Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 892 559
  • 4 129

Rööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Päivää

Patteriverkkoon voi lisätä vettä käyttövesiverkosta. Täyttyöventiilli koostuu kahdesta venttiilistä ja niiden välissä olevasta ilmaruuvista. Jos haluan lisätä vettä patteriverkkoon, avaanko molemmat vai toisen vai mites? Saako ilmaruuvista tulla vettä, vaikka molemmat hanat ovat kiinni? Onko kyseinen mötikkä ihan muuta, kuin miltä se näyttää, eli "kaksi venttiiliä peräkkäin ja ilmaruuvi välissä"?

Lämmönvaihdinkin näköjään alkuepräinen, eli 30v vanha. Näyttäisi se hyvin toimivan, kun patterit lämpiävät ja käyttövesi on jotain liian kuumaa 65-asteista, mutta mitenhän moisen hyötysuhde ja taloudellisuus? Kandeekohan noita vaihtaa, ennen kuin rikki menee? OKT siis kaukolämmössä. Säästääkö uuden hinnan kolmessa kuukaudessa lämmityskuluissa?

Ja kun oikein vauhtiin päästiin...


Juup, molemmat hantaakit pitää kääntää täyttöventtiilistä auki, jotta vesi virtaa venttiilin läpi lämmitysverkkoon.
Ilmaruuvista ei saa tulla paria tippaa enempää vettä, jos täyttöventtiilin molemmat sulut on käännetty kiinni. Tuolla ilmaruuvilla nimenomaan kontrolloidaan, että nuo sulut todella pitävät. Tuo tiiveys on sikäli tärkeää, ettei esim. vesikatkon aikana patteriverkosta pääse virtaamaan vettä lämmityspuolelta takaisin käyttövesiverkkoon. Se vesi on nimittäin niin mörjäistä, ettei kahviveteen juuri värin vuoksi tarvitse mokkaa mittailla.
Siinä mötikässä on vielä yksisuuntaventtiili niiden sulkujen ja ilmaruuvin lisäksi sitä mainittua takaisinvirtausta ehkäisemään.

“Kaukolämpöpaketeissa” on nykyään levyvaihtimet, jotka todellakin ovat huomattavasti noita Sinun putkivaihtimia tehokkaampia. Levyvaihtimissa saadaan lämmönsiirtopintaa mahtumaan kymmenesosa tilaan ja massaan putkivaihtimiin verrattuna. Sikäli Sinä et kuluttajana siitä kärsi muuta kun suuremman tilan tarpeen muodossa, sillä energialaitoshan veloittaa sinua vaihtimiin siirtyneestä energiasta - sillä ei ole väliä johtuiko se lämpö puolen postilaatikon kokoisessa rosterilevypakassa vai sadan kilon putkisyherössä.

Tuohon “pakettisi” elinkaaren sen verran, että säätölaitteita siihen on varmasti jo vaihdettu, kuten myös pumppu(t). Vaihtimista alkaa ensin vuotaa käyttövesipuoli, mikä ilmenee vihertävänä lämpimänä vetenä , ja jos vuoto on suuri myös kohonneena lämpötilana sekä paineena(riippuen sijainnistasi kaukolämpöverkossa).
Lämmityspuolen rauta kestää noissa kauimmin, mutta sekin sitten yleensä laukeaa joulu-aattona, mikä vie vääjäämättä parhaan terän kuusijuhlasta - etenkin kun pariin seuraavaan viikkoon ei yksikään putkimies ole siinä määrin tolkuissaan, että apuun urkenisi.

Ilmanvaihtoa voit vapaasti harjoitusmielessä ruuvailla. Pierunhajua peruuttamattomampaa vahinkoa lyhyellä aikavälillä ei pääse tapahtumaan. Huipparisi lienee mitoitettu vaihtamaan asuintilojen ilma kerran kahdessa tunnissa, josta voit näppäränä miehenä mittanauhan ja laskutikun avulla laskeskella huoneidesi kuutiot, puolittaa ne ja työntää sylkeen kostutetun sormesi ilmanvaihtorööriin ja arvella kuivumisnopeudesta se, että huilasiko siitä ohi vastaava ilmamäärä kuutioita tunnissa?
Ns. likainen poisto vessasta, keittiöstä ja kylppäristä Sinulla on lienee omana poistonaan? Joka tapauksessa noiden tilojen poisto tulee olla isompi kuin huonetiloissa, ettei käryt, kosteus ja paskanhaju kulkeudu ilmavirrassa vääriin tiloihin. Kosteissatiloissa mieluusi liikaa kuin liian vähän kuivumisen varmistamiseksi.
Korvausilma-asiassa olet kartalla. Se tulee järjestää tavalla tai toisella - muuten menee mökki lyttyyn kuin tyhjä lonkero-tölkki, jos ainoastaan poistetaan, eikä mitään tule tilalle.


Huojuiko muita keittiötikkailla sylkinen sormi röörissä?
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Huojuiko muita keittiötikkailla sylkinen sormi röörissä?

Hmmm... likainen mielikuvitus teki kyllä tenät.
Mites nykysuhtautuminen painovoimaiseen ilmanvaihtoon? Kun ei ole koneita eikä imureita tuuppaamassa taikka imemässä ja vaihto suoritetaan aukomalla akkunoita ja portteja tarpeen mukaan. Ihmetyttää kun talo on liki puolivuosisataa pärjännyt jopa märkien tilojensa kohdalta ilman että mitään vahinkoa olisi tapahtunut. Mitä nyt joskus silmissä sumenee ja päätä särkee.
 

Rööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hmmm... likainen mielikuvitus teki kyllä tenät.
Mites nykysuhtautuminen painovoimaiseen ilmanvaihtoon? Kun ei ole koneita eikä imureita tuuppaamassa taikka imemässä ja vaihto suoritetaan aukomalla akkunoita ja portteja tarpeen mukaan. Ihmetyttää kun talo on liki puolivuosisataa pärjännyt jopa märkien tilojensa kohdalta ilman että mitään vahinkoa olisi tapahtunut. Mitä nyt joskus silmissä sumenee ja päätä särkee.


Kyllähän painovoimainen ilmanvaihto on pelitellyt iänkaiken vanhoissa hengittävissä taloissa. Vanha talo on kuin pystyssä pönöttävä huokoinen viiniruukku, jossa ilma vaihtuu ihan mukavasti – talvella sisä –ja ulkoilman tiheyseron ollessa suurimmillaan ihan vedoksi asti. Kesällä tietysti on vähän hiljaisenpaa, kun sisä –ja ulkoilman lämpötiloissa ei ole eroa, mutta yleensä vanhojen mökkien korkeus tekee ilmanvaihtoon riittävän paine-eron. Toisaalta ennen vanhaan ei siellä märkätiloissa, mikäli niitä nyt ylipäätään oli, myöskään lotrattu paria kertaa päivässä suihkussa per asukas ja saunassa käytiin vain lauantaisin.

Monet vanhat talot on myöskin pilattu nykyisen matalaenergiahössötyksen innoittamina. Jos vanhasta talosta remontoidaan tiivis kuin lasipullosta, niin että pitää avata ikkuna, että saa ulko-oven kiinni, niin ei siellä myöskään ilma ilman koneellista sisään –ja ulospuhallusta vaihdu. Parhaissa tapauksissa ilmahormeja on surutta lyöty umpeen, ikkunat vaihdettu hermeettisiin umpioihin ilman korvausilmaventtiilien asentamista, oviraot tilkitty tiivein kynnyksin, höyrysulut teippailtu plastiikkikelmusta ja sitten kehutaan suupielet vaahdossa miten on lämmityskulut pudonnut puoleen. Perhe tosin kärsii astmasta, vaikka Musti ja lemmikki-marsu murhattiinkin ja eukko imuroi illoin aamuin. Mökkikin happanee asuinkelvottomaksi muutamassa vuodessa, mutta säästettiihän perkele lämmityseuroja!

Mikäli nuppi juilii ja rillin linssi vetää piimäksi, niin ethän ole tehnyt em. virheitä remontissasi? Oireet nimittäin viittaavat vahvasti joko krapulaan taikka kelvottomaan sisäilmaan.
 

Cosmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
JB & KG
Juup, molemmat hantaakit pitää kääntää täyttöventtiilistä auki, jotta vesi virtaa venttiilin läpi lämmitysverkkoon.
Ilmaruuvista ei saa tulla paria tippaa enempää vettä, jos täyttöventtiilin molemmat sulut on käännetty kiinni. Tuolla ilmaruuvilla nimenomaan kontrolloidaan, että nuo sulut todella pitävät. Tuo tiiveys on sikäli tärkeää, ettei esim. vesikatkon aikana patteriverkosta pääse virtaamaan vettä lämmityspuolelta takaisin käyttövesiverkkoon. Se vesi on nimittäin niin mörjäistä, ettei kahviveteen juuri värin vuoksi tarvitse mokkaa mittailla.
Siinä mötikässä on vielä yksisuuntaventtiili niiden sulkujen ja ilmaruuvin lisäksi sitä mainittua takaisinvirtausta ehkäisemään.

Mahtavaa, kiitoksia. Nyt ollaan asian ytimessä. Kesällä kun tätä mörönperseessä asumista harjoiteltiin, niin tokihan meiltä oli vedet poikki pariinkin otteeseen. Ja juuri tällöin tuo jättimäinen lorina alkoi yhdessä yläkerran patterissa. Eli kun käyttövesipuolella oli paineet nollassa, niin paineet katosivat sitten tuonne käyttövesiverkkoon. Tai näin sen järkeilin ja samaa syssyyn mietin, että ei se nyt saatana noin voi mennä.

Ja kun molemmat hantaakit ovat kiinni, niin siitä ilmaruuvista tulee ihan kunnon terveen eturauhasen generoima suihku. Ja sain patteriverkon paineet nousemaan, kun avasin vain toisen hantaakin, eli liekö toinen sitten rikki tahi kiinni ollessaan toimii vain yhteen suuntaan tai jotenkin väärinpäin? Otetaan esitystekniikka avuksi:

vesijohtoverkko =====|1|-x-|2|===== patteriverkko

|1| ja |2| hantaakeja, x on ilmausruuvi. Avasin vain kakkosta ja paineet patteriverkossa nousivat. Nostin sinne 0,9 tienoille ja sain sen lorottavan patterin ilmattua. Eilen avasin pelkkää ykköstä myös, kohinaa kuului, joten jotain vettä meni jonnekni. Molempien ollessa kiinni, ilmaruuvista tulee vettä, kirkkaan oloista. Oletan, että seuraavan vesikatkon aikana patterit lorisevat taas, koska vaivalla verkostoon saamani vesi on pulahtanut takaisin käyttövesiverkkoon. Eli ei toimi ihan kuten pitäisi. No mutta onpahan pattereissa vettä tallessa, kun vesikatko seuraavan kerran yllättää! Ei tarvi käydä tankkiautolla vaihtamassa kylän vanhimman kanssa kuulumisia! Taitaa olla siis sen mötikän vaihto ja vesien vaihto edessä; rööri auki ja Rööri tänne!

Pumput näyttävät kyllä tuoreemmilta kuin 70-luvun vehkeiltä, toinen lienee patteriverkolle ja toinen lämpimälle käyttövedelle. Tosin kun niitä kesällä ihmettelin ja sammuttelin jne., niin kyllä käyttövettä tuli ihan normaalisti. Mutta pitäähän sitä nyt pumput olla. Yläkerran vessassa on sellainen pyhkeenkuivauspatteri, johon on ilmausruuvi kätevästi kiinteästi asennettu. Se se vain oli kuuma, vaikka pumput olivat pois päältä. Varmaan lämpenee jollain voodooenergialla.
 

Rööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mahtavaa, kiitoksia. Nyt ollaan asian ytimessä. Kesällä kun tätä mörönperseessä asumista harjoiteltiin, niin tokihan meiltä oli vedet poikki pariinkin otteeseen. Ja juuri tällöin tuo jättimäinen lorina alkoi yhdessä yläkerran patterissa. Eli kun käyttövesipuolella oli paineet nollassa, niin paineet katosivat sitten tuonne käyttövesiverkkoon. Tai näin sen järkeilin ja samaa syssyyn mietin, että ei se nyt saatana noin voi mennä...
 

Rööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joo, vaihda helvetissä se täyttöventtiili, vaikkakin tosi rautaisilla jätkillä onkin aina hieman ruostetta paidanhelmassa, niin sisäisesti nautittuna tuo ruosteinen lämpöverkkovesi voi aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. Tsekkaappa muuten sen venttiilin kyljessä olevaa virtausnuolta, että se sojottaa oikeaan suuntaan, siis käyttöverkosta patteriverkkoon päin. On nimittäin aika harvinaista, että se lämpöverkkovesi pääsee sen yksisuuntaventtiilin läpi, joka muuten sijaitsee siinä Sun kaaviossa x:n ja 2:n välissä. Tulloihan sen veden ei pitäisi kyllä liikkua oikeinkaan päin, mutta kaikkea sitä tulee vastaan kuitenkin.

No pitäähän sitä nyt aikuisella miehellä pumppuja olla. Ei se käyttöveden pumppu vaikuta veden tuloon hanasta. Se ainoastaan kierrättää lämmintäkäyttövettä putkessa, jotta saisit hanasta heti valuttamatta kuumaa vettä. Suositus on alle 10 s. Se kuivauspatteri pitäisi jonkilaisella viiveellä kyllä viiletä, mikäli se voodooenergia ei sitten olesähkö joka sitä lämmittää.

Mikäli muuten ryhdyt siihen ilmamäärien säätöön, niin vaihda se sylkisormi virtausmittariin – se sormi nimittäin pitäisi lähettää kalibroitavaksi Uuteen Guineaan, ja siltikin mittaus vaatisi erityistä herkkyyttä.
 

scholl

Jäsen
Parhaissa tapauksissa ilmahormeja on surutta lyöty umpeen, ikkunat vaihdettu hermeettisiin umpioihin ilman korvausilmaventtiilien asentamista

Itse olen sellaisessa käsityksessä, että noi korvausilmaventtiilit ovat tulleet pakollisiksi tai ainakin niitä asennetaan todella paljon satavuotiaisiin taloihin. Tännekin tuli viime talvena.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Monet vanhat talot on myöskin pilattu nykyisen matalaenergiahössötyksen innoittamina. Jos vanhasta talosta remontoidaan tiivis kuin lasipullosta, niin että pitää avata ikkuna, että saa ulko-oven kiinni, niin ei siellä myöskään ilma ilman koneellista sisään –ja ulospuhallusta vaihdu.

....

Mikäli nuppi juilii ja rillin linssi vetää piimäksi, niin ethän ole tehnyt em. virheitä remontissasi? Oireet nimittäin viittaavat vahvasti joko krapulaan taikka kelvottomaan sisäilmaan.

Perhana, enpä osannut yhdistää oireita krapulaan. Olen aina luullut että minulle nuo tulevat vain kovaa laulamisesta mutta taidat muuten olla oikeassa! Toivottavasti tällaiset iltakonsultaatiot ei ole hinnastosi mausteisimmasta päästä.

Tuota muovipussi-ilmiöitä itsekin tavallaan ihmettelin kun niin kovasti tätä ikiaikaista ilmanvaihtoa moititaan ja kuitenkin mukavasti tässäkin tönössä jo toinen sukupolvi elelee. Tosin eihän hengittävä rakenne sitten samoille lukemille energiankulutuksessa voi päästä, se on selvä jo klapipinoa kasatessa.
 

mikse

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Manchester United, Edmonton Oilers
1) Onko olemassa jotain fiksua kittiä tms tasoitetta, jolla voi täyttää parketin välissä olevia pieniä rakoja?

2) Millä saa laattasaumat putsattua parhaiten? Bauhasissa myydään Fuganetin laattasaumojen puhdistusainetta. Onko siitä mihinkään?
 

J.Petke

Jäsen
1) Onko olemassa jotain fiksua kittiä tms tasoitetta, jolla voi täyttää parketin välissä olevia pieniä rakoja?

On olemassa esim Karelialla ihan omaa parkettikittiä. Tosin riippuu siitä puulajista mistä parkettisi on että onko sopivaa väriä. Vaarana tosin se, että jos täytät raot ja parketti elää niin se puristaa ne kitit sieltä välistä pois.

Tuohon toiseen kysymykseen en osaa vastata. Jos lähdet liian kovilla aineilla puhdistamaan niin se voi syödä pigmettiä siitä saumalaastista.
 

owaali

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
1) Onko olemassa jotain fiksua kittiä tms tasoitetta, jolla voi täyttää parketin välissä olevia pieniä rakoja?

2) Millä saa laattasaumat putsattua parhaiten? Bauhasissa myydään Fuganetin laattasaumojen puhdistusainetta. Onko siitä mihinkään?

1) Käytä jotain kiinteää parketin väristä vahaa.
2) Karhunkieli on kova-sana mekaanisessa puhdistuksessa, kemiallisessa taas tiilipesut (suolahappo) tai mitä ne nyt oli toimivat edelleen-
 

Buddha

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyhjäntoimittajan sijaisnäyttelijä Nybondas.
1) Onko olemassa jotain fiksua kittiä tms tasoitetta, jolla voi täyttää parketin välissä olevia pieniä rakoja?

2) Millä saa laattasaumat putsattua parhaiten? Bauhasissa myydään Fuganetin laattasaumojen puhdistusainetta. Onko siitä mihinkään?

1) Jotkut on pieniä koloja paikkallu niin, että on hionut ko. puulajista jauhoa, sekoittanut sitä puuliimaan ja sillä sitten paikkaillut.

2) Itse olen pesuhuoneen lattian saumoja puhdistanut ihan perinteisellä juuriharja ja kloriitti yhdistelmällä. Raskasta tosin isoja aloja tehdä, mutta eipä ainakaan kärsi pinnat, jos vertailuna tekisi homman jollain pintoja kuluttavalla menetelmällä.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Talon osto

Talonhankintaprojekti tuli käynnistettyä ja tavoitteena olisi saada aikaiseksi edes jotakuinkin kelvolliset kaupat. Onko kellään kokeneella jyrällä mielessä muistilistaa seikoista, jotka pitää selvittää, lähinnä rakenteisiin liittyen? Tarkoituksena hankkia vanhahko omakotitalo, johon en kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa ole halukas mitään pintaremonttia kummempaa tekemään.

Erityisesti kiinnostaisi tietää millainen rakenne on ilmeisesti monissa vanhemmissa taloissa käytetty valesokkeli. Olen kuullut siitä varsin negatiivisia huhuja. Onko kyseinen rakenne automaattisesti katastrofi? Pystyykö sen tunnistamaan ulkoapäin ilman rakenteiden purkamista?
 

Veijari

Jäsen
Talonhankintaprojekti tuli käynnistettyä ja tavoitteena olisi saada aikaiseksi edes jotakuinkin kelvolliset kaupat. Onko kellään kokeneella jyrällä mielessä muistilistaa seikoista, jotka pitää selvittää, lähinnä rakenteisiin liittyen? Tarkoituksena hankkia vanhahko omakotitalo, johon en kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa ole halukas mitään pintaremonttia kummempaa tekemään.

Erityisesti kiinnostaisi tietää millainen rakenne on ilmeisesti monissa vanhemmissa taloissa käytetty valesokkeli. Olen kuullut siitä varsin negatiivisia huhuja. Onko kyseinen rakenne automaattisesti katastrofi? Pystyykö sen tunnistamaan ulkoapäin ilman rakenteiden purkamista?

Jos et omaa kokemusta/tietämystä rakentamisesta niin kannattaa käyttää suoraan ulkopuolista apua. Muistilistaa voi toki tehdä, mutta jos ei tiedä oikeista rakennustavoista ja korjaustavoista mitään ei mistään muistilistoistakaan ole apua. Valesokkelin tunnistaa yleensä siitä, että ulko-oven kynnys ts. lattian pinta on sokkelin yläpintaa alempana. Eli ns. halkaistu sokkeli. Jonkin verran on ilmeisesti ollut kosteusongelmia näissä kun puurungon alapäät/alajuoksu saa kosteutta puutteellisen tuuletuksen vuoksi.

Valesokkelin "ongelmaan" auttaa kunnolliset pintamaan kallistukset talosta poispäin, jolloin sadevedet eivät jää makaamaan seinustoille. Unohtamatta salaojia.

Toisin sanoen valesokkeli ei automaattisesti ole susi rakenne, mutta mikäli edellä mainitut asiat eivät toimi, on riski rakenteiden vaurioitumiselle suuri.
 
Viimeksi muokattu:

jpet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks
Erityisesti kiinnostaisi tietää millainen rakenne on ilmeisesti monissa vanhemmissa taloissa käytetty valesokkeli. Olen kuullut siitä varsin negatiivisia huhuja. Onko kyseinen rakenne automaattisesti katastrofi? Pystyykö sen tunnistamaan ulkoapäin ilman rakenteiden purkamista?

Voisitko kertoa tarkemmat tiedot talosta (esim. Ikä, koko, tontti, lämmitys- ja ilmanvaihto-systeemit jne.)?

Valesokkelitalot olivat erittäin yleisiä 70-luvulla, ja ovat toimivia, jos vesi pääsee poistumaan talon ympäriltä. Valesokkelin sisäpinnalla on bitumia, joka todennäköisesti ei kuitenkaan säily alkuperäisessä kunnossa vuosikymmeniä. Rakenteita avaamalla asia tietysti selviäisi.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Suunnitelmissa olisi n. 100 neliön ok, paritalon puolikas tai rivarin pätkä. Budjetti on noin 150 000€, näillä kulmilla hintahaarukkaan sattuu tuossa 80-luvun tienoilla rakennetut korsut. Lämmityksessä olisi tarkoitus päästä hyödyntämään mahdollisimman paljon puuta. Käytännösssä vaatimuksena kunnollinen varaava tulisija, lisänä mahdollisesti ilmalämpöpumppu.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Monet vanhat talot on myöskin pilattu nykyisen matalaenergiahössötyksen innoittamina. Jos vanhasta talosta remontoidaan tiivis kuin lasipullosta, niin että pitää avata ikkuna, että saa ulko-oven kiinni, niin ei siellä myöskään ilma ilman koneellista sisään –ja ulospuhallusta vaihdu. Parhaissa tapauksissa ilmahormeja on surutta lyöty umpeen, ikkunat vaihdettu hermeettisiin umpioihin ilman korvausilmaventtiilien asentamista, oviraot tilkitty tiivein kynnyksin, höyrysulut teippailtu plastiikkikelmusta ja sitten kehutaan suupielet vaahdossa miten on lämmityskulut pudonnut puoleen..

Jeh, tästä oli puhetta aikoinaan koulussakin...Ongelma on akuutti varsinkin bauttiarallaa 40-luvulla rakennetuissa rintamamiestaloissa, jotka on rempattu joskus kultaisella 80-luvulla...laitettu lisää villaa sisäpuolelle, ja muovit päälle, jolloin talosta tulee "muovipussi". Sen jälkeen mikään kosteus ei pääse hengittämällä talosta läpi, vaan valuu suoraan rakenteita pitkin alustaan/kellariin...kakskytä vuotta kun tuotakin katselee, niin jo alkaa olla pystyynmädäntänyt talo. En tähän nyt muuten olis niinkään tarttunut, mutta porukat asuu tällasessa talossa nykysin. Viimoset kolme vuotta isä-ukko on koittanut saada ilmaa kiertämään talosta ulos...Yllättävän hyvin nuot sähköiset flektit toimii, noin ilmaa poistettaessa. Eivätkä ees pidä pahaa äähntä. Ja tuntuvat toimivan. Ainakin ovat pikkusen halvempia, kun repiä seinät auki...:)
 

jpet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks
Suunnitelmissa olisi n. 100 neliön ok, paritalon puolikas tai rivarin pätkä. Budjetti on noin 150 000€, näillä kulmilla hintahaarukkaan sattuu tuossa 80-luvun tienoilla rakennetut korsut. Lämmityksessä olisi tarkoitus päästä hyödyntämään mahdollisimman paljon puuta. Käytännösssä vaatimuksena kunnollinen varaava tulisija, lisänä mahdollisesti ilmalämpöpumppu.

Itse välttäisin niitä valesokkelitaloja, kun niiden korjaaminen voi olla niin v-mäistä, ei kuitenkaan välttättä kovinkaan kallista, mutta turhauttavaa ja hankalaakin. Jos olet valmis suuriin remontteihin, niin silloin varmaankin kannattaa hankkia täysin alkuperäisessä kunnossa oleva talo. Uusien pintojen tekeminenhän voi olla ihan mukavaakin ajavietettä. 1980-luvun alkupuolen taloissahan putkiremontin tarvetta voi jo tietysti olla, jolloin remonttibudjetti varmasti venyy. Samassa rytäkässä pesutilatkin menee uusiksi.

Itse olen ainakin tuossa puunpoltossa hieman laiskistunut. Aikaisemmin jaksoin työpäivän jälkeen laittaa tulet ja polttaa parikin pesällistä, mutta nyt tulee usein vaan turvauduttua tuohon ilmalämpöpumppuun. Kannattaa kuitenkin jo alusta pitäen totuttautua n. 20 - 22 asteen lämpötiloihin, tai jopa matalampiin lämpötiloihin, jolloin säästöä tulee varmasti. Töissäkin kaikki valittaa, kuinka siellä on kylmä, mutta meikäläinen kulkee vielä t-paidassa.
 

jpet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks
Jeh, tästä oli puhetta aikoinaan koulussakin...Ongelma on akuutti varsinkin bauttiarallaa 40-luvulla rakennetuissa rintamamiestaloissa, jotka on rempattu joskus kultaisella 80-luvulla...laitettu lisää villaa sisäpuolelle, ja muovit päälle, jolloin talosta tulee "muovipussi". Sen jälkeen mikään kosteus ei pääse hengittämällä talosta läpi, vaan valuu suoraan rakenteita pitkin alustaan/kellariin...kakskytä vuotta kun tuotakin katselee, niin jo alkaa olla pystyynmädäntänyt talo. En tähän nyt muuten olis niinkään tarttunut, mutta porukat asuu tällasessa talossa nykysin. Viimoset kolme vuotta isä-ukko on koittanut saada ilmaa kiertämään talosta ulos...Yllättävän hyvin nuot sähköiset flektit toimii, noin ilmaa poistettaessa. Eivätkä ees pidä pahaa äähntä. Ja tuntuvat toimivan. Ainakin ovat pikkusen halvempia, kun repiä seinät auki...:)

Minä taisin tehdä omasta 70-luvun mökistäni pullon, kun laitoin taloni kattoon höyrynsulkumuovit. Meillä on kyllä koneellinen ilmanpoisto kaiken aikaa päällä, mutta koneellista korvausilmaa ei tule mistään. Sen sijaan ikkunat vetävät oikein mukavasti. Yksinkertaista, mutta toimivaa ja silti edullista. Ilmanlaatu on mökissämme selvästi parempi kuin ystävieni ja sukulaisteni taloissa, puhumattakaan työpaikastani, joka on varsinainen homepesäke.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Minä taisin tehdä omasta 70-luvun mökistäni pullon, kun laitoin taloni kattoon höyrynsulkumuovit. Meillä on kyllä koneellinen ilmanpoisto kaiken aikaa päällä, mutta koneellista korvausilmaa ei tule mistään. Sen sijaan ikkunat vetävät oikein mukavasti. Yksinkertaista, mutta toimivaa ja silti edullista. Ilmanlaatu on mökissämme selvästi parempi kuin ystävieni ja sukulaisteni taloissa, puhumattakaan työpaikastani, joka on varsinainen homepesäke.

nojuu, jos ikkunat vetää, niin silloinhan ei oo mitään hatää, kunhan on vaan villasukat talveks varattu ;) nojoo. Vanhemmillani oli siinä vielä bonuksena liian tiiviit ikkunat, joten siellä ei oikeasti kiertänyt ilma. Onneks ukkolla ei ole peukalo keskellä kämmentä, ja 77 vuoden elämänkokemuksella ratkaisi ongelmat maalaisjärjellä, ilman mitään "sopuhintaista konsultointia"... Ja tosiaan, onhan siellä ilmanlaatu kohdillaan, ja muutenkin mukava asustella. Itekin remppaa siellä tehnyt. Nim. Perintöä odotellessa, ja maaseudun rauhaa kaipaava ;)
 

koukou

Jäsen
Suosikkijoukkue
KK
Gyproc vai lasikuitutapetti?
Yhden huoneen pintaremontti edessä, eli lähinnä seinien korjaus. Nykyisellään seinässä on ainakin kolme kerrosta tapettia kiinni ja tarkoitus on päästä maalaus puuhiin. Vanhoja tapetteja en lähde pois repimään, hieman hermoja rassaavaa touhua, kun olohuoneessa ja "käytävässä" moisen operaation suoritin.
Eli kumpaa suosittelette tuohon tapetin päälle vedettäväksi, gyproccia vai lasikuitutapettia?
Gyprocista on ymmärtääkseni joki remonttikipsilevy-malli olemassa eli 6mm paksua ja vedetään vain vanhan päälle ruuveilla ja tapetista ilmeisesti jokin minkä voi vedellä myös liimalla vanhojen päälle ja laittaa sen jälkeen maalin pintaan.
 

Beeman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaughan Rangers
Kokeilitko tapetinpoistoainetta? Mm Kiillolta löytyy ja hyvin lähtee.
Ihan makuasia jos ei hotsita vanhoja tapetteja poistella, mutta itse valitsisin kyseisistä vaihtoehdoista kipsilevyn, tasoituksen ja maalauksen.
 

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Tee pohjat kunnolla

Vanhoja tapetteja en lähde pois repimään, hieman hermoja rassaavaa touhua, kun olohuoneessa ja "käytävässä" moisen operaation suoritin.
Eli kumpaa suosittelette tuohon tapetin päälle vedettäväksi, gyproccia vai lasikuitutapettia?.

Niin, ota vaan lasta käteen ja raavi kiltisti ne vanhat pois. Uuden kipsilevyn tai lasikuitutapetin vetäminen on yhtä hyödyllistä kuin housuun kuseminen pakkasella.

Joudut mm. listoittamaan uudestaan, jos vedät uuden kipsilevyn. Myös kaikki sähkörasiat ja kytkimet vaativat jotain uusia virityksiä. Lasikuitutapetti taas saattaa kupruilla ja jopa irtoilla, jos sen vetää huonolle pohjalle, eli tässä tapauksessa niiden vanhojen tapettien päälle.

Luulisi jumalauta sinunkin havainneen, jos olet jo rempannut muitakin huoneita, että ne pohjatyöt ovat niiitä kaikkein tärkeimpiä töitä. Tietysti jos asuu vuokralla, niin asia on silloin eri, koska voi aina muuttaa pois kun sen paskasti tehty remppa leviää käsiin.

Täältä tähän
 
Viimeksi muokattu:

koukou

Jäsen
Suosikkijoukkue
KK
Kyllä käytettiin ja kyllähän pintakerrokset suht iisisti lähti, mutta aika jynssäämistä silti oli pohjimmaisen irti saaminen puhumattakaan sotkusta/vi***ksesta minkä operaatiosta aiheutti.
Taidan itsekin taipua tuolle kipsilevy linjalle, vaikuttaa suht "siistiltä" operaatiolta.

edit.Ervalle: listoitus on jokatapauksessa edessä.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Ei helkutti, 6mm kipsilevy, mulla lähtee järki jo tavallisen 11 millisen kanssa.

Lastulevyssä on toki omat ongelmat, mutta pari kertaa noitten jauholevyjen kanssa tapellessa oon päätynyt lastulevyyn väliseinien materiaalina. Ja onhan niistä se hyöty, että seinään voi kiinnittää jotain ilman spesiaalikiinnikkeitä.

No, nää on makuasioita.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös