Tässä otsikossa laihdutamme

  • 9 081
  • 67

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Lueskelin tuossa tuota laihuuden ihannointi-ketjua, ja tuli mieleeni, että olenko minä ainoa jatkoaikalainen joka on dietillä?

Itsehän olen nyt kuukauden ollut dietillä. Lähtöpaino oli 106,6kg ja viime maanantaina oli 99,2kg. Punnitsen itseni kerran viikossa, aina maanantaiaamuna.

Liikuntaa en ole lisännyt, käyn kerran viikossa pelaamassa tunnin sulkapalloa, kuten aina ennenkin. Jahka lumet lähtee, vaihdan bussin polkupyörään ja alan käymään lenkillä.

Muutos on ruokavaliossa. Ei karkkia, ei sokeria, ei bisseä, ei kermaa, ei voita/kevytlevitteitä tai makkaroita ja juustoja leivän päälle, ei vaaleaa leipää, eikä rasvasta lihaa. Paljon kasviksia,vähärasvaista lihaa, perunoita ja ruisleipää.

Nälkä ei ole ollut yhtään sen enempää kuin koskaan aiemminkaan. Itseasiassa syön koko ajan hedelmiä tai vihanneksia. Ja paino putoaa.
 

Oiva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Laihdutus

Meikäläinen kuuluu ihmislajiin, joka ei ole koskaan tyytyväinen peilikuvaansa, eikä ole luultavasti syytäkään. Mikään turhanpäiväinen narsisti en ole, enkä ihannoi laihaa ulkomuotoa, mutten toisaalta omaanikaan.

Tällä hetkellä en varsinaisesti yritä tiputtaa painoani, mutta mikäli vatsan seutu ottaisi muutaman kilon verran sisään, niin en laittaisi pahakseni.

Duden ruokavalionmuutos on juuri se, millä paino lähtee, jos on lähteäkseen. Turhat vaaleat hiilihydraattiviljapaskat pois ja tilalle tummaa viljaa, perunaa ja vähärasvaisia proteiinilähteitä kuten kalaa, lihaa, kanaa, äyriäisiä. Siihen vielä helvetisti vihanneksia, niin homma on aika lailla oikeilla raiteillla. Ei ole kuitenkaan tarpeen jättää kaikkea rasvaa pois, vaan palan lohta voi syödä joskus hyvillä mielin tai laittaa pienen tipan öljyä paistaessaan filepihviään pannulla. Rasvat ovat kuitenkin tärkeä osa ravintoa. Terveyssyistä kannattaa käyttää kasviöljyjä.

Ähkyyn ei kannata itseään vetää, vaan syö vähän useammin vähän kerrallaan.

Mikäli harrastaa reilusti liikuntaa, niin on varsin tarpeellista pitää huoli riittävästä ravinnon saannista ja heti liikunnan jälkeen on suositeltavaa nauttia ravintoa, jotta palautuminen lähtee käyntiin ja toisaalta nälän tunne ei tule tunnin, parin päästä läheskään yhtä huutavana.

Itselläni suurin painonpudotus on ollut runsaalla liikunnalla ja yllä kuvatulla ruokavaliolla toteutettuna noin 18 kg yhden vuoden aikana. Ei ollut kertaakaan nälkä.
 

Murmeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Vancouver Canucks
Itsekin olen "laihdutuskuurilla", joka on kyllä väärä sana kuvaamaan tilannetta. Laihdutuskuurit ovat itsensä huijaamista, sillä aika kovalla prosentilla lähteneet kilot tulevat takaisin.

Kuten Oivakin jo mainitsi, pysyvä ruokatottumuksien muutos on ainoa (ainakin suurimmalle osalle ihmisistä) tapa pudottaa painoa pysyvästi.

Itse jätin pois limpparit, roskaruuat ynnä muut terveellä järjellä pääteltävissä olevat epäterveelliset suuhunpantavat.

Nykyään päiväni koostuu säännöllisistä syömisistä: aamiainen, lounas, päivällinen, illallinen. Syön joka päivä mahdollisuuksien mukaan samaan aikaan, jotta pysyn oikeilla raiteilla.

Leivän vaihdoin ruisleipään, päällä käytän kevytlevitetä + kinkkua. Aamiaiseksi / illalliseksi kaurapuuroa tai muroja + leipää. Lounaaksi hedelmiä tai salaattia. Päivälliseksi peruskotiruokaa kuten lihapullia paistijauhelihasta, spagettia, kala- tai pinaattikeittoa tms. Koulujen ruokalistat ovat hyviä ohjeita, mikäli oma pää ei keksi "mitä tänään söisi".

Päivällisellä on hyvä muistaa se ruokaympyrä. Kun lautasen täyttää niin, että 1/2 on rehuja, jäävästä puolikkaasta 2/3 esim. perunaa ja 1/3 lihapullia, niin annos on "sallittu".

Lähtöpaino oli 96 kg, nyt olen päässyt 90-91 kiloon. tavoite on tuolla 75:ssä mutta kiire tavoitteeseen ei ole. Pituutta löytyy huikeat 172 cm.

Kokonaan en ole lopettanut viinanjuontia tai roskaruokailua. Kerran - pari kuussa tulee otettua ja kerran viikossa syötyä raskaammin. Tämä pitää mielen virkeänä ja taas jaksaa viikon verran syödä kiltisti.
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
juu

Tuonne oikein laitoinkin toiseen ketjuun hiukan mielipidettä ja kuten siellä sanoin, olen itse hyvä esimerkki ihannepainoisesta miehestä:)


En ole oikeastaan koskaan tosissani alkanut laihduttaa, koska en keksi itselleni sopivaa syytä... Mutta ehkä jonakin päivänä vielä keksin ja saan motivaatiota tarpeeksi homman toteuttamiseen...


Sulkapalloa ehdottaisin pelaamaan kolmasti viikossa, on sen verran hieno laji.!
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Donnerwetter S.p.A.
Itse olen huomannut, että paino alkoi kummasti pudota kun muutti pois kotoa - pöperöiden teko kun on omin päin paljon tuskallisempaa (tai oikeastaan tiskaaminen) kuin istuminen valmiiseen pöytään. Parhaiten laiskuuttani ruoan laitossa kuvaa, että suola ja etenkin sokeri ovat keittiössäni lähes tuntemattomia käsitteitä. Eli teetä ja leipää, sillä on aika pitkälti menty suuret linjat minun cuisinessani.

Mutta onhan sitä aikanaan laihdutettu, kun kouluterveydenhoitaja(?) niin vihjaisi. Peruslaiskana ensimmäinen askel taisi olla jättämällä karskisti teestä sokeripalat pois. Jees, hyvin tehosi. Toinen merkittävä tekijä oli säännöllisen liikunnan aloittaminen. Nyt on takana suunnilleen viisi vuotta säännöllistä juoksemista joka sunnuntai noin 5-8 kilometriä omasta fiilingistä ja kelistä riippuen. Suosittelen etenkin heti aamusta, ennen kuin tulee tankattua uusia hiilihydraatteja aamiaispöydästä niin rasvat saavat kyytiä. Raskastahan tuo aluksi oli, ja kunto koheni hitaasti, mutta nyt askel nousee jo mukavasti. (Siis aloitin lyhyemmillä (kävely)lenkeillä, en suoraan puolimaratoneilla...)

Vinkkinä laihduttamaan pyrkiville ettei kannata haukata liian isoa kakkua ja ottaa tohinalla "viisi kertaa viikossa 10 kilometriä"-treeniä. Iskee aika nopeasti totaalivitutus koko liikuntaan, kun siitä tulee pakkopullaa. Pala kerrallaan se norsukin syödään, sanoo afrikkalainen sananlasku.
Hhmmm...ehkäpä tuo norsujuttu on hieman huono tämän ketjun kontekstia ajatellen, mutta menkööt...

Bodia, sporttia ja tsemppistä kaikille tämän prosessin aloittaville. Maltti on tässäkin valttia. Eikä itseään kannata kiduttaa kuoliaaksi, mutta naisille liian yleinen "eihän se haittaa jos vähän ottaa"-itsepetos kannattaa unohtaa suosiolla.
 

girlzilla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eikös niin sanota että tytöt laihduttaa aina?

Joten kyllä minäkin tässä olen 3-4 viikkoa laihdutellut, ei mitään kamalia määriä aiota pudottaa mutta olis aika hyvä jos kesän alussa paino alkais nelosella. Se on ainoa tavoite.
 

Tykki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Itselläni on koko ajan vaikeuksia painon kanssa. Sen verran olen rotia pystynyt pitämään, että olen sarjassa "lievää ylipainoa". Pahemminkin on joskus ollut.

Ainakin omalla kohdalla kaiken a ja o on säännöllinen elämä. Siis siinä mielessä säännöllinen, että liikunnan harrastaminen on mahdollista tiettyinä viikonpäivinä ja tiettyinä kellon aikoina. Kaikissa elämäntilanteissa tuokaan ei ole ihan helppoa. Pikkuhiljaa lasten kasvaessa isommiksi olen huomannut tuollaisen rytmin ylläpitämisen olevan pikkuisen helpompaa.

Ja toinen perusjuttu on pitänyt oppia kantapään kautta, vaikka kyseessä on ihan järjellä pääteltävissä oleva juttu: Lihakset polttavat läskiä. Tämä on huomioitava laihduttamisessa siten, että ei pidä pyrkiä nopeaa painon pudotukseen. Huonossa tapauksessa nimittäin läskin mukana menevät lihaksetkin ja sen seurauksena uudelleen lihominen on liiankin helppoa.

Ja siltikin, liikuntaakin tärkeämpää on se, mitä suuhunsa laittaa. Klisee tähän kohtaan: Syömällä energiaa vähemmän kuin sitä kuluttaa laihtuu varmasti. Näin on. Toisille se on helpompaa kuin toisille, sille ei voi mitään. Toiset saavat syödä mitä vaan ja toiset eivät. Siksi olenkin sitä mieltä, että neuvoja kannattaa kysellä ennen kaikkea niiltä, jotka ovat onnistuneet painonsa pudottamaan normaaliksi ja vielä pystyneet pitämään sen siellä. Heillä on sitä oikeaa tietoa. Ihmiset, jotka ovat ikänsä olleet solakoita, ei voi olla oikeaa ymmärrystä painonhallinnan kokonaiskuvasta.

Jaa niin. Pari kiloa olen vasta tänä keväänä saanut tiputettua. Juhannukseen mennessä pitäisi vielä tuommoiset 6 kg hävittää jonnekin. Saas nähdä.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Re: Laihdutus

Viestin lähetti Oiva


Duden ruokavalionmuutos on juuri se, millä paino lähtee, jos on lähteäkseen. Turhat vaaleat hiilihydraattiviljapaskat pois ja tilalle tummaa viljaa, perunaa ja vähärasvaisia proteiinilähteitä kuten kalaa, lihaa, kanaa, äyriäisiä. Siihen vielä helvetisti vihanneksia, niin homma on aika lailla oikeilla raiteillla. Ei ole kuitenkaan tarpeen jättää kaikkea rasvaa pois, vaan palan lohta voi syödä joskus hyvillä mielin tai laittaa pienen tipan öljyä paistaessaan filepihviään pannulla. Rasvat ovat kuitenkin tärkeä osa ravintoa. Terveyssyistä kannattaa käyttää kasviöljyjä.

Ähkyyn ei kannata itseään vetää, vaan syö vähän useammin vähän kerrallaan.


Kyllä minäkin säännöllisesti herkuttelen. Leivän päälle 15%:sta tuorejuustoa tai jopa siivu kalkkunaa. Ja pakkohan paistamiseen on rasvaa käyttää.

Kaikkea saa syödä, mutta kohtuudella.
 

JanJ

Jäsen
Olen laihtunut 103-lähdöstä 98 kiloon.
Suurin muutos on se että lopetin lähes kokonaan lihan syönnin, sekä perunat. Lisäksi join itseni känniin pari viikkoa joka päivä ja siitä toipuminen on ollut laihduttavaa aikaa.
 

taisto-74

Jäsen
Suosikkijoukkue
5.SS-Panzerdivision "Wiking" Regiment "Nordland"
Uskaltaisikohan liittyä?

Olen lihonut vuodessa 15 kiloa. Pitäisiköhän liittyä porukkaan :-) Ainakin hyviä vinkkejä täällä on saatavilla. Katsotaan, joskos se itsekuri jostain löytyisi!
 

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Re: Uskaltaisikohan liittyä?

Viestin lähetti taisto-74
Olen lihonut vuodessa 15 kiloa. Pitäisiköhän liittyä porukkaan :-) Ainakin hyviä vinkkejä täällä on saatavilla. Katsotaan, joskos se itsekuri jostain löytyisi!

Niin.. itsekuristahan se on hyvin pitkälti kiinni.

Kannattaa muistaa sekin, että yksi suklaapatukka ei maailmaa kaada, eikä siitä kannata huonoa omaatuntoa ottaa tai pahimmassa tapauksessa koko laihduttamista unohtaa.

Minä olen tykännyt kasviksista ennen laihduttamista, joten niiden suuri syöminen ei ole ollut mikään ylivoimainen homma. Hedelmiä olen ollut aina laiska kuorimaan ja sen takia syömään, mutta nyt sitäkin tekee ihan mielellään.
 

Lust4life

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Avaudutaan nyt sitten saatana.

Kaksi kuukautta on kulunut ja paino on tippunut 96:sta noin 88:aan. Oli ihan pakko, ei aina viitsisi ostaa isompia housujakaan. Konsti jolla moiseen olen päässyt on aika yksinkertainen. Syön vähemmän kuin kulutan. Tällaisena melko nihkeästi liikuntaa harrastavana konttorityöläisenä se tarkoittaa aika pientä sapuskamäärää päivässä. Tai pientä ja pientä, enemmänhän syöminen on tottumiskysymys.

Opettelin olemaan koko ajan pienessä nälässä, se helpotti alussa hommaa. Se kääntyi oikeastaan niin päin että jos sitä näläntunnetta ei ollut niin tuntui kuin jotain olisi pielessä. Mutta on tämä vaan ollut kuupalle kovaa rassausta. Minut kun on rakennettu niin että minä en syö elääkseni vaan elän syödäkseni. Kaikki taivaalliset eineet kuten homejuustot, makkarat, pekonit, sipsit ja salamit olen joutunut heivaamaan sivuun. Valuu kuolaa näppikselle kun vaan kuvittelenkin.

Muistakaa että kaikki lähtee itsekurista. Jos sitä ei ole niin kannattaa unohtaa koko juttu. Ja koettakaa keksiä niiden entisten herkkujen sijaan jotain muuta syötävää, kaikki köykäinen ei ole pahaa. Aina.
 

Miguel

Jäsen
Re: Re: Uskaltaisikohan liittyä?

Viestin lähetti dude
Niin.. itsekuristahan se on hyvin pitkälti kiinni.

Kannattaa muistaa sekin, että yksi suklaapatukka ei maailmaa kaada, eikä siitä kannata huonoa omaatuntoa ottaa tai pahimmassa tapauksessa koko laihduttamista unohtaa.

Mutta yhden herkullisen suklaapatukan syöminen madaltaa kynnystä teon toistamiseen. Näin ainakin minulla. Joinain viikkoina olen syönyt karkkia useampana päivinä, kun jatkuva mieliteko on ollut päällä. Viime aikoina olen taas pysytellyt melko hyvin erossa. Eikä nyt enää juuri tee mielikään.

Ylipainon takia minun ei moisesta tarvitse huolehtia, kun en liho oikein millään. Mutta on se hyvä suojella hampaitakin.
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
Viestin lähetti girlzilla

Olen herkkuperse

On aina kivaa irottaa jokin tietty lausahdus asiakokonaisuudesta...

Ajattelin vaan psyykata Jatkoajan äänestäjiä kohtapuoliin alkavaa uutta Kesätyttökisaa varten.

Zillalle iso hymy ja hauskaa viikonloppua!

100 000 hymiöta vielä varmuuden vuoksi perään...
 
Viimeksi muokattu:

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Viestin lähetti dude


Itsehän olen nyt kuukauden ollut dietillä. Lähtöpaino oli 106,6kg ja viime maanantaina oli 99,2kg. Punnitsen itseni kerran viikossa, aina maanantaiaamuna.

Tämän maanantain lukema 97,8 vaikken viime viikolla päässyt pleijareiden takia sulkapallovuorolle, enkä pääse tänäänkään :(

Sitä alkaa huomaamaan, että vähemmän ruokamäärällä pärjää pitkälle, vatsalaukku on pienentynyt.

Jossain vaiheessahan tulee ne pari viikkoa, kun paino ei putoa. Elimistö alkaa taistelemaan vastaan, eikä halua luopua saavutetuista eduista. Sit pitää vaan olla tiukkana ja jatkaa samaan tyyliin, kyllä se paino sieltä alkaa pudota uudestaan.

EDIT: Viidessä viikossa siis paino pudonnut n. 9 kg.
 
Viimeksi muokattu:

Lust4life

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Re: Re: Tässä otsikossa laihdutamme

Viestin lähetti dude

Jossain vaiheessahan tulee ne pari viikkoa, kun paino ei putoa. Elimistö alkaa taistelemaan vastaan, eikä halua luopua saavutetuista eduista. Sit pitää vaan olla tiukkana ja jatkaa samaan tyyliin, kyllä se paino sieltä alkaa pudota uudestaan.

Juuri näin se menee, pitää pysyä sitkeänä vaan. Pian alkaa taas olo keventyä kummasti.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Donnerwetter S.p.A.
Viestin lähetti Lust4life
Valuu kuolaa näppikselle kun vaan kuvittelenkin.

Muistakaa että kaikki lähtee itsekurista. Jos sitä ei ole niin kannattaa unohtaa koko juttu. Ja koettakaa keksiä niiden entisten herkkujen sijaan jotain muuta syötävää, kaikki köykäinen ei ole pahaa. Aina.

Jostain muistini sopukoista kuului 'ding'. Muistaako kukaan sellaista tutkimusta, jossa oli tutkittu rasvaista ruokaa syöneiden ja pelkästään hajuilla viritettyjen "vegaanipoloisten" painon kehittymistä? Jostain sopukoista nousi sellainen tieto, että pelkästään ruoan haju tai sen ajattelu eritti jotain 'läskihormonia', joka piti muistaakseni ryhmien painot lähellä toisiaan. Tästähän taisi nousta jonkinlainen kohu aikanaan, olisiko muutama vuosi aikaa? Vai meneekö tämä sarjaan "just my imagination"?

Ja itsekuri kunniaan...muistakaa, täytyy vaan uskoa siihen "omaan juttuun" ja "omaan tekemiseen", "lisätä tempoa" ja "pelata omaa peliä" niin ei "kolise omissa" ja "kesäloma ei tule vastaan liian aikaisin".
 

Black Adder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, The Original Six
Hiihtoloma takana...

ja kaikkea paskaa on tullut vedettyä nassuun kaksin käsin. Paino olikin sitten tasan 98, kun sunnuntaina vaa'alle hyppäsin. Koko talvi on menny pienellä aaltoliikkeellä painon kans, mutta vakaa suunta on ollut ylöspäin. Kesällä vielä vatsasta erottui sixpack, nyt voi erottaa sixpackien tuhoamisjäljet.

Tavoitteena olisi kesäkuun alkuun 93-94 kg. Jatkan liikuntaa entiseen malliin (2-3 kertaa viikossa kuntosalia, 3-4 kertaa viikossa jääkiekkoa + 0-2 kertaa jotain muuta), mutta pyöräteiden sulamisen jälkeen voisi duunissa kulkea munamankelilla. Safkaa vedän ihan simona ja sen syöntiä ei viitti, eikä kannata vähentää. Ehkä vois jättää pullakaffeja vähemmälle.
 

Cairns

Jäsen
Suosikkijoukkue
Miesten ringettemaajoukkue
Kehitin itselleni viime kesänä 8 kilon painonnostamisella pallomahan. Pallomaha on jäänyt vaikka painoa on lähtenyt pois 6kiloa. Mielenkiintoista. Olen niin saatanan komean ja eroottisen näköinen.
 

Svitek

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK juniorijääkiekko
Minäkin olen joulun jälkeen onnistunut pudottamaan painoa kymmenisen kiloa ja alan olla jo kesää varten aika sopivissa mitoissa. Paras tapa on minusta liikunnan lisääminen. Se onnistuu helpommin kuin syömisen vähentäminen. Tietysti syömisessäkin pitää olla tarkkana. En esim. käytä mitään levitteitä leivällä ja pyrin olemaan syömättä kovin rasvaisia ruokia. Kuitenkin yhtenä päivänä viikossa (yleensä lauantaisin) sallin itselleni myös herkuttelua. Pääpaino kuitenkin tämänkertaisessa laihduttamisessa on uudenlaisten elämäntapojen löytämisessä. Laihdutusaikaisesta elämästä ei saa tehdä itselleen sietämätöntä. Se kostautuu nopeasti, kun tavoite on saavutettu. Tästä on itselläkin karvaita kokemuksia. Tuskalla laihdutetut kilot tulevat tuplavauhdilla takaisin, kun kuri höltyy.
 

Damien

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko ja suomen maajoukkueet.
Otampa osaa myös tähän laarditopiikkiin. Itsellä putosi viimevuonna paino 115->90, vatsanympäryskin pieneni montakymmentä senttiä, kai tohon tyytyväinen voi olla. Ikäväkseni täytyy myöntää että paino on tullut takasin vaikka samalla rytmillä olen vetänyt kuin viimevuonna ja syön vähemmän ja limsoja en ole käyttänyt. Tällähetkellä painoa lienee taas jo lähellä 100 enkä periaatteessa keksi miten ton sais 80 kg kun syömistäkin on enää paha vähentää. Lisäsi olen huomannut etten enää jaksa oikeastaan mitään vaan 2 kertaa päivässä tapahtuva 30min kävelylenkki tuntuu pakkopullalta, viimevuonna sekin oli hauskaa. Voisko kyse olla siitä että syön liian vähän? Armeejan aikana paino putosi vaikka pääosin sluibailin enkä tehnyt mitään, se ihmetytti eniten kun en oo ikinä syönyt niinpaljon kun sielä, aamupala, päivällinen, lounas ja iltapala siviilissä noista ei kuulu kuin lounas päivittäiseen ateriointiini.




ps.
Jos jollain tuntuu että ei jaksa juosta ja henki vinkuu niin kandee käydä lääkärillä tutkituttamassa keuhkot koska pitkäänjatkunut astma hoitamattomana ei ole mitenkään mukavaa, toki senkanssa pystyy elämään oireettomana kun elimistö pyrkii minimoimaan rasitusta (minimoi liikkumisen ym) mutta kun sitten pitäs ruveta laihduttamaan ei se olekkaan niin helppoa jossei jaksa reipasta kävelyä vetää 10 minuuttia tai rappusia ylös.

ps2. Kyl se Girzilan peppu ainakin irckallerian kuvien perusteella aika herkku on :o) ei saa vetää sit hernettä nenuu :(
 

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Viestin lähetti Damien
Otampa osaa myös tähän laarditopiikkiin. Itsellä putosi viimevuonna paino 115->90, vatsanympäryskin pieneni montakymmentä senttiä, kai tohon tyytyväinen voi olla. Ikäväkseni täytyy myöntää että paino on tullut takasin vaikka samalla rytmillä olen vetänyt kuin viimevuonna ja syön vähemmän ja limsoja en ole käyttänyt. Tällähetkellä painoa lienee taas jo lähellä 100 enkä periaatteessa keksi miten ton sais 80 kg kun syömistäkin on enää paha vähentää. Lisäsi olen huomannut etten enää jaksa oikeastaan mitään vaan 2 kertaa päivässä tapahtuva 30min kävelylenkki tuntuu pakkopullalta, viimevuonna sekin oli hauskaa. Voisko kyse olla siitä että syön liian vähän? Armeejan aikana paino putosi vaikka pääosin sluibailin enkä tehnyt mitään, se ihmetytti eniten kun en oo ikinä syönyt niinpaljon kun sielä, aamupala, päivällinen, lounas ja iltapala siviilissä noista ei kuulu kuin lounas päivittäiseen ateriointiini.

Syöt todennäköisesti väärin. Ei kyse ole siitä, että syö vähän, vaan että syö terveellisesti. Siihen sinun armeija-ajan painonputoaminenkin perustui, söit paljon, terveellisesti ja tasaisin väliajoin.

Jaksaminenkin voi johtua väärästä ruokavaliosta, et saa tarpeeksi energiaa toimittaaksesi päivittäiset askareet ja tuollaiset pienet lenkit.

Syöt paljon perunaa, kasviksia ja ruisleipää, niin jaksaa lenkkeilläkin. Ja paino putoaa ihan varmasti, ellei kyseessä ole sitten mikään sairaus.

Yli 50 vuotiaista naisista yli 10% sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintoa, mutta se on kuitenkin suhteellisen yleinen tauti myös muillakin ikäryhmillä ja miehillä. Lisäksi se on perinnöllinen tauti. Sen oireita ovat mm:

- Väsymus
- Kuiva iho, vähentynyt hikolu
- Paleleminen, kylmän siedon väheneminen
- Ummetus
- Painon lisääntyminen
- Ohut ja kuiva tukka
- Hitaus, masentuneisuus, saamattomuus, joskus jopa harhoja
- Muistitoiminnan aleneminen, aloitekyvyn väheneminen
- Käheys, äänen syveneminen
- Kuulon huonominen
- Perifeeriset turvotukset (jalat, kaädet)
- Sormien ja varpaitten tuntoherkkyyden aleneminen, puutuminen
- Hidastunut sydäntoiminta

Joskus kannattaa tarkistaa, onko vika kilpirauhasen vajaatoiminnossa. Tavallisiin terveystarkastuksiin tuollaiset mittaukset eivät kuulu, eikä lääkäritkään usein osaa tarjota kilpirauhasta syyksi esim. masennukseen ja muistin heikentymiseen. Tiedän lähipiirini useista kokemuksista, että siinä vaiheessa helposti lääkäri lyö leiman: stressi ja määrätään päälääkkeitä, vaikka syyt olivat kilpirauhasessa, ja ongelmat korjaantuivat syömällä siihen tarkoitettuja lääkkeitä.
 

ÄssienÄssä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
hiihto on numero yksi

Kolmen kuukauden aikana painoni tippui 110 kg -> 105 kg koko ajan olen syönyt hyvää ruokaa ja runsaasti.
Samaan aikaan kävin hiihtelemässä ja kilometrejä kertyi viitisensataa. Kätevää. Nyt kun lumet lähti niin saattaa tuo 110 kg tulla helpostikin takaisin ellen keksi yhtä hyvää harrastusta.

Tärkeintä on kuitenkin painaa >100 kg jotta kukaan ei pääse haukkumaan neuvolassa punnittavaksi. Itse asiassa totta puhuen tuo 100 kg olisi mun ihannepaino.
 
Suosikkijoukkue
TPS
Viestin lähetti girlzilla
Eikös niin sanota että tytöt laihduttaa aina?

Joten kyllä minäkin tässä olen 3-4 viikkoa laihdutellut, ei mitään kamalia määriä aiota pudottaa mutta olis aika hyvä jos kesän alussa paino alkais nelosella. Se on ainoa tavoite.

Ettet vaan olisi niitä viime viikolla esitetyn Nelosen 4D:n naisia. Niittenkin painot alkoivat nelosella tai jopa kolmosella.
Vitsi, vitsi!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös