As Oy:n tuo konsultti kannattaisi palkata eikä niinkään yksittäisen asukkaan, mikäli As Oy:n osakkaista ei löydy rakennusalan tietotaitoa. Sekä ostajilla että As Oy:llä on intressi kirjata vuositarkastuksen pöytäkirjaan kaikki havaitut puutteet. Tyypillisesti puutelistat toimitetaan myyjäosapuolelle jo ennen varsinaista vuositarkastustilaisuutta.
Onko kokemuksia Lumonin terassilasituksista? Nettiselauksella sain käsityksen, että ovat kalliita, mutta hyviä. Ovatko paljonkin kilpailijoitaan tyyriimpiä? Saatiin heiltä tarjous 12 m2 terassin lasituksesta (10 m verran lasitusta) ja hintaa töineen tulisi n. 10 k€, mikä tuntuu aika korkealta. Saa myös vinkata edullisempia, mutta luotettavia toimittajia Oulun seudulta.
Itse kyselin joskus taannoin lasitusta terassiin, olisko noin 12m verran lasitettavaa. Lumonilla jotain 10-12k, muilla 5-6k. Eli aika järisyttävä hintaero. Laatu on varmasti kova, mutta hintojen perusteella keskittyminen näyttää olevan isompien kohteiden puolella (kerrostalot, rivitalot jne).Onko kokemuksia Lumonin terassilasituksista? Nettiselauksella sain käsityksen, että ovat kalliita, mutta hyviä. Ovatko paljonkin kilpailijoitaan tyyriimpiä? Saatiin heiltä tarjous 12 m2 terassin lasituksesta (10 m verran lasitusta) ja hintaa töineen tulisi n. 10 k€, mikä tuntuu aika korkealta. Saa myös vinkata edullisempia, mutta luotettavia toimittajia Oulun seudulta.
Meillä on kotimaiset Tambest Glass:n lasit parvekkeella ja ovat erittäin hyvät.
Kannattaa pyytää useita tarjouksia. Hintaeroja tulee varsinkin jos toteutus hiemankin poikkeaa tavallisesta.
Aivan oikein, kiitos korjauksesta. Tambest:n valmistamat lasit, mutta Riikku R1 on kokonaisuus. Noissa on kyllä toimiva mekanismi ja kiskot säällä kuin säällä.Mun tietääkseni Tambest ei ole parvekelasituksia tehnyt, kokonaisuuksia siis. Tuliko kokonaisuus todella sieltä? Tambest on varmasti nuo lasit kyllä valmistanut, mutta mikä tuo helaratkaisu mahtaa olla, ja kenen asentama?
Kotagrillin savuttamisongelmaan liittyen kyselen vinkkiä. Eli tuollainen kotagrilli, jonka päällä on huuva ja n. 300mm halkaisijaltaan oleva putki kodan katolle. Ensimmäisen n 15 minuuttia vetää ihan hyvin, sitten alkaa tupata savuja putkesta takaisin kodan sisään ja oleskelu menee epämiellyttäväksi.
Ensimmäisenä lisäsin korvausilmaputket, 3x110mm eri suunnista grillin alle ja oven alla lisäksi aukko. Sitten nostin piipun päässä olevaa sadesuojaa parikymmentä senttiä ylöspäin ja tein tulipesään kanaverkosta kehikon, jossa puut saa palamaan pystyssä. Polttopuuna kuivaa, pientä koivuklapia. Em. toimenpiteet paransivat tilannetta, mutta vieläkään ei oikein pysty kotaa käyttämään tuo savuttamisen vuoksi.
Nyt on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa; toinen että kiedon savupiipun yläpäähän palovillaa, olen miettinyt johtuisiko vedon loppuminen siitä että tuo isohko piippu ei perus kotatulella lämpene riittävästi ja hormi-ilmiötä ei muodostu. Piippuun voi koskea kädellä ihan siitä huuvan yläpuolelta sen jälkeen kun tulia on polttanut, eli mahtaisiko johtua siitä?
Toinen vaihtoehto nostaa huuva ihan katonrajaan asti, tai heivata koko huuva+putki ja tehdä taas kodan kattoluukusta aukeava. Silloin tietysti sadekelillä ei voi käyttää, eikä kota hirveästi pääse lämpenemäänkään.
Mahtaisiko tuo villoitus korjata asian? Tontilla olisi juuri tuollaista sopivaa paloaeristävää verkkovillaa, mutta sen verran kallista tavaraa ettei ihan huvikseen sitä viitsisi uhrata. Toisaalta kun piippu noin vähän lämpenee niin varmaan mikä tahansa kivivilla ajaisi asian.
@septi , tyhmä kysymys, mutta onhan hormissa oleva pelti auki? Meillä oli päässyt taannoin löystymään ja pelti kääntynyt kokonaan tai lähes kokonaan kiinni. Pellin ollessa auki ei veto-ongelmia ole ollut eristämättömällä piipulla. Käsin veistetty hirsikota ja katossa sinistä "styroksia" eristeenä
Olen aikanaan ollut paljon tekemisissä erään yrittäjän kanssa, joka valmistaa grillikotiin huuvia ja lapinkeittiöitä. Hän sanoi, että vedon kannalta oleellista on oikea etäisyys tulisijan ja huuvan alareunan välillä.
Paljon on puhuttu puun hinnannoususta ja sen vaikutuksesta pientalojen ym rakentamiskustannuksiin. Tarkoitus on aloittaa lähitulevaisuudessa, enemmin aiemmin kuin myöhemmin, talonrakennusprojekti. Hirsitalopaketti haaveena. Alaa tuntevat tai muuten kristallipallon omaavat tietäjät: kannattaako rakentamisen suhteen odottaa hintojen laskua vuosi-pari vai onko talofirmoilla hintojen suhteen korotuspaineita edelleen?
Koitin etsiä asiaan liittyvää tietoa interwebsistä, mutten oikein saa mielikuvaa muodostettua, mihin suuntaan ollaan menossa. Jostain tuli vastaan, että pientaloja rakennettaisiin ennätysmäärä tämän vuoden aikana. Hinnat varmaan nousee kysynnän mukaan?
Kainuun alueelle olisi ajatus. Plussaa edulliset tontit. Ja kiitos näkemyksestä, eli lauotaan kun paikka aukeaa :)Puutavaran hinta eli erittäin voimakkaasti huhtikuu 2021- Syyskuu 2021 välissä. Hinnat normalisoitui kuitenkin loppuvuodesta. Tämä nykyinen hintataso pysynee kevääseen ja pientä nousua on itse rakentamisessa edelleen odotettavissa. Nousu oli toki raju, mutta koko alalla hinnat pysyneet ennen viimekevättä liian kauan paikallaan.
Mihin päin Suomea olet rakentamassa ?
Valesokkelitaloista kokemuksia?
Meillä olisi uuden asunnon hankinta edessä ja yksi mielenkiintoinen kasarin puolivälin rivari kiikarissa. Muuten kaikki jees, mutta nuo valesokkeliratkaisut aina saavat kellot soimann. Asuntoon on kymmenen vuotta sitten tehty sokkelin ohjauspuuhun saakka menevä kuntotutkimus, missä mitään hälyttävää ei ollut - kosteusarvot normaalit ja ohjauspuussa ei merkkejä mikrobeista jne. Salaojat ovat rakennusaikaiset ja sadevesijärjestelmiä ei ole. Sadevedet menevät pitkiä maanpintaisia kouruja myöten loitommalle talosta.
Kannattaako unohtaa kohde saman tien?
Joo näinhän menisi, mutta harmillisesti kaivon reunat ovat korkeammalla kuin itse rännin suu. Vaikea selittää, mutta hankala ohjata tuosta vesiä muualle. Eli vaatinee jesaria sekä macgyverratkaisuja, että veden saa ohjattua sivuun. Harmillista.@Tadu Joskus isovanhempien talossa ohjattiin vesi väliaikaisesti ohi rännikaivon ja sitten lämpimällä vedellä ja jollain jääsulalla sulatettin. Sitten kun rännikaivo aukesi niin ei se ihan heti uudelleen jäätynyt ja muistelisin, että siellä se "jumi" oli heti siinä ensimmäisessä mutkassa kaivon jälkeen. Olisko sitten vielä laitettu joku ritilikkö tms. "estämään" tai hidastamaan lumisohjon suoraa pääsyä kaivoon ja pakkautumista sinne (samalla esti vähän muutenkin roskien pääsyä).
Öhöm, voisiko ajatella, että jos et ole kuullut lumen aiheuttamista onnettomuuksista vaan lumen rikkomista katoista/esteistä, niin ne paskastikin asennetut esteet ovat ehkä jonkun onnettomuuden ehkäisseet? Google "lunta putosi katolta" tms voi illuusion rikkoa kyllä.Tarkoitus oli kirjoittaa tyhmien kysymysten ketjuun, mutta kun tämä nyt oli noussut pintaan niin kai tännekin voi tyhmän kysymyksen heittää.
Mikä kattojen lumiesteiden perimmäinen tarkoitus on:
a) estää lumien putoaminen kenenkään niskaan?
b) rikkoa ja repiä katto?
c) jokin muu, mikä?
Uusin katon muutama vuosi sitten, enkä laittanut lumiesteitä. Useampi kaveri, tuttu valitellut , että katot hajoaa/repeilee, koska lumiesteet. En vähään aikaan eli koskaan kuullut onnettomuuksista, jotka lumiesteet olisivat estäneet.
