Talonrakennus- ja remonttiketju

[Peltinen]

Yleistykset on huonoja mihinkään suuntaan, mutta nykyaikaisten työmenetelmien, raaka- ja tarveaineiden, koneiden ja laitteiden haldaaminen, rakennusvirheiden ja lainsäädännön tunteminen, talotekniikan ja toimivien ratkaisujen ymmärtäminen on melkoin nen savotta, ja vie aikansa.

Joo tiedon saaminen on tärkeää. Parasta on, jos on muutama puhelinnumero johon voi kilauttaa kun menee sormi suuhun tai jokin arveluttaa. Mieluummin enemmän kuin yksi, kun näitä mielipiteitä on ammattilaisillakin monenlaisia ja jotkut ihan puuta heinää. Eräskin väitti, että lattialämpöputkien sijoittumisella valussa ei ole niin väliä, kun kuulemma "lämpö nousee kumminkin ylöspäin". Nykyään toki googlekin varmaan auttaa, samoin kuin nämä rakentaja.fi tyyliset palvelut.

Oman työn osalta pitää ymmärtää olla tosiaan kriittinen. Itse teetin mm. kattopaneloinnin ihan siksi, että kahdelta ammattimieheltä kunnon telineillä se sujui muutamassa päivässä. Olisi sen toki voinut yhtä hyvin tehdä itsekin A-tikkailta (tai vuokrata telinettä viikkokaupalla), mutta siinä olisi pitänyt olla käytännössä koko ajan kahdet kädet ja aikaa olisi kulunut huolella. Oleskelutilojen laatoituksen teetin taas siksi, että epäilin itse tehdyn lopputulosta ja epäonnistuneen laatoituksen korjaaminen olisi ollut tolkuttoman kallis juttu säästöön verrattuna.

Onnittelut kumminkin loppuun viemästäsi urakasta. Ei puhuta ihan mitättömästä satsauksesta. Itse en ole taloa rakennuttanut, mutta yhden saneerauttanut aika perusteellisesti, vanhaa jäi ulkoseinät ja kattotuolista osa. Ja porraskivi. :)

Melkein väittäisin, että kokonaan uuden rakentaminen olisi ollut helpompaa, halvempaa ja nopeampaa. Toki vanhan purkamisessa olisi ollut oma riesansa ja monesti rakennuslupaakaan ei heltiäisi.

 

[Lätty-ylämummo]

@Lätty-ylämummo , tuo kaksi astianpesukonetta on hyvä pointti ja yksi itseäni fiksumpi kaveri oli tehnyt sen niin että hänellä oli kaksi normaalia kapeampaa mallia (45cm leveää?) vierekkäin. Näin "ei kokeilleen" silmiin näytti aika fiksulta kun eivät vie ihan niin paljoa tilaa ja kaverin mukaan (helppo uskoa) jos ja kun joskus tulee enemmän astioita niin silloin voi pyörittää molempia samaan aikaan.
Se kannattaa kanssa arvioida mitä rakennusbudjetilla saa markkinoilta, mutta joskus vaan ei mitään ole oikein tarjolla halutusta paikasta vaikka kyseessä olisikin kasvukeskusten ulkopuolinen sijainti. Liikaa ei kannata miettiä mitä joskus myytäessä asunnosta saa koska jossain joutuu kuitenkin asumaan mutta kannattaa hetki miettiä missä on ajatellut olevansa 15 vuoden kuluttua. Me mietimme jossain kohtaa siirtymistä Helsingista kehyskuntiin/kaupunkeihin ajatuksella että tullaan takaisin kun lapset kasvaa mutta kun vähän katsoi asuntojen hintojen kehitystä niin lopputulema oli että 10 vuoden kuluttua ei olisi varaa ostaa silloista Helsingin asuntoa takaisin rahoilla mitä kehyskunnassa olevasta asunnosta saisi...

Meillä on isot koneet. Idea oli, että toinen kone ladataan aivan täyteen tavaraa. Sinne mahtui kahden kuivauskaapin astiat, ja nyt on ikkuna niiden kaappien paikalla. Astioita ei periaatteessa oteta koneesta kuin käyttöön. Kun joku tietty lautanen tai kuppi alkaa loppua puhtaiden puolelta, niin likaisten kone käymään. Jääkaappimagneetilla viestitään sitä, että kumpaan laitetaan likaiset. Puhtaita käyttämättömiä astioitakin pestään useamminkin turhaa, mutta eipä nuo kulu. Isoin homma oli 'astianpesuhysteerikko' kumppanini saada hyväksymään ajatus, mutta kun arki alkoikin rullaamaan, aikaa ei mennyt koneen tyhjentelyyn, ja viimeisenä uuden ikkunan tuoma avaruus ja valo keittiöön on mielestäni minun tulkinnallani saanut hänetkin myönteiseksi järjestelylle. Mutta voi helvetti mikä homma kovapäisen muijan kanssa tossakin oli... Itse en ottaisi pienempiä koneita edes kahden hengen talouteen.

 

[Lätty-ylämummo]

Joo tiedon saaminen on tärkeää. Parasta on, jos on muutama puhelinnumero johon voi kilauttaa kun menee sormi suuhun tai jokin arveluttaa. Mieluummin enemmän kuin yksi, kun näitä mielipiteitä on ammattilaisillakin monenlaisia ja jotkut ihan puuta heinää. Eräskin väitti, että lattialämpöputkien sijoittumisella valussa ei ole niin väliä, kun kuulemma "lämpö nousee kumminkin ylöspäin". Nykyään toki googlekin varmaan auttaa, samoin kuin nämä rakentaja.fi tyyliset palvelut.

Oman työn osalta pitää ymmärtää olla tosiaan kriittinen. Itse teetin mm. kattopaneloinnin ihan siksi, että kahdelta ammattimieheltä kunnon telineillä se sujui muutamassa päivässä. Olisi sen toki voinut yhtä hyvin tehdä itsekin A-tikkailta (tai vuokrata telinettä viikkokaupalla), mutta siinä olisi pitänyt olla käytännössä koko ajan kahdet kädet ja aikaa olisi kulunut huolella. Oleskelutilojen laatoituksen teetin taas siksi, että epäilin itse tehdyn lopputulosta ja epäonnistuneen laatoituksen korjaaminen olisi ollut tolkuttoman kallis juttu säästöön verrattuna.



Melkein väittäisin, että kokonaan uuden rakentaminen olisi ollut helpompaa, halvempaa ja nopeampaa. Toki vanhan purkamisessa olisi ollut oma riesansa ja monesti rakennuslupaakaan ei heltiäisi.

Tässä projektissa oli ensisilmäyksellä selvää, että uuden rakennuksen olisi saanut halvemmalla. Mutta oikeaa täystiilirunkoa ei. Ja oikealla täystiilirungolla tarkoitan eristämätöntä kolmella ilmaraolla muurattua rakennetta. Jossain vaiheessa oli mielessä selvittää, että mitä 52jm muurauttaminen tänä päivänä maksaisi, mutta tekemättä on jäänyt osin siksi, että tässä tapauksessa julkisivu oli suojeltu. Ikkunoissa päästiin kompromissiin, ja ruutujako tehtiin peiterimoituksella. Peltikattoa ei saatu vaihtaa tiilikattoon, mutta onneksi toiselta puolelta maata löytyi vanhan kansan veljespari, jotka jaksoivat tehdä katon vanhoilla työtavoilla. Hinnasta en sano mitään...

 

[Veijari]

@Lätty-ylämummo , tuo kaksi astianpesukonetta on hyvä pointti ja yksi itseäni fiksumpi kaveri oli tehnyt sen niin että hänellä oli kaksi normaalia kapeampaa mallia (45cm leveää?) vierekkäin. Näin "ei kokeilleen" silmiin näytti aika fiksulta kun eivät vie ihan niin paljoa tilaa ja kaverin mukaan (helppo uskoa) jos ja kun joskus tulee enemmän astioita niin silloin voi pyörittää molempia samaan aikaan.

Itsellä kokemusta 45cm astianpesukoneesta (appiukon mökillä). Neljä henkeä kun syö ruuat ja juo kahvit päälle niin nuo kaikki astiat ei enää mahdu koneeseen yhdellä kertaa. Eli ei tarvitse olla edes iso poppoo kun tuollainen 45cm apk käy pieneksi.

 

[Tadu]

Meillä on isot koneet. Idea oli, että toinen kone ladataan aivan täyteen tavaraa. Sinne mahtui kahden kuivauskaapin astiat, ja nyt on ikkuna niiden kaappien paikalla. Astioita ei periaatteessa oteta koneesta kuin käyttöön. Kun joku tietty lautanen tai kuppi alkaa loppua puhtaiden puolelta, niin likaisten kone käymään. Jääkaappimagneetilla viestitään sitä, että kumpaan laitetaan likaiset. Puhtaita käyttämättömiä astioitakin pestään useamminkin turhaa, mutta eipä nuo kulu. Isoin homma oli 'astianpesuhysteerikko' kumppanini saada hyväksymään ajatus, mutta kun arki alkoikin rullaamaan, aikaa ei mennyt koneen tyhjentelyyn, ja viimeisenä uuden ikkunan tuoma avaruus ja valo keittiöön on mielestäni minun tulkinnallani saanut hänetkin myönteiseksi järjestelylle. Mutta voi helvetti mikä homma kovapäisen muijan kanssa tossakin oli... Itse en ottaisi pienempiä koneita edes kahden hengen talouteen.

Kaksi astianpesukonetta kuulostaa ihan järkevältä kyllä. Itseäni ihmetyttää kun joissain omakotitaloissa on kaksi uunia. Ovatko sitten jotain lestatalouksia, joissa on 15 suuta ruokittavana?

Onneksi ei tarvinnut ryhtyä rakennuttamispuuhiin vaikka vaimo halusi. Löytyi tuttavalta lähes täydellinen 2 vuotta vanha omakotitalo, joka sitten ostettiin sopuhintaan ennen kuin kerkesivät laittamaan julkiseen myyntiin. Vielä kun nykyinen rivari menisi kaupaksi, niin pääsisi muuttamaan.

 

[iibor]

Onko kenelläkään kokemusta talopakettien rakentamisesta/hankkimisesta? Mielelläni kuulisin kokemuksia eri toimijoilta ja mitä ehdottomasti muistaa, tietää jne. Myös kokemukset pankkien kanssa asioinnista (paljonko omaa rahaa jne) otetaan vastaan, jos joku näistä haluaa avautua. Etenkin se kuuluisa loppuhinta kiinnostaa, jos nyrkkisääntönä on että talopaketti on kolmasosa hinnasta.

Tilanne siis se, että nykyinen kt-kolmio käy liian pieneksi ja mennee myyntiin vuoden sisällä. Ajatus oman rakentamisesta vahvistuu kun katsoo talotarjontaa, joka on heikkoa.

Olen joskus kuullut nyrkkisäännön, että talon rakentaminen maksaa noin 2000-2200e/m2 + tontti (esimerkiksi täällä mainittu: Omakotitalon rakentamiskustannukset 2019).

Onko tämä pitänyt paikkaansa viime aikoina taloja rakentaneiden kohdalla?

 

[Kansankynttilä]

Olen joskus kuullut nyrkkisäännön, että talon rakentaminen maksaa noin 2000-2200e/m2 + tontti (esimerkiksi täällä mainittu: Omakotitalon rakentamiskustannukset 2019).

Onko tämä pitänyt paikkaansa viime aikoina taloja rakentaneiden kohdalla?

Pelkkä omakotitalo oli n.2350€/m2. Jos laskee mukaan kahden auton katoksen ja lämpimän varastotilan niin noin 2500€/m2. Tämä siis täysin muuttovalmiina rakennutettuna.

Edit. Nämä luvut siis huoneistoalan mukaan, näköjään linkissäsi laskettiin eri tavalla. Sen mukaan hintaa tuli katoksen kera 2200€/m2, eli ihan keskiarvon mukaan.

 

[mekabyte]

Onko kenelläkään kokemusta talopakettien rakentamisesta/hankkimisesta? Mielelläni kuulisin kokemuksia eri toimijoilta ja mitä ehdottomasti muistaa, tietää jne. Myös kokemukset pankkien kanssa asioinnista (paljonko omaa rahaa jne) otetaan vastaan, jos joku näistä haluaa avautua. Etenkin se kuuluisa loppuhinta kiinnostaa, jos nyrkkisääntönä on että talopaketti on kolmasosa hinnasta.

Tilanne siis se, että nykyinen kt-kolmio käy liian pieneksi ja mennee myyntiin vuoden sisällä. Ajatus oman rakentamisesta vahvistuu kun katsoo talotarjontaa, joka on heikkoa.

Meillä on juuri menossa projekti. Lattian valu perjantaina, joten aika pitkällä ollaan. Valintana Kastellin 130 City ja autokatos varastolla ja muuttovalmiina molemmat. Tällä hetkellä laskuri näyttää pakettien osalta yhteensä 220 k€ ja ei tule tuosta juuri enää muuttumaan. Materiaalit ja lämmitys vaikuttaa hintaan. Meillä on PILP kun ei kaukolämpöä saanut ja maalämpö ei kannata. Parketit lattioissa ja ja takka toki haluttiin.

Tähän mennessä Kastelliin oikein tyytyväinen. Jukka-talo hinnoitteli itsensä ulos jo samantien ja oikeastaan talon malli ratkaisi erityisesti. Tontti on iso rahareikä, meillä kävi sen kanssa hieman tuuri. Maatyöt on myös iso kysymysmerkki kun maaperä vaikuttaa materiaalimenekkiin, murskeet on yllättävän kalliita. Me saatiin tuttavalta suositus maaurakoitsijasta joka teki tuntihommina ja minä tilasin tarvikkeet. Budjetissa pysyttiin ja homma hoitui vauhdilla ja ammattitaidolla.

Meillä oli hommassa etuna kun ollaan rempattu nykyinen joka nurkalta, niin sitä osasi katella ns tärkeitä asioita(nämä toki kovin yksilöllisiä). Esim me ei haluttu niitä nykytrendin mukaisia lattiaan asti ulottuvia ikkunoita, vaan ns perinteiset. Etuna parempi äänen-ja lämmöneristävyys. voi voi, paljon on asioita, tarvittaessa voi kysellä lisää jos kiinnostaa.

 

[Creed Bratton]

Meillä on PILP kun ei kaukolämpöä saanut ja maalämpö ei kannata.

Mä tätä mietin ennen rakentamista ja päädyttiin maalämpöön. Myin ajatusta itselleni sillä, että maalämmön korkeampi hinta nostaa samalla talon arvoa ja sillä oletuksella, että sähkönhinta tulee jatkossakin nousemaan. En sitten tiedä tuleeko tuon 8000 euron hintaeron arvosta sähköä säästettyä.

 

[mekabyte]

Mä tätä mietin ennen rakentamista ja päädyttiin maalämpöön. Myin ajatusta itselleni sillä, että maalämmön korkeampi hinta nostaa samalla talon arvoa ja sillä oletuksella, että sähkönhinta tulee jatkossakin nousemaan. En sitten tiedä tuleeko tuon 8000 euron hintaeron arvosta sähköä säästettyä.

Meillä oli hiekkaperäinen maapohja, joten maalämpö olisi tullut turhan kalliiksi etenkin lämmitettävät neliöt huomioiden. Sijoitusmielessä suora sähkö olis ollut halvinta rakentaa, mutta sen verran ajattelin tulevaisuutta, että kun on vesikieroinen lämmitys, niin sen lämmönlähteen voi sitten joskus vaihtaa vaikka kaukolämpöön jos se tulee saataville tai aurinkokeräimiin yms.
Käytännössähän PILP on sähkölämmitys lämpöpumpulla avustettuna, eli en ihan usko niihin myyntipuheisiin. Takkaa varmaan lämmitellään runsaasti kun se on vaan niin kivaa puuhaa.

 

[Turder]

Itse varmaan tekisin lämmityksen osalta jonkinlaisen hybridin tai ainakin valmiudet niille, esim lämminvesivaraaja riittävän isona (mielellään liian isona minne voi myös varastoida energiaa) ja usealla liitännällä jos myöhemmin haluaa viritellä vaikka VILPiä, aurinkokeräimiä, puukattilaa tms. lisäksi. Peruslämmönlähteeksi maalämpö tai VILP, lisäksi ILP (myös jäähdytykseen) ja pari tulisijaa (varaava takka/leivinuuni ja esim. puukiuas josta otetaan vielä lämpöä talteen vesikierrolla). Itse kun tykkään pelata polttopuun ja tulisijojen kanssa niin puuhellakin olisi kiva lisä, saa tarvittaessa nopeasti lämpöä ja kiva tehdä ruokaakin sellaisella.

Nyt kun on parissa valmiissa okt:ssa tullut asuttua ja erilaisilla lämmitysmuodoilla niin tykkään tuollaisesta että on vaihtoehtoja, ei ole kaikki munat samassa korissa jos muuttuu energianhinnat, muut olosuhteet, sähkökatkot tms ja sitten olisi aina mahdollisuus mukautua uuteen tekniikkaan kun ne kehittyvät ja hankintahinnat laskevat. Tiedän että kaikille ei ole vaihtoehto tuollainen lämmitysnörtteily mutta aika moni tuttavakin on siihen hurahtanut vaikka kerrostalosta tullaan peukalo keskellä kämmentä omakotitaloon ja alkaa lämpöasiat kiinnostamaan.

Autotalliin kannattaa myös panostaa. Iso ja lämmin ja ekana tontille se pystyyn. Toki kannattaa aina itselle tehdä sopiva kokonaisuus ja budjettihan määrää paljon, mutta jälkimarkkinoillakin moni ostaja arvostaa jos on autotalli kunnossa eli jollain tapaa sekin on sijoitus vaikka kuluja tuokin.

 

[kamik]

@Jonisti

Itse rakensin reilun kymmenen vuotta sitten. Talopaketin tilasin vesikatto asennettuna kohtuu laajalla toimitussisällöllä. Itse hankin kodinkoneet, kiintokalusteet ja pinnoitteet. takka/leivinuunin muurautin ammattilaisella. Sähköt teki paikallinen sähkömies tuntihommina ja nopeasti tekikin. LVI-työt teki tuttu puolisukulainen puoli-ilmaiseksi. Lattian valun ulkoisten myös, kuten myös kaivuutyöt. Aika paljon tein itse töiden ohella.

Jos pysyy työkalut käsissä, niin kannattaa tehdä itse. Säästö on valtava, jopa kaksinkertainen ansiotuloon verrattuna eli kannattaa ottaa vaikka vapaata töistä ja tehdä itse.

Itse tein mm.

- tontin raivaus
- pohjan tiivistys
- anturimuottien asennus
- salaoja- ja sadevesiputkien asennukset
- harkkoperustuksen muurauksen ja pinnoituksen
- sisätäyttöjen tiivistämisen ja tasaamisen
- alapohjaeristeiden asennuksen
- lattiaverkkojen asennuksen
- yläpohjan höyrysulun, lämpöeristeen ja harvalaudoituksen asennuksen
- savupiipun muurauksen ja pinnoittamisen
- räystäsaluslautojen asennuksen ja maalauksen
- räystäskourujen ja syöksytorvien asennukset
- lumiesteiden asennukset
- terassien teot kaiteineen
- kaikki ulkomaalaukset
- väliseinärunkojen ja elvytyksen asennukset
- kaikki tasoitus ja maalaustyöt seiniin
- kattopaneeminen asennukset
- saunan ja oesuhuoneen katto- ja seinäpaneelien asennukset
- väliovien asennukset
- kaikkien kiintokalusteiden kokoamiset ja asennukset
- kaikki listoitukset
- kaikki pihatyöt
- jne jne

Hintaa uudelle talolle tuli alle 1000€/neliö sis. maalämmön. Kustannusarvio (tehtiin pankissa ennen rakentamisen alkua) alittui 91 t€. Luvut ulkomuistista, eli heittoa voi olla, mutta suuruusluokka noin.

 

[kone82]

Näistä vesikiertoisista lattialämmityksistä ja maalämpöpumpuista tulee yllättävän paljon ylläpitokuluja. MLP varaajat maksaa helposti kolme kertaa enemmän kuin perus sähkövaraaja (meillä jouduttiin uusimaan varaaja 15 käyttövuoden jälkeen, maksoi töineen noin 3000€, pelkkä varajaa noin 2500€. Vastaava sähkövaraaja noin 750 €), maalämpöpumppu itsessään voi vaatia huoltoa eikä aina ole välttämättä pitkäikäinen. Vikaantuessa (kompressori, korttivika) ei taida oikein kannattaa korjata vaan on ostettava uusi, siitä tulee äkkiä 6-7 tonnin paukku jos riittääkään 15-20 vuoden välein. Tottakai vielä päälle paisarit vuotaa, vaihtoventtiilit jumittaa ja huonetermarit temppuilee, putkimiehen numero tulee tutuksi. Näistä on hieman omia kokemuksia. :D

Uudet perussähkölämmitteiset talot ovat yllättävän energiatehokkaita. Me käytiin kuutisen vuotta sitten katsomassa yhden pienemmän rakentajan taloa Liedossa, neliötä oli muistaakseni noin 120 yhdessä tasossa. Lämmitysmuotona oli sähkökaapelit lattiassa ja ilp+takka. Toteutunut sähkönkulutus noin 13 000 kWh vuodessa nelihenkiselle perheelle. . Vertailuksi meillä on vanhempi vuosituhannen vaihteen jälkeen rakennettu talo jossa on maalämpö. Asuinneliöitä on noin 170, asukkaita neljä ja viime vuoden sähkönkulutus oli hieman alle 10 000 kWh. Tutuilla on Etelä-Suomessa nelisen vuotta vanha matalaenergiatalo passiiviovilla ja ikkunoilla ja maalämmöllä. Neliöitä a noin 160. Sähkön kulutus 9000 kWh.

Jos nyt olisi itse rakentamassa talo perheelleni, meille tulisi sähkölämmitteinen talo. Paras olisi patterilämmitys lämmönjako mielessä mutta ei taitaisi silmät tykätä. Siihen lisäksi ILP ja takka+hella. Aurinkopaneelit katoille ja seinille riippuen miten valoa on tarjolla, ja ilmanvaihdon ulkoilman lämmitykseen maapiiri pihalle tai talon alle vesipatterilla. Kotona/poissa kytkimet ulko-oville lämmityksen tiputtamiseksi ajoiksi kun ei olla kotona. Hyvät takat täytyy olla että saa edullisesti lämmitettyä talvikeleillä, mieluusti myös puulämmitteinen sauna.

 

[Iggy]

Jos nyt olisi itse rakentamassa talo perheelleni, meille tulisi sähkölämmitteinen talo. Paras olisi patterilämmitys lämmönjako mielessä mutta ei taitaisi silmät tykätä. Siihen lisäksi ILP ja takka+hella. Aurinkopaneelit katoille ja seinille riippuen miten valoa on tarjolla, ja ilmanvaihdon ulkoilman lämmitykseen maapiiri pihalle tai talon alle vesipatterilla.

Tässä tapauksessa myös jäähdytys voisi tapahtua IV-koneen kautta ja näkisin ILPin täysin turhana hankintana. Eli jäähdytyskustannukset olisi lähelle nollaa kun 40W pumpulla voisi tuloilmaa jäähdyttää.

Ihmeen vähän nykyään hyödynnetään tätä tuloilman lämmitys/jäähdytys mahdollisuutta, vaikka maalämpö on varsin yleinen valinta uusiin taloihin. Siinähän on jo kaivo ja putket valmiina, joten verrattain pienellä vaivalla esilämmityspatterin kytkee kiinni. Tuttava sai talonsa kesällä valmiiksi ja hänellä tämmöinen patteri löytyy. Kuulema - 20 asteisen tuloilman pystyy lämmittämään +4 asteiseksi, joten hyöty on ilmeinen. Kesällä sitten raportoinee kuinka tehoa löytyy jäähdytykseen.

 

[kone82]

Tässä tapauksessa myös jäähdytys voisi tapahtua IV-koneen kautta ja näkisin ILPin täysin turhana hankintana. Eli jäähdytyskustannukset olisi lähelle nollaa kun 40W pumpulla voisi tuloilmaa jäähdyttää.

ILP puoltaa paikkansa päälämmityslaitteena merkittävältä osalta vuotta kun ei ole ole kovia pakkasia. En tarkkaan tiedä kuinka hyviä ihan uusimmat ILPt ovat mutta varmaankin sinne -15 asti tehot riittää? Patterit/lattialämmityskaapelit tavoitelämpötila matalammaksi kuin ILPin niin säästöä tulee. Patterit esim 18 C ja ILP 22 pyynnille. ILP tekee yhdestä sähkökilowattitunnista ainakin sen kaksi kWh lämpöä. Lämpöpatteri tekee saman yhden suhde yhteen.

ILPin paikan valinnassa huomioitava ettei laite puhalla suoraan sellaiseen paikkaan jossa oleskellaan paljon. Puhallus voi ärsyttää ja tiettyä ääntä noista aina tulee. En jäähdytysmielessä ILPiä ajatellut sillä mitä uudempi talo sitä paksummat eristeet ja sitä huonommin myös kesäkuuma pääsee taloon sisälle.

Ihmeen vähän nykyään hyödynnetään tätä tuloilman lämmitys/jäähdytys mahdollisuutta, vaikka maalämpö on varsin yleinen valinta uusiin taloihin. Siinähän on jo kaivo ja putket valmiina, joten verrattain pienellä vaivalla esilämmityspatterin kytkee kiinni. Tuttava sai talonsa kesällä valmiiksi ja hänellä tämmöinen patteri löytyy. Kuulema - 20 asteisen tuloilman pystyy lämmittämään +4 asteiseksi, joten hyöty on ilmeinen. Kesällä sitten raportoinee kuinka tehoa löytyy jäähdytykseen.

Lämmityksessä patteri tuo myös tasaisuutta tuloilman lämpötilaan, vaikka taloudellisesti hankinta ei ehkä olisikaan perusteltavissa. Nämä uudet IV-koneet on niin tehokkaita, että ne joutuvat sulattelemaan itseään jo yli -10 asteissa. Sulattelu aiheuttaa tuloilman lämpötilassa vaihtelua ja epämukavuutta. Esilämmityspatterilla tätä ongelmaa ei ole ja hiukan tulee myös säästöä kun ulkoilmaan ei tarvitse pakkasella lämmittää sähköllä.

Mä olen ymmärtänyt että teho jäähdytyksessä noilla esilämmityspattereilla on huomattavasti huonompi kuin näillä seinä tai kattokonvektoreilla jotka voi myös kytkeä maalämpökaivoon. Ja jos tuloilmalla jäähdyttää kesällä niin iv-putket tulisi eristää hyvin kondension takia. Kaikissa tilanteissa ei käsittääkseni maalämpötaloon jälkiasennus siis onnistu. Lisäksi uusissa taloissa nuo eristeiden paksuuden estää sitä kuuman siirtymistä myös ulkoa sisälle ja jäähdyttäminen tuo vaan menoja eikä säästöjä. Tämän takia noita on liikkuu varmaan vähän.

 

[Turder]

ILP puoltaa paikkansa päälämmityslaitteena merkittävältä osalta vuotta kun ei ole ole kovia pakkasia. En tarkkaan tiedä kuinka hyviä ihan uusimmat ILPt ovat mutta varmaankin sinne -15 asti tehot riittää?

Mulla on 2kpl uusia Mitsun LN35 ilppejä ja nyt on ollut -25 asteen pakkasia (kuten viime yönä) ja puskevat lämpöä normaalisti. Ei tietenkään ole hyötysuhde sama kuin leudoilla plussakeleillä, mutta kylmäksi ei ole talo päässyt. Lisäksi iso varaava takka ja suorasähkö (alakerta lattialämmitys, ylhäällä patterit). Lattialämpöä on jonkin verran käytetty lisäksi kun on laattalattia niin aika kylmän tuntuinen se on pakkasilla.

Mutta kaikkiaan olen kyllä tyytyväinen ollut noihin nykyaikaisiin ilppeihin. On verrattain halpa ostaa ja asennuttaa, helppo toteuttaa melkein millaiseen kohteeseen vaan, riittää eteläisen Suomen ilmastoon, wifillä etänä ohjaus jne. Pikku harrastusta on kuitenkin ollut, mm. yksi lumituisku onnistui jäätymään ulkoyksiköiden kennoihin, joten piti kertaalleen diy-meiningillä sulatella ne. Samoin normikäytössä sulatusvesiä ja jäätä näin talvella tulee aika paljon, joten joutuu vähän niitä tyhjentelemään kun ei ole oikein mahista vetää niitä sadevesikaivoihin (plus sulatuskaapelit).

 

[MPN]

Itse varmaan tekisin lämmityksen osalta jonkinlaisen hybridin tai ainakin valmiudet niille, esim lämminvesivaraaja riittävän isona (mielellään liian isona minne voi myös varastoida energiaa) ja usealla liitännällä jos myöhemmin haluaa viritellä vaikka VILPiä, aurinkokeräimiä, puukattilaa tms. lisäksi. Peruslämmönlähteeksi maalämpö tai VILP, lisäksi ILP (myös jäähdytykseen) ja pari tulisijaa (varaava takka/leivinuuni ja esim. puukiuas josta otetaan vielä lämpöä talteen vesikierrolla). Itse kun tykkään pelata polttopuun ja tulisijojen kanssa niin puuhellakin olisi kiva lisä, saa tarvittaessa nopeasti lämpöä ja kiva tehdä ruokaakin sellaisella.

Jumantsukka, meidän välille voisi syntyä kunnollinen bromance. Vesikiertoinen takka + aurinkokeräin + VILP + ILP + kiertoilmatakka on itsellä haaveena. 2/5 on jo. Jossain kohtaa haaveilin lisäksi pikkuruisesta PILP:stä kylppäriin, saisi ilmanvaihdon sillä kuntoon ja viimeiset energianrippeet vielä talteen löylyistä.

Näistä vesikiertoisista lattialämmityksistä ja maalämpöpumpuista tulee yllättävän paljon ylläpitokuluja. MLP varaajat maksaa helposti kolme kertaa enemmän kuin perus sähkövaraaja (meillä jouduttiin uusimaan varaaja 15 käyttövuoden jälkeen, maksoi töineen noin 3000€, pelkkä varajaa noin 2500€. Vastaava sähkövaraaja noin 750 €), maalämpöpumppu itsessään voi vaatia huoltoa eikä aina ole välttämättä pitkäikäinen. Vikaantuessa (kompressori, korttivika) ei taida oikein kannattaa korjata vaan on ostettava uusi, siitä tulee äkkiä 6-7 tonnin paukku jos riittääkään 15-20 vuoden välein. Tottakai vielä päälle paisarit vuotaa, vaihtoventtiilit jumittaa ja huonetermarit temppuilee, putkimiehen numero tulee tutuksi. Näistä on hieman omia kokemuksia. :D

500l jäspin monitoimivaraaja taitaa olla vajaa 2k, eli n. tuplat. Lisäksi maalämmöllä saa vettä lämmitettyä suhteellisen edullisesti. Ja kun miettii että jättää siihen energia-varaajaan sähkövastuksen, lyö 5k VILP:n kiinni ja maksaa 1-2k asennuksesta, on takaisinmaksuaika ihan siedettävä.

Ouman tai vastaava käyttöön, niin ei tarvitse termareita säädellä.

 

[Peltinen]

Ihmeen vähän nykyään hyödynnetään tätä tuloilman lämmitys/jäähdytys mahdollisuutta, vaikka maalämpö on varsin yleinen valinta uusiin taloihin. Siinähän on jo kaivo ja putket valmiina, joten verrattain pienellä vaivalla esilämmityspatterin kytkee kiinni.

Johtuu kahdesta syystä. Ensinnäkin ilman ominaislämpökapasiteetti on melko pieni ja normaalilla ilmanvaihdon ilmamäärällä jäähdytysteho (samoin kuin lämmitysteho) on aivan olematon. Mieti vaikka minkälaisen puhalluksen se ILPpi tekee jäähdyttääkseen. Melkein samanlaisen tarvitset ilmanvaihdostakin. Toiseksi kylmän ilman johtaminen kanaviin vaatii sitten huolellisen eristyksen ja kondensiosuojauksen putkistoon niin ettet saa homeongelmaa yläpohjaan tai missä se kanava sitten kulkeekaan.

 

[Iggy]

En ole tosiaan missään nimessä tämänkään asian asiantuntija, ihan puhtaasti mielenkiinnosta asiaan kommentoin. Tuskin tulevat olemaan omalta osalta koskaan edes ajankohtaisia.

Järjestelmän nerokkuus on kuitenkin mielestäni siinä, että kun ulkona on 29 astetta lämmintä niin sisään puhalletaan kuitenkin sitä 18 asteista ilmaa. Eli taloa ei lämmitetä tuloilmalla. Ja toinen nerokkuus on mielestäni siinä, että jäähdytys tapahtuu tasaisesti ja nimenomaan niihin makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin. ILP karrikoidusti jäähdyttää vain yhden tilan, kun toinen puoli talosta on lämmin. Ja tosiaan se kolmas pointti oli, että tämä jäähdytys tapahtuu vain sillä 40W pumpulla. Ja mikäli nykyaikaiset talot ei juuri helteellä lämpene ja kun taloa ei erikseen lämpöisellä tuloilmalla lämmitetä, niin voisiko tuollainen maltillinen kokonaisvaltainen jäähdytys silloin toimia?

Toki tuloputket on syytä eristää hyvin, joka lienee melkoinen kuluerä. Se on miinuksena. Tuttavani jätti eristämättä kun veti sellaisella muovisella haitariputkella kanavat. Sanoi sisältävän ilmavaipan ja kun viileä ilma on kompressoimatonta niin tästä syystä ei kondensoi. Oma kapasiteetti ei riittänyt tätä arvioimaan, mutta seuraan mielenkiinnolla.

 

[benicio]

Ylläolevasta jää minulle hiukan epäselväksi että millä se ilmanvaihtoon liitetty kylmä tehdään? @Iggy
@Peltinen tuossa jo kertoikin pari ihan hyvää pointtia ilmanvaihdolla jaettavasta viilennyksestä (en puhuisi jäähdytyksestä). Lisäisin vielä sen, että jos viilennys hoidetaan pelkästään tuloilmalla, niin samalla viilennetään myös tiloja, joita ei tarvitse viilentää tai joita ei edes haluttaisi viilentää. Jos ei siis niille tiloille ole omaa konetta ja kanavointia joiden myötä hommasta häviää järki. Oikein sijoitettu ILP tai vieläpä splitit voi toimia paljon tarkoituksenmukaisemmin, toki se ns oikea ratkaisu esim maalämpötalossa olisi laittaa kunnolliset kattokonvektorit. Tämän lisäksi voi toki laittaa kylmäpatterin iv-koneeseen auttelemaan, varsinkin jos aikoo tulokanavat eristää, joka uudiskohteessa voi hyvinkin olla järkevää joka tapauksessa.
Vaikka uudet talot on hyvin eristettyjä, niin kun se sitten kuitenkin lopulta kesällä lämpenee, niin pelkällä ilmanvaihtoon liitetyllä viilennyksellä se ei kyllä mihinkään enää viilene. Toisaalta pienikin ero ulkoilmaan voi tuoda jo riittävän tunteen viilennyksestä, ehkä jo pelkkä ilman kuivaaminenkin.

Yleisesti ottaen nykytalojen pitäisi olla jo niin lähellä nollaenergiaa, että maalämpö voi olla hankala perustella ainakaan pienempään taloon. En silti ihan grynderin suosimaan suoraan sähkö(vastus)lämmitykseen lähtisi, vaan vähintään se varaaja ja vesikiertoinen lämmönjako, niin silloin tulevaisuuden ratkaisut on paljon helpompi toteuttaa, esim nuo @Turder ja @muti hybridit.

 

[Iggy]

@benicio ajatus lähti siitä, että IV-kone hyödyntäisi keruu piiriä (maalämpöä) tuloilman lämmittämiseen ja mainitsin, että samalla se voisi myös hoitaa viilennyksen. Esimerkiksi kohteissa, joissa on maalämpö, niin kaivolle tulisi täten käyttöä myös helteillä. Parhaassa tapauksessa se kaivo jopa lämpeää kun sitä hyödynnetään tuloilman viilentämiseen, tarjoten syksyllä todella korkean hyötysuhteen.

Tämä kaikki siis teoriaa ja järjestelmän tehosta ei ole itsellä käsitystä. Mainitsin tuttavani, joka on melkoinen propellipää ja hänen juttujaan kuunnellessa alkaa monesti soimaan päässä "Kukaan ei ole niin viisas kuin insinööri", joka on tämmöisen järjestelmän rakentanut. Tuloilman se lämmittää tehokkaasti ja varmasti myös viilentää, mutta riittääkö se talon jäähdyttämiseen? Ilmeisesti ei. Tämä kaikki vaan tällaiselle maallikolle tuntuu oikein järkevältä systeemiltä, joten siksi ihmettelin miksi sitä ei laajemmin hyödynnetä, ilmaista energiaa.

 

[Peltinen]

Ylläolevasta jää minulle hiukan epäselväksi että millä se ilmanvaihtoon liitetty kylmä tehdään?[/USER]

Siis näillä kennoilla, joissa kiertää maalämpöneste. Eristyksessä pitää ottaa huomioon, että normaalisti IV-putkiston voi eristää vähän sinne päin. Eli tarkoitus on pitää putki lämpimänä eikä siinä pienet ilmavuodot haittaa. Kun sillä jäähdytetään, niin eristys pitää tehdä ehdottoman ilmatiiviisti. Tuo patteri auttaa myös talvella, kun silloin se lämmittää tuloilman lähelle nollaa astetta ja sen jälkeen LTO-kenno ei vedä jäähän eikä välttämättä kaipaa jälkilämmitystäkään. Toki maalämmön kiertopumppu pitää sitten pitää koko ajan päällä.

Yleensä se halvin ja paskin ILPpi riittää kesän viilennykseksi ja sellaisen saa paljon halvemmalla kuin kattokonvektorit putkitöineen ja sähkönkulutuskin jäähdtyksessä on olematon. Pelkkä kanavakonvektorikin IV-piiriin taitaa maksaa monta sataa ja putkityöt päälle.

 

[benicio]

Siis näillä kennoilla, joissa kiertää maalämpöneste. Eristyksessä pitää ottaa huomioon, että normaalisti IV-putkiston voi eristää vähän sinne päin. Eli tarkoitus on pitää putki lämpimänä eikä siinä pienet ilmavuodot haittaa. Kun sillä jäähdytetään, niin eristys pitää tehdä ehdottoman ilmatiiviisti. Tuo patteri auttaa myös talvella, kun silloin se lämmittää tuloilman lähelle nollaa astetta ja sen jälkeen LTO-kenno ei vedä jäähän eikä välttämättä kaipaa jälkilämmitystäkään. Toki maalämmön kiertopumppu pitää sitten pitää koko ajan päällä.
Yleensä se halvin ja paskin ILPpi riittää kesän viilennykseksi ja sellaisen saa paljon halvemmalla kuin kattokonvektorit putkitöineen ja sähkönkulutuskin jäähdtyksessä on olematon. Pelkkä kanavakonvektorikin IV-piiriin taitaa maksaa monta sataa ja putkityöt päälle.

No juu, olihan siellä kone82 viestissä maapiiri mainittu kun nyt oikein silmät auki luin, ja näin vähän toki oletinkin. Sinänsä maapiirin hyödyntäminen viilennykseen on toki sikälikin hyvä idea että se edesauttaa lämpökaivon toimintaa, ainakin teoriassa. Vaakapiirissä ei varmaankaan merkitystä.

Ilppi versus kattokonvektorit on kustannusmielessä varmastikin juuri noin kuin kirjoitit. Toki kustannus ei ole ainoa vertailtava asia jos ajatellaan sitä halvinta ilppiä ja asiallista huonekohtaista ec-konvektorijäähdytystä. Tiedän että monella maalämmön hankkineella yksinkertaisesti sattuu aivoon hankkia ilppi jäähdytystä varten, ymmärrettävästi.

 

[Veijari]

Tänään tuli käytyä katsomassa yhtä myynnissä olevaa 70-luvun omakotitaloa Kaarinassa, vaikka vielä pari viikkoa sitten ei ollut mielessäkään mikään asunnonvaihto. Toki vielä ei nykyistäkään taloa ole laitettu myyntiin, mutta välittäjä lupasi huomenna tulla antamaan tästäkin arvion, joten äkkiähän se myyntiinlaitto käy, jos talokuume iskee - ja on vähän jo iskenytkin. Maalaisjärjellä ajateltuna meidän nykyistä 2000-luvulla valmistunutta omakotitaloa ei kannattaisi tuollaiseen itseäni vanhempaan taloon vaihtaa, mutta alkaahan tuossa nykyisessäkin jo elämisen jäljet näkymään ja uusimistarvetta tulemaan eteen.

Tämä myynnissä oleva talo on mielestäni erittäin tyylikäs. Hyvällä asuinalueella, arkkitehdin perinteiseen 70-luvun tyyliin suunnittelema rakennus. joka seisoo isolla 2400m² metsäisellä tontilla. Rakennus on monimuotoinen, tilat kahdessa kerroksessa, isot ikkunat, tasakatto, sisällä puu- ja tiilipintoja, uima-allas jne, kyllä te tiedätte. Iskee ainakin meikäläisen tyylitajuun tällainen! Tuossa olisi niin paljon tilaa, että saisin haaveissa olleen kuntosalihuoneenkin tehtyä. Myös kahden auton lämmin talli löytyy, joka nykyisestä torpasta puuttuu.

Mutta, talo on yhden tutustumiskäynnin perusteella aika totaalisen remontin tarpeessa mm. kaikki sisäpinnat mukaan lukien sauna, pesuhuone, wc:t, uima-allas. Kaikki ikkunat ja ovet tulisi myös uusia. Sähköt on vuodelta -73, eli keskukset johdotuksineen ja kalusteineen uusiksi. Maalämpö on asennettu 15v sitten ja käyttövesijohdot uusittu, mutta vesijohdot menisi ainakin osittain pintaremontin vuoksi uusiksi. Salaojat ja sokkelin vesieristeitä on jo uusittu, samoin vesikaton huopaa uusittu, keittiökalut ja -koneet on myös uusittu 2010-luvulla. Rahalla ja "ei ihan pienellä vaivalla” tuostakin selviäisi. Tuo on kaverini tiedon mukaan ollut myynnissä ilmeisesti jo ainakin vuoden tai pari. Kokonaisala talossa melkein 450m², josta asuinneliöitä noin 240, joten talon koko ja käyttökustannukset varmaan karsii ostajaehdokkaita. Riittävän hölmö ostaja kun löytyy, niin menee varmaan kaupaksi, jos hinta on oikea. :)

Nopeasti arvioin, että ehkä sellaiseen 150k€:n remonttiin tulisi varautua, riippuen tekeekö kuinka paljon itse mutta sähköt ja putkihommat tulisi ainakin teetettyä, samoin muut viimeistelytyöt kuten laatoitukset.

Mihin olen käsiäni oikein työntämässä? Pahinta tässä on että vaimokin innostui talosta ihan kympillä.

 

[Turder]

70-luvun omakotitaloa... uima-allas... totaalisen remontin tarpeessa mm. kaikki sisäpinnat

Ehkä itseäni kiinnostaisi eniten, tai ekana tuli mieleen, uima-altaan mahdollisesti aiheuttamat kosteusvauriot. Missä se on ja onko mahdollisesti tehnyt hallaa viereisille seinille, sisäkatolle jne. Eli rajoittuuko pelkästään sisäpinnoille vai saako kaivella vähän pidemmältä materiaalia uusiksi. Toisaalta jos/kun kaiken tekee uusiksi niin samalla siinä korjailee jos on päässyt heikkoon kuntoon.