Pulkkinen on ainut pelaaja kenen pelipaita minulla on nimikirjoituksella varustettuna. Se kertoo siitä, kuinka isona juttuna häntä pidin Jokeriaikoina, ja innolla olen tähän asti toivonut, että hän palaisi meille vielä joskus. Harmi, että on tultu siihen pisteeseen, että tuota paitaa en taida enää pystyä vetämään päälleni, enkä todellakaan toivo, että hän pelaisi vielä joskus Jokereissa. Päin vastoin; se olisi hyvin häpeällinen hetki, jos hän vielä meidän seurassa pelaisi.
Pelipaita säästyköön kaapissa. Mihinkään polttamisrituaaliin en jaksa lähteä. Olkoon siellä muistuttamassa historiasta. Se on nyt vähän kuin joku exältä saatu lahja, jota ei halua heittää pois, mutta ei viitsi käyttääkään. Onneksi on yksi viher-liila 90-luvun suosikkipelaajani paita säästynyt. Se, tai Kekäläisen ajan sininen nimetön paita tulee ylle vuoden päästä hallille lähtiessä.