Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 929 940
  • 4 368

Brode#13

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa,Kaputt HEC ja puhtaasti taklaavat..
E-luxin ilmanpuhdistin on tarkoitus sijoittaa maksimissaan 30-50 neliön tilaan. Toisaalta aika erikoista, että vaadittu tila on ilmoitettu neliöinä eikä kuutioina... Yläkertaan ja alakertaan tarvitset siis periaatteessa kumpaankin oman laitteen. Minä käyttäisin sinuna putsaria olohuoneeessa/makuuhuoneessa, jos näissä tiloissa eniten oleskelet.

Kiitoksia vastauksesta,ajattelin sijoittaa tuon puhdistimen (joko Electroluxin Z8020 tai Z9124) olohuoneeseen kun koirat oleilee siellä,makuuhuoneeseen eivät tule,mutta sielläkin olisi hyvä olla olemassa omansa. Saimme työkaverilta vanhan Z7020 puhdistimen lainaan,pitää ostaa uudet suodattimet siihen ja sitten kokeilla ihan kunnolla sen toimintaa.

Jahka jos rikastuisi hieman niin ostaisi joka kerrokseen omansa,tällä hetkellä kun on lomautettu niin tuo 249-299€ mitä nuo maksaa,tuntuu aika isolta summalta.

Ilmalämpöpumppu olisi hyvä ja ajaisi saman asian,mutta onko semmoisesta mitään hyötyä vesikeskuslämmitteisessä talossa? Vesi-ilpoa ei huvita nyt laittaa,pari vuotta sitten vasta uusittiin lämmitys tähän taloon,öljystä pellettiin.Tuleeko säästöä,onko kellään kokemusta/tietoa em. yhdistelmistä?
 

AnaMasa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lahko
Ilmalämpöpumppu olisi hyvä ja ajaisi saman asian,mutta onko semmoisesta mitään hyötyä vesikeskuslämmitteisessä talossa?
Riippuu varmaan mitä hyötyjä painottaa. Minä meinaan hommata ilpon rintsikkaan öljylämmityksen rinnalle siten, että ylä- ja alakertaan tulee omat sisäyksiköt. Vittuakaan en näistä tiedä, mutta kuvittelen hyödyiksi mm.
- Öljyn rinnalla 100-varmasti säästöä
- Tarvittaessa ilman jäähdytys
- Ilman kuivatus
- Ilman puhdistus. Yritän itse valita nimenomaan jonkun super-vammais-astma-allergia -mallin
- Ilman kierrätys. Tasaa siten mm. takan lämmitysvaikutusta.
- Lämmittää ihan oikeasti, jos vaikka öljypoltin prakaa.

Tuolla vähän turhankin vilkasta keskustelua aiheesta: http://www.lampopumput.info/foorumi/
 

Brode#13

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa,Kaputt HEC ja puhtaasti taklaavat..
- Tarvittaessa ilman jäähdytys
- Ilman kuivatus
- Ilman puhdistus. Yritän itse valita nimenomaan jonkun super-vammais-astma-allergia -mallin
- Ilman kierrätys. Tasaa siten mm. takan lämmitysvaikutusta.
- Lämmittää ihan oikeasti, jos vaikka öljypoltin prakaa.

Tuolla vähän turhankin vilkasta keskustelua aiheesta: http://www.lampopumput.info/foorumi/

Nuo kohdat se minunkin mielessä pyörii miltei jatkuvasti,mutta joku siinä hinnan lisäksi kampeaa vastaan miksi en hanki ilpoa..

Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla olisi hyvä,mutta turhan kallis ja työläs asentaa,mikäli haluaa putket pohjien väliin piiloon ja tehdä siististi.
Mutta jos löydän suht' puolueetonta faktaa ilpon hyödyllisyydestä vesikeskuslämmityksen rinnalla,niin sitten mietin tosissani sen hankintaa.
 

AnaMasa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lahko
Nuo kohdat se minunkin mielessä pyörii miltei jatkuvasti,mutta joku siinä hinnan lisäksi kampeaa vastaan miksi en hanki ilpoa..
No onhan siinä saman verran huonoja puolia
- Ulkoyksikkö poikkeuksetta ruma, eikä sisäyksikkökään sovi heittämällä ainakaan vanhan talon sisustukseen. Koko hökötys on aina semmoinen päälle liimattu viritelmä.
- Äänekkyys. Tämäkin suhteellista, mutta jos on tottunut nauttimaan siilien askelten rapinasta, niin varmasti häiritsee. Sisäyksikkökin pitää ääntä. Huminaan tottuu, naksumiseen ehkä ei. Rintamamiestalon idylliin äänet ei välttämättä vaan sovi.
- Veto. Liikkuva ilma voi häiritäkin joissain tilanteissa.
- Vaatii huoltoa ja huomiota. Suodattimia puhdistettava, jäänestosta huolehdittava ja sen semmoista. Vehje vissiin sammutettava, jos pidempään pois.
- Tekniikka yleensä rimpulaa ja muovista.

Nuo nyt on aika itsestään selviä juttuja ja osan voi torpata huolellisella asennuksella, mutta haittoja jää aina.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Riippuu varmaan mitä hyötyjä painottaa. Minä meinaan hommata ilpon rintsikkaan öljylämmityksen rinnalle siten, että ylä- ja alakertaan tulee omat sisäyksiköt. Vittuakaan en näistä tiedä, mutta kuvittelen hyödyiksi mm.
- Öljyn rinnalla 100-varmasti säästöä

Säästöä ja säästöä. Useimmat mieltävät tämän siten että heti ensimmäisistä päivistä alkaen öljyä kuluu lämmitykseen vähemmän. Onhan se kulutuksen vähenemistä ja ehkä luontokin kiittää (varsinkin jos Ilpin käyttämä sähkö on vihreästi tuotettua). MUTTA, näissä ruusunpunaisissa laskelmissa ei yleensä ole tehty laskelmaa jossa eritellään laitteen hankinta- ja asennushinnan kuoletus, laitteen väistämättömät huoltokustannukset sekä laitteen syömä sähkö. Hankintahintahan (heiluu asennettuna 1500-2000e maastossa, poislukien Ultit ym. postimyyntilaitteet) on periaatteessa monen vuoden etukäteen maksettu öljylasku, joten se oikea säästäminen alkaa vasta hamassa tulevaisuudessa, JOS laite vielä silloin on kunnossa. Omat tarkat laskelmat romahtivat öljyn hinnan putoamisen myötä ja näillä näkymin säästäminen alkaa 6. toimintavuodella. Siihen saakka vanhalla öljyjärjestelmällä olisi päässyt halvemmalla. (Peruste: hankinta + asennus 1850, ILP vuosisähkö 4500kWh á 9snt). Kuoletusta toki nopeuttaisi öljyn hinnan palautuminen "normaalille tasolle".

- Tarvittaessa ilman jäähdytys

Totta. Muutamana päivänä kesässä tarpeellinen. Normikesän jäähdytyskulut noin 40-50e.

- Ilman kuivatus

Ei. Toimii ainoastaan viilennyksen yhteydessä mikä käytännössä tarkoittaa huoneen lämpötilan pudottamista 19 asteeseen jotta ilman kosteus alkaa pisaroitua poistettavaksi. Harva jaksaa tuota viilennystä.

- Ilman puhdistus. Yritän itse valita nimenomaan jonkun super-vammais-astma-allergia -mallin

Kyllä, ja toimii erittäin hyvin. Suodattimiin kertyy melkoisesti pienhiukkasia ja pölyä jonka aikaisemmin on hengittänyt keuhkoihinsa. Myös takka tuottaa paljon hiukkasia. Eri asia sitten on se onko sisäilman "desinfioiminen" pidemmän päälle terveellistä vaiko päinvastoin allergisoivaa, kuten tiedeuutisista on saanut lukea.

- Ilman kierrätys. Tasaa siten mm. takan lämmitysvaikutusta.

Ehkä. Ilmeisesti kaikki mallit eivät kuitenkaan sovi takan kanssa toimimaan (siitä lisää tuolla pumppufoorumilla). Edukkaampi ratkaisu on asentaa pelkkä puhallin takan ilmaa kierrättämään. Mistä toki syntyy vedon tunne huoneeseen ja siitä taas harva pitää.

- Lämmittää ihan oikeasti, jos vaikka öljypoltin prakaa.

Ehdottomasti ja se tärkein pointti koko härvelin hankkimiseen. Oma ilppi kuluttui vuoden aikana 4500 kWh sähköä ja tuotti sillä arviolta noin 11kWh lämpöenergiaa. Lämmöstä siis n. 7000kWh tuli pihalta, mikä vastaisi noin 800 litran öljykuormaa.

Tärkeää on yhteispelissä öljykattilan kanssa se, että lämmityksen päävastuu annetaan Ilpille ja öljy vain paikkaa sen puutteita (ei yllä sokkeloisen talon joka nurkkaan). Tätä kysyttäessä ainakaan öljyhuoltomiehet eivät ole oikeita kavereita vastaamaan, sen olen jo oppinut. Öljyn säätölaitteen virittäminenkin pitää ottaa testattavaksi sillä vanhoilla (ulkolämpötilan) säätökäyrillä ei pääse hyvään lopputulokseen Ilpin myötä.

Käytännössä edelleen myös asuinpaikka vaikuttaa Ilpin lihaksiin. Etelä-suomen lauhkeat talvet (0- -15) ovat sille erittäin otolliset, kun taas Lapissa -20 - -35 asteen pakkasetkin kuuluvat normitalveen ja tällöin on parempi pistää pumppu kiinni ja lämmitellä muilla tavoilla.

Pikkupakkasilla Ilpin ulkoyksikkö tuottaa huomattavan määrän sulatusvesiä, joiden käsittely on oikeasti syytä miettiä etukäteen. Vettä tulee pahimmillaan ämpärillinen parissa kolmessa päivässä. Jaettuna muutamalla kuukaudelle, siitä voi kasvaa melkoinen jäävuori talon seinustalle, mikä taas sulaessaan aikanaan ei varmaan ole kiva kosteusrasitus rakenteilla ja puolestaan jos ei sitä yhtään pienennetä talven aikana, voi jopa kaataa/vääntää Ilpin pois paikoiltaan. Vettä joutuu siis keräämään astioilla ja kuljettamaan pois seinän vierestä. Tai vaihtoehtoisesti rakentamaan poistoviemäröinnin johon on pakko asentaa myös sulatusvastus (ja tämähän luonnollisesti heikentää sitä säästöpotentiaalia sillä se syö tehokkaasti sähköä).

Pumpun äänekkyyttä ei pidä arvioida hiljaisimmalla säädöllä (jonka mukaan ne on ilmaistu esitteissä) vaan vähintään keskimmäisellä puhallusnopeudella, sillä tämä on kuitenkin se mitä pitää lämmityksessä talvella käyttää (jos haluaa lämmön myös siirtyvän huoneessa).

Pellepelottomuutta Ilpin kanssa eläminen kyllä edelleen vaatii. Ihan huoleton ja helppokäyttöinen se ei ole, siis jos sitä säästöä haluaa mahdollisimman tehokkaasti laitteesta. On siitä arvioita heitetty kuinka monessa kodissa Ilppi on lähinnä koristeena pörisemässä...
 

Juicey

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, G
Pellepelottomuutta Ilpin kanssa eläminen kyllä edelleen vaatii.
En allekirjoita tätä väittämää. Nyt kaksi ja puoli vuotta on puhallellut Sanyon 124 -malli seinällä ja suoran sähkön + ison leivinuunin kanssa on maksanut itseään ihan mukavasti takaisin. En ole nähnyt että varsinaisesti mitään kepulikonsteja olisi tämän kanssa lämmittäminen vaatinut; se nyt on selvää että laitetta täytyy opetella käyttämään, siinä missä muitakin lämmitysjärjestelmiä. Tämä ei ole kovin vaikeaa. Toinen vastaantuleva seikka sitten on puhdistaa laitetta esim. viikkosiivouksen yhteydessä. Mainitsemiasi "huoltokustannuksia" on ollut uusi ilmansuodatin vanhan tilalle, a 12 e. Ei mielestäni kovin paha parin vuoden huolloiksi. Nyt olen ajatellut pyytää asentajan paikan päälle käymään ja tarkistamaan laitteen toiminta ja kylmäaineet, maksanee muutaman kympin. Olen ollut havaitsevinani hieman tehon hiipumista talven mittaan.

Huomautit myös että ilman kuivattaminen ei käytännössä toimi. Olen tästäkin täysin eri mieltä, kyllä tuntuu toimivan ja on kesäilmalla miellyttävämpi toiminto kuin viileän ilman puhallus, itsekään en pidä alkuunkaan tuosta vedontunteesta. Tietysti jos tarkoitit että laitetta pidetään automaattitoiminnolla ja lämmitetään niin eihän se tässä yhteydessä mitään kosteutta sisäilmasta poista.

Oikeastaan ainoa asia johon olen ollut tyytymätön pumpussa on se, että se ei ole äänetön. Muilta ominaisuuksiltaan pidän omaa laitettani melko käyttäjäystävällisenä ja helppona ylläpitää. Laitteissa on ihan varmasti eroja ja eräs läheinen tuttava on tosiaan joutunut taistelemaan hieman enemmän oman laitteensa toiminnan kanssa (Panasonic HE9), mutta tosiaan tuo väittämä siitä että ilpin käyttö vaatisi erityistä pellepeloton-asennetta on mielestäni väärä.
 

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Iskenyt vähän talokuumetta päälle. Eilenkin tutkin netistä taloja koko illan, että minkälaista voisi edes miettiä. Projekti on vasta ajatusasteella. Tontti olisi tiedossa, jos haluaa rakentaa. Tai itse asiassa kaksikin. Toinen Tampereella, toinen Raumalla. :)

Kertokaapa kokemuksianne, jos teillä on valmiista talopaketeista. Itselläni ei ole juurikaan tietoja talotoimittajista, paitsi viimevuotinen rouvan veljen rakennusprojekti. Rakensivat Design-talon ja oli kuulemma kaikki mennyt kuten pitikin.

Siitä vaan hihat heilumaan. Takuulla paino putoaa ja hermot kiristyy, mutta pirun mielenkiintoista. Meille tuli Kastellin valokaari lämmitysvalmiina, eli ulkokuori ilman laudoitusta. Sitten vaan valettiin lattia ja aloitettiin sisäpuolisten hommien teko. Toki tammikuussa tehtiin se ulkoverhous valmiiksi. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että parin viikon päästä tulee tasoitemiehet hommiin. Juu en tasoittele itse, koska haluan edes osan hermoistani säilyvän.
Talopakettien vertailu on tosiaan helvatin vaikeaa. Tosin meillä se oli aikast helppoa, koska halusimme tuon kaaren muotoisen olohuoneen seinän, niin kilpailijat olivat aika vähissä. Toki jos olisimme päätyneet perus tulitikkurasiaan, niin varmaan olisi päässyt hieman halvemmalla.
Pakettiin jonka ostimme kuului mielestäni melkoisen hyvin tavaraa, mutta on sitä jäänyt ylikin. Esim kipsilevyjä tuli 150 kappaletta ja nyt kun ne on paikallaan, niin tommonen 25 kappaletta jäi yli ja kattotiilistäkin jäi puolilavaa pihalle, sekä kaikkea puutavaraa on varmaankin lavallinen yhteensä. Toki niitä saa käytettyä autotallin rakentamiseen, mutta ilmaisiahan nuo eivät ole. Kaverini sanoi, että sinähän rakennat noilla melkeen koko tallin ilman kustannuksia, mutta totuus on että kaikesta on maksettu ja ilmaista ylimääräistä ei ole yhtään.

Kun mietitte projektiin lähtemistä, niin tontilla on iso merkitys kokonaiskustannuksiin. Meillä tontti tekniikoineen maksoi 32 tonttua ja pohjatyöt maavaraisena 22 tonttua. Monesta paikkaa ei saa tonttiakaan alle 40:n. Eli tässä me voitimme isonn määrän kustannuksissa ja tonttikin ihan mukiin menevä.

Onnea ja hermoja
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mainitsemiasi "huoltokustannuksia" on ollut uusi ilmansuodatin vanhan tilalle, a 12 e. Ei mielestäni kovin paha parin vuoden huolloiksi. Nyt olen ajatellut pyytää asentajan paikan päälle käymään ja tarkistamaan laitteen toiminta ja kylmäaineet, maksanee muutaman kympin. Olen ollut havaitsevinani hieman tehon hiipumista talven mittaan.

Huomautit myös että ilman kuivattaminen ei käytännössä toimi. Olen tästäkin täysin eri mieltä, kyllä tuntuu toimivan ja on kesäilmalla miellyttävämpi toiminto kuin viileän ilman puhallus, itsekään en pidä alkuunkaan tuosta vedontunteesta. Tietysti jos tarkoitit että laitetta pidetään automaattitoiminnolla ja lämmitetään niin eihän se tässä yhteydessä mitään kosteutta sisäilmasta poista.

Tuossa edellä kyseltiin kommentteja Ilpin ja vesikiertoisen lämmityksen yhdistelmästä - mitä sinulla siis ei ole - ja heijastin kokemukseni sen mukaan. Ilpin ja öljyn yhdistäminen ja säätäminen vaatii todellakin omaa perehtymistä, lvi-asioiden opettelua ja *mittaamista*, toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Mutut ja tuntumiset voi suoralta kädeltä heittää koppaan, ilman mittaamista ei asioista tule selvyyttä, sillä niin erilaisia ovat talokohtaiset ratkaisut samoilla laitteillakin.

Suorasähkön kanssa pelaaminen on paljon yksinkertaisempi kuvio.

Ei minullakaan ole VIELÄ huoltokustannuksia ollut, ensimmäisen käyttövuoden aikana. Mutta niitä tulee tasan varmasti 10 vuoden aikana, ja ne syövät välittömästi sitä paljon puhuttua säästöä. Laitteen sydän on pitkälti samaa kuin kylmälaitteissa eivätkä nekään tunnetusti ole ikuisia. Tilannetta vielä herkistää se, että Ilpin toinen osa on koko ajan ulkona sään armoilla. Ne kaksinkertaiset huoltotehtävät (öljyjärjestelmää on pakko huoltaa vuosittain) jää myyntimiehiltä mainitsematta. Realismia ja todellisia lukuja siis mieluummin kehiin kuin lehdistä tuttuja "ilmaista lämpöä sinunkin kotiisi" -mainoksia. Kun huoltomies on käynyt tarkistamassa ja mahdollisesti lisäämässä kylmäaineet niin laitapa kustannukset tänne.

Ilman kuivattamisesta totesin että se todellakin vaatii huonetilan jäähdyttämistä, yleensä jonnekin 19 asteeseen. Kosteuden poistaminen ei toimi pumpun ollessa lämmitysmoodissa, se on fysikaalinen rajoite. Jos siedät kylmää vetoa huoneessa niin sitten tietty kuivaaminen toimii.

edit: Luepa vaikka tästä lämpöpumppufoorumin ketjusta Saynon kuivaustoiminnosta jos et minua usko.
 
Viimeksi muokattu:

Juicey

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, G
Kosteuden poistaminen ei toimi pumpun ollessa lämmitysmoodissa, se on fysikaalinen rajoite.
Pumpussa on oma toiminto "kosteuden poisto" jolloin laite ei lämmitä eikä viilennä vaan pyrkii siirtämään kosteutta pois huoneilmasta. Tässä moodissa laitteen puhallusilma ei ole viileää (kuten esim. jäähdytys-moodissa) eikä lämmintäkään (lämmitystoiminnon ollessa päällä). Olen itse tykännyt tästä kosteuden poisto -tilasta kuumaan ja kosteaan kesäaikaan paljon enemmän kuin esim. viilennyksestä. Huoneilma pysyy miellyttävänä eikä kuitenkaan tuota vedontunnetta synny.

En tarkoittanut että pumppu poistaisi ilmasta kosteutta samalla kun se lämmittäisi. Mielestäni tämän kosteudenpoisto-tilan ei pitäisi myöskään pitää lämpötilaa yllä, vaan tyytyä vain kierrättämään ilmaa ja poistamaan siitä kosteutta.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pumpussa on oma toiminto "kosteuden poisto" jolloin laite ei lämmitä eikä viilennä vaan pyrkii siirtämään kosteutta pois huoneilmasta. Tässä moodissa laitteen puhallusilma ei ole viileää (kuten esim. jäähdytys-moodissa) eikä lämmintäkään (lämmitystoiminnon ollessa päällä).

Kuitenkin se kuivaaminen tapahtuu sen sisäyksikön sisällä viilentämällä huoneen imuilmaa useita asteita jotta se voi muodostaa pisaran. Pisarat johdetaan putkea pitkin ulos. Se, että puhallus ei tunnu viileältä johtunee laitteessasi siitä, että puhallinmoottori käy hyvin hiljaisella. Tässä on merkki/laitekohtaisia eroja. Eli faktisesti se kuivaustoiminto on yhtä kuin viilennystoiminto miinus puhaltimesta kierroksia pois.

Oma kokemukseni tuosta kuivauksesta on se, että silloin kun sitä eniten tarvitsisi (syyskoleat) niin sitä ei juuri tuon viilentävän vaikutuksen takia voi käyttää johtuen Ilpin toimintalogiikasta. Varsinainen parin sadan euron kuivauslaite on paljon järkevämpi ratkaisu, sillä se rakenteestaan johtuen pystyy palauttamaan kuivaamansa ilman hieman lämmitettynä takaisin. Ilppi toimikoon vain lämmittimenä, viilentäjänä ja ilmanpuhdistajana. Sinun tapauksessasi voisi toki ajatella että lämmität takalla ja ajat kuivausohjelmaa siinä samalla niin lopputulos lienee toivottu.
 

Procamp

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Laatoituskysymys

WC:ssä on vanha muovimatto, jonka haluaisimme poistaa ja laatoittaa lattian. Seinälaatat ovat siistit emmekä niitä välttämättä uusisi, mutta onko mahdollista nykyisten vesieristyssäännösten mukaisesti laatoittaa vain tuo lattia? Vesieristyshän siinä siis "katkeaisi", joten taidan arvata vastauksen, mutta kysynpähän kumminkin.
 

Janiz80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
WC:ssä on vanha muovimatto, jonka haluaisimme poistaa ja laatoittaa lattian. Seinälaatat ovat siistit emmekä niitä välttämättä uusisi, mutta onko mahdollista nykyisten vesieristyssäännösten mukaisesti laatoittaa vain tuo lattia? Vesieristyshän siinä siis "katkeaisi", joten taidan arvata vastauksen, mutta kysynpähän kumminkin.

Onko siellä alla vesieristystä? Vanhan muovimaton alta harvemmin sellaista löytää. Lattiahan on helppo eristää, mutta mitenköhän on seinien laita?
 

Procamp

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Onko siellä alla vesieristystä? Vanhan muovimaton alta harvemmin sellaista löytää. Lattiahan on helppo eristää, mutta mitenköhän on seinien laita?

En osaa sanoa, koska nykyinen tilanne ei ole meidän jäljiltämme. Ongelma ei lienekkään tuo pelkkä lattia vaan voiko uuden alimman seinälaattarivin yhdistää ongelmitta vanhaan seinälaatoitukseen? Nyt tuo vanha matto nousee n. 10cm seinälle.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
WC:ssä on vanha muovimatto, jonka haluaisimme poistaa ja laatoittaa lattian. Seinälaatat ovat siistit emmekä niitä välttämättä uusisi, mutta onko mahdollista nykyisten vesieristyssäännösten mukaisesti laatoittaa vain tuo lattia? Vesieristyshän siinä siis "katkeaisi", joten taidan arvata vastauksen, mutta kysynpähän kumminkin.

Tein itse juuri näin. Vessa on pelkkä vessa eikä seinille yleensä roiskita. Otin seinälaatoista alimman rivin pois ja nostin vesieristeen sen verran ylös lattiasta (n. 15cm). Saahan sillä kuitenkin tiiviin "kaukalon" ja jos tuota enemmän tulisi vettä niin se valuisi jo ovenraoista vessan ulkopuolelle.

Jos sulla on siellä suihku niin sitten repisin kyllä kaikki alas. Ja jos olet taloyhtiössä niin isännöitsijä/hallitushan ratkaisee asian ilman pohtimisiasi.
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Jos myöhemmin tulee ko. tilaan ongelmia kosteuden kanssa, ja asiaa joudutaan tutkimaan, ottaa ainakin vakuutusyhtiö tiukan linjan eristyksen suhteen ja helpostikkin, kun huomaa että se ei ole määräysten mukainen.

Suurta kosteusvaaraa tuskin pelkässä vessatilassa kuitenkaan on niinkuin edellä Yläpesä mainitsikin.
 

Juicey

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, G
Kuitenkin se kuivaaminen tapahtuu sen sisäyksikön sisällä viilentämällä huoneen imuilmaa useita asteita jotta se voi muodostaa pisaran. Pisarat johdetaan putkea pitkin ulos. Se, että puhallus ei tunnu viileältä johtunee laitteessasi siitä, että puhallinmoottori käy hyvin hiljaisella. Tässä on merkki/laitekohtaisia eroja. Eli faktisesti se kuivaustoiminto on yhtä kuin viilennystoiminto miinus puhaltimesta kierroksia pois.
Taidampa huvikseni mittailla joskus tuota puhallusilman lämpötilaa jäähdytyksellä ja kosteuden poistolla, sillä laitteeni kyllä asettaa puhalluksen n. 1/3 teholle tuon kosteuden poiston ollessa päällä eikä ilmavirta ole viileää. Kädellä noita olen joskus vertaillut mutta täytyy ihan mielenkiinnosta joskus mittarillakin asia tarkistaa. Jäähdyttäessähän laitteeni toimii sitten vaihtelevalla teholla ja ilmavirtaus pumpun lähistöllä on selkeästi kylmää. Voi toki olla että toimii tuolla mainitsemallasi tavalla, mutta käytännön vertailu näiden toimintojen välillä on osoittanut että kosteuden poisto on ollut paljon mukavampi moodi kuin viilennys.

Oli tekniikka tuon toiminnon taustalla mitä tahansa, niin lopputulos kuitenkin on lähellä sitä mitä on haluttukin ja tuon toiminnon ero lämmitykseen / viilennykseen nähden selvä. Kosteuden poistoa on kuitenkin tullut pidettyä toimintona vain kun talo lämpiää esim. auringonpaisteesta johtuen muutenkin hyvin joten on mahdollista että jos viileä puhallus todellisuudessa on vain niin hiljaista että sekoittuu lämpimämpään ilmaan sen verran nopeasti ettei tuota käytännössä havaitse huoneilmaa kylmemmäksi.
Oma kokemukseni tuosta kuivauksesta on se, että silloin kun sitä eniten tarvitsisi (syyskoleat) niin sitä ei juuri tuon viilentävän vaikutuksen takia voi käyttää johtuen Ilpin toimintalogiikasta. Varsinainen parin sadan euron kuivauslaite on paljon järkevämpi ratkaisu, sillä se rakenteestaan johtuen pystyy palauttamaan kuivaamansa ilman hieman lämmitettynä takaisin. Ilppi toimikoon vain lämmittimenä, viilentäjänä ja ilmanpuhdistajana. Sinun tapauksessasi voisi toki ajatella että lämmität takalla ja ajat kuivausohjelmaa siinä samalla niin lopputulos lienee toivottu.
Kosteuden poistoa olen itse käyttänyt oikeastaan vain kuumina ja kosteina kesäpäivinä. Viilennystä on tullut oikeasti käytettyä vain esim. tyttären ristiäisissä kun paikalla ollut porukka ja aurinko lämmitti taloa vähän liiankin hyvin. Muuten sitten käytännössä vain lämmittämiseen ja ilman kierrättämiseen.

Kuten tästäkin keskustelusta huomaa niin onhan tuolle laitteelle monta eri käyttötarkoitusta olemassa ja en nyt näe että varsinaista virittelemistä olisi käyttö vaatinut. Oma hankintakustannus laitteelle + asennukselle oli 1800 e syksyllä 2006 ja laskelmien perusteella n. puolet tai hieman yli tästä summasta on jo kuoletettu. En tunne tarkemmin öljylämmittäjän rajoitteita lämmityksessä, mutta kuvittelisin että käytännössä varmaan vastaavalla tavalla kuin moni muukin lämmitysmuoto toimii ilpin kanssa, jos lämmönjakeluna patterit niin termostaattia reilusti alaspäin vain ja antaa ilpin tehdä työn. Talon ainoaksi lämmönlähteeksihän tuosta ei kuitenkaan ole ja esim. kosteat tilat "vaativat" joka tapauksessa nykypäivänä jonkinlaisen lattialämmityksen päällä pitämistä ympäri vuoden. Lisäksi meillä on lasten makuuhuoneissa patterit pitämässä yllä sopivaa lämpötilaa, mittarin mukaan kuitenkin aika harvakseltaan ovat päälle napsahtaneet talven mittaankaan.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Taidampa huvikseni mittailla joskus tuota puhallusilman lämpötilaa jäähdytyksellä ja kosteuden poistolla, sillä laitteeni kyllä asettaa puhalluksen n. 1/3 teholle tuon kosteuden poiston ollessa päällä eikä ilmavirta ole viileää.

Aivan, vain mittaamalla pääsee oikeasti kiinni ilmiöön. Varsinkin kädellä tehdyt "tunnustelut" ovat ihan mitä sattuu, kuten varmaan kuka tahansa "kylmiä" pattereita kosketellut voi kertoa (yleinen lvi-alan tuhahtelun aihe). Imuilman ja puhallusilman (suoraan aukoista mitattuna!) välinen ero lienee muutaman asteen.

Viilennystä on tullut oikeasti käytettyä vain esim. tyttären ristiäisissä kun paikalla ollut porukka ja aurinko lämmitti taloa vähän liiankin hyvin. Muuten sitten käytännössä vain lämmittämiseen ja ilman kierrättämiseen.

Aivan, bileiden ajan on loistavaa kun saa pidettyä tilat asiallisen lämpöisinä. Kuitenkin yksi ihminen toimii muistaakseni n. 40W lämmittimenä joten parinkymmenen vieraan satsi vastaa jo 1kW lämppärin pohotusta.
Ja kannattaa muistaa ettei se viilentäminen ole itse asiassa kovin kallista. Tuossahan muutetaan jotain 27 asteista ilmaa esim. 21 asteiseksi joka ei ole niin rankkaa työtä kuin talvella -15 asteisen puristaminen +21 asteiseksi. Viilentämisen kulut jäänevät ahkerallakin käytöllä alle 50e koko vuoden osalta.

En tunne tarkemmin öljylämmittäjän rajoitteita lämmityksessä, mutta kuvittelisin että käytännössä varmaan vastaavalla tavalla kuin moni muukin lämmitysmuoto toimii ilpin kanssa, jos lämmönjakeluna patterit niin termostaattia reilusti alaspäin vain ja antaa ilpin tehdä työn.

No, sen hieman kyllä kieltämättä huomaa että vain arvelet.
Vesikiertoisen (riippumatta siitä lämmitetäänkö se vesi öljyllä, sähköllä, puilla tai pelleteillä) systeemin sääteleminen on monimutkaisempaa kuin huonekohtaisten suorasähköpattereiden johtuen kiertävän veden lämmön hallinnasta. Se kun ei kykene reagoimaan hetkessä suuntaan tai toiseen vaan säätymisessä on aina selvä viive. Säätymisessä otetaan sensorein huomioon sekä ulkolämpötila (säätökäyrät) että sisälämpötila kattilatasolla ja tämän lisäksi tulevat vielä patterikohtaiset termostaatit. Kun järjestelmän saa itsellään tasapainoon ja hyvin olosuhteita ennakoivaksi niin sen tasapainon saa hyvin helposti kaadettua tuomalla sen yhteyteen toinen täysin erillisellä säätölogiikalla toimiva järjestelmä eli Ilp. Näiden välille pitää hakea optimityönjako joka tarkoittaa oikeasti säätelemistä, mittaamista pidemmällä aikavälillä. Huonolla työnjaolla Ilppi voi aiheuttaa jopa kulujen kasvamisen (toinen jäähdyttää ja toinen lämmittää).

Oma miettimisensä on sitten vielä taloudellinen optimointi eli sen arvioiminen milloin kannattaa käyttää mitäkin "polttoainetta", eli nykyisillä öljyn hinnoilla se tulee halvemmaksi kuin Ilp X-lämpötilassa (mikä riippuu Ilpin COPista eli lämpökertoimesta), omalla kohdallani -15 asteessa, mutta hintasuhteen muuttuessa tilanne vaihtuu taas. Suorasähkö + Ilp -yhdistelmässä tästä ei tarvitse huolehtia kun kumpikin käyttää samaa sähköä.
 

Brode#13

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa,Kaputt HEC ja puhtaasti taklaavat..
No, sen hieman kyllä kieltämättä huomaa että vain arvelet.
Vesikiertoisen (riippumatta siitä lämmitetäänkö se vesi öljyllä, sähköllä, puilla tai pelleteillä) systeemin sääteleminen on monimutkaisempaa kuin huonekohtaisten suorasähköpattereiden johtuen kiertävän veden lämmön hallinnasta. Se kun ei kykene reagoimaan hetkessä suuntaan tai toiseen vaan säätymisessä on aina selvä viive. Säätymisessä otetaan sensorein huomioon sekä ulkolämpötila (säätökäyrät) että sisälämpötila kattilatasolla ja tämän lisäksi tulevat vielä patterikohtaiset termostaatit. Kun järjestelmän saa itsellään tasapainoon ja hyvin olosuhteita ennakoivaksi niin sen tasapainon saa hyvin helposti kaadettua tuomalla sen yhteyteen toinen täysin erillisellä säätölogiikalla toimiva järjestelmä eli Ilp. Näiden välille pitää hakea optimityönjako joka tarkoittaa oikeasti säätelemistä, mittaamista pidemmällä aikavälillä. Huonolla työnjaolla Ilppi voi aiheuttaa jopa kulujen kasvamisen (toinen jäähdyttää ja toinen lämmittää).

Juuri tuollaista selontekoa olen hakenut ja orastavia ajatuksia aiheesta mielessäni myös pyöritellyt ja en ole testiä/kokeilua huomannut vielä mistään lehdestä,liekö edes tehtykään?? Mielenkiinnolla jään odottamaan ym. kokeilua ja sen tuloksia että onko hyötyä Ilpistä vesikeskuslämmityksen yhteydessä.. Tämä aihe on puhuttanut ja mietityttänyt myös meitä töissä jonkin verran.

Itselläni on kattilassa lämmönsäädin(Tiimi3000) ulkolämpötilan mukaan säätyvänä,olen miettinyt että Ilpin kanssa pitäisi hankkia huoneistoanturi myös ja vaihtaa patteriventtiilit termostaatteihin. Se ei nyt mikään iso menoerä ole muutenkaan eikä työnä kummoinen termostaattien vaihto,kunhan vaan jaksaisi tehdä.

Kiitos Yläpesä viestistäsi!
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Juuri tuollaista selontekoa olen hakenut ja orastavia ajatuksia aiheesta mielessäni myös pyöritellyt ja en ole testiä/kokeilua huomannut vielä mistään lehdestä,liekö edes tehtykään?? Mielenkiinnolla jään odottamaan ym. kokeilua ja sen tuloksia että onko hyötyä Ilpistä vesikeskuslämmityksen yhteydessä.. Tämä aihe on puhuttanut ja mietityttänyt myös meitä töissä jonkin verran.

Itselläni on kattilassa lämmönsäädin(Tiimi3000) ulkolämpötilan mukaan säätyvänä,olen miettinyt että Ilpin kanssa pitäisi hankkia huoneistoanturi myös ja vaihtaa patteriventtiilit termostaatteihin. Se ei nyt mikään iso menoerä ole muutenkaan eikä työnä kummoinen termostaattien vaihto,kunhan vaan jaksaisi tehdä.

Kiitos Yläpesä viestistäsi!

Ei kestä, kannattaa lukea ajatuksella lämpöpumppufoorumin kätköjä. Siellä on valtavasti avuliasta ammattilaisinfoa, pellepelottomia ja erinomaisia apuvälineitä oman tilanteensa arvioimiseksi.

Meidän pannu lämpenee tällä hetkellä käsishuntilla, mikä tarkoittaa sitä että 5-10 asteen välein täytyy käydä säätelemässä itse (silloin kun pakkanen kiristyy alle -10). Ilpin tehothan eivät mitenkään yhdestä puhalluspisteestä riitä isomman talon jokaiseen nurkkaan ja siksi huonekohtaista virittelyä tarvitaan eikä se tapahdu suoraviivaisesti vaan korostuu kovemmilla pakkasilla. Tänä vuonna näitä päiviä ei tosin kertynyt riesaksi asti. Siksi myöskään pelkkä sisäsensorisäätö ei taida toimia kovimmilla pakkasilla, vaan "paras" soppa saadaan yhdistämällä molemmat mutta antamalla ulkolämpötilan ohjata vasta kovilla pakkasilla (alle -15). Sisäsensorin paikkaakin joutuu hakemaan, ettei sijoita sitä liian kylmään/lämpimään pisteeseen vaan jonnekin sinne rajamaastoon.

Omat lukuni kerroinkin jo tuossa edellä: kyllä Ilp säästää myös öljylämmitteisessä talossa, mutta mistään kohujuttujen 70%:sta en voi kuin unelmoida. 160 neliöä (ja lämmin autotalli) vei vuoden aikana n.2000l öljyä (jossa mukana neljän hengen lämminvesi) ja n. 4500kWh Ilpin sähköä. Pelkällä öljyllä lämmittäen olisi mennyt 3000l rikki.
 
Meidän pannu lämpenee tällä hetkellä käsishuntilla, mikä tarkoittaa sitä että 5-10 asteen välein täytyy käydä säätelemässä itse (silloin kun pakkanen kiristyy alle -10).

Kannattaisi varmaankin vaihtaa tuokin automaattiseksi, niin säästyisi vaivalta, eikä se tällä hetkellä kovin kallistakaan ole. Uusissa taitaa olla digitaalinen säätö, joka vaatii kyllä opettelua.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kannattaisi varmaankin vaihtaa tuokin automaattiseksi, niin säästyisi vaivalta, eikä se tällä hetkellä kovin kallistakaan ole. Uusissa taitaa olla digitaalinen säätö, joka vaatii kyllä opettelua.

Kannattaisi varmaan jos hakee prosentuaalista säästöä mutta miten on absoluuttisen kanssa? Eli, edullisin Ouman asennettuna n. 450e. Kuinka monta vuotta pitäisi kustannuksia kuolettaa jos öljyä poltetaan nyt lämmitykseen (marras-maaliskuu) puolet eli 1000l vuodessa? Osaatko sanoa? Vastaavan mestarin kanssa arvioimme että ei kannata ennenkuin järjestelmä tulee uusittavaksi... Jos automaatti säästäisi optimistisesti esim. 10% eli 100l, olisi se 56e/vuosi. Yhdeksässä vuodessa ilman korkolaskelmia olisi maksanut itsensä takaisin, mutta silloin on jo edessä nykyisen järjestelmän vaihto ja hyvin oletettavasti pakkosiirtyminen kaukolämpöön tai vaihtoehtoisesti (jos ovat kehittyneet riittävän luotettaviksi) ilma-vesilämpöpumppu.

edit: Kuvaamani tilanne koskee siis ainoastaan Ilp-ohjattua lämmitystä, jossa öljyllä on vain takavarmistusluonne. Pelkässä öljylämmityksessä automatiikka säästää varmasti itsensä muutamassa vuodessa takaisin.
 
Viimeksi muokattu:

Bone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buccaneers, Lightning
Meille tuli Kastellin valokaari lämmitysvalmiina, eli ulkokuori ilman laudoitusta.

No tämä on yksi mitä ollaan katsottu. Toinen vaihtoehto on sitten Design-talon mallistot. Niissä pääsisi kyllä aika helpolla. Mietitään tässä tosiaan, mitä halutaan. Tuo talomalli vaikuttaa kyllä sitten päätökseen. Oli se sitten muuttovalmis tai ei.

Kun mietitte projektiin lähtemistä, niin tontilla on iso merkitys kokonaiskustannuksiin. Meillä tontti tekniikoineen maksoi 32 tonttua ja pohjatyöt maavaraisena 22 tonttua. Monesta paikkaa ei saa tonttiakaan alle 40:n. Eli tässä me voitimme isonn määrän kustannuksissa ja tonttikin ihan mukiin menevä.

Onnea ja hermoja

Meillä on tontti katsottuna. 25k pelkkä tontti Tampereelta, joka on käsittääkseni ihan törkeän halpa. Eikä ole Teiskossa :)
Pohjatyöt vie sitten jotain.

Kiitokset.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Meillä on tontti katsottuna. 25k pelkkä tontti Tampereelta, joka on käsittääkseni ihan törkeän halpa. Eikä ole Teiskossa :)
Pohjatyöt vie sitten jotain.

"Kaupungin tontin keskihinta oli 130,45 euroa ja yksityisen 104,10 euroa neliöltä."

Jos tonttisi on suurempi kuin 250 neliöä niin voit olla tyytyväinen!
 
Kannattaisi varmaan jos hakee prosentuaalista säästöä mutta miten on absoluuttisen kanssa? Eli, edullisin Ouman asennettuna n. 450e. Kuinka monta vuotta pitäisi kustannuksia kuolettaa jos öljyä poltetaan nyt lämmitykseen (marras-maaliskuu) puolet eli 1000l vuodessa? Osaatko sanoa?

Jos kuitenkin lämmitysmuodon vaihto tulee kyseeseen kohdallasi "lähiaikoina" (muutama vuosi) ei automatiikka maksa millään itseään "takaisin", koska lähinnä puhutaan pienestä kuluerästä, joka olisi hyvä saada jonkun toisen urakan kyljessä.

Itse lähtisin kyllä kaukolämpöpakettia hommaamaan, koska itsellänikään ei löydy luottoa noihin I-L-pumppuihin, vaikka hienoa teknologiaa ovatkin. Kyllähän niillä asunto-auton voi lämmittää yms., mutta kaukolämpö saattaisi olla loppupeleissä se parempi vaihtoehto. Kuitenkin kun mietitään, että kaukolämpö on periaattessa se uusi "öljy" (paitsi että vesi ei lopu) ja se toimivuus on aina (ellei sota syty) varma. Lämmitystehokin on tasainen ja melko suuri, joka laskee kustannuksia.
 

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Meillä on tontti katsottuna. 25k pelkkä tontti Tampereelta, joka on käsittääkseni ihan törkeän halpa. Eikä ole Teiskossa :)
Pohjatyöt vie sitten jotain.

Kiitokset.

Saman hintainen oli meidänkin tontti ja siihen tekniikat päälle n. 7 tonttua. Kannattaa tehdä pohjatutkimus ennen kuin ostaa tontin. Liian moni ostaa sian säkissä ja sitten tuleekin paalutuskoneet ja lykkää 15-20 metrisiä paaluja hullunkiilto silmissä. Metri paalua kuitenkin maksaa n. 40 euroa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös