oma mökkitonttimme ei ole). Sijainti on Päijät-Hämeessä. No, anyways: soitin kunnan tekniseen toimeen ja kysyin. Sieltä sanottiin että lupaa ei tarvita, mutta ilmoitus pitää heille viedä. Kyse on kuulemma yhdestä aanelosesta jonka täyttämiseen vie maximissaan 5 minuuttia.

Hieno juttu. Kyllä nämä paperit kannattaa ehdottomasti täytellä, pieni vaiva mahdolliseen jälkipuintiin nähden. Ei muuta sitten kuin mökki pystyyn ja kesästä nauttimaan!

 

[Andi]

Varmaan sekin vaikuttaa onko kyse taajama-alueesta (mitä oma mökkitonttimme ei ole). Sijainti on Päijät-Hämeessä. No, anyways: soitin kunnan tekniseen toimeen ja kysyin. Sieltä sanottiin että lupaa ei tarvita, mutta ilmoitus pitää heille viedä. Kyse on kuulemma yhdestä aanelosesta jonka täyttämiseen vie maximissaan 5 minuuttia.

Hyvä juttu. Kysymällä tuo aina parhaiten selviää näissä tapauksissa. Omassa mökkikunnassa lupaa vaadittiin samankokoiselle vierasmajalle aikanaan. Toisinaan olen suunnitellessani tutulle esim. mökkilaajennusta, tai piharakennusta ei ole käytännössä tarvinnut juuri mitään täytellä, kuten sinullakin kävi nyt.

Yleisesti ottaenhan kaupungeissa tuo rakennuslupaprosessi on nykyisin helkkarin tuskallinen ja aikaa vievä projekti. Siinä haaskataan aikaa ja rahaa ihan kunnolla. On jos jonkun näköisen virkamiehen juttusilla käytävä, ja kaavakkeita täytettävä maailman tappiin saakka. Toivottavasti se helpottuu ajan myötä sähköisen lupaprosessin myötä, mikä jossain on jo otettu ainakin testikäyttöön.

 

[fiftyeight]

- - -
Yleisesti ottaenhan kaupungeissa tuo rakennuslupaprosessi on nykyisin helkkarin tuskallinen ja aikaa vievä projekti. Siinä haaskataan aikaa ja rahaa ihan kunnolla. On jos jonkun näköisen virkamiehen juttusilla käytävä, ja kaavakkeita täytettävä maailman tappiin saakka.
- - -

Ei se ole kovinkaan hankalaa, jos vaan oma asenne on paikallaan. Jo tontin hommaamisen ja tontille asetettujen lupaehtojen tutkimisen jälkeen kannattaa käydä rauhallisesti juttelemassa paikallisen rakennustarkastajan kanssa ja kertoa minkälaista pytinkiä olisi väsäämässä. Koska kuitenkin on hommattava valvoja, on se syytä ottaa jo tuossa vaiheessa mukaan. Eihän katsastusmiehiäkään tarvitse enää pelätä.

 

[Andi]

Ei se ole kovinkaan hankalaa, jos vaan oma asenne on paikallaan. Jo tontin hommaamisen ja tontille asetettujen lupaehtojen tutkimisen jälkeen kannattaa käydä rauhallisesti juttelemassa paikallisen rakennustarkastajan kanssa ja kertoa minkälaista pytinkiä olisi väsäämässä. Koska kuitenkin on hommattava valvoja, on se syytä ottaa jo tuossa vaiheessa mukaan. Eihän katsastusmiehiäkään tarvitse enää pelätä.

Joo siis tarkennetaan sen verran että omakotitalopuolella lupaprosessi on vielä suht kivuton, mutta kokoluokkaa isommissa pytingeissä on ihan oikeasti tuota tuhlausta. Kaavan, korttelisuunnitelman ja tontinluovutusehtojen täyttämisen lisäksi kun pitää vatkata projekteja milloin missäkin elimissä niin hankaluudet alkavat. Tämä ei suinkaan johdu omasta asenteesta, vaan siitä että yksinkertaisesti jossain kaupunkikuvaneuvottelukunnassakin annetaan usein ei-puoltavia lausuntoja sen vuoksi ettei ole haluttu yhden ihmisen keksimää "musta tuntuu - hyvää juttua" viedä osaksi projektia.

 

[fiftyeight]

Joo siis tarkennetaan sen verran että omakotitalopuolella lupaprosessi on vielä suht kivuton, mutta kokoluokkaa isommissa pytingeissä on ihan oikeasti tuota tuhlausta.
- - -

Näinhän se on ja mitä isompi kaupunki niin sen isompi riita ja pyörittely saadaan helposta aikaiseksi. Siinä kun tulee heti puoluepolitiikka ja erilaiset intressit vastakkain.

Oletin vain, että näin JA:ssa puhutaan enemmän ok-talojen kokoluokan asioista. Jos Kalasataman saunasta haluat puhua, niin siinähän on aika selvät sävelet. Jos sinne saa suomalaiset rakentaa saunan niin miksei romanialaiset omia hökkeleitään? Loputon suo ja siksi oikea päätös purkaa laiton viritelmä. Jos olisivat ottaneet kunnon arkkitehdin asialle, olisi ollut mahdollisuuksiakin kun ottaa huomioon alueen ominaispiirteet.

 

[Andi]

Oletin vain, että näin JA:ssa puhutaan enemmän ok-talojen kokoluokan asioista. Jos Kalasataman saunasta haluat puhua, niin siinähän on aika selvät sävelet. Jos sinne saa suomalaiset rakentaa saunan niin miksei romanialaiset omia hökkeleitään? Loputon suo ja siksi oikea päätös purkaa laiton viritelmä. Jos olisivat ottaneet kunnon arkkitehdin asialle, olisi ollut mahdollisuuksiakin kun ottaa huomioon alueen ominaispiirteet.

Varmaan useimmiten puhutaankin, mutta tuli tuosta lupakeskustelusta vaan silloin mieleeni todeta yleisemmällä tasolla nuo asiat. Kalasatama sinällään ei itseäni kiinnosta pätkääkään, enkä ole edes kunnolla lukenut juttua mistä on kyse, mutta tietenkin luvattomat tönöt voidaan purattaa, olivat ne millaisia tahansa.

 

[SteelGate]

Onko täällä sähkäreitä? Homman nimi on se, että kylppärirempan yhteydessä vaihdoin peilikaapin loisteputkimallista halogeenivalolliseen. Seinästä tulee yhteensä viisi sähköjohtoa kahdesta reiästä; kelta-vihreä maa omasta reiästä ja toisesta reiästä toinen kelta-vihreä maa, sininen, ruskea ja musta.

Vanhassa peilikaapissa molemmat kelta-vihreät maajohdot meni samaan sokeripalaan, josta toinen maa jatkoi peilikaapin pistorasialle. Sininen meni N:ään, ruskea L1:een ja musta L2:een. L2 ja N jatkoi pistorasialle. Lisäksi L1:stä ja N:stä lähti johdot loisteputkelle ja nämä kaksi sokeripalaa oli yhdistetty kuristimella.

Uudessa peilikaapissa on vain kolme johtoa kytkettäväksi sokeripaloilla; kelta-vihreä maa, sininen nolla ja ruskea vaihe. Kysymys kuuluukin, että mihin nuo seinästä tulevat kaksi ylimääräistä johtoa kytketään? Vai kytkeäänkö mihinkään? Tiedän, että nämä pitäisi jättää ammattilaisten kytkettäväksi, mutta itsekin tuon kyllä voisin tehdä.

 

[Molkke]

Onko täällä kellää kokemusta pulpetti- tai tasakaton muuttamisesta harjakatoksi? Parin kuukauden päästä edessä olisi muutto omakotitaloon, erittäin loivan pulpettikaton kunto huolestuttaa hieman. Onko mahdollista tehdä tuo katon muutostyö itse talkoovoimin, vai onko sellainen työ, että olisi suosiolla parempi jättää ammattilaisten käsiin? Talkooporukossa on kyllä käteviä ja kokeneita työmiehiä, ei tosin tästä urakasta taida olla kokemusta.

 

[TweetyLeaf]

Onko täällä kellää kokemusta pulpetti- tai tasakaton muuttamisesta harjakatoksi? Parin kuukauden päästä edessä olisi muutto omakotitaloon, erittäin loivan pulpettikaton kunto huolestuttaa hieman. Onko mahdollista tehdä tuo katon muutostyö itse talkoovoimin, vai onko sellainen työ, että olisi suosiolla parempi jättää ammattilaisten käsiin? Talkooporukossa on kyllä käteviä ja kokeneita työmiehiä, ei tosin tästä urakasta taida olla kokemusta.

Ensimmäinen neuvo minkä varmaan tiedätkin on se, että kattotuolit on pakko ottaa ostettuna. Eli niitä ei voi ite väkertää. Kantavuuksien puolesta tuo raksalaki on sen verta tarkka nykyisellään.

 

[Salkkis]

Vanhassa peilikaapissa molemmat kelta-vihreät maajohdot meni samaan sokeripalaan, josta toinen maa jatkoi peilikaapin pistorasialle. Sininen meni N:ään, ruskea L1:een ja musta L2:een. L2 ja N jatkoi pistorasialle. Lisäksi L1:stä ja N:stä lähti johdot loisteputkelle ja nämä kaksi sokeripalaa oli yhdistetty kuristimella.

Uudessa peilikaapissa on vain kolme johtoa kytkettäväksi sokeripaloilla; kelta-vihreä maa, sininen nolla ja ruskea vaihe.

En ole ammattilainen, mutta oliko nuot kaikki maat yhteydessä toisiinsa? Jos oli niin laita kaikki maat yhteen, sininen siniseen, ruskea ruskeaan ja mustan L2:sen laitat omaan liittimeen, siten että se ei varmastikaan osu mihinkään johtavaan pintaan. Luultavasti mustaan tulee jatkuva vaihe aina kun sulake on päällä, kun taas ruskea L1 katkeaa valokatkaisijalta.

 

[SteelGate]

En ole ammattilainen, mutta oliko nuot kaikki maat yhteydessä toisiinsa? Jos oli niin laita kaikki maat yhteen, sininen siniseen, ruskea ruskeaan ja mustan L2:sen laitat omaan liittimeen, siten että se ei varmastikaan osu mihinkään johtavaan pintaan. Luultavasti mustaan tulee jatkuva vaihe aina kun sulake on päällä, kun taas ruskea L1 katkeaa valokatkaisijalta.

Molemmat maajohdot meni samaan sokeripalaan, josta toinen jatkoi matkaa pistorasialle. Tässä uudessa peilikaapissa on kaapin sisällä erillinen katkaisija pistorasialle, johon saa virran vaikka valot ei olisikaan päällä.

 

[Seppis]

Onko täällä kellää kokemusta pulpetti- tai tasakaton muuttamisesta harjakatoksi? Parin kuukauden päästä edessä olisi muutto omakotitaloon, erittäin loivan pulpettikaton kunto huolestuttaa hieman. Onko mahdollista tehdä tuo katon muutostyö itse talkoovoimin, vai onko sellainen työ, että olisi suosiolla parempi jättää ammattilaisten käsiin? Talkooporukossa on kyllä käteviä ja kokeneita työmiehiä, ei tosin tästä urakasta taida olla kokemusta.

Jossei katto vuoda, eikä vesi jää sinne makaamaan, niin ei sille kannata mitään tehdä. Niin, paitsi silloin tällöin harjailla havuneulasista ja muusta paskasta puhtaaksi. Huopakatto?

 

[Molkke]

Jossei katto vuoda, eikä vesi jää sinne makaamaan, niin ei sille kannata mitään tehdä. Niin, paitsi silloin tällöin harjailla havuneulasista ja muusta paskasta puhtaaksi. Huopakatto?

Huopa. Selväähän on, ettei ehjää lähdetä korjaamaan. Mutta mietin tilannetta katon korjauksen varalta, että lieneekö kovinkin hankala tämä operaatio.

 

[tombraider]

Jossei katto vuoda, eikä vesi jää sinne makaamaan, niin ei sille kannata mitään tehdä. Niin, paitsi silloin tällöin harjailla havuneulasista ja muusta paskasta puhtaaksi. Huopakatto?

Ei se nyt ihan noinkaan ole. Jokaisella katolla on ikänsä ja parempi se on korjauttaa ennen vuotoa, kuin vuodon jälkeen.

Sopiiko harkatto yleisilmeeseen vai olisiko isompi kulma pulpettiin parempi idea? Jos näppäriä käsiä löytyy, niin ei kun hommiin. Piirustukset teettää arkkitehdillä ja sitten saha huutamaan. Mikäli kulma muuttuu radikaalisti tai jopa koko profiili, niin tarviit myös kunnan sediltä luvan. Silloin homma menee kalliimmaksi ja hankalammaksi, eli pidä profiili samana, mutta lisää hieman kulmaa ja laita peltikatto.

 

[Seppis]

Ei se nyt ihan noinkaan ole. Jokaisella katolla on ikänsä ja parempi se on korjauttaa ennen vuotoa, kuin vuodon jälkeen.

No joo, tietysti jos katto on jo 40 vuotta vanha niin silloin uusi voi olla jo parempi. Mutta jos huopa on hyvässä kunnossa eikä ole halkeillut, sekä saumat on hyvin hitsattu, niin kyllä huopakatto kestää pitkään. Jos huopakatto jostain vuotaa, ja osaa selvittää vuotokohdan, ei sen paikkaus ole vaikeaa.

 

[Snakster]

Osaako joku sanoa, voiko laminaattilattia maalata tai muuten pintakäsitellä? Sen tiedän itsekin, että järkeä siinä ei välttämättä ole, mutta kun tuli ostettua uusi koti, jossa on kohtuullisen uudet ja hyväkuntoiset lattia, mutta sävy ei miellytä. Ei viitsisi kokonaan pistää vaihtoonkaan sinänsä hyvää lattiaa.

 

[Tuamas]

Osaako joku sanoa, voiko laminaattilattia maalata tai muuten pintakäsitellä? Sen tiedän itsekin, että järkeä siinä ei välttämättä ole, mutta kun tuli ostettua uusi koti, jossa on kohtuullisen uudet ja hyväkuntoiset lattia, mutta sävy ei miellytä. Ei viitsisi kokonaan pistää vaihtoonkaan sinänsä hyvää lattiaa.

Ei oikeastaan, koska kyseessä on muovipinta, niin siihen kunnolla tarttuvan, kulutusta kestävän ja järkevän näköisen värin löytyminen on käytännössä mahdotonta.

Halvemmaksi ja vähemmän vittumaiseksi tulee vaihtaa koko lattia.