Sonny Burnett
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Oukei, kyseessä lienee ns valesokkeli- talo? Kandee kysyä samalla oikealta asiantuntijalta mitä muita talon käyttöikää parantavia juttuja samalla voisi tehdä.
Oukei, kyseessä lienee ns valesokkeli- talo? Kandee kysyä samalla oikealta asiantuntijalta mitä muita talon käyttöikää parantavia juttuja samalla voisi tehdä.Ei kellaria, 1979 rakennettu ihan perus suorakaiteen muotoinen omakotitalo ilman terassia. Pelkkää nurmikkoa koko piha, ainoa "este" on talon toisessa päädyssä oleva laatoilla päällystetty pihatie, jota pitäisi poistaa sen verran että ne salaojat sinne saa laitettua (n.15m?, ei nyt mittoja ole saatavilla).
Vaikka en asiantuntija enkä ammattilainen ole niin mielestäni varmasti yksi helpoimmista salaojarempoista mitä voi tehdä.
Avasinpahan tätä nyt sitten kuitenkin vaikka edellisessä viestissä muuta väitin..
Ostettiin talo syyskuussa ja kuntotarkastus tehtiin ja siellä tuli kyllä mielestäni aikalailla kaikki korjaustarpeet käytyä läpi, ja salaojaremppa niistä oli se mikä olisi tehtävä. Muuten korjaukset ja parannukset suurimmalta osin jo tehty. Aina tietysti jotain pientä, mutta ei sellaista mistä ei itse selviäisi.Oukei, kyseessä lienee ns valesokkeli- talo? Kandee kysyä samalla oikealta asiantuntijalta mitä muita talon käyttöikää parantavia juttuja samalla voisi tehdä.
Niin, toi salaojaremppa kuulostaa kirjoitettuna kovin pieneltä pikku hommelilta. Kyseessä voi kuitenkin olla rakennuksen kannalta all in asia.Ostettiin talo syyskuussa ja kuntotarkastus tehtiin ja siellä tuli kyllä mielestäni aikalailla kaikki korjaustarpeet käytyä läpi, ja salaojaremppa niistä oli se mikä olisi tehtävä. Muuten korjaukset ja parannukset suurimmalta osin jo tehty. Aina tietysti jotain pientä, mutta ei sellaista mistä ei itse selviäisi.
Ai se taisitkin olla sinä kun kävit meillä kaffet juomassa ja tarjouksen tekemässä. Anteeksi että vein kallisarvoista aikaasi silloin marraskuussa. Ei ole vieläkään ajankohtainen se salaojaremppa, katellaan syksymmällä.Niin, toi salaojaremppa kuulostaa kirjoitettuna kovin pieneltä pikku hommelilta. Kyseessä voi kuitenkin olla rakennuksen kannalta all in asia.
Mitä se kuntokartoittaja tarkalleen ottaen kommentoi talon perustuksista/maanalaisista eristyksistä? Tontin kaadoista? Onko salaojia lainkaan? Meneekö rännivedet mihin?
Oot varmasti ostanut hyvän talon mutta ei nää jutut niin mene että kaivetaan vierustat auki ja heitetään putket ja styroxit maahan ja sorat päälle ja maksetaan lasku. Samalla kandee tsekata muitakin juttuja. Onko esim valurauta viemäriputkia joita voisi uusia samalla? Ei noi kuntokartoittajat mitään röngtenkatsetta omista.
Älä suutu.Ai se taisitkin olla sinä kun kävit meillä kaffet juomassa ja tarjouksen tekemässä. Anteeksi että vein kallisarvoista aikaasi silloin marraskuussa. Ei ole vieläkään ajankohtainen se salaojaremppa, katellaan syksymmällä.
Salaojat eivät ole huonot, ne toimii. Kuntotarkastaja suositteli uusimista kun käyttöikä alkaa olemaan lopussa. Niinkuin olen sanonut aiemmissa viesteissä, ei ole ajankohtaista uusia nyt, kunhan kuunneltiin vaimon kanssa tarjous ja nyt kysyin täältä palstalta asiasta minua paremmin tietäviltä, että miltä hinta-arvio kuulosti. Olen saanut kysymykseeni hyviä vastauksia.Älä suutu.
Mä en vaan itse olisi ostanut 40 vuotta vanhaa taloa joka on on "muuten hyvä, mutta salaojat ovat huonot"
Stay out of the fucking kitchen. Niinku Tami sanoo.
Tän ketjun paras pointti on se, että älä asu kerrostalossa. Joo, toisille sopii se ainainen kodin ympärillä puuhastelu. Mutta ei, ei yhtään vitun salaoja, nurmikon leikkuuta, lämmitystä tai jotain. Ei ikinä
Tuntuu koskevan ns. vanhaa ikäpolvea ja heidän "vanhan kansan tietojaan". OKT:n katto pettää lumikuorman alla, koivun täytyy kastua kolme kertaa ja havupuun kaksi kertaa ennen kuin se voidaan polttaa, syksyllä on neljä myrskyä ennenkuin tulee oikeasti talvi jne.Mitä jaksan kovasti vuodesta toiseen on tuo joidenkin into mennä katolle lumenpudotukseen. Suomessa ei tiettävästi olen koskaan pientalon katto pettänyt lumen alta. Vaurioita kylläkin on tullut kun sinne mennään huseeraamaan. Loukkaantumisriskikin on melkoinen. Outo ilmiö.
Taivas on vihreä, pinkeillä täplillä. Vesi jäätyy normaalissa paineessa 19c asteessa. Kilo terästä painaa enemmän kuin kilo höyheniä. Sähköautoilu pelastaa maailman.Tämähän on taas ihan täyttä paskaa. Pientalojen kattoihin, mukaanlukien rivitalot, aiheutuu joka talvi lumikuormien aiheuttamia vaurioita. Rakenteet pettää ja toisinaan osa katosta romahtaa niin, ettei talossa voi enää asua.
En sitten tiedä millä tavalla sen pitäisi romahtaa, lattiaan saakka ja ihmisiä alle ennen kuin hyväksytään romahtamiseksi?
En nyt näe miten se tähän asiaan liittyy? Jos sanon olevani Diplomi-insinööri, muuttaako se asiaa? Entä jos olen käynyt elämäm kovan koulun? Mikä on oma tutkintosi/ammattisi? Ei tarvitse kyllä kertoa, kun ei se tähän asiaan vaikuta. Ellet nyt satu olemaan vakuutusyhtiön tutkija?Vaikka mulla on tällaisesta omakohtainen kokemus, niin se ei varmaankaan teikäläiselle kelpaa? Ihan omakotitalosta joka oli rakennettu 60-luvulla. Olet varmaan insinööri, jolle on kerrottu ettei tuo ole mahdollista?
Nykyisen rivarin katto on notkolla, ei toki lumikuormien aiheuttamaa, vaan varmaan sen horminuohoojan.
Pointti oli se että kuka tahansa voi kirjoitella tänne mitä tahansa, ilman mitään todisteita. Enkä kyllä vieläkään usko suoraan tuota mitä sanot. Sen uskon että paskaa on tehty ja kattoja on oikeasti romahtanut (saattaa olla tuo 60-luvulla rakennettu jonka itse mainitsit, jos siihen liittyy se kun eräs tee-se-itse remonttireiska tuplasi jännevälin ja teki kattotuolit itse). Jotenkin olen tyhmänä käsittänyt että väitteen esittäjä yleensä esittelee "evidenssit", ellei muuten niin helpottaisi keskustelua hieman. Mutta se että joskus jonkun talon katto on romahtanut ei tarkoita kauheasti vielä mitään.Se, että kolmekymmentä vuotta on kattoihin laskettu reippaat varmuuskertoimet kattokuormaa varten, ei todista yhtään mitään.
Jos evidenssejä kaipailet, kysele sieltä paikallisista kattofirmoista, joutuvatko kovien lumitalvien jäljiltä oikomaan kattoja ja vaihtamaan tukirakenteita. Tai peltejä, kun se putsaamaton katto lähtee tyhjenemään kerrallaan ja vie räystäät mukanaan.
Nyt on kyllä kova argumentti. Heitellään satunnaisia lukuja asiantuntevasti ja todetaan että ei se nyt niitä auta kellä sattuu paska mäihä. Puoliprosenttiakin on oikeasti helvetin iso määrä, näistä lukisi lehdissä ihan kokoajan jos luku olisi edes näin iso. Niissä tapauksissa joissa katto on tullut alas on oikeasti ollut jotain vialla, kuten liian pitkä jänneväli, lahonneet puut jne. Jolloin oli vain ajankysymys koska katto tulee alas. Mutta hei, eihän se niitä lohduta.Vaikka 99,5 % katoista kestäisi talven lumikuormat ilman ongelmia, ei lohduta sitä loppuosaa. Se on vaan maallikon huono päätellä, että onko se meidän katto tuossa puolessa prosentissa.
Aika harvassa rivarissa kattoja putsataan lumesta tai sitten minulla on väärä käsitys. Kun isännöintiyhtiöitä harvemmin omakotitaloissa on. Mutta onhan se nyt hienoa vetää kerrostalot ja muut rakennukset, mukaan kun puhuttiin omakotitaloista (ja rivitaloista).Just nyt on pk-seudulla näiden suhteen vittumaisin keli, lunta on katoilla jopa reilu metri ja pohja jäässä. Keli meni plussalle ja räntää tulee, kattokuormaa tuon kosteuden takia ihan pirusti.
Hyvä muuten että tiedät nuo asiat paremmin kuin isännöintiyhtiöt ympäri suomen. Kannattaa lähettää kaikille tiedote, että käyttävät aivan turhaan duuniin kymmeniä miljoonia vuosittain.
Et sitten viitsinyt linkata yhtään tähän näin? Vaikka viisi erillistä olisi hyvä suoritusE. Näistä romahtamisista löytuu lehtijuttuja myös Googlehaulla,vai onko nekin valeuutisia?
Isännöintiyhtiöiden asiakkaista on aika vähän omakotitaloja. Rivareita toki, ja niissähän vanhoilla määräyksillä jos niilläkään tehtyjä loiviakattoja tietysti on. Samaten taloyhtiöt joutuvat pudottamaan lumia henkilö- ja omaisuusturvallisuuden takia. Laajarunkoisilta katoilta lumia kannattaa tietysti pudotella. Harjakattoisen omakotitalon katto ei kyllä lumen painosta romahda, tai sitten se on jo todella silminnähden huonossa kunnossa ja laiminlyöty.Hyvä muuten että tiedät nuo asiat paremmin kuin isännöintiyhtiöt ympäri suomen. Kannattaa lähettää kaikille tiedote, että käyttävät aivan turhaan duuniin kymmeniä miljoonia vuosittain.
E. Näistä romahtamisista löytuu lehtijuttuja myös Googlehaulla,vai onko nekin valeuutisia?
Ensisijaisesti tapahtumia seurattiin pelastustoimen Pronto-tietojärjestelmästä, josta valittiin mukaan 104 pelastuslaitokselle tehtäväksi tullutta tapahtumaa. Prontossa oli myös vähäisempiä tapahtumia, joissa vaurio oli esimerkiksi talo- tai kattotikkaiden irtoaminen, sadevesikourujen irtoaminen tai savupiipun kallistuminen. Näitä ei otettu mukaan aineistoon. Lisäksi tapahtumia tuli ilmi lehdistöseurannan kautta. Muutama tapahtuma otettiin aineistoon tutkintaryhmään tulleen yhteydenoton johdosta. Lopullinen aineisto oli 119 tapahtumaa. Koska kaikki pelastuslaitoksen tehtävät käytiin läpi, on kaikkein vakavimmat tapahtumat saatu suurella todennäköisyydellä mukaan. Sen sijaan vähäisempien tapahtumien osalta aineisto ei ollut kattava. Aineistoa voitaneen pitää melko edustavana otoksena ajallisesti, alueellisesti ja laadullisesti.
Asuinrakennuksissa on paljon ei-kantavia rakenteita, jotka osallistuvat kuormien kantoon. Yhdessäkään asuinrakennuksiin kirjatuista sortumista ei ollut kyse rakennuksen rungon sortumasta, vaan asuinrakennuksen vähäisestä osasta, kuten kuistista tai katoksesta.
Ei synny kuormituseroista mitään ongelmia, eli harkitse lumiestetarpeet muilla perusteilla: Henkilöturvallisuus ja se voiko lumikasoista maassa olla enemmän haittaa kuin siitä että pidättelee niitä katolla. Offtherecord en kesämökillä laittaisi lumiesteitä välttämättä ollenkaan, mutta tässä on em muuttujia.Lumiesteistä - jos asentaa, niin koko räystään mitalle ja molemmin puolin vai voiko asentaa vain toiselle lappeelle ja sillekin vain osittain, ulko-oven ja terassin kohdalle. Kyse kesämökistä, jyrkkä harjapeltikatto. Että jos lumia jää katolle vain (osin) toiselle lappeelle lumiesteen asennuksen jälkeen, voiko tuohon tulla jotain "jännityksiä".
Tämähän on taas ihan täyttä paskaa. Pientalojen kattoihin, mukaanlukien rivitalot, aiheutuu joka talvi lumikuormien aiheuttamia vaurioita. Rakenteet pettää ja toisinaan osa katosta romahtaa niin, ettei talossa voi enää asua.
En sitten tiedä millä tavalla sen pitäisi romahtaa, lattiaan saakka ja ihmisiä alle ennen kuin hyväksytään romahtamiseksi?
Paisunta-astian kalvo puhki tai muutoin rikki?