Talonrakennus- ja remonttiketju

[pasil]

Oisko huolellinen puhdistus/hionta ja sikakittiä niskaan? Aika armelias kohta jos kerran jää piiloon.

 

[Monipuolisenhuono]

Onko lasikuitutapetin laittaminen kuinka hankalaa?

 

[doublepenetrator]

Onko lasikuitutapetin laittaminen kuinka hankalaa?

Herää kysymys, minkä takia joku haluaisi laittaa lasikuitutapettia minnekään?

 

[SamSal]

Senkus levität liimaa seinään ja tapetin päälle.Ihan helppoa puuhaa se on.

 

[tombraider]

Auringosta kilowatteja a´la Fortum

Noniin, kysympä täältä kokemuksia. Itsellä omakotitalo ja poistoilmalämpöpumppu, minkä hyötysuhde on sanalla sanoen paska. Nilanhan tuo härpäke on ja rakennusvaiheessa tein radikaalin virheen kun sen otin. Nilanissahan ongelma on, että poistoilmasta otettava hyve ei mene lattialämmitykseen vaan puhutaan suoralla sähköllä toimivasta lattiapiiristä.

Aurinko on alkanut kiinnostamaan ja huomattuani Fortumin sivuilla olevasta keruumuodosta, niin kiinnostus entisestään kasvoi. Fortum tarjoaa kyseistä pakettia, jossa ylimääräinen sähkö syötetään vastapallona verkkoon, eli jos et tarvitse niin myy Fortumille. noin 7000 eurolla saisi tarpeeksi levyjä katolle, mutta sitten tuleekin mutta.

Palvelua tarjotaan vasta pääkaupunkiseudulle ja sen pohjoisosiin. Toki varmaan lähitulevaisuudessa se laajenee antaen minullekkin mahdollisuuden tuottajaksi. Kokemuksistanne kyselisin, että miten hyvin keräimet toimii ja saako noilla pudotettua huomattavasti sähkölaskua?

Itsellä menee noin 17500 kwh vuodessa 132 neliön torppaan. Toki ei kaikki mene lämmitykseen, mutta iso osa (käyttövesi ja lattia).

 

[J.Petke]

Kokemuksistanne kyselisin, että miten hyvin keräimet toimii ja saako noilla pudotettua huomattavasti sähkölaskua?

Minulla on tuttava, joka tuota harkitsi myös vaihtoehtona. Lopulta laskujen jälkeen päätyi siihen, että tuo järjestelmä alkaa "tuottamaan rahaa" vasta vuosien ja vuosien jälkeen. Silloinkin puhutaan hyvin pienestä summasta sähkölaskussa.

Tämä nyt näin vailla omaa kokemusta mutta kuitenkin..

 

[Samurai]

Kokemuksistanne kyselisin, että miten hyvin keräimet toimii ja saako noilla pudotettua huomattavasti sähkölaskua?

Lopulta laskujen jälkeen päätyi siihen, että tuo järjestelmä alkaa "tuottamaan rahaa" vasta vuosien ja vuosien jälkeen. Silloinkin puhutaan hyvin pienestä summasta sähkölaskussa.

Kokemusta ei minullakaan kovin paljon noista aurinkokeräimistä ole, mutta rakennusalaa opiskelevana päähän on sentään jotakin tarttunut. Oleellista tuossa on juurikin tuo pitkä investoinnin takaisinmaksuaika, eli nuo aurinkokeräimet ovat sen verran tyyriitä niiden tuottamaan kWh-määrään verrattuna, että ne "maksavat itsensä takaisin" usein melko pitkän ajan kuluttua. Kuinka pitkä tämä aika on, riippuu noiden keräimien hinnasta, sähkönkulutuksesta, sähkön hinnasta jne. Sanoisin, että tuota keräimien hankintaa kannattaa ilman muuta harkita, mutta hankintapäätöksen tueksi kannattaa ehdottomasti J.Petken tuttavan tavoin tehdä laskelmia ja ottaa sitä kautta selville, kauanko tuo "itsensä takaisin maksaminen" kestää ja sen perusteella tehdä päätelmiä kannattavuudesta.

 

[tombraider]

Kiitos vastauksista, mutta yhdessä asiassa olen erimieltä. Puhutte molemmat takaisinmaksuajasta, mutta minun mielestäni tuo on perusjantterille turhaa. Kaikkihan riippuu siitä, että kuinka paljon sinulla on rahaa kuukaudessa käytettäväksi laskuihin. Vuosi lisää laina-aikaa on vain vuosi. Toki minun kohdalla on virhe jo tehty aikoja sitten, eli sijoitettu 6000 euroa paskaan( lue Nilan). Nyt vaan ajattelin, että millä laitteistolla saisin mahdollisimman pienen kuukausimaksun aikaiseksi.

Lisää käyttökokemuksia

 

[tombraider]

Niin pitää vielä tarkentaa tuota logiikkaa. Rakennusvaiheessa kyselin maalämmön mahdollisuutta ja kannattavuutta. Silloin sain vastauksia, että 22000euron laittaminen maalämpöön vs. suorasähkölämmitys, niin maalämmön takaisinmaksu on liian pitkä ollakseen kannattava. Toisaalta totta, mutta kuukausimaksut sähköyhtiölle on maalämmössä huomattavasti pienemmät. Valitsin Nilanin 6200 euroa ja putket lattiaan 3500 euroa, eli 9700 euroa yhteensä. Eroa siis yli 12000 euroa.
No 12000 euroa on aika tarkkaan vuosi lainanmaksussa nykyisillä koroilla. Olisi kannattanut sijoittaa se vuosi lisää laina-aikaan, koska noi keleen talvikuukaudet on aika myrkkyä peruskukkarolle. Eli elämisen laatu on korkeampi ja niitä vaikeita kuukausia ei oikeen tule.

Eli nykyään mietin, että millä konstilla saisin tuon Nilanin tuottamaan lämpöä mahdollisimman kuukausiystävällisesti. Riittääkö auringon määrä joulu-tammikuussa tuottamaan avustavaa sähköä, vai mennäänkö sittenkin 350-450 euron kuukausilaskuihin. riittääkö kesällä fortumin verkkoon tuotettu sähkö kompensoimaan talven vähemmän aurinkoiset kelit?

Missä se rahaa kasvattava puu on??

 

[Rööri]

Auringosta kilowatteja a´la Fortum

Noniin, kysympä täältä kokemuksia. Itsellä omakotitalo ja poistoilmalämpöpumppu, minkä hyötysuhde on sanalla sanoen paska. Nilanhan tuo härpäke on ja rakennusvaiheessa tein radikaalin virheen kun sen otin. Nilanissahan ongelma on, että poistoilmasta otettava hyve ei mene lattialämmitykseen vaan puhutaan suoralla sähköllä toimivasta lattiapiiristä.

Aurinko on alkanut kiinnostamaan ...

Itsellä menee noin 17500 kwh vuodessa 132 neliön torppaan. Toki ei kaikki mene lämmitykseen, mutta iso osa (käyttövesi ja lattia).

No mihin ihmeeseen se "hyve" tuupataan, jos ei lämmitykseen? Kaikki käyttöveteenkö? Sen toki tiedän, että jo kertaalleen härpäkkeellä lämmitetyn poistoilman massavirrasta ei järin paljon "lämpöpumppuhyvettä" jää jäljelle, mutta jotain toki.

Aurinko näin kesän kynnyksellä on alkanut kiinnostamaan minuakin. Aion näet hankkia täydellisen pronssiin vivahtavan päivetyksen. Sähkö -ja lämpöenergian hamuaminen auringonvalosta lienee nykytekniikalla vielä kannattamatonta puolet vuodesta. Sopii toki elämäntapasäätäjille, jotka könyävät kwh-mittareineen joka koneen kimpussa.

Mainitulla vuosikulutuksella maksaisin vain sähkölaskuni hymyssä suin. Ei ole niin paha, että kannattaisi alkaa säätää minkään ylimääräisen kanssa.

 

[tombraider]

No mihin ihmeeseen se "hyve" tuupataan, jos ei lämmitykseen? Kaikki käyttöveteenkö? Sen toki tiedän, että jo kertaalleen härpäkkeellä lämmitetyn poistoilman massavirrasta ei järin paljon "lämpöpumppuhyvettä" jää jäljelle, mutta jotain toki.


Mainitulla vuosikulutuksella maksaisin vain sähkölaskuni hymyssä suin. Ei ole niin paha, että kannattaisi alkaa säätää minkään ylimääräisen kanssa.

Vettähän tuolla paljon lämmitetään, koska säiliö on vain 180 litrainen. Toki tuloilmaakin talvella lämmitetään, mutta luulen sen olevan sangen vähäistä. Kesällä taas veden lämmittöämisen sivutuotteena saadaan tuloilmaa mukavasti viileämmäksi ja uskokaa tai älkää, niin 26 asteesta putoaa 23 asteeseen. Tuo onkin ainoa koneen hyvä puoli.
Mielestäni 17500 on paljon 2009 valmistuneeseen taloon.

 

[benicio]

Mielestäni 17500 on paljon 2009 valmistuneeseen taloon.

Yleisellä tasolla, niin minustakin. Paljon puhutaan uusien talojen yhteydessä matalaenergiataloista, ja sitten niissä menee kuitenkin lämmitykseen ostoenergiaa kuten rintamamiestaloissa tms. Eli tuo 17500kWh on kuitenkin aika tyypillinen, ei edes pahimmasta päästä, vaikka tietysti luulisi että kun on uusi, tiukoilla rakennusmääräyksillä rakennettu talo ja PILP, niin kulutus olisi jotain luokkaa 10000kWh, josta puolet käyttösähköä.

Näin jälkikäteen voisi myös viisastella että 22000-3500=18500€ maalämmöstä vuonna 2009 oli aikamoinen ylihinta. Vuonna 2010 maksoin omastani (8kw) hiukan alle 16000€ avaimet käteen, vanha öljykattila yms purettuna ja poisvietynä.

 

[FASlapsi]

Meillä alkaa nyt olemaan Kannustalon muuttovalmis tönö aika loppusuoralla. Tän viikon keskiviikkona pitäisi talopaketin moduulit ilmestyä tontille, torstaina pitäisi olla tönö kattoineen kasassa ja kaikki asennukset sun muut tulisi olla parin viikon päästä valmiina.

Aika stressaavaa touhua tämä tälläinenkin rakennuttaminen on, en käsitä miten ihmiset kykenee itse omin käsin vielä vääntämään tähän päälle sitä taloa, itse oon ottanut ihan tarpeeksi kierroksia esim. jo pelkästään sen vahtaamisesta että tuleeko sinne talon alle nyt kaikki tarvittava ennen kuin talopaketti tontille kärrätään. Lisäksi maatöiden etenemisen seuraaminen on ollut aika perkeleellistä, rahaa menee hiukkasen enemmän ku mitä aluksi jotenkin vammasesti laskeskeltiin. Tää tosin on vissiin aika yleinen ilmiö niin rakentamisessakin kuin rakennuttamisessakin, ja paha niitä maatöitä on keskenkään jättää siinä vaiheessa kun se alkuperäisen budjetin maksimi pamahtaa vastaan..

Jos kiinnostaa muuttovalmiin talon vaiheet enemmän niin tässä linkkiä vaimokkeeni blogiin missä homman vaiheita on vähän avattu. Tuo linkattu postaus käsittelee talotehtaalle tehtyä visiittiä, jossa pääsi näkemään ne omat moduulit lähes kuljetusta vaille valmiina tapetteineen, kodinkoneineen, lavuaareineen ja kaikkine ikkunoineen. Sieltä ne sitten n. 500 kilometrin pituinen matka raijataan tuollaisina tontille ja naputellaan yhteen ja sitten on talo olemassa, käsittämätöntä jotenkin. Blogista löytyy muutakin asiasta Huli-Villa - ja Kannustalo-kategorioiden alta.

 

[Rööri]

Vettähän tuolla paljon lämmitetään, koska säiliö on vain 180 litrainen.

Mielestäni 17500 on paljon 2009 valmistuneeseen taloon.

Niin siis Sullahan on siellä sekä käyttövesi että lattiassa kiertävä "lämmitysvesi" erikseen. Onko niin, että tuolla lämpöpumpulla lämmitetään ainoastaan sitä 180:n litran käyttövesihinkkiä ilman että lattialämmityspiirissä hyödynnetään tuota lämpöpumpun tuottamaa energiaa ollenkaan?

Jos todella näin on, niin kannattaa ainakin nostaa sen lämpöpumpulla lämmitetyn tuloilman lämpötila tappiin, jos säästää mielit, vaikka jalan allahan se lämpö toki tuntuu mukavammalta.

En tosin voi uskoa, etteikö tuloilman ja käyttöveden lämmityksestä "ylijäävää" lämpöä käytettäisi myös siihen lattialämmitykseen. Ei priimaa kompuraa saa seisottaa, jos talossa on lämmöntarvetta. Asia erikseen tietenkin on, jos tuo laite on NIIN tehoton, että on laskettu, ettei sitä PILP-lämpöä ole tyrkyllä sitä vähää, että tuollainen "vaihtoventtiilisysteemi" olisi järkevää rakentaa.

Voitko kertoa sen härpäkkeesi merkin ja mallin?

17500 kwh/a sisältäen kaiken muunkin käyttösähkön ei mielestäni ole niin paljon, että kannattaisi alkaa "säästämään" aurinkokennojen/paneeleiden kanssa, jos ei muuten tunne intohimoa ylimääräiseen säätämiseen. Harrastuksena kun sen ottaa, niin tietysti pienetkin säästöt tuovat mukavaa onnistumisen riemua, mutta taloudenpidon kannalta mielestäni merkityksetöntä puuhastelua.

 

[Rixa]

17500 kwh/a sisältäen kaiken muunkin käyttösähkön ei mielestäni ole niin paljon, että kannattaisi alkaa "säästämään" aurinkokennojen/paneeleiden kanssa, jos ei muuten tunne intohimoa ylimääräiseen säätämiseen. Harrastuksena kun sen ottaa, niin tietysti pienetkin säästöt tuovat mukavaa onnistumisen riemua, mutta taloudenpidon kannalta mielestäni merkityksetöntä puuhastelua.

Onko muuten Fortumilla tai missään mainittu, että minkälainen homma (ennenkaikkea paljonko tulee kuluja) on katolta purkaa paneelit & johdot mahdollisen kattorempan vuoksi, jos koko katto pitää vaihtaa?

Tässä tulee itselläkin muutto omaan torppaan jossa on oma tontti. Kaveri joka omakotitalossa asuu kertoilikin osuvasti. "Rixa, omakotitalossa asuminen on melkoista välineurheilua". Kyllä yhdyn tähän, pitänyt sumplia päässä ja tehdä jonkinsortin listaa, mitä kaikkea pakollista pitää ostaa mitä ei vielä rivariasumisen jäljiltä ole. Kumisaappaita en ole omistanut 90-luvun jälkeen, tulee nuokin nyt ostoslistalle.

 

[benicio]

Fortumin sivuillahan on investointilaskuri, jolla voi haarukoida kannattavuutta. Tein sen piruuttani, kun minulla sattuisi olemaan aika hyvät olosuhteet aurinkosähkölle: Varsinais-Suomessa suoraan etelään oleva iso harjakatto (~45 astetta), eikä hirveästi esteitä, puita ym. Tältä se näytti:

Oma sähköntuotanto
Paneelien lukumäärä 18 kpl
Arvioitu vuotuinen sähköntuotanto n. 3288 kWh

Arvioitu vuotuinen säästö
Arvioitu vuotuinen säästö 427 € (hinnalla 0,13snt/kWh)

Kustannus
Aurinkopaneelijärjestelmä 9360 €
Asennustyö 1814 €

Hinta yhteensä 11174 €
Arvioitu kotitalousvähennys 716 €

Takaisinmaksuaika ilman lainakulujakin olisi jo hulppeat 25 vuotta. Eli ei mitään järkeä. Sehän johtuu pitkälti siitä, että paneelien hinnoissa ei näytä olevan mitään tolkkua. Tuo 18 paneelia oli suurin järjestelmä mitä Fortum tarjosi (26m2), eli 430€/m2, käsittääkseni suht perus teknologiasta. Kehitystä tietysti tapahtuu koko ajan, ja joku aika sitten luin fotosynteesiä "imitoivasta" Grätzel-kennosta, joka olisi kai halpa tehdä ja tehokas. Sitä odotellessa, sillä tuota em. kattoa olisi minulla n 200m2 valjastettavissa sähköntuotantoon, vaikka eipä siitäkään nykysillä W/m2-suhteilla jäisi kuin 10 000kWh verkkoon myytäväksi, ja sekin tietysti valtaosa kesällä, kun kaikkien muittenkin kennot työntää sähköä verkkoon ja painaa hintaa alas. Toki rakentaisin takapihalle myös tuulipuiston, mutta hiukan sama homma siinäkin sitten on.

Onko muuten Fortumilla tai missään mainittu, että minkälainen homma (ennenkaikkea paljonko tulee kuluja) on katolta purkaa paneelit & johdot mahdollisen kattorempan vuoksi, jos koko katto pitää vaihtaa?

Luulisi että tuollaisten paneelien elinikä (varsinkin kun tekniikka kehittyy ja vanhat paneelit varmaan heikkenee käytössä) on niin lyhyt, että uudessa talossa paneelit on vaihdettu jo pariin kertaan ennekuin kattoremontti on ajankohtainen.

 

[benicio]

Jos kiinnostaa muuttovalmiin talon vaiheet enemmän niin tässä linkkiä vaimokkeeni blogiin missä homman vaiheita on vähän avattu.

Höh, hassut teddynallet vaihtuneet johonkin booringbooring ikkunoihin ja maalämpökaivoihin.

 

[Turder]

Itse olen miettinyt katolle auringolla lämpiävää "maalämpöjärjestelmää" eli aurinkolämpökeräintä. Glykolit menee katolle lämmönkeräimeen/-vaihtimeen ja sitten kompressori alakertaan ja glykolit vesivaraajan kierukkaan antamaan lämpöä käyttövedelle. Tuonkin järjestelmän huonopuoli on se, että tuottaa lämpöä eniten silloin, kun sitä vähiten tarvitsee, eli about huhti-syyskuussa. Tietysti tuolla saisi pidettyä käyttöveden sähkölämmityksen pois päältä em. kuukausina, ja lisäksi pientä apua talvisin aurinkoisilla säillä, joka toki säästää hieman.

Onko kellään näistä kokemuksia?

 

[Yläpesä]

Onko kellään näistä kokemuksia?

Ilmaisenergia-foorumilta löytänet kokemuksia kattavimmin:

Ilmaisenergia.info - Etusivu

"Järkevin" ratkaisu Suomen leveysasteilla olisi jonkinlainen rakennuksen alainen kookas nestesäilö, johon kesän hyvä tuotto saataisiin edes kelvollisella hyötysuhteella talteen talvea varten. Hommassa vaan on taloudellisia ja ympäristöllisiä riskejä sen verran ettei taida tulla toimivaa käytäntöä.

Nykyisillä paneeleilla ei ole rahallista hyötyä kuluttajalle, varsinkaan jos joutuu turvautumaan asennuspalveluihin niitä hankkiessaan. Kiinan poikien paneelitehtaillekin EU on lätkäisemässä tullisanktioita joten hintatason putoaminenkaan ei helpota lähivuosina tilannetta.

 

[tombraider]

Voitko kertoa sen härpäkkeesi merkin ja mallin?

.

Nilan EC9 on tuo härpäke ja varmaankin ruotsin eteläosissa ja Tanskassa kelpo peli. Nilanin loistava toinenkin puoli tuli vastaan huollon yhteydessä. Puhallinmoottorit on korjattavissa ja asennettavissa vain ja ainostaan yläkautta. Siis sitä kautta, josta tulee 160:t putket koneeseen. Eli putket pitää irrottaa ja tätähän ei lukenut missään asennusohjeissa. Nyt jos hajoaa puhallinkone, niin putkia pitää hieman nostaa, että lähtevät irti. Kun nostat, niin välitilassa oleva puhallusvilla ei olekkaan enään paikallaan, vaan putken alapuolelle tulee tyhjää. Toki ongelma ei ole iso, mutta kun siellä on möyrinyt ja tehnyt helvetin tarkkaa työtä, niin vituttaahan tuo.

Juu kiitosta vaan vastauksista, koska ne sai laannutettua innostukseni minimiin :).

 

[Rööri]

Nilan EC9 on tuo härpäke ja varmaankin ruotsin eteläosissa ja Tanskassa kelpo peli.

No pakko se on uskoa, että lattialämmityspiiri toimii tosiaan ainoastaan suoran sähkön varassa, eikä PILP auta tuota missään olosuhteissa. Onpahan outoa, sillä kyllähän normiperheissä on pitkiäkin aikoja, kun käyttövettä ei kuluteta lainkaan. Päivisin ollaan duunissa/kouluissa, loma-aikoina yms. päiväkausia poissa, jopa viikkoja, ja lämpöpumppu lämmittää ainoastaan sisään puhallettavaa ilmaa.
Tuoksahtaa voimakkaasti pesemättömältä perseeltä!

 

[tombraider]

No pakko se on uskoa, että lattialämmityspiiri toimii tosiaan ainoastaan suoran sähkön varassa, eikä PILP auta tuota missään olosuhteissa. Onpahan outoa, sillä kyllähän normiperheissä on pitkiäkin aikoja, kun käyttövettä ei kuluteta lainkaan. Päivisin ollaan duunissa/kouluissa, loma-aikoina yms. päiväkausia poissa, jopa viikkoja, ja lämpöpumppu lämmittää ainoastaan sisään puhallettavaa ilmaa.
Tuoksahtaa voimakkaasti pesemättömältä perseeltä!

Niin ja arvaa vaan vituttaako ostanutta? Paska laite, paska firma ja saatanan tyhmä ostaja. Kastellin hommattua saatiin 2000 euroa käytettäväksi kastellin verkkokauppaan. Siellä tuo myytävänä hintaan 6450 euroa ja siitä 2000 pois. Toki vaikka tuon 2000 olin jo paketissa maksanut, niin se vain tuntui hyvältä silloin. En edes tajunnut kyseenalaistaa lattiapiirin osuutta laitteessa.

 

[benicio]

Niin ja arvaa vaan vituttaako ostanutta? Paska laite, paska firma ja saatanan tyhmä ostaja. Kastellin hommattua saatiin 2000 euroa käytettäväksi kastellin verkkokauppaan. Siellä tuo myytävänä hintaan 6450 euroa ja siitä 2000 pois. Toki vaikka tuon 2000 olin jo paketissa maksanut, niin se vain tuntui hyvältä silloin. En edes tajunnut kyseenalaistaa lattiapiirin osuutta laitteessa.

All is not lost, kun sinulla kuitenkin lattialämmitys on vesikiertoinen. Netistä kun näytti löytyvät myös tapauksia joissa on ensin valittu pumpuksi tuo EC9 ja sitten ikäänkuin tästä johtuen päätetty tehdä sähkökaapelilla lattialämmitys. Auts.
Jos tuo Nilanisi on yhtä huonosti tehty kuin suunniteltu, niin eihän se kauaa kestä ja voit hankkia jonkun kunnollisen vehkeen sen tilalle. Olisi muuten varmaan nyt jo takaisinmaksuajaltaan* järkevämpää heittää Nilan mäkeen (myydä jollekin hullulle) ja ostaa kunnollinen, kuin hankkia aurinkosähköpaneelit.

*hiukan hassu termi, kun koko ajan puhutaan kuitenkin pelkästään rahanmenosta, ei -tulosta.

Edit: vai saisiko tällä vehkeellä pöllittyä Nilanilta ylijäämälämpöä lattiapiiriin: Mitsubishi Electric FLB50i Booster poistoilmalämpöpumpun lisälämmitysjärjestelmä (PUHZ-W50VHA) | Scanoffice

 

[tombraider]

All is not lost, kun sinulla kuitenkin lattialämmitys on vesikiertoinen. Netistä kun näytti löytyvät myös tapauksia joissa on ensin valittu pumpuksi tuo EC9 ja sitten ikäänkuin tästä johtuen päätetty tehdä sähkökaapelilla lattialämmitys. Auts.
Jos tuo Nilanisi on yhtä huonosti tehty kuin suunniteltu, niin eihän se kauaa kestä ja voit hankkia jonkun kunnollisen vehkeen sen tilalle. Olisi muuten varmaan nyt jo takaisinmaksuajaltaan* järkevämpää heittää Nilan mäkeen (myydä jollekin hullulle) ja ostaa kunnollinen, kuin hankkia aurinkosähköpaneelit.

*hiukan hassu termi, kun koko ajan puhutaan kuitenkin pelkästään rahanmenosta, ei -tulosta.

Tuo paska kuitenkin kestää maailman tappiin asti. eiköhän tuokin kävis jollekkin 70-90 neliöisen ok-taloon jossa on sähkökaapelit lattiassa. Saisi ilmastointilaitteen viilennyksellä ja vesivaraajan. Ainoa mikä tuossa rohmuaa sähköä on lattialämmitys. 2000 hinnaksi, niin eiköhän mene kaupaksi.

 

[Rööri]

Edit: vai saisiko tällä vehkeellä pöllittyä Nilanilta ylijäämälämpöä lattiapiiriin: Mitsubishi Electric FLB50i Booster poistoilmalämpöpumpun lisälämmitysjärjestelmä (PUHZ-W50VHA) | Scanoffice

Huonosti. Ongelma on juuri siinä, ettei siinä Nilanissa ole näemmä minkäänlaista varaajaa lämmityspuolelle. Lämmityksen hoitavassa sähkökattilassa on vain vastuksen mentävä vesitila johon ei lämpöpumpulla varata yhtään mitään veden kerrostumisesta puhumattakaan.

Periaatteessahan tuo linkin laite on vesi-ilmalämpöpumppu, joka kiskoo lämmön ulkoilmasta. Toimisi ihan hyvänä boosterina, heille jotka ovat PILPiin haksahtaneet, mutta ei Nilanin tapauksessa. Huonona puolena tuosta boosterista voisi mainita, että siinä näyttää kiertävän sama liemi ulkoyksikössä kuin lämmityspiirissäkin. Vedellä kun on varsin heikko tuo pakkasenkestävyys, jos kierto jostain syystä hyytyy (esim. sähkökatko) on vesipuoli putkineen korppuna alta aikayksikön. Glykolilla blandattuna hyötysude taas laskee roimasti. Parempi ratkaisu olisi erillinen ulkoyksikkö, jossa kiertäisi ainoastaan kylmäaine ja lämmönvaihdin vesineen omassa sisäyksikössään.

Tomballe vielä hyppysellinen suolaa haavoihin:

Jos/kun päätät purkaa tuo Nilanin, niin varaudu siihen, että kanavat eivät varmasti ole samassa järjestyksessä/mitoituksessa kuin korvaavassa laitteessa. Putket eivät käy sinne päinkään.Tila tulee ainakin korkeussuunnassa loppumaan kesken, kun alat survomaan samaan paikkaan päällekkäin ilmanvaihtokonetta, maalämpölaitetta yms. pannua. Menetät itsehillintäsi ja vaimosi muuttaa äitinsä luokse Forssaan. Nilan on varmaan suistanut monta muutakin kelpo miestä kaltevalle pinnalle...