Taistelukoiraroduille kuolemantuomio

[Raparberg]

(lähes) Ennen kuin tuomitsee kaikki mahdolliset ja mahdottomat koirarodut kannattaa tutustua Pertti Vilanderin kirjalliseen tuotantoon (esim.Koiran Korjauskirja) => Vilander kertoo aika hienosti mistä koiran kanssa elämisessä on kyse ja myös sen, että miltei kaikki "mielenvikaiset koirat" ovat itse asiassa omistajiensa luomuksia... Ymmärrys siitä mitä ison koiran omistaminen ja koluttaminen vaatii tuntuu empiirisen kokemuksen mukaan puuttuvan n.75%:lta isojen koirien omistajilta; amisviikset hankkivat rotikan, Saksanpaimenkoiran tai dobberin vain kohottaakseen omaa egoaan ja pelotellakseen muita koirankusettajia lenkillä... Tästä "sopimattoman koiran hankinnasta" esim.Frasier tv-sarjan myötä muotikoiraksi noussut Jack Russelin terrieri on "hyvä esimerkki" => koira on oikeasti jalostettu ns.rottientappaja-koiraksi, joten ei oikein sovellu mummojen sylikoiraksi!!

Justiinsa tämänsuuntaista vastausta olisin halunnut ketjun aloittajalle kirjoittaa, mutten löytänyt sanoja enkä viitsinyt kaivaa lähteitä. Iso koira ei sovi ensikoiraksi, ja sille pitää olla aikaa ja mahdollisuus kunnolliseen liikuntaan. Ihan pieniä lamppuharjoja lukuunottamatta koira kuin koira hyökkää jossain välissä jos se on väärin kohdeltu tai kasvatettu.

 

[lapa78]

Tästä kirjoituksesta tulee varmasti puukkoa sun muuta, mutta tulkoon.

Itselläni ei ole rotikkaa, kaksi koiraa kylläkin. Ensinnäkin tästä viimeisimmästä tapauksesta on todettava, että kyllä on mopo karkaillut käsistä, niin "meillä" koiraihmisillä kuin myös teillä toisilla.

Nyt kun valitettavasti yhden pienen lapsen elämä on päättynyt traagisesti, niin kyllä taas saarnataan ja moralisoidaan niin maan vitusti. Kaikki isot koirat pitäisi kieltää yms. Kovinkaan moni ei ole ajatellut asiaa mitenkään muuten kuin, että rotikka hyökkäsi lapsen päälle ja tappoi. Kyllä, asia voi olla juuri noin, mutta mitäs jos tämä "uusi" perheenjäsen on tehnyt koiralle jotain (tiedän, ei oikeuta hyökkäämään) tai koira on oikeasti ollut sairas (sairaus kun sekoittaa myös ihmisen mielen), niin kuin joku telkkarissa epäili.

Ei ole itsellänikään oikeaa vastausta mihinkään, mutta kummalliselta kulostaa, että perheen oma koira hyökkää. Vaikka vanhemmilla onkin tällä hetkellä kauhea tuska asian vuoksi, niin silti pistän syyn heidän kontolleen. Ei kukaan vanhempi jätä kahta koiraa vain lapsien vastuulle, vaikka koirat eivät olisi ikinä tehneet mitään. Itse en voisi kuvitellakaan, että jättäisin meidän tappajat veljen lapsien kanssa valvomatta, vaikka eivät ole ikinä edes penskoilla murahtaneet. Pitää kuitenkin muistaa, että koirat ovat eläimiä, vaikkakin hyvin rakkaita sellaisia koiraihmisille.

Ja kyllä, olen sitä mieltä, että suurin osa näistä hyökkäyksistä johtuu ihmisestä, eikä koirasta. Toki myös sairaudet vaikuttavat asiaan ja sisäsiittoisuus on myös sairautta.

 

[palle fontän]

Itselläni on sellaisia kokemuksia Rotikoista, että en lähtisi hankkimaan. Ilmeisesti ovat erittäin vaativia koiria, ja olen muutamaan huonosti koulutettuun ja aika aggressiiviseen yksilöön törmännyt.

Muutenkin kun isojen koirien omistajia katsoo, niin koulutusmetodit eivät aina ole ihan kohdillaan. Monesti näkee koiraa väännettävän selälleen alistusmielessä ym. johtajuuden osoittamista. Huomattavasti tärkeämpää ovat kuitenkin arkiset toimet, esim. koira ei ikinä kulje ovesta ennen isäntäänsä. Nämä pienet asiat osoittavat koiran paikan laumassa, eikä fyysiseen alistamiseen edes tule tarvetta.

 

[Tombe76]

Miksi koiraa ei voi pitää kiinni, kun sitä ei hallitse? Jos puolentoista tunnin lenkillä tulee vastaan keskimäärin vähintään neljä vapaana juoksevaa koiraa, joihin omistajan käskyt eivät pure, niin näen tilanteen sellaisena, että koiranomistajat eivät yksinkertaisesti välitä sen enempää laista kuin toisten ihmisten huomioimisestakaan.

Koiranomistajiksi näyttää ylipäänsä valikoituvan ihmisiä, jotka eivät osaa nähdä koiraa osana yhteiskuntaa ja ihmisten sosiaalista yhteisöä, minkä vuoksi he oikeuttavat sille käytöksen, jota ei sallittaisi muille ihmisille. Minusta lähtökohdan pitää kuitenki olla se, että koira elää ihmisten ehdoilla eivätkä ihmiset koiran ehdoilla.

Toki vastuullisiakin omistajia on, sellaisia, jotka ymmärtävät pitää koiransa kiinni myös luonnon vuoksi, vaikka ihmisiä ei ympärillä olisikaan. Koira ei kuulu luontoon, joten se on pidettävä hihnassa.

http://www.lumirae.net/cavecanem/index.html

Muotoillaan asia nyt vaikka näin, että yhtä paljon ymmärrän koiranomistajia jotka ottavat ison koiran kerrostaloasuntoon kaupungissa, kuin niitä koiranomistajia, jotka pitävät koiransa kiinni, jos ympärillä on 10 neliökilometriä luontoa, jossa hyvin pienellä todennäköisyydellä on se yksittäinen naapurin täti perse pystyssä keräämässä puolukoita.

Toisinsanoen, en lähtisi tuolle linjalle, että "koira ei kuulu luontoon". Joku Saksanpaimenkoira nauttii niin maan perkeleesti siitä, että saa hakea keppiä yms. ja jos ympärillä ei ole muuta kuin luontoa niin miksi olisi pidettävä kiinni. Joskus sitten käy niin, että siellä on se naapurin täti samassa kohdassa, ja se koira saattaa sille jopa haukautaa, kun tulee sieltä kiven takaa yllättäen. Tällöin sitten pahoittelen tilannetta, ja otan koiran kiinni.

Se, että tämä tulkitaan vaaralliseksi/vääräksi tai muuten vaan vittumaiseksi teoksi koiranomistajien puolelta (niitä hyviäkin on olemassa aika monta) niin se on mielestäni ihan oma ongelma. Maailman vittumaisemmaksi asiaksi en saa tätä tekemälläkään, tai sitten kävelee todella silmät kiinni tässä välillä hyvinkin pahassa maailmassa.

 

[scholl]

On erikseen koiria, jotka ovat seurakoiria ja erikseen koiria, jotka ovat esim. armeijan, poliisin käytössä tai vartijoina. Ei koirarotuja sen suhteen tarvitse tappaa, että voivat hoidella jengiä. Ne ovat silloin työkoiria.

Mitä tulee lapsiin ja koiriin niin koiran pitämiseen liittyy sellainen vastuu, että omasta mielestäni koiraa ei tulisi ottaa kuin vasta silloin, kun lapset ovat yläasteiässä ja silloin kannattaa valita joku leppoisarotuinen koira.

Yksittäistapaukset ovat tilastotapaturmia. Ei niitä kannata liikaa tuijottaa.

edit. ja mitä tulee remmiin niin toki jos kävelee vilkkaalla tiellä niin koira on kiinni, mutta heti jos pääsee pellolle tms. niin tottakai koira on irti. Ne tarvitsevat liikuntaa, joten kepin heittely pellolla tai mereen on hyvä juttu. Se, että jos urpo kiikaroi kilometrin päästä ja voivottelee sitä, että nyt on koira irti niin nyyh nyyh. Onhan paljon lapsiakin irti, vaikka ne ovat tuhatkertaa ärsyttävämpiä kuin koirat.

 

[Stolk-2]

Tästä "sopimattoman koiran hankinnasta" esim.Frasier tv-sarjan myötä muotikoiraksi noussut Jack Russelin terrieri on "hyvä esimerkki" => koira on oikeasti jalostettu ns.rottientappaja-koiraksi, joten ei oikein sovellu mummojen sylikoiraksi!!

Tv-sarjat/elokuvat antavat usein väärän kuvan rodun ominaisuuksista. Usein unohtuu se, että nuo koirat ovat ammattilaisen kouluttamia ja kaikki liikkeet jopa ilmeet ovat tarkkaan harjoiteltuja.

Ihan pieniä lamppuharjoja lukuunottamatta koira kuin koira hyökkää jossain välissä jos se on väärin kohdeltu tai kasvatettu.

Eiköhän ne lampunharjatkin hyökkää, jos koiralle ei opeteta rajoja. Veikkaisin sen, että jokainen koira yrittää ottaa johtajan aseman laumassa. Omistajan on opetettava koiralle paikkansa laumassa.

Koiran koulutuksessa kaksi ensimmäistä vuotta ovat kriittisimpiä. Silloin koira oppii käytöstapansa. Vanhalle koiralle voi opettaa uusia temppuja, mutta käytöstapoja ei voi opettaa vanhalle koiralle.

 

[Paul Kemp]

On erikseen koiria, jotka ovat seurakoiria ja erikseen koiria, jotka ovat esim. armeijan, poliisin käytössä tai vartijoina. Ei koirarotuja sen suhteen tarvitse tappaa, että voivat hoidella jengiä. Ne ovat silloin työkoiria.

Mitä tulee lapsiin ja koiriin niin koiran pitämiseen liittyy sellainen vastuu, että omasta mielestäni koiraa ei tulisi ottaa kuin vasta silloin, kun lapset ovat yläasteiässä ja silloin kannattaa valita joku leppoisarotuinen koira.

Yksittäistapaukset ovat tilastotapaturmia. Ei niitä kannata liikaa tuijottaa.

edit. ja mitä tulee remmiin niin toki jos kävelee vilkkaalla tiellä niin koira on kiinni, mutta heti jos pääsee pellolle tms. niin tottakai koira on irti. Ne tarvitsevat liikuntaa, joten kepin heittely pellolla tai mereen on hyvä juttu. Se, että jos urpo kiikaroi kilometrin päästä ja voivottelee sitä, että nyt on koira irti niin nyyh nyyh. Onhan paljon lapsiakin irti, vaikka ne ovat tuhatkertaa ärsyttävämpiä kuin koirat.

Enpä olisi itsekään sitä voinut paremmin sanoa. Koko tämä keskustelu on taas tyypilliseen suomalaiseen tapaan lähtenyt käsistä, kun YKSI koira on aiheuttanut yhden ihmisen kuoleman(syystä jota emme edes tiedä), niin ratkaisuhan on luonnollisesti tappakaa ne kaikki loputkin saman rotuiset "tappajat". Älytöntä.

Muistuu muuten mieleeni tapaus, jossa eräs oma sukulaispoikani(ikää tuolloin vähän alle 10) tykkäsi kovasti härnätä ja kiusata perheensä suurta koiraa, rotua en muista mutta sellainen suuri, valkoinen ja luppakorvat(joku paimenkoira). Tälle jantterille oltiin pitkän aikaa sanottu, että anna sen koiran olla, se ei pidä tuosta, mutta ei, eihän tämä imbesilli tietenkään uskonut. No, eräänä päivänä koiralla sitten meni kuppi nurin ja se kävi tämän itseään kiusavaan tolvanan päälle ja repi hampailla naamaan aika vakuuttavat jäljet, verta ja kyyneleitä lensi ja tikkejäkin tarvittiin. No, toki itsekin menin repimään sen hurtan irti siitä tilanteesta, mutta tasan yhtään ei käynyt sääliksi tätä kakaraa, jolla ne arvet näkyy vieläkin. Oppipahan olemaan.

 

[Stolk-2]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200803187403490_uu.shtml

Asialla rottweileri. Sitten asialla saksanpaimenkoira.

http://www.iltalehti.fi/helsinki/200803187403852_hi.shtml

Erona näillä luultavasti se, että saksanpaimenkoira todennäköisesti usutettiin kimppuun.

 

[Buccaneer]

Tv-sarjat/elokuvat antavat usein väärän kuvan rodun ominaisuuksista. Usein unohtuu se, että nuo koirat ovat ammattilaisen kouluttamia ja kaikki liikkeet jopa ilmeet ovat tarkkaan harjoiteltuja.

Samaa mieltä tästä. Sitten otetaan niitä Beethoveneita ja Täystuhoja, kun ne on niin lutusia...

Eiköhän ne lampunharjatkin hyökkää, jos koiralle ei opeteta rajoja. Veikkaisin sen, että jokainen koira yrittää ottaa johtajan aseman laumassa. Omistajan on opetettava koiralle paikkansa laumassa.

Tässähän se vitsi just onkin. Sen lamppuharjan hyökkäyksen voi aikuinen torjua pikkurillillään ja lapsikin käsillään. Sen sijaan, kun rottweiler hyökkää, on tuloksena vainajia (edelleen odotan puolikaspakin raporttia kääpiövillakoirien hengiltä raatelemista ihmisistä). Miksi kenenkään tulisi saada pitää lemmikkinä näitä otuksia, jotka on jalostettu taistelijoiksi ja tappajiksi? Seurakoirina nuo kuitenkin ovat tikittäviä aikapommeja osaavimmissakin käsissä ja suuri osa omistajista ei ole aivan niin osaaviakaan.

Ammattilaisten työkäytössä ok (esim. poliisikoirat), mutta eivät nuo kuulu lemmikeiksi nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Seurakoiriksi on kehitetty ihan eri koiria.

Koiran koulutuksessa kaksi ensimmäistä vuotta ovat kriittisimpiä. Silloin koira oppii käytöstapansa. Vanhalle koiralle voi opettaa uusia temppuja, mutta käytöstapoja ei voi opettaa vanhalle koiralle.

Tuo 2 vuotta nyt ei ole mikään raja mihin asti tapoja voisi opettaa. Kyllä se vanhempikin koira oppii, jos sitä osataan opettaa. Helpompaahan se toki on, kun pentuaikana aloitetaan.

 

[Tombe76]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200803187403490_uu.shtml

Asialla rottweileri. Sitten asialla saksanpaimenkoira.

http://www.iltalehti.fi/helsinki/200803187403852_hi.shtml

Erona näillä luultavasti se, että saksanpaimenkoira todennäköisesti usutettiin kimppuun.

Ja kertooko nämä tapaukset enemmän koirarodusta vai koiran omistajasta?

 

[Tombe76]

Tässähän se vitsi just onkin. Sen lamppuharjan hyökkäyksen voi aikuinen torjua pikkurillillään ja lapsikin käsillään. Sen sijaan, kun rottweiler hyökkää, on tuloksena vainajia (edelleen odotan puolikaspakin raporttia kääpiövillakoirien hengiltä raatelemista ihmisistä). Miksi kenenkään tulisi saada pitää lemmikkinä näitä otuksia, jotka on jalostettu taistelijoiksi ja tappajiksi? Seurakoirina nuo kuitenkin ovat tikittäviä aikapommeja osaavimmissakin käsissä ja suuri osa omistajista ei ole aivan niin osaaviakaan.

Se "lampunharja", esim. parsonrussellterrieri pistää kyllä kampoihin pienelle lapsella, jos kilahtaa. Lapsen ei tarvitse kuin kaatua niin tulee huonoa jälkeä. Tosin harvemmin nyt noita kilahtamisia tapahtuu, mutta tuskin niitä nyt niin useasti tapahtuu isommillakaan koirilla. Parsonrussellterrierin "tulivoimasta" sen verran, että kun tapasivat hevostallilla minkin (kaksi koiraa) niin hetken päästä minkki oli kahdessa osassa, ja sisuskalut siinä välissä. Että sellaisia mummojen lutuisia koiria, jos pahalle päälle sattuu.

Olisi mukava saada joku luokittelu (kun ilmeisesti ketjun avaaja sai monoa tältä palstalta), että mikä rotu mahtaa olla "tappajarotu". Jos Saksanpaimenkoira kuuluu tähän joukkoon, niin sitten kyllä taitaa olla luokittelijalla puurot ja vellit sekaisin.

Kuinka monta vainajaa muuten on Suomessa tullut vaikkapa 5 vuoden aikana Rottweilerin seurauksena? Onko luku ihan yksi, vai jopa kaksi?

 

[Stolk-2]

Tuo 2 vuotta nyt ei ole mikään raja mihin asti tapoja voisi opettaa. Kyllä se vanhempikin koira oppii, jos sitä osataan opettaa. Helpompaahan se toki on, kun pentuaikana aloitetaan.

Tarkennetaan vielä. Itse olen siinä uskossa, että jos kahteen vuoteen mennessä ei ole opetettu perustapoja, niin epäilen sen oppisen olevan tosi vaikeata. Koiraa voi kouluttaa vaikka kuinka vanhaksi asti.

 

[Cube]

Olisi mukava saada joku luokittelu (kun ilmeisesti ketjun avaaja sai monoa tältä palstalta), että mikä rotu mahtaa olla "tappajarotu". Jos Saksanpaimenkoira kuuluu tähän joukkoon, niin sitten kyllä taitaa olla luokittelijalla puurot ja vellit sekaisin.

Tuolta löytyy jotain.

 

[Buccaneer]

Se "lampunharja", esim. parsonrussellterrieri pistää kyllä kampoihin pienelle lapsella, jos kilahtaa. Lapsen ei tarvitse kuin kaatua niin tulee huonoa jälkeä. Tosin harvemmin nyt noita kilahtamisia tapahtuu, mutta tuskin niitä nyt niin useasti tapahtuu isommillakaan koirilla. Parsonrussellterrierin "tulivoimasta" sen verran, että kun tapasivat hevostallilla minkin (kaksi koiraa) niin hetken päästä minkki oli kahdessa osassa, ja sisuskalut siinä välissä. Että sellaisia mummojen lutuisia koiria, jos pahalle päälle sattuu.

Niin jos vaikka laitat linkkejä muutamiin tapauksiin, joissa mainitsemasi terrieri on tappanut ihmisen, vaikkapa 10-vuotiaan? Voi siinä minkki kuolla ja voi olla, että JOS kilahtaa ja JOS uhri on pieni lapsi ja JOS lapsi vielä kaatuu, niin voi tulla vammoja.

Jos/kun rottweiler kilahtaa ei muuta jossittelua tarvita. Ei tarvitse olla lapsi eikä tarvitse kaatua. Hengenlähtö on aina lähellä.

Ihan naurettavaa lässytystä tuo pikkukoirien vaarallisuuden korostaminen verrattaessa rotikoihin ja vastaaviin.

 

[Cube]

Niinpä. Kuvitellaan, että ensin kiellettäisiin rotikat, dobermanit ja scheefferit. Mitäs seuraavaksi? Kaikki rodut joiden säkäkorkeus on yli 60cm? Tästä olisi seurauksena se, että ainoat lailliset koirat olisivat kokoluokkaa chihuahua.

Ymmärrän, ettet tämän puolesta viestissäsi edes argumentoinut, mutta ovatko dobermannit oikeasti tehneet jotain, jonka perusteella ne voitaisiin järkevin perustein kieltää? Tilastojen mukaan näyttävät kovin vähän syyllistyneen mihinkään väkivaltaan, vaikka suht suosittu rotu on kuitenkin kyseessä. Itse voisin tuollaisen hyvinkin hankkia, jos joskus esim. tuntisin tarvetta suojella kotiani ja perhettäni murtovarkailta, eli muilta ihmisiltä.

 

[grace]

Ihan naurettavaa lässytystä tuo pikkukoirien vaarallisuuden korostaminen verrattaessa rotikoihin ja vastaaviin.

Ilmeisesti asiantuntija liikkeellä vielä tänäänkin? Pienelläkin koiralla saattaa olla purentavoimaa niin paljon, että arvon Buccaneerkin olisi nopeasti polvillaan "pienen sintin" edessä, kun se nappaa vaikka koivesta kiinni. Tietenkin rotikka on vaarallisempi jo pelkän massansa suhteen, vaikkapa täällä "mainostettuihin" terriereihin, mutta tuollaiselle kymmenvuotiaalle se on ihan sama onko hyökkääjä rotikka vai "pieni metsästyskoira". Se ei ole naurettavaa lässytystä.

Ymmärrän, ettet tämän puolesta viestissäsi edes argumentoinut, mutta ovatko dobermannit oikeasti tehneet jotain, jonka perusteella ne voitaisiin järkevin perustein kieltää?

Otin dobermannit mukaan vain siitä syystä, että ne saattavat olla joidenkin mielestä pelottavia ja aggressiivisia. Itsellä ei ole rodusta pahaa sanottavaa.

 

[Janiz80]

Toisinsanoen, en lähtisi tuolle linjalle, että "koira ei kuulu luontoon". Joku Saksanpaimenkoira nauttii niin maan perkeleesti siitä, että saa hakea keppiä yms. ja jos ympärillä ei ole muuta kuin luontoa niin miksi olisi pidettävä kiinni. Joskus sitten käy niin, että siellä on se naapurin täti samassa kohdassa, ja se koira saattaa sille jopa haukautaa, kun tulee sieltä kiven takaa yllättäen. Tällöin sitten pahoittelen tilannetta, ja otan koiran kiinni.

Sama metodi käytössä täälläkin. Meillä koirat (cockereita) tottuivat pennuista asti liikkumaan luonnossa - mikä on myös lajille erittäin ominainen piirre. Nyt, kun muutettiin syksyllä keskisuuren kaupungin laidalle, niin kyllä edelleen tilaisuuden tullen annan koirien painaa siellä pienessä metsikössä vapaana. Mikäli tosiaan joku lenkkeilijä mutkan takaa lähestyy, niin otan koirat kiinni ENNEN kuin tulee häiriöitä. Pahin häiriö on haukkuminen, myös mielellään menevät tulijaa vastaan.

Se, että koirat juoksevat vapaana eikä omistaja puutu häiriköintiin, on taas ihmisen tekemä virhe. On omistajan vastuu huolehtia siitä, että koira liikkuu vapaana vain silloin, kun siitä ei ole riskiä. Mikäli kontaktia ei koiraan osata ottaa/sitä ei saa, ei valitettavasti koiraa myöskään irti saisi päästää. Tässä suhteessa olen kyllä samoilla linjoilla muutaman kirjoittajan kanssa.

Mutta tämä nyt menee ihan koiraelämädiipadaapaksi, joka voisi paremmin jatkua tuolla Koira-ihmisen paras ystävä -ketjussa.

 

[scholl]

Samaa mieltä tästä. Sitten otetaan niitä Beethoveneita

En muista onko Beethoven Bernhardilainen vai Berninpaimenkoira, mutta sen tiedän, että esim. Berninpaimenkoira on lempeä koirarotu ja sopii hyvin lapsiperheeseen. Aivan samalla tavalla kuin joku Labradorinnoutaja.
Samoin Newfoundlandinkoira on kiltti. Syy miksi meillä aikoinaan 1989 päädyttiin Labradorinnoutajaan, eikä kumpaankaan noista muista, johtui koiran koosta eli koettiin helpompihoitoiseksi.

 

[Janiz80]

Se, että jos urpo kiikaroi kilometrin päästä ja voivottelee sitä, että nyt on koira irti niin nyyh nyyh. Onhan paljon lapsiakin irti, vaikka ne ovat tuhatkertaa ärsyttävämpiä kuin koirat.

Allekirjoituskamaa. Tuohan on aivan tottakin.

EDIT: Tänks.

 

[Buccaneer]

Ilmeisesti asiantuntija liikkeellä vielä tänäänkin? Pienelläkin koiralla saattaa olla purentavoimaa niin paljon, että arvon Buccaneerkin olisi nopeasti polvillaan "pienen sintin" edessä, kun se nappaa vaikka koivesta kiinni. Tietenkin rotikka on vaarallisempi jo pelkän massansa suhteen, vaikkapa täällä "mainostettuihin" terriereihin, mutta tuollaiselle kymmenvuotiaalle se on ihan sama onko hyökkääjä rotikka vai "pieni metsästyskoira". Se ei ole naurettavaa lässytystä.

Väität siis, että kun parsonrussellinterrieri hyökkää 10-vuotiaan kimppuun, on tilanne täysin yhtä vaarallinen kuin rottweilerin hyökätessä 10-vuotiaan kimppuun? Seuraukset ovat normaalisti täysin samat näistä kahdesta ja lapsen saamat vammat täysin identtiset?

 

[grace]

Väität siis, että kun parsonrussellinterrieri hyökkää 10-vuotiaan kimppuun, on tilanne täysin yhtä vaarallinen kuin rottweilerin hyökätessä 10-vuotiaan kimppuun? Seuraukset ovat normaalisti täysin samat näistä kahdesta ja lapsen saamat vammat täysin identtiset?

Molemmat rodut saavat kymmenvuotiaan hengiltä hetkessä. Mitä väliä sillä on ovatko vammat identtisiä? Päähän ja kaulaan ne molemmat suuntaavat hyökkäyksensä. Aivan sama onko koko kurkku muksulla auki vai ainoastaan puoli kurkkua.

 

[Cube]

Väität siis, että kun parsonrussellinterrieri hyökkää 10-vuotiaan kimppuun, on tilanne täysin yhtä vaarallinen kuin rottweilerin hyökätessä 10-vuotiaan kimppuun? Seuraukset ovat normaalisti täysin samat näistä kahdesta ja lapsen saamat vammat täysin identtiset?

Eikös näitä rotuja oltu kieltämässä isoksi osaksi juuri potentiaalisen vaaran vuoksi?

 

[kovalev]

Mistähän se johtuu, että usein juuri rotikan tai doberin näkee henkilöllä jolle koiraa ei saisi antaa lainkaan ? Nämä ns. tappajakoirat tuntuvat olevan monilla jonkinlainen munanjatke, jolla sitten pelotellaan tuttuja ja tuntemattomia.
Pitäisikö tässä suhteessa olla jonkinlaiset kriteerit kuka koiran voi saada ? Eihän adoptiolastakaan anneta yksinäiselle, hullulle miehelle.
Tiedän myös tapauksia, jossa koiraa pidetään vain siksi, että saadaan sossusta hieman enemmän jotain, rahaa tai ruokakuponkeja. Sitten omistaja on 24/7 päissään ja koira kulkee vapaana, kieli pitkällä perässä.
Mutta ei siitä (susi)koirasta vaaraa kenellekään ole. Se on niin aliravittu, että ihme kun jaksaa edes kävellä.

Kokemuksia löytyy, ja ei siis liity mitenkään tähän surulliseen tapaukseen eilen.

 

[Tombe76]

En muista onko Beethoven Bernhardilainen vai Berninpaimenkoira, mutta sen tiedän, että esim. Berninpaimenkoira on lempeä koirarotu ja sopii hyvin lapsiperheeseen. Aivan samalla tavalla kuin joku Labradorinnoutaja.

Tästä tullaan aasinsiltana siihen, että pahin koiranpurema mitä itse olen saanut, omaa tyhmyyttäni = nuolen haavat, on tullut labradorinnoutajan suusta, kun olin 10v. Vähän leikittiin ns. koiraleikkiä, eikä tuo lempeä lapsiperhekoira kilahtanut, vastasi vaan leikkiin samalla tavalla kuin leikkijä ja sitten meni hieman yli.

Niin ja elämään mahtuu myös ajanjaksoja Saksanpaimenkoiran kanssa, Kahden Leonberginkoiran kanssa, parin terrierin kanssa jne, eikä mitään pahempaa ole koskaan tapahtunut. En edes ole ollut lööpeissä tai rosiksessa.

En nyt tarkoita, että tuossa kuolemantapauksessa välttämättä edesmennyt 10-v poika kaivoi verta nenästään, mutta yleensä nuo oman koiran puremat lähtee juuri siitä, että leikki menee yli, tai ärsytetään. Ja mitä isompi koira sitä pahempaa jälkeä.

Tuohon metsässä vapaana juoksemiseen vielä sen verran, että tuossa tonttiin rajoittuvassa metsässä, 5-10km päässä on nähty myös karhuja. Voi olla, että jos saisi valita vastaantulijoista vapaana juoksevan ison koiran omistajansa kanssa tai vapaana juoksevan karhuemon pentunsa kanssa niin tämän palstan koiravihaajatkin valitsisivat tuon ensimmäisen vaihtoehdon.

 

[Buccaneer]

Molemmat rodut saavat kymmenvuotiaan hengiltä hetkessä. Mitä väliä sillä on ovatko vammat identtisiä? Päähän ja kaulaan ne molemmat suuntaavat hyökkäyksensä. Aivan sama onko koko kurkku muksulla auki vai ainoastaan puoli kurkkua.

Väitän että puhut 100% täyttä paskaa.

Parsonille jää se 10-vuotiaan pään ja kaulan saavuttaminen ikuiseksi haaveeksi. Puree nilkkaan, ja 10 vuotias monottaa rakkia kylkeen minkä irtoaa => parson lentää kuni leppäkeihäs.

Laitatko sinä puolestasi dataa näistä parsonien tekemistä surmista, kun odottelemme puolikaspakin raporttia tappavista kääpiövillakoirista?