Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 928 294
  • 4 366

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Löytyykö kokemusta pääsuunnittelija valintaan taloyhtiön teettämässä remontissa? Meillä on käynnistymässä ikkunoiden vaihtoremontti, jossa muutetaan tuuletusluukut tuuletusikkunoiksi. Tämä muutos vaatiin kaupungin (Espoo) rakennusvalvonnalta julkisivumuutosluvan. Toimin itse yhtiössä isännöitsijänä oto-periaatteella eikä minulla ole kokemusta rakennussuunnittelusta.

Olemme saanee nyt kahdelta toimijalta tarjouksen, joiden hintaero on kolminkertainen. Kalliimman tarjouksen tehneellä toimistolla on kokemusta miten hankalaksi tiedetyn Espoon rakennusvalvonnan kanssa toimitaan ja osasi saman tien listata kaikki vaadittavat dokumentit mitä lupahakemukseen tarvitaan. Lisäksi heidät "tunnetaan" rakennusvalvonnassa. Tarjoukseen kuuluu myös paperisten julkisivupiirrosten muuttaminen CAD-muotoon.

Halvemmalla ei ollut esitää vastaavaa dokumenttilistausta eikä heidän toimistolla ole kokemusta asioinnista kaupungin kanssa. Myöskään piirrosten muutosta ei tehdä.

Eli kannattaako tässä suoraan ottaa kalliimpi vaihtoehto, joka varmasti pystyy ajamaan lupahakemuksen nopeammin läpi kuin halvempi, joka laskuttaa sitten ylimääräistä lisätöistä.

Minkä ikäinen talo ja kuinka iso, ja onko kerros- vai rivitalo?

Ei Espoo ihan mahdoton ole, mutta yleisesti ottaen ennen 80-lukua hiljalleen kasvavat vaatimukset suunnitelmien sisällöstä, taaksepäin mennessä. Alue myös vaikuttaa.

Koittaisin sinuna
a) kysyä vielä joku tai jokunen tarjous lisää
ja
b) kirjallinen sopinus tekijän kanssa, missä sisältö määritelty tuon laajemman mukaan

Nykyään suurin osa rakennusvalvonnoista vaatii pienissäkin hommissa digitoidut piirustukset pelkän vanhan kopion päälle merkkaamisen sijaan, eli siitä pitää kuitenkin maksaa.
 

roottori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
@Osmo Rapeli 1979 valmistunut 5:n huoneiston yksitasoinen rivitalo Espoon Matinkylässä.

Olen pyytänyt myös muilta toimijoilta tarjouksia, mutta niistä on paljastunut heti, ettei voisi vähempää kiinnostaa, eli ovat todenneet tapauksen pieneksi ja kertoneet ainoastaan pelkän tuntihinnan.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
@Osmo Rapeli 1979 valmistunut 5:n huoneiston yksitasoinen rivitalo Espoon Matinkylässä.

Olen pyytänyt myös muilta toimijoilta tarjouksia, mutta niistä on paljastunut heti, ettei voisi vähempää kiinnostaa, eli ovat todenneet tapauksen pieneksi ja kertoneet ainoastaan pelkän tuntihinnan.

Kysyittekö muuten valvonnasta tuon luvan tarpeen? Kun puitejako tai väritys ei kuitenkaan muutu?

 

roottori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
@Osmo Rapeli Kyllä kysyttiin. Ensimmäinen ajatus oli "ratsastaa" naapuriyhtiön luvalla, mutta paljastui, ettei heillä ollut lupaa moiseen muutokseen vaikka tekivät muutoksen. No heille tullee sitten jossain vaiheessa ongelmia uusien lupien hakemisessa.

Lupa siis tarvitaan tuohon tuuletusluukut tuuletusikkunoihin muutokseen, kun niissä muuttuu sekä puiteväli että ulkonäkö. Jos pysyisimme tuuletusluukuissa, niin lupaa ei tarvita.
 
4

444

Talossani on rossipohja. Kiva sinänsä, että tuulettuu. Huonona puolena on se, että tuulettuu etenkin talvella niin pirusti. Tuli ajatus, että mitä jos tätä ongelmaa lähtisi ratkomaan asentamalla talon ympäri tuulettuvat sokkelilevyt. Uhka vai mahdollisuus? Onko muita järkeviä ideoita, joilla lämmityskuluja saisi vähän aisoihin puuttumatta itse lämmitysmuotoon? Talossa siis suora sähkölämmitys, useita tulisijoja sekä viimeisimpänä ilmalämpöpumppu, joka ei valitettavasti pysty ihmeisiin. Ajatus siis on, että ei tarvitsisi lämmittää niin paljon, jos saisi tuota alta puhaltavaa kylmää vähän hillittyä, ja siksi ajatus tuulettuvista sokkelilevyistä.
Auttakaa maalaistunutta kaupunkilaisjunttia pulassa.
 
4

444

Laitan alle linkin yhteen toimintatapaan, tuo ainakin auttaa oikeasti tiputtamaan lämmityskustannuksia.


Tuo sokkelilevyjen laitto otti vähän korvaan, onko siis niin että talo on "pilareille" rakennettu ja alapohja on täysin tuulen armoilla? Siihen auttaa toki nuo levyt, mutta tuuletus on kuitenkin jätettävä. Ei toki isoja aukkoja tarvitse, jos tila on korkea.
Kiitos. Täytyy perehtyä noihin ohjeisiin tarkemmin paremmalla ajalla.
Talon historia on siis sellainen, että vanhin osa on rakennettu 1800-luvulla. Tuo osa on remontoitu vuosituhannen vaihteessa ja eristys on lattian osalta uusittu. Tämä vanha osa seisoo pilarien varassa, samoin osa uudesta puolesta. Pohjoisseinä näyttäisi olevan sokkelia, mutta en ole käynyt ryömimässä talon alla, niin en tiedä, onko kyse vain valesokkelista. Ryömintätila on korkeudeltaan kymmeniä senttejä, eli ilma kyllä liikkuu vallan mainiosti. Myyjä kertoi, että lumisina talvina ovat kasanneet lunta tuohon talon seinustalle tuulensuojaksi, ja talvella tuo tuuletus ei ilmeisesti niin tärkeä ole, kun maastakaan ei nouse kosteutta niin paljon. Itseäni kiinnostaa kuitenkin pysyvämmät ratkaisut, joten siksi lähdin tätä kyselemään. Tuulettuvissa sokkelilevyissä on siis reikiä tuon tuuletuksen onnistumiseksi, ja noihin voisi vielä laittaa hiiriverkkoa niiden pikku paskiaisten loitolla pitämiseksi.

Alapohjan yläpuolinen lisäeristys on varmaan hyvä idea, mutta vaatii lattian purkamista, miltä olisin toivonut välttyväni. Toisaalta samalla pystyisi oikaisemaan tuon lattian suoraksi, tekemään toimenpiteen jonka alkuperäinen omistaja jätti tekemättä lattiaa uusiessaan. Ratkaisu olisi myös mallia hyvä, eikä mikään kikkakolmonen. Helvetisti toki duunia ja alakerran käyttökelvottomuus joksikin aikaa. Lisäksi tuo keittiön sijainti alakerrassa luo tähän lisähaasteita. Jos tuohon lähtee, niin on ensi kevään tai kesän hommia, koska tuo vähintäänkin alakaapiston purkaminen työllistää vielä lisää.

Kukaanhan ei väittänyt omakotiasumisen olevan helppoa ja halpaa. Mutta voittaa kyllä vantaalaisen kerrostalokaksion tullen mennen.
 

Veijari

Jäsen
@Osmo Rapeli 1979 valmistunut 5:n huoneiston yksitasoinen rivitalo Espoon Matinkylässä.

Olen pyytänyt myös muilta toimijoilta tarjouksia, mutta niistä on paljastunut heti, ettei voisi vähempää kiinnostaa, eli ovat todenneet tapauksen pieneksi ja kertoneet ainoastaan pelkän tuntihinnan.
Millaisilta arkkitehtitoimistoilta olet tarjousta kysynyt?
Isot arkkitehtitoimistot eivät välttämättä ole kiinnostuneita tuollaisista "pikkuhommista". Yrittäisin selvittää paikallisia pienempiä tai "yhden miehen" arkkitehtitoimistoja ja pistää tarjouskyselyä niille. Rakennusvalvonnastakin voi pyytää listaa suunnittelijoista, joilla on kokemusta vastaavista julkisivumuutoksista pääsuunnittelijana. Viranomainen ei kai saisi mitään suunnittelijaa virallisesti suositella, mutta jonkun listan suunnittelijoista sieltä voisi ehkä saada - tuskin kirjallisesti mutta ehkä puhelimitse kysymällä(?)
 

roottori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
@Veijari Nuo, miltä tarjouksia saimme, ovat 2-3:n henkilön toimistoja. Isompiin en ottanut yhteyttä. Sain noihin vihjeen tutulta arkkitehdiltä, joiden toimisto ei tee korjausrakentamissuunnitelmia.

Pitänee vielä kysellä rakennusvalvonnalta yksitysikohtia siitä, millä tarkkudella suunnitelman pitää olla.
 

Jeffrey

Jäsen
Onko täällä kokemusta tiiliseinän kaatamisesta? Vinkkejä / asioita joita kannattaa ottaa huomioon? Tuli hankittua 50-luvulla rakennettu rötiskö, jossa pitäisi yksi väliseinä laittaa matalaksi. Seinä ehkä sellaisen 2 metriä leveä ja varmaan noin 2,20 korkea. Molemmille puolille seinää, sekä seinän päälle tulee jättää kantavat betonipalkit paikalleen. Lattiat menee myös uusiksi eli sen puolesta ei haittaa vaikka rytisee.

P.S. Rötisköllä tarkoitan siis kerrostaloasuntoa.

Hyviä neuvoja jo tullut pölyn hallinnasta. Itse tähän lisäisin, että seuraavan kerran ainakin itse teippaisin vessanpöntön kannen siten, että väleistä ei pääse pölyä pönttöön. Kyllähän tuo pöly ajan myötä ja rassaamalla pöntöstä lähtee, mutta varsin vittumainen operaatio silti joka vältettävissä pienellä vaivalla.

Toinen on se, että pyri lukemaan seinää. Pari vuotta sitten tuli yksi 30 luvulla rakennettu seinä kaadettua, ja tuossa seinässä oli rakenteita jotka ei ollut ihan nykyrationaalisesti selitettävissä. Esimerkiksi rautakaapeleita, joiden tarkoitukselle ei löytynyt selitystä. Mielestäni siis hyvä vinkki lähteä purkamaan pala kerrallaa, eikä losauttaa kaikkea kerralla. Tällä tavoin myös selviää pienemmällä sotkulla ja saanee tuota rojua jätesäkitettyä siinä samalla.

Jos sinulla on suurempi purkuoperaatio edessä, suosittelisin kuitenkin suoraan sen ulkoistamista. Ammattitaitoiset purkajat purkaa kerrostalohuoneiston rungolle ja vielä vinssaa jätteet ikkunasta alas ja vie ne mennessään ihan parissa päivässä ja varsin hyvällä laadulla. Maksaa kaiken sen vaivan itse purkamisesta, siivoamisesta, jätteiden raahaamisesta ja vielä rappukäytävän siivouksesta puhumattakaan siitä että itse on peräreikää asti täynnä sitä pölyä vaikka olisi kuinka hengityssuojaimet sun muut systeemit. Tässä ehkä huomiona, että ainakin vironpojat on varsin innokkaita heilumaan rälläkkänsä kanssa, ja tukirakenteet syytä huomioida varsin tarkasti etukäteen.
 
Viimeksi muokattu:

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sympatiat: DIF
Hyviä neuvoja jo tullut pölyn hallinnasta. Itse tähän lisäisin, että seuraavan kerran ainakin itse teippaisin vessanpöntön kannen siten, että väleistä ei pääse pölyä pönttöön. Kyllähän tuo pöly ajan myötä ja rassaamalla pöntöstä lähtee, mutta varsin vittumainen operaatio silti joka vältettävissä pienellä vaivalla.

Toinen on se, että pyri lukemaan seinää. Pari vuotta sitten tuli yksi 30 luvulla rakennettu seinä kaadettua, ja tuossa seinässä oli rakenteita jotka ei ollut ihan nykyrationaalisesti selitettävissä. Esimerkiksi rautakaapeleita, joiden tarkoitukselle ei löytynyt selitystä. Mielestäni siis hyvä vinkki lähteä purkamaan pala kerrallaa, eikä losauttaa kaikkea kerralla. Tällä tavoin myös selviää pienemmällä sotkulla ja saanee tuota rojua jätesäkitettyä siinä samalla.

Jos sinulla on suurempi purkuoperaatio edessä, suosittelisin kuitenkin suoraan sen ulkoistamista. Ammattitaitoiset purkajat purkaa kerrostalohuoneiston rungolle ja vielä vinssaa jätteet ikkunasta alas ja vie ne mennessään ihan parissa päivässä ja varsin hyvällä laadulla. Maksaa kaiken sen vaivan itse purkamisesta, siivoamisesta, jätteiden raahaamisesta ja vielä rappukäytävän siivouksesta puhumattakaan siitä että itse on peräreikää asti täynnä sitä pölyä vaikka olisi kuinka hengityssuojaimet sun muut systeemit. Tässä ehkä huomiona, että ainakin vironpojat on varsin innokkaita heilumaan rälläkkänsä kanssa, ja tukirakenteet syytä huomioida varsin tarkasti etukäteen.

Hyviä vinkkejä. Etenkin tuo WC-pönttö oli sellanen, joka ei kyllä käynyt mielessäkään. Täytyy nyt vakavissaan pohtia sitä, vaikka toki tuo purku-alue muovitetaan, mutta silti. Tuo sama seinä on purettu taloyhtiössä todella monesta asunnosta, eli sen sisältö tiedetään suht varmaksi. Toki 50-luvulla rakentaminen on ollut luovaa touhua eli onhan se mahdollista, että sieltä löytyy jos jonkinlaista yllätystä. Naapurin luona tuli jo vierailtua, ja hän jakoi aika kattavasti kokemukset seinän purusta.

Tuo ulkoistus olikin aluksi suunnitteilla. Yksi tuttu tekijä, jota on tullut aikasemminkin käytettyä, kieltäytyi kiireiden vuoksi hommasta, niin sitten ajateltiin tehdä itse. Appiukko on marssitettu paikalle toiselta puolelta Suomea, joten enää ei auta perääntyä. Eniten tässä melkee stressaa juuri se pöly ja se miten helvetisti tota rojua tulee. Lava meinataan hakea tohon, mutta sitä on käytännössä mahdoton saada niin ettei se blokkaa pelastustietä tai ihmisten autotalleja, joten se täytyy hoitaa täsmäiskuna jolloin kaikki tuo paska tulisi olla mahdollisimman kompaktikssa muodossa kämpässä.
 

Hubacek

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Vegas Golden Knights, altavastaajat
Mulla muutetaan komero käytäväksi. Siellä komerossa on viemärin tuuletusputki noin 40cm irti seinästä ja se on tarkoitus siirtää mutkilla sisäseinän väliin.
Remonttimiehen kanssa suunniteltiin että supistetaan se 110-putki tuon sisäseinän matkalle 75-putkeksi.

Mitä äkkiseltään googlettelin, niin alle 5:n dm3/s virtaamalla olevat putket saa olla 75-putkella ja 75-putki saa olla vain lämpimässä tilassa. Miten nuo virtaamat lasketaan?

Koko putken matkalla on kaksi WC-istuinta, kaksi suihkua ja pesukoneet. Niistä taitaa tulla lähelle 7:n virtaama, mutta nuohan ei koskaan ole yhtäaikaa käytössä. Putkimies oli vähän vastahankaan supimistamista, mutta varmaan laittaa sen 75-putken jos käsken. Kannattaako?

Tiedän että 110-putki läpiasti olisi paras ratkaisu, mutta tuolla pienemmällä putkella ei tulisi kynnyksiä seinään. Ilmahan siellä vain kulkee...
 

Vepe21

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kiekko-Vantaa, Mainz 05
Mulla muutetaan komero käytäväksi. Siellä komerossa on viemärin tuuletusputki noin 40cm irti seinästä ja se on tarkoitus siirtää mutkilla sisäseinän väliin.
Remonttimiehen kanssa suunniteltiin että supistetaan se 110-putki tuon sisäseinän matkalle 75-putkeksi.

Mitä äkkiseltään googlettelin, niin alle 5:n dm3/s virtaamalla olevat putket saa olla 75-putkella ja 75-putki saa olla vain lämpimässä tilassa. Miten nuo virtaamat lasketaan?

Koko putken matkalla on kaksi WC-istuinta, kaksi suihkua ja pesukoneet. Niistä taitaa tulla lähelle 7:n virtaama, mutta nuohan ei koskaan ole yhtäaikaa käytössä. Putkimies oli vähän vastahankaan supimistamista, mutta varmaan laittaa sen 75-putken jos käsken. Kannattaako?

Tiedän että 110-putki läpiasti olisi paras ratkaisu, mutta tuolla pienemmällä putkella ei tulisi kynnyksiä seinään. Ilmahan siellä vain kulkee...

Menee vähän ohi oman koulutuksen, mutta normivirtaamien summa, ja niihin löytyy taulukoita. En tiedä, onko uudempaa versiota, mutta vuoden 2007 taulukolla (https://www.talotekniikkainfo.fi/sites/default/files/d1_2007_liite_4.pdf) saataisiin kokonaisvirtaamaksi seuraavaa. Oletuksena, että suihkut menevät erillisiin kaivoihin (DN 75) ja käytetään maksimiarvoa.

(WC-istuin) 2 x 1,8 + (Suihku) 2 x 1,5 + (Pesukoneet) 2 x 0,6 = 7,8

Jos taas suihkut menevät samaan kaivoon (oletetaan sama DN 75), saadaan virtaamaksi 6,3. Eli hieman riippuu.

Tuskin tuosta 75:stä ongelmia tulee, mutta itse laittaisin sen 110:n siitä huolimatta. Olisikohan putken eristäminen mahdollista?
 

Hubacek

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Vegas Golden Knights, altavastaajat
(WC-istuin) 2 x 1,8 + (Suihku) 2 x 1,5 + (Pesukoneet) 2 x 0,6 = 7,8

Jos taas suihkut menevät samaan kaivoon (oletetaan sama DN 75), saadaan virtaamaksi 6,3. Eli hieman riippuu.

Tuskin tuosta 75:stä ongelmia tulee, mutta itse laittaisin sen 110:n siitä huolimatta. Olisikohan putken eristäminen mahdollista?

Suihkut menee samaan, toki kokonaisuuteen ei vaikutusta.
Sillä tuon 75:n tosiaan haluaisin että sen saisi parin sentin seinän levennyksellä piiloon. Ei tulisi seinään isoja porrastuksia. Eli lattian alla 110, supistus 75 väliseinässä ja taas 110 heti kattomuovin yllä yläpohjassa puhallusvillassa ja siitä katolle asti 110.

Kaikki suosittelee kokonaan 110, mutta jos laki ei määrää, niin varmaan olisin valmis ottamaan tuon riskin 75:llä. Varmaan kerran vuodessa sattuu edes kolme noista (WC, suihku, pesukoneet) just yhtäaikaa laskemaan vettä viemäriin...
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
@Hubacek En ihan heti pysty keksimään, mitä ongelmia tuosta pienemmästä putkesta tosielämässä voisi tulla, mutta... Ota nyt sekin huomioon, että jos suositus on se isompi putki ja laitat sen pienemmän ja siitä jossain vaiheessa seuraa jotain vikaa rakennukselle, niin vakuutusyhtiö pesee kätensä heti, koska ei ole noudatettu ohjeistuksia ja suosituksia.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kai tuosta tuuletusputkesta pahin mahdollinen haitta on se, että kun vessan vetää niin jossakin voi hajulukosta pulputella takaisin päin pahan hajuista ilmaa viemäristä.
 

Hubacek

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Vegas Golden Knights, altavastaajat
Jep, kyllä tuo 75 pitäisi riittää jos kaikkia ei käytetä yhtäaikaa, mutta virtaamasummien mukaan se pitää olla vähintään DN 100.

Tänään tulee putkimies, oli vastahankaan aikaa varatessa, mutta lupasi varmistaa asian. Valitettavasti pelkään että joudutaan tuolla 110:llä mennä, mutta eipähän tarvi murehtia jälkikäteen.

Pitää vaan nyt miettiä että tekeekö tuohon putken kohtaan "valetukihirren" laudoista vai sen 5cm porrastuksen johonkin kohtaa seinää.

Edit. Ei huolta palstaveljet. 110:llä vedettiin.
 
Viimeksi muokattu:

F#21

Jäsen
Tuli muutettua olohuoneen järjestystä vähäsen ja nyt telkkarin takana on kipsilevyseinä. Tarkoitus saada toi seinälle roikkumaan niin vedänkö telineen suoraan kipsilevyyn kiinni näillä TULPPA ALLIGATOR AF8 8MM LAIPALLA + RUUVIT 5KPL vai teenkö levyn taakse parista laudasta tuen, jotka yritän kiinnittää runkopuihin?
Telkkari painaa ~25kg niin käytännössä nuo alligator-tulpat pitäisi jaksaa sitä kantaa?

Aiemmin tuo teline ollut betoniseinässä kiinni niin ei ole kokemusta miten kipsilevy kestää.

edit. Linkki vaihdettu oikeaan tuotteeseen. 5mm->8mm.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Tuli muutettua olohuoneen järjestystä vähäsen ja nyt telkkarin takana on kipsilevyseinä. Tarkoitus saada toi seinälle roikkumaan niin vedänkö telineen suoraan kipsilevyyn kiinni näillä TULPPA ALLIGATOR AF8 8MM LAIPALLA + RUUVIT 5KPL vai teenkö levyn taakse parista laudasta tuen, jotka yritän kiinnittää runkopuihin?
Telkkari painaa ~25kg niin käytännössä nuo alligator-tulpat pitäisi jaksaa sitä kantaa?

Aiemmin tuo teline ollut betoniseinässä kiinni niin ei ole kokemusta miten kipsilevy kestää.

edit. Linkki vaihdettu oikeaan tuotteeseen. 5mm->8mm.
Turha sinne mitään lautoja rakennella. Linkkaamiesi alligaattoreidenkin pitäisi riittää hyvin, mutta jos huolettaa, niin tämän tyyppisillä ohutlevyankkureilla pitää vielä varmemmin. Kunhan ostat oikean paksuiselle levylle sopivia.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Tuli muutettua olohuoneen järjestystä vähäsen ja nyt telkkarin takana on kipsilevyseinä. Tarkoitus saada toi seinälle roikkumaan niin vedänkö telineen suoraan kipsilevyyn kiinni näillä TULPPA ALLIGATOR AF8 8MM LAIPALLA + RUUVIT 5KPL vai teenkö levyn taakse parista laudasta tuen, jotka yritän kiinnittää runkopuihin?
Telkkari painaa ~25kg niin käytännössä nuo alligator-tulpat pitäisi jaksaa sitä kantaa?

Aiemmin tuo teline ollut betoniseinässä kiinni niin ei ole kokemusta miten kipsilevy kestää.

edit. Linkki vaihdettu oikeaan tuotteeseen. 5mm->8mm.

Minulla oli aikoinaan 48-tuumainen (n. 20-25 kg painava) telkkari 13 mm:n kipsilevyseinässä kiinni pari vuotta neljällä Sam-ankkurilla. Hyvin pysyi. Tämä ei toki vastannut suoraan kysymykseesi, mutta tässä oma kokemus aiheesta.

Tuossa Tekniikan Maailman testi erilaisista ankkureista:
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: F#21

F#21

Jäsen
Tällaiset kun laittaa, ei tule ongelmia. Löytyy myös muovisena. Linkki tuotteeseen, löytyy niin rautakaupoista kuin Motonetista. Tavallisilla propuilla en laittaisi.

Näitä multa löytyykin, mutta jostain syystä ei niihin löydy luottoa... tollainen mikä "kiinnittyy" levyn taakse tuntuu ajatuksen tasolla turvallisemmalta. Täytyy huomenna testata kun laitan telineen seinälle.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Pitää vaan nyt miettiä että tekeekö tuohon putken kohtaan "valetukihirren" laudoista vai sen 5cm porrastuksen johonkin kohtaa seinää.

Edit. Ei huolta palstaveljet. 110:llä vedettiin.

Laitappa kuvaa minkälainen siitä sitten lopulta tuli kaikkinensa. Kommentteja oli kuitenkin paljon ja itselläsikin jonkunlainen visio. Voidaan sitten porukalla arvioida tuliko hyvä vai huono.
 

F#21

Jäsen
Meillä on kolmella tai neljällä tuollaisella kiinnitetty astiakaappi, missä on reipas sata kiloa painoa. Kaappia käytetään päivittäin ja 12 vuotta on seinässä pysynyt.
Työpaikalle laitettiin noilla työkaluhylly jossa myös ainakin se 100kg massaa, ei lähde ellei joku sorkkaraudalla irti revi.
No enköhän mä sitten uskalla noita kokeilla kun jo hyllystä löytyy! Tattis avusta muillekin!
 
Jep, kyllä tuo 75 pitäisi riittää jos kaikkia ei käytetä yhtäaikaa, mutta virtaamasummien mukaan se pitää olla vähintään DN 100.

Tänään tulee putkimies, oli vastahankaan aikaa varatessa, mutta lupasi varmistaa asian. Valitettavasti pelkään että joudutaan tuolla 110:llä mennä, mutta eipähän tarvi murehtia jälkikäteen.

Pitää vaan nyt miettiä että tekeekö tuohon putken kohtaan "valetukihirren" laudoista vai sen 5cm porrastuksen johonkin kohtaa seinää.

Edit. Ei huolta palstaveljet. 110:llä vedettiin.
110mm putkella tuo on oikein tehty. Putkikoko ei saa pienentyä virtaussuuntaan, ja tuuletusviemärin tapauksessa virtaussuunta on katolle päin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös