Talonrakennus- ja remonttiketju

[MacRef]

Ei välttämättä ole karmit vinossa. Tsekkaa ennen kuin alat karmeja säätämään, että onko saranoissa säätömahdollisuutta ylös- tai alaspäin.

t. nimim. Itsellä oli sama ongelma joku aika sitten.

 

[septi]

Omakotitalon laajennuksen suunnittelu ja lupaprosessi etenee ja kohta pitäisi päättää lämmitysratkaisu, se onkin osoittautunut vaikeaksi.

Vanha osa, rakennettu 70-luvulla, n. 100m2 lämpeää sähköpatterein ja ilmanvaihto on painovoimainen. Lisää on tulossa n. 100m2 asuinpinta-alaa (ml. kaikki talon märkätilat ja keittiö) sekä kylmä 60m2 autotalli.

Ilmiselvänä valintana olen pitänyt ilmavesipumppua, mutta nyt olen alkanut miettiä onko siinäkään investoinnissa järkeä, kun vanhaan osaan ei ole halukkuutta asentaa vesikiertoista lämmitystä ja uuteen, nykyaikaisesti eristettyyn osaan on joka tapauksessa tulossa varaava takka, joka tullee olemaan kovalla käytöllä, joten maksaakohan tuollainen n. kymppitonnin investointi itseään ikinä takaisin näistä lähtökohdista(?) Hyötyä tulee tietysti myös ko. laitteiden avusta käyttöveden lämmityksessä, mutta siinäkin tarvitaan sähkövastusta.

Vaihtoehdot siis ovat oikeastaan (vain uuden osan n. 100m2 lämmitykseen varaavan takan lisäksi):
- ilmavesipumppu sähkövastuksin
- poistoilmalämpöpumppu (selviää myöhemmin vaatiiko kunta laajennusosaan koneellisen ilmanvaihdon asentamista, jos ei niin tämä on poissuljettu)
- suora sähkölämmitys (lattialämmitys+vesi)
- suora sähkö + aurinkopaneelit (etenkin kesällä säästänee hyvin käyttöveden lämmityskustannuksia)
- takan kautta lattialämmitys (tämä järjestelmä on itselleni täysin vieras)

Kenelläkään kokemuksia/mielipiteitä em. lämmitysmuotojen asennus- ja käyttökustannuksista tällaisessa tilanteessa tai lämmityksen toteutuksesta laajennuksessa?

 

[Veijari]

Lähtisin ehkä sinuna selvittämään hybridi mallista ratkaisua, kuten VILPin, aurinkokeräimien ja vesikiertotakan yhdistelmää.

 

[MPN]

Ilmiselvänä valintana olen pitänyt ilmavesipumppua, mutta nyt olen alkanut miettiä onko siinäkään investoinnissa järkeä, kun vanhaan osaan ei ole halukkuutta asentaa vesikiertoista lämmitystä ja uuteen, nykyaikaisesti eristettyyn osaan on joka tapauksessa tulossa varaava takka, joka tullee olemaan kovalla käytöllä, joten maksaakohan tuollainen n. kymppitonnin investointi itseään ikinä takaisin näistä lähtökohdista(?) Hyötyä tulee tietysti myös ko. laitteiden avusta käyttöveden lämmityksessä, mutta siinäkin tarvitaan sähkövastusta.

Noita järkeviä VILPejä saa jo kolmella tonnilla, asennettuna hinta pitäisi jäädä kevyesti alle 5 000€. Sitten tarvitaan vain tuttu putkimies kenellä on kylmäaineluvat (en tarkoita että tehdään ilman kuittia, vaan sitä että yleensä kylmäainemiehet eivät halua muiden ostamia laitteita asentaa). Nuo "avaimet käteen" 10-15k€ on mielestäni aika rankkaa kusetusta, toki riippuen tilanteesta. Mutta yhdelle tutulle maksoi Virosta pumppu karvan alle 3k€ ja hänellä oli lähipiirissään sopiva asentaja. Toki liittäminen tapahtui vanhaan kattilaan, mutta osineen päivineen maksoi nelisen tonnia.

Vaihtoehdot siis ovat oikeastaan (vain uuden osan n. 100m2 lämmitykseen varaavan takan lisäksi):
- ilmavesipumppu sähkövastuksin

Tuosta tuli jo yllä. Mutta saako tuota hyödynnettyä nykyiseen (käyttövesi)varaajaan vai tarviiko ostaa uusi? Ja jos tuo pumppu hoitaa pelkkää laajennuksen lattialämmitystä, niin katkokäyntiä saattaa esiintyä paljon. Jonkunlainen varaaja auttaisi asiaa.

- poistoilmalämpöpumppu (selviää myöhemmin vaatiiko kunta laajennusosaan koneellisen ilmanvaihdon asentamista, jos ei niin tämä on poissuljettu)

Noissa taitaa usein olla pieni varaaja sisäänrakennettu, joka vähän helpottaisi koko hommaa.

- suora sähkölämmitys (lattialämmitys+vesi)

Jos kyseessä on lämmityskaapelit (eli ei vesikiertoiset), niin sitten ei tarvita varaajaa tai mitään.

- suora sähkö + aurinkopaneelit (etenkin kesällä säästänee hyvin käyttöveden lämmityskustannuksia)

Aurinkopaneelit ovat kyllä yleisesti aika kalliit, ellei itse asentele, niin ei kauhean helposti tule järkeväksi (rahallisesti). Toki tiedän muutaman kenelle tuo oli järkevä ratkaisu. Ja aurinkosähkö on ilmeisesti kalliimpi rakentaa, mutta aurinkolämpö taas vaatisi varaajan.

- takan kautta lattialämmitys (tämä järjestelmä on itselleni täysin vieras)

Vaatii varaajan ja käytännössä suhteellisen ison varaajan, ettei heti lähde kiehumaan. Hintaakin tulee äkkiä.

Yksi helpoimmista ja lähtö- sekä käyttökustannuksiltaan edullisesta ratkaisusta on varaaja takka + ILP. Monessa ratkaisussa tarvitset (tai sanotaan että siitä on hyötyä usein) kuitenkin varaajan, jos vesikiertoista järjestelmää ajattelet. PILP:n suosio perustuu käsittääkseni siihen että tuo tekee vähän kaikkea, mutta ei oikein loista missään. Eli helppo ratkaisu, jolla saa monta kärpästä yhdellä iskulla, mutta parempia ratkaisua löytyisi.

Jos itse pitäisi päättää (tuntematta tilannetta tuota tarkemmin) oma valinta olisi joko varaava takka + ILP tai sitten joku 300-500l varaaja (käyttövesikierukoilla + sähkövastuksella) ja VILP + pieni tulistusvaraaja käyttövedelle.

 

[Minor]

Näyttäisi lupaavasti siltä, että patterikierron kiertovesipumppu on hajalla. Laitteellahan nyt on ikää vähintään 10 vuotta, koska tuo sama pumppu tuli talon mukana. Pumppu kyllä hurisee, eli sähköä tulee. Patterit on kylmänä, on ilmattu, kaikki putkiston sulkuventtiilit plus patterien venttiilit on auki mutta mitään ei tapahdu. Korvakuuloltakin kuulostaisi, että putkistossa ei virtaa vesi. Kai tuota on joku ammattimies/henkilö pyydettävä katsomaan ja tarvittaessa uutta pumppua tilalle. Nopea hintakatsaus näyttäisi, että 400-600 euron haarukasta löytyisi pumppu, plus työt päälle. Onko kokemuksia, miten massiivinen vaihtourakka tuo olisi?

Onneksi varaavalla takalla ja parin huoneen lattialämmityksellä saa pidettyä kämpän asumislämpöisenä hetken aikaa.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Nopea hintakatsaus näyttäisi, että 400-600 euron haarukasta löytyisi pumppu, plus työt päälle. Onko kokemuksia, miten massiivinen vaihtourakka tuo olisi?

Aikas tyyris pumppu sulla. Kannattaa kysellä paikallisista putkifirmoista, sillä yleensä kiertovesipumpun hinta töineen on jotain parin sadan egen luokkaa.

 

[Fordél]

Osaako joku sanoa, että onko sähkö- ja antennipistokkeen siirto vaikea ja kallis operaatio? Pitäisi siirtää kipsilevyseinässä noin 30 cm sivulle.

 

[Rommeli]

Osaako joku sanoa, että onko sähkö- ja antennipistokkeen siirto vaikea ja kallis operaatio? Pitäisi siirtää kipsilevyseinässä noin 30 cm sivulle.

Tuo riippuu vähän siitä, missä kohdassa koolingit menevät. Eli jos uusi paikka osuu vanhan kanssa samaan koolausväliin, on tuo pääsääntöisesti helppo ja nopea homma.

 

[Fordél]

Tuo riippuu vähän siitä, missä kohdassa koolingit menevät. Eli jos uusi paikka osuu vanhan kanssa samaan koolausväliin, on tuo pääsääntöisesti helppo ja nopea homma.

Kiitos vastauksesta. Sen mitä seinää koputtelin niin menisi ilmeisesti seuraavaan koolausväliin.

 

[Le Banner]

Kai tuota on joku ammattimies/henkilö pyydettävä katsomaan ja tarvittaessa uutta pumppua tilalle. Nopea hintakatsaus näyttäisi, että 400-600 euron haarukasta löytyisi pumppu, plus työt päälle. Onko kokemuksia, miten massiivinen vaihtourakka tuo olisi?
.

Itse vaihdatin muutama vuosi sitten ja pumpun hinta taisi olla jotain 150e ja vartissa äijä sen vaihtoi. Teki tosin pari muutakin huoltojuttua, mutta ei kallis investointi ollenkaan.

 

[Pekko Pelikaani]

Itse vaihdatin muutama vuosi sitten ja pumpun hinta taisi olla jotain 150e ja vartissa äijä sen vaihtoi. Teki tosin pari muutakin huoltojuttua, mutta ei kallis investointi ollenkaan.

Joo tuo kuulostaa ihan käyvältä hinnlta ja muistelen että aikaan samoihin hintoihin homma tehtiin meilläkin. Mutta tuo 400-600 ekee pelkästä pumpusta on melkoinen ryöstöhinta

 

[Fordél]

Koolausjako lienee k600. Eli nurkasta lähtien rangat 60 sentin välein.

Jep, jotain sellaista taitaa olla.

 

[Jeffrey]

Viime jouluna ostin 30-luvulla rakennetun huoneiston jonka remontin kokonaan. Uusien naapurien muutettua seinänaapuriin tuosta eniten työstetystä seinästä on alkanut kuulumaan melko selkeästi läpi. Näin jälkikäteen mietittynä tuon seinän pinnassa varisseen kevytbetonin olisi voinut korvata jollain muulla, mutta sepäs on nyt myöhäistä.

Oletan kuitenkin, että suurin ääni kantautuu poistoilmaventtiilin kautta. Näihin on markkinoilla erilaisia äänenvaimentimia. Nyt kysyisinkin onko Jatkoaikalaisilla kokemusta näiden käytöstä ja toimivuudesta?

 

[Bob Rambo]

Oletan kuitenkin, että suurin ääni kantautuu poistoilmaventtiilin kautta. Näihin on markkinoilla erilaisia äänenvaimentimia. Nyt kysyisinkin onko Jatkoaikalaisilla kokemusta näiden käytöstä ja toimivuudesta?

Venttiiliksi Fläktin KSO-V + siihen se DBL-äänenvaimennin kaveriksi. Tuolla yhdistelmällä olen onnistuneesti tappanut kanavaäänet muutaman asiakkaan asunnoista. Tämä on kuitenkin karvalakkiratkaisu. Parempi tapa olisi kunnollinen kanavaäänenvaimennin, mutta se ei liene mahdollinen tapauksessasi,

Muista myös, että venttiilien ilmamäärät tulisi olla oikein säädetty koko järjestelmässä. Millainen tuo nykyinen venttiili on?

 

[Jeffrey]

Venttiiliksi Fläktin KSO-V + siihen se DBL-äänenvaimennin kaveriksi. Tuolla yhdistelmällä olen onnistuneesti tappanut kanavaäänet muutaman asiakkaan asunnoista. Tämä on kuitenkin karvalakkiratkaisu. Parempi tapa olisi kunnollinen kanavaäänenvaimennin, mutta se ei liene mahdollinen tapauksessasi,

Muista myös, että venttiilien ilmamäärät tulisi olla oikein säädetty koko järjestelmässä. Millainen tuo nykyinen venttiili on?

Vaikuttaakos nuo ilmamäärät mihin kaikkeen? Kyseessä vanha huoneisto jossa läpivientejä availtu ja suljettu vähän vuosikymmenten mukaan. Ja voin kyllä varmasti sanoa, että ilmamäärät ovat miten sattuu.

Nykyinen venttiili on ihan tollainen rkt160 venttiili. Tietysti huoli on se, jos ääni ei kulkeudukaan tuota kautta, mutta olen kyllä valmis tuota kokeilemaan ja jos vaimentaa edes osan niin voisi naapurikämpän omistajalle ehdottaa samanlaista toimenpidettä josko sillä saisi ns. tuplavaikutuksen?

Mitä tuollainen kanavaäänenvaimennin vaatisi?

Ja aivan valtaisa kiitos avustamisesta tässä!

 

[Myyrä]

Pitäisi irrottaa keittiön välitilan laatat gyprocista. Ajattelin sahata levyineen päivineen reunoilta irti. Väliseinistä helpohko homma (kai?), mutta mites onnistuisi näppärimmin ulkoseinää vasten? Kun siellä on heti gyprocia vastassa muovi, eikä huvittaisi sitäkin rikkoa siinä?

 

[Myyrä]

Ihmettelen jos sen gyprocin saat rikkomatta jostakin sitä muovia. Helpoin tapa, jos noin meinaat poistaa tuon laatoituksen, on ottaa käsisirkkeli ja säätää terä hivenen alle tuon gyprocin paksuuden. Loppu sitten varovasti kunnon mattoveitsellä, niin jää vahingot minimiin. Kannattaa muistaa että siellä sisäpuolella menee todennänköisimmin sähköpiuhaa, joten riskiä tuohon hommaan tuolla tyylillä sisältyy.
Itse kyllä irrottelisin laatat erikseen, poistaisin risan gyprocin ja levyttäisin uudelleen. Meinaatko muuten laittaa uuden laatoituksen vai muun ratkaisun tuohon välitilaan?

Joo, joku tuollainen oli ideana. Täytyy kokeilla ja katsoa kuin käy.

Osaan kohdasta tulee uutta laattaa, osaan ei mitään (maalia).

Laattoja voi tietty poistaa erikseenkin, mutta joka kohtaan jää laastia tai sitten gyproc rikki, joten jotain täytyy kuitenkin tehdä. Ei kiinnostaisi kuitenkaan alkaa purkamaan ja levyttämään ihan koko keittiötä uudestaan, niin ajattelin kokeilla tällaista ratkaisua.

Varmaan muovi jostain kohtaa vähän rikkoutuu, mutta toivottavasti ei nyt ihan joka kohdasta...

 

[Myyrä]

Jos saa jotain suositella, niin noihin välitiloihin myydään akryyli- tai lasilevyjä, mitkä on yksinkertaisia asentaa. Pohjilla ei ole mitään väliä, kunhan takana on joku tuki. Noita myydään määrämittaan leikattuna ja värejä/ kuvioita on kymmenittäin. Löytyy myös kirkkaana jos haluaa tapetin tms.alle. Asennus on tosiaa nosto paikoilleen ja siliconia saumoihin, itselläni meni pikkukeittiön laittoon reilu tunti. Toki kulmia oli vain yksi, mutta on myös helppo poistaa jos väri rupeaa tympimään. Nuo kestää pesua ja lämpöäkin melko hyvin, toisin kuin maali. Suosittelen kuitenkin, ettet ota tuohon sitä laminaattia, koska kesto ei ole lähellekään samaa luokkaa(kulutus, pesu).
Netin kautta löytyy firmoja joista noita saa, hakuna voi vaikka käyttää "välitila akryyli".

Njoo, kävisi mulle, muttei eukolle. Joten laatta tulee ja pohjan pitää siten olla tasainen. Ja jossain kohtaa siis laatta lähtee pois eikä tule mitään tilalle. Joten ei tässä hirveästi pääse oikomaan pohjatöiden kanssa.

 

[Schwein]

@Myyrä
En tiedä onko tästä apua, mutta kerron kuitenkin. Tein kesällä täyden keittiöremontin. Taltalla ja vasaralla naputtemin toiselta seinältä laatan ympäriltä gyprocin paskaksi. Sillä tavalla lähti melko nätteinä levyinä laatoitukset.

Toisella puolella tuo olisi ollut hankalampi homma (vaikkei olekaan ulkoseinä vastassa), joten päädyin laatoittamaan vanhan päälle. Hankasin hankausnesteellä ja sienellä, eli tein ihan vaan peruspesun. Ei mitään tartunta-aineita yms. Saneerauslaastilla uudet laatat kiinni. Hyvin ovat pysyneet.

 

[tomageeni]

Pitäisi irrottaa keittiön välitilan laatat gyprocista. Ajattelin sahata levyineen päivineen reunoilta irti. Väliseinistä helpohko homma (kai?), mutta mites onnistuisi näppärimmin ulkoseinää vasten? Kun siellä on heti gyprocia vastassa muovi, eikä huvittaisi sitäkin rikkoa siinä?

Onko siis välittömästi gyprocin takan muovi? Käsittääkseni ainakin nykymallilla puurunkoisessa talossa muovin päälle (sisäpuolelle) tulee vielä koolaus johon gyprocci ruuvataan kiinni. Eli jos vedät gyprocin läpi mattoveitsellä, siitä on vielä 50mm matkaa muoviin, jos on rakennettu tällä tekniikalla.

En ole asiantuntija, mutta maalaisjärjellä tuntuisi hassulta että gyproc on kiinnitetty runkoon muovin läpi, kun siihen gyprocciin pitää ampua ties kuinka paljon ruuveja per levy.

 

[Peltinen]

Onko siis välittömästi gyprocin takan muovi? Käsittääkseni ainakin nykymallilla puurunkoisessa talossa muovin päälle (sisäpuolelle) tulee vielä koolaus johon gyprocci ruuvataan kiinni. Eli jos vedät gyprocin läpi mattoveitsellä, siitä on vielä 50mm matkaa muoviin, jos on rakennettu tällä tekniikalla.

Tuo on ns. Kastelli-rakenne, eli aikanaan Kastelli-talojen kehittämä seinärakenne, jossa on 50 mm vaakakoolaus runkotolppien sisäpuolella. Jos talolla on ikää 15+ vuotta niin se löytyy käytännössä vain Kastellista, mutta en sitten tiedä kuinka laajalti se on nykyään otettu käyttöön. Se on erinomainen ratkaisu nimenomaan siksi, että höyrynsulku / ilmansulku pysyy ehjänä.

 

[Aces High]

Vaikuttaakos nuo ilmamäärät mihin kaikkeen? Kyseessä vanha huoneisto jossa läpivientejä availtu ja suljettu vähän vuosikymmenten mukaan. Ja voin kyllä varmasti sanoa, että ilmamäärät ovat miten sattuu.

Nykyinen venttiili on ihan tollainen rkt160 venttiili. Tietysti huoli on se, jos ääni ei kulkeudukaan tuota kautta, mutta olen kyllä valmis tuota kokeilemaan ja jos vaimentaa edes osan niin voisi naapurikämpän omistajalle ehdottaa samanlaista toimenpidettä josko sillä saisi ns. tuplavaikutuksen?

Mitä tuollainen kanavaäänenvaimennin vaatisi?

Ja aivan valtaisa kiitos avustamisesta tässä!

@Bob Rambo :lta pätevä konsti. Tässä toinen vinkki, näppärä asentaa.

Kanavaan jos vaimennusta alat asentaa, joudut pätkäisemään kanavasta pätkän pois ja laittamaan tilalle esim. tällaisen. Useimmiten suht’ vittumainen urakka noin jälkikäteen...

linkin Lindabin ja talotuotteen www-sivuille

 

[Myyrä]

Ihmettelen jos sen gyprocin saat rikkomatta jostakin sitä muovia. Helpoin tapa, jos noin meinaat poistaa tuon laatoituksen, on ottaa käsisirkkeli ja säätää terä hivenen alle tuon gyprocin paksuuden. Loppu sitten varovasti kunnon mattoveitsellä, niin jää vahingot minimiin. Kannattaa muistaa että siellä sisäpuolella menee todennänköisimmin sähköpiuhaa, joten riskiä tuohon hommaan tuolla tyylillä sisältyy.
Itse kyllä irrottelisin laatat erikseen, poistaisin risan gyprocin ja levyttäisin uudelleen. Meinaatko muuten laittaa uuden laatoituksen vai muun ratkaisun tuohon välitilaan?

Homma tehty. Eli käsisirkkelillä vedin, about millin vajaa koko mitan läpi. Sitten toisesta päästä kunnon ote ja veto, ja levy lähtikin käytännössä kokonaisena. molempia reunoja piti luonnolisesti vielä vähän repimällä tasoitella.

Jälki ja nopeus oli kyllä sata kertaa parempaa mitä kuvittelin. Muovinkin rikoin vaan kahdesta kohtaa, mutta ne ei liittynyt tohon sahaamiseen vaan muuhun yleiseen huolimattomuuteen. Ainoa negatiivinen yllätys tuli pölyn määrästä. Vaikka olin varautunut isoon määrään, niin sitä tuli kyllä tuhottomasti.

Nyt kun katsoo tota tulevan sauman määrää, niin hiipii ajatus, että olisi kyllä voinut käytännössä samalla vaivalla poistaa kaikki levyt kokonaan ja levyttä uusiksi. Tai no, kyllä tämä paikkaaminen vähän nopemmin varmaan tulee sujumaan. Mutta jos olisi vähääkään suurempia ongelmia ollut, niin olisi kyllä ollut parempi laittaa vaan kaikki uusiksi.

 

[Bob Rambo]

@Bob Rambo :lta pätevä konsti. Tässä toinen vinkki, näppärä asentaa.

Kanavaan jos vaimennusta alat asentaa, joudut pätkäisemään kanavasta pätkän pois ja laittamaan tilalle esim. tällaisen. Useimmiten suht’ vittumainen urakka noin jälkikäteen...

linkin Lindabin ja talotuotteen www-sivuille

@Jeffrey:n kämppä vielä venttiilistä päätellen painovoimaisella ilmanvaihdolla. Voi toki olla koneellinen poistokin jälkikäteen asennettuna. Painovoimaiseen noita "oikeita" vaimentimia ei tule asentaa, se DBL-palikka saattaa olla ainoa kokeilun arvoinen vaihtoehto.

Onko taloyhtiö tehnyt noille kanaville/järjestelmille mitään keskitettyä tasapainotusta tai säätöä?

 

[Jeffrey]

@Jeffrey:n kämppä vielä venttiilistä päätellen painovoimaisella ilmanvaihdolla. Voi toki olla koneellinen poistokin jälkikäteen asennettuna. Painovoimaiseen noita "oikeita" vaimentimia ei tule asentaa, se DBL-palikka saattaa olla ainoa kokeilun arvoinen vaihtoehto.

Onko taloyhtiö tehnyt noille kanaville/järjestelmille mitään keskitettyä tasapainotusta tai säätöä?

Pitää kokeilla tuota DBL pakettia. Jos seinän läpi äänet tulee niin sille sitten ei vissiin mitään voi.

Pitää kysellä isännöitsijältä tuota kanavien säätämistä. Kuten todettu hankin tuon asunnon melko vasta ja remontoin kokonaan joten kanavat oli ainakin omassa huoneistossa tuon ajan miten sattuu.

Jotenkin nuo äänet alkanut vasta viime aikoina enemmän häiritsemään. Liekkö sitten itse herkistynyt asialle vaiko naapuri alkanut enemmän viettämään aikaa tuossa minun seinää vasten olevassa huoneessa.

Tietysti lopulta 30-lukulainen kämppä niin niitä ääniä nyt vain on. Parantaa tilannetta siten miten pystyy ja lopulta sopeutuu.