Töihin ulkomaille?

[Cosmo]

Tämä vähän riippuu miltä kantilta asiaa tarkastelee. Lähtökohtaisesti saat tietenkin käydä ja olla kotimaassa vapaasti kuinka paljon haluat, mutta verotuksesta aiheutuu sitten rajoituksia. Tämä siis jos haluaa maksaa verot muualle kuin Suomeen, tuoda verovapaan/verohuojennusta saavan auton tms.

No tällaista spekuloitiin joskus. Muuttaisi asumaan vaikka Tukholmaan, tekisi siellä muka jotain töitä/yrittäisi. Hengailisi kuitenkin kotona ihan tuttuun tyyliin. Ei kai tuota mitenkään valvoa voisi, ellei verottaja saa jotain vaikka laivayhtiöiden lappuja käsiinsä. Tämä siis pähkinänkuoressa, esim. "hengailu" vaatisi jotain muita järjestelyjä tottakai, ja Tukholman työnteko pitäisi olla mahdollisimman kulutonta, äkkiä ajateltuna.

Summa summarum oli kuitenkin se, että tämä takia se max. 20 kEur veroetu varmaan rajoituksena onkin, jos EU-maasta auton haluaisi tuoda. Eli ei kummoinen. Ja että noihin järjestelyihin varmaan leijonanosa tuosta edusta hupenee.

Vähän pidemmältä jenkkikomennukselta itse voisin raahata uuden Mussen. Ei maksa mitään, eikä noita paljoa ainakaan Suomessa ole näkynyt. Kolmen vuoden päästä varmaan löytyy ostaja helposti. Voihan kärry olla ihan läpipaskakin, mutta näin niinkuin mutu-tuntumalta tekisin nyt näin.

 

[Kilgore Trout]

Ulkomailla työskentelyn verotuksesta ja varsinkin 6 kk:n säännöstä löytyy tietoa täältä:

http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=646;245224

Kaikenlainen kikkailu on toki mahdollista mutta kannattaa olla lörpöttelemättä, kateus on kantava luonnonvara.

Ettei mene ihan aiheesta sivuun niin itsekin suosittelisin kevyttä varustusta koneeseen mutta parit tekstiilit eivät haittaa mitään kunhan jättää turhat pois. Ja kengiksi kannattaa varata helposti riisuttava/puettava malli.

Se kyllä välillä ihan oikeasti ihmetyttää kun koneeseen änkeää joku (yleensä nainen) ylisuuren kassin, käsilaukun ja viimehetken ostoskassien kanssa ja sitten vielä päivittelee kun hattuhyllyllä ei ole tilaa.

 

[Mats Bedö]

Naisille on tosiaan annettu erikoisoikeus tassa asiassa. Tsekkaustiskilla, boarding aulassa ja koneeseen noustessa on isot tekstit kuinka kaikilla saa olla vain yksi kasimatkatavara mukanaan. Silti naiset tulee sisaan tukat hulmuten kera laptopin, kasilaukun, kasibagaasin seka jopa tax-free muovipussin.

Hieman off-topic, mutta jatkoa etelliseen...

 

[kiwipilot]

Naisille on tosiaan annettu erikoisoikeus tassa asiassa. Tsekkaustiskilla, boarding aulassa ja koneeseen noustessa on isot tekstit kuinka kaikilla saa olla vain yksi kasimatkatavara mukanaan. Silti naiset tulee sisaan tukat hulmuten kera laptopin, kasilaukun, kasibagaasin seka jopa tax-free muovipussin.

Hieman off-topic, mutta jatkoa etelliseen...

Heathrow'lla on nykyään tiukka linja, vain yksi käsimatkatavara/matkustaja sallitaan. Jopa kameralaukku piti tunkea lentolaukkuun. Siinä oli moni kanssamakustaja ihmeissään pussien ja kassien kanssa ja muutama jopa laitettiin checkaamaan kamansa uudelleen ruumaan.

 

[Kilgore Trout]

Heathrow'lla on nykyään tiukka linja, vain yksi käsimatkatavara/matkustaja sallitaan. Jopa kameralaukku piti tunkea lentolaukkuun. Siinä oli moni kanssamakustaja ihmeissään pussien ja kassien kanssa ja muutama jopa laitettiin checkaamaan kamansa uudelleen ruumaan.

Hyvä, hyvä, mutta näitä nyt on ollut vuosien varrella eri yhtiöillä ja kentillä. Yritetään opettaa ja kasvattaa mutta muutaman viikon jälkeen palataan takaisin siihen vanhaan samaan. Pysyvä muutos ei olisi pahasta.

Anyhow, onnea matkaan stiflat!

 

[Gellner]

Naisille on tosiaan annettu erikoisoikeus tassa asiassa. Tsekkaustiskilla, boarding aulassa ja koneeseen noustessa on isot tekstit kuinka kaikilla saa olla vain yksi kasimatkatavara mukanaan. Silti naiset tulee sisaan tukat hulmuten kera laptopin, kasilaukun, kasibagaasin seka jopa tax-free muovipussin.

Hieman off-topic, mutta jatkoa etelliseen...

No ei ole. Lokakuussa Heathrowlla käskivät tunkea pikkuisen käsilaukun reppuun heti siinä tsekkausvaiheessa. Wienin lentokentällä tällä viikolla sama juttu, paitsi että ihan kaikki saivat pitää lentokentältä ostettuja tuotteita lentokentän muovipussissa eikä sitä tarvinnut tunkea reppuun.

 

[stiflat]

Kiitoksia taas kaikille jotka omia näkemyksiäään jakavat.

Tosiaan, heh, vähän kertausta.

Matkan maksaa ja on varannut työnantaja, joten en voi päättää istunko "kahden läskin jenkin" vieressä vaiko en. Toivottavasti en.

Ne oluet ja rommit jää kyllä tällä matkalla sinne baariin.
Töitä tosiaan ollaan menossa tekemään (väh 10h per päivä, 7 pvää viikossa (alustavasti)) joten en mielellään haluaisi paikan päällä (Miamissa) heti aluksi mitään krapulan oireita.:) Ja muutenkin tuo keskittyminen pitää keskittää nyt siihen oleelliseen, eli matkustukseen, etten päädy jonnekin Malawiin.

Seuraavana aamuna vielä klo 7 lähtee laiva Bahamaan. (joka ei varmaan lähde hotellin edestä sumutorvien herättäessä minut varttia ennen)

Ajattelin ottaa käsimatkatavaroihin tuollaisen pienen olkalaukun (tai mikä olisi vähän vähemmän hintahtava nimike;) johon änkeän takkini (ohut tuultapitävä "tuulitakki" ja hupparini, jos mahtuu) Sekä kirjan ja mp3-soittimen.
Ja noita matkatavaranhukkumistapauksia varten vaikkapa t-paidan, kalsarit, dödön-suihkusaippuan-tms ja partahöylän. Eipä sinne muuta varmaan mahdukaan. Vai luokitellaanko kertakäyttöpartahöylä teräesineeksi ja kannattaakin ottaa sähköpartakone varsinaisesta laukusta.

Tuo vaatejuttu on pienoinen ongelma kun niitä kuteita mitä täältä lähtiessä on päällä, tuskin tarvii perillä. Joten mahdollisimman vähällä yritän sitä viemään tilaa...

Miten muuten tuon ruokailun laita. Siinä Saksa-USA -matkalla varmaan viimeistään tarjotaan ruokaa. Täytyykö valita jostain tms. keskustelua, vai tuodaanko ne mahtavat muoviruokailuvälineet aterioineen naaman eteen ilman kyselemistä?


7:15 Hki-Vantaa -> perillä Frankfurt 8:45
10:00 Frankfurt -> perillä Miami 14:00
Ja Latest Check In:it jotain 40min ennemmin.

Tuollaiset aikataulut siis. Jos nyt jotain noista lyhenteistä ymmärsin, joita tuossa E-lipussa on...
Ja yhtiö on Lufthansa.

 

[Snakster]

Ja noita matkatavaranhukkumistapauksia varten vaikkapa t-paidan, kalsarit, dödön-suihkusaippuan-tms ja partahöylän.

Nuo tavarat kehottaisin korvaamaan kymmenen euron setelillä.

 

[pernaveikko]

Tarkastaako noita joku viranomaistaho, että kuinka siellä ulkomailla on nyt sitten oltu, ollaanko ensinkään?

Eihän tätä pitäisi julkisella foorumilla sanoa, mutta tuskin Kela saa tästä keissiä, vaikka yrittäisivät.

Saattaa olla, että tein ulkomailla "hieman" enemmän töitä opintojen ohella kuin heidän tulorajansa sallivat. Opintotuki maksettiin ulkomaisen oppilaitoksen mukaan, mutta kirjat olivat Suomessa, ei siihen kukaan puuttunut.

Aluksi siirsin kirjat ulkomaille, koska uskoin sen helpottavan omaa elämääni, kun kirjeet ja kortit tulevat perille. Yksi elämäni suurimmista virheistä, siitähän viranomaiset vasta kiinnostuivatkin. Sain ne sotkut kuitenkin selvitettyä ja "muutin Suomeen".

 

[Gellner]

Ajattelin ottaa käsimatkatavaroihin tuollaisen pienen olkalaukun (tai mikä olisi vähän vähemmän hintahtava nimike;) johon änkeän takkini (ohut tuultapitävä "tuulitakki" ja hupparini, jos mahtuu) Sekä kirjan ja mp3-soittimen.
Ja noita matkatavaranhukkumistapauksia varten vaikkapa t-paidan, kalsarit, dödön-suihkusaippuan-tms ja partahöylän.

Täytyykö valita jostain tms. keskustelua, vai tuodaanko ne mahtavat muoviruokailuvälineet aterioineen naaman eteen ilman kyselemistä?

Nuo saippuat ja dödöt pitää sitten ennen koneeseen nousemista tunkea läpinäkyvään pussukkaan, lentokentältä saa. Hki-Vantaalla on ihan heti siinä aulassa niitä. Partahöylää ei saa viedä matkustamoon, mutta itselläni oli unohtunut säärikarvahöylä reppuun taannoisella Lontoon reissulla eikä kukaan täällä Helsingin päässä sanonut siitä mitään.

Ruokaa harvemmin valitaan koneessa, vaan ennen matkaa voi varausta tehdessään ilmoittaa, jos on vegaani/muslimi/juutalainen/tms. Eli eteesi lätkäistään mitä lätkäistään. Ihan kohtuullisia nuo lentokonesapuskat nykyisin ovat.

 

[PeteX]

Kaikille ulkomaille asuville tai sinne muuttaville löytyy vastauksia kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin Suomi Seurasta www.suomi-seura.fi

Suosittelen itse ulkomailla asuneena.

 

[Creed Bratton]

Miten muuten tuon ruokailun laita. Siinä Saksa-USA -matkalla varmaan viimeistään tarjotaan ruokaa. Täytyykö valita jostain tms. keskustelua, vai tuodaanko ne mahtavat muoviruokailuvälineet aterioineen naaman eteen ilman kyselemistä?

Juu ne tuo kaiken naaman eteen ilman kyselemistä, ainoastaan ne saattaa kysästä haluatko kanan hyvällä kastikkeella vai jollain leväkastikkeella, kun yleensä löytyy mahtavat vaihtoehdot.

Jonkun sämpylän tai jotain pähkinöitä ja juomista saat lennolla Saksaan ja Frankista Miamiin tulee vähintään yksi lämmin ateria ja ymmärtääkseni jos lento on yli 8tuntia pitkä, niin saat toisen lämpimän ruuan. Ja juotavaa voit pyytää niin paljon kuin huvittaa siinä matkan aikana. Vettä kannattaa ainaki litkiä, kun se lentomatkustaminen tuntuu jotenki kuivattavan.

 

[HABS #11]

Nostetaampas tätäkin ylemmäs kun alkaa olemaan ajankohtaista.

Oma työpaikka laittoi lapun luukulle, mutta tarjosi töitä Romaniasta. Tarkoitus olisi tehdä vuoden soppari sinne. Helmikuussa olisi muutto. Muutaman kerran on tullut käytyä paikanpäällä joten aikas tarkkaan on tiedossa minkälaiseen paikkaan olen menossa. Asuinpaikaksi tulee 150K asukkaan kaupunki Baia Mare.
Jääkiekkoa ei pääse katsomaan, mutta eiköhän jalkapalloa ainakin pääse katselemaan livenä.

 

[pernaveikko]

Oma työpaikka laittoi lapun luukulle, mutta tarjosi töitä Romaniasta.

Tapaninpäivänä olisi lento Bukarestiin, mutta ethän sinä minun reissuista ole kiinnostunut ja muutaman päivän päästä tulen poiskin.

Tietenkin lähdet silmää räpäyttämättä. Minä elin jonkinmoisen kaukosuhteen tyttöystävän kanssa, mites siinä kävikään nyt ollaan naimissa.

Tietenkin lähdet, oli tyttötilanne mikä tahansa.

 

[HABS #11]

Jaahas nyt olisi lähtö edessä. Vielä kuppi kahvia ja nenä kohti helsinki-vantaata. Perillä Baia Maressa pitäisi olla illalla about 18 aikoihin. Seuraavan kerran Suomeen lomailemaan joskus pääsiäisen tienoilla.
Pikkuisen on haikea olo, mutta eiköhän tämä tästä.

 

[stiflat]

Täytyy tässä vielä kiittää näin jälkikäteen kaikkia jotka avustivat tuon oman matkani suhteen parilla edellisellä sivulla muutama vuosi sitten. Futisforumilaisittain kaikille henk.koht. suuri peukalo! Oli paljon apua ja asioita joihin pystyin varautumaan niiden avulla. Hienoja ihmisiä!

Ja matka meni hyvin, mitään "yllärikäänteitä" ei tullut ja duunit tehtiin kuten pitikin, sekä Miamissakin ehti viikon päivät lopulta olemaan.

Nyt jätän keskustelun seuraaville matkaajille.

 

[J.Petke]

Autetaan vanha ylös.

Sitä on nyt tullut vietettyä hieman yli vuosi ulkomailla ja kieltämättä yllättävän kauan otti sopeutua uuteen kulttuuriin. Nyt ei edes puhuta mistään Aasiasta vaan ihan Euroopan sisällä muutin. Ensimmäinen puoli vuotta oli aika tuskaa mutta nyt on ruvennut nauttimaankin tästä maasta. Nyt on tullut myös puoli vuotta tehtyä hommaa mistä nautin ja missä on oma vapaus. Kaikki on siis hyvin..

Nyt on vaan pieni ongelmallinen valinta edessä. Olisi mahdollisuus siirtyä Suomeen tekemään samoja hommia ja käydä silloin tällöin vierailemassa tässä maassa mutta yhtä hyvin voi tehdä toisinpäin. Ainoa miinuspuoli Suomessa työskentelyssä olisi se, että silloin olisin sidottu enemmän esimieheen, jonka suunnitelmista ei tiedä kukaan. Jos hän päättää lopettaa nämä hommat, jäisin aika yksin (enkä yhtiön palkkalistoille). Sen jälkeen joutuisi miettimään muuttoa takaisin tai oman yhtiön perustamista ja hommien jatkamista Suomesta. Jäämällä tänne varmistaisin työt mutta toisaalta muutto takaisin Suomeen houkuttelisi myös. Kinkkinen valinta. Täytyy tässä punnita asioita ajan kanssa ja miettiä, että mikä olisi se paras valinta uraa ajatellen. Täytyy ehkä ehdottaa 5,5kk / 6,5kk diiliä.

 

[Jerry100]

Autetaan vanha ylös.

Sitä on nyt tullut vietettyä hieman yli vuosi ulkomailla ja kieltämättä yllättävän kauan otti sopeutua uuteen kulttuuriin. Nyt ei edes puhuta mistään Aasiasta vaan ihan Euroopan sisällä muutin. Ensimmäinen puoli vuotta oli aika tuskaa mutta nyt on ruvennut nauttimaankin tästä maasta. Nyt on tullut myös puoli vuotta tehtyä hommaa mistä nautin ja missä on oma vapaus. Kaikki on siis hyvin..

Ollaan jonkin verran samassa tilanteessa. Itse olen asunut ulkomailla nyt noin 3kk ja tulin perheen kanssa tänne ihan koittamaan eloa toiseen kulttuuriin ja ilmapiiriin. Nyt olemme sen valinnan edessä että pitäisi palata Suomeen tai jäädä pysyvämmin tänne.
Teimme sen päätöksen että palaamme Suomeen koska vaimolla on niin kova koti-ikävä. Itseäni harmittaa todella paljon tämä koska noin viikon täällä olon jälkeen tajusin sen että tämä on se paikka missä itse haluaisin olla todella pitkään.

Töitäkin täältä tarjottiin (erittäin hyvä työpaikka) ja mielestäni elämä kulkee juuri niin kuin pitää mutta vaimon koti-ikävä on niin kova että ei pystytä kuvittelemaan asumista täällä vakituisesti.

 

[J.Petke]

Ollaan jonkin verran samassa tilanteessa. Itse olen asunut ulkomailla nyt noin 3kk ja tulin perheen kanssa tänne ihan koittamaan eloa toiseen kulttuuriin ja ilmapiiriin. Nyt olemme sen valinnan edessä että pitäisi palata Suomeen tai jäädä pysyvämmin tänne.
Teimme sen päätöksen että palaamme Suomeen koska vaimolla on niin kova koti-ikävä. Itseäni harmittaa todella paljon tämä koska noin viikon täällä olon jälkeen tajusin sen että tämä on se paikka missä itse haluaisin olla todella pitkään.

Töitäkin täältä tarjottiin (erittäin hyvä työpaikka) ja mielestäni elämä kulkee juuri niin kuin pitää mutta vaimon koti-ikävä on niin kova että ei pystytä kuvittelemaan asumista täällä vakituisesti.

Koti-ikävä on kyllä pirumainen vastus. Itse havaitsin hyväksi taktiikaksi sen, että pitää noin kuukauden loman Suomessa 3-4 kertaa vuodessa. Ensimäisten lomien jälkeen sitä huomasi, että Suomessa ei ole mitään korvaamatonta ja osasi suhtautua kohdemaahan paljon neutraalimmin. Ulkomaillahan ei voi koti-ikävältä välttyä, ennemminkin kysymys on siitä, että kuinka siitä selviytyy. Jos vaimolla tekee mieli takaisin Suomeen, niin antaa heidän lomailla Suomessa ja katsoa sen jälkeen fiilikset. Itse päätin alunperin, että katson ainakin 6kk ennen kuin teen mitään päätöksiä. Tosin minulla on helppo tilanne, sillä asun täällä yksin eikä muita perheenjäseniä tarvitse ottaa huomioon.

Pointtina vain se, että 3kk aikana ei kerkeä näkemään kuin ne negatiiviset asiat. En tosin tiedä missä maassa olette mutta jos sinä pidät työstäsi ja saat siitä palkkaa niin paljon, että pystyt elättämään perheesi niin kannattaisi neuvotella jokin muu diili firman ja perheen kanssa.

 

[sampio]

Toisaalta muutamassa kuukaudessa ei välttämättä ehdi kokemaan vielä niitä oikeasti tökkiviä asioita. Voi olla, että jotkin pikkujutut ovat hankalia, mutta muuten uutuudenviehätys vie voiton. Sitten kun vaikkapa työkulttuuri, muksujen koulut yms. käyvät arkisiksi, alkaa ehkä selvitä enemmän se, onko asiat paremmin, huonommin vai kenties vain hiukan eri tavalla mutta silti toimivasti hoidettu kuin kotimaassa.

Tämä nyt lähinnä siltä pohjalta, mitä olen muutamien Suomeen muuttaneiden ulkkareiden asettumista seuraillut. Alkuun kaikki tuntui olevan todella awesome, mutta parin vuoden jälkeen on perspektiivi laajentunut sikäli, että osaavat arvostaa omien maidensa hyviä puolia ja taas toisaalta sanoa senkin, mikä täällä tuntuu hyvin toimivan. Itse en ole aikuisena asunut ulkomailla, joten en lähde sen enempää julistamaan totuudeksi näitä. Haluaisin kyllä jonkinlaisen komennuksen hoitaa itselleni joskus.

 

[J.Petke]

Toisaalta muutamassa kuukaudessa ei välttämättä ehdi kokemaan vielä niitä oikeasti tökkiviä asioita. Voi olla, että jotkin pikkujutut ovat hankalia, mutta muuten uutuudenviehätys vie voiton. Sitten kun vaikkapa työkulttuuri, muksujen koulut yms. käyvät arkisiksi, alkaa ehkä selvitä enemmän se, onko asiat paremmin, huonommin vai kenties vain hiukan eri tavalla mutta silti toimivasti hoidettu kuin kotimaassa.

Onhan tuossakin oma pointtinsa. Toisaalta taas suomalaiset ovat ihmisiä, jotka vertaavat kaikkea heti ensin Suomeen. Huomasin ainakin itsessäni reaktion, että "tämäkään asia ei ole yhtä hyvin kuin Suomessa". Vasta siinä vaiheessa, kun hyväksyin paikalliset tavat pystyin elämään mukavemmin. Sitä sanotaan, että kriisit menevät 3kk, 6kk ja 12kk.

Parin vuoden jälkeen sitä varmasti osaa arvostaa oman maan asioita eniten mutta toisaalta tajuaa jo, että kaikkialla maailmassa asiat eivät ole samalla tavalla. Yleensä ne pienet asiat ovat niitä, jotka vituttavat eniten. Isot asiat osaa ottaa jo siltä kannalta, että kyseessä on eri maa ja eri kulttuuri.

Mitä olen oppinut omasta kokemuksestani niin sosiaaliset piirit ovat kaikki kaikessa. Jos itsellä ei löydy intoa/halua rakentaa piirejä, ei myöskään viihtyvyys ole huipussaan. Olen huomannut, että mitä erilaisempien ihmisten kanssa olen tekemisissä, sitä paremmin viihdyn. Olin alkuun aivan liikaa yksin ja vaikka olin tyytyväinen olooni, en pitänyt maasta. Sitä pitää itse olla rohkea ja lyöttäytyä mitä erilaisimpiin seuroihin. Tämä ei tietysti joka paikassa ole yhtä helppoa mutta silti elintärkeää. Netistä löytyy erilaisia expat-sivustoja ja seuraa löytää jos vaan tekee tarpeeksi sen eteen.

 

[pernaveikko]

Kolme kuukautta on aivan liian lyhyt aika tehdä mitään hätiköityjä päätöksiä. Ei kai lapset myöskään etäsuhdetta estä. Semmoisen perinteisen mitä vähän nuoremmat lapsettomat parit harrastavat ja onnistuvat ehkä vähän estääkin. Silti, jos maiden välimatka ei mahdoton ole, niin sitä sietää harkita.

Ei vain kuulosta järkevältä jättää ottamatta huipputyötä vain sen takia, että rouvaa hieman kiukuttaa muutaman kuukauden jälkeen.

Minulla ei koskaan ollut koti-ikävää, tyttöystävällä oli jonkun verran, mutta sekin johtui enemmän tekemisen puutteesta. Minulla oli helppoa olla koulussa ties missä porukoissa, mutta työelämässä se ei aina ole, koska ei niitä kontakteja sieltä vain saa samalla lailla. Paikkoja on kuitenkin muitakin mistä niitä etsiä, nykyään todellakin myös expat-saitit, vaikkapa tämä: http://www.expatforum.com

 

[Jerry100]

Mitä olen oppinut omasta kokemuksestani niin sosiaaliset piirit ovat kaikki kaikessa. Jos itsellä ei löydy intoa/halua rakentaa piirejä, ei myöskään viihtyvyys ole huipussaan. Olen huomannut, että mitä erilaisempien ihmisten kanssa olen tekemisissä, sitä paremmin viihdyn. Olin alkuun aivan liikaa yksin ja vaikka olin tyytyväinen olooni, en pitänyt maasta. Sitä pitää itse olla rohkea ja lyöttäytyä mitä erilaisimpiin seuroihin. Tämä ei tietysti joka paikassa ole yhtä helppoa mutta silti elintärkeää.

Tämä on kyllä todella totta. Itse olen todella sosiaalinen mielestäni ja ns. verkostot alkoi muodostumaan melkein heti tänne tultuamme. Ekat kännit vedin uusien kamujen Kanssa noin 3-4 viikon kuluttua kuntänne tulimme :). Vaimoni taas on huomattavasti hiljaisempi luonne ja hänelle verkostojen luonti ei ole niin helppo asia niin siksi hänellä ei tuttuja ole täällä tullut. Toki asiaan vaikuttaa kaksi pientä poikaa joiden kanssa meidän käytännösä pitää olla koloajan, siis toisen meistä jotenka kahden keskistä aikaakaan ei ole lainkaan.


Voisin kuvitella että kerran kvartaalissa Suomeen tulo on aika optimi pitääkseen koti-ikävän loitolla mutta kuitenkin antamaan lisää ajatuksia miksi aikanaan halusi pois Suomesta.
Varsinkin kun Suomessa ei kertakaikkiaan ole mitään sellaista mitä ei pysty korvaamaan tai mistä onni olisi riippuvainen.

Olen kyllä sitä mieltä että 3kk, jopa lyhyempi aika kertoo sen arjen mitä se on. Koska kun kyseessä ei ole lomamatka niin silloin joudut heti hoitamaan ulkomailla virasto, pankki ym asiat kuntoon.Tämä siis vain minun mielipide. Asunnon vuokraus jos ei osta menee paikallisten kautta jne jitenka kyllä se arki tulee vastaan nopeastikin kun tiedostaa lähtiessä mihin ryhtyy. Lisäksi vaimo on tosissaan yrittänyt että viihtyisi täällä koska hän huomaa miten itse viihdyn ja olen onnellisempi kuin koskaan Suomessa mutta kun haluaa takaisin kotiin niin ei sille mitään mahda. Toisaalta kyllä häntäkin ymmärrän.

 

[sampio]

Onko tiellä siellä jotain toimintaa, johon voisi lasten kanssa mennä mukaan, siis jos vaimo on kotona lapsien kanssa. Siis sellaista, jossa tutustuisi paikallisiin, ja jota voisi kuitenkin lasten varjolla hommailla, vähän kuten Suomessa perhekerhoja seurakunnilla yms. Tai ihan suomalaistakin seuraa vaikka jonkin merimieskirkon toimesta. Toki en tiedä, millaisessa paikassa olette, joten heittelen vain näitä.

Vänkään edelleen vastaan siinä, että muutama kuukausi olisi riittävästi sen enempää hyvien kuin huonojenkaan asioiden ilmenemiseen. Tai no, ehkä tämä on luonnekysymys. Itse kun en Suomessakaan muuttaessani osaa vielä parin kuukauden jälkeen sanoa mitään varmaa.

Voi olla, että hitaammin syttyvä ei lopulta halua ollenkaan pois, kun ensin voittaa ikävän.

 

[pernaveikko]

Vänkään edelleen vastaan siinä, että muutama kuukausi olisi riittävästi sen enempää hyvien kuin huonojenkaan asioiden ilmenemiseen.

Ei ole ei ja siitäkin tullee ongelmia, kun toista alkaa suoraan sanoen vituttamaan jossain vaiheessa, kun piti lähteä pois liian nopeasti. Eikä se taida olla pelkkä tunne, että ei yritetty tarpeeksi sopeutua vaan ihan miten asia vaikuttaisi olevan.