No tietysti hahmoa sopii kehittää johonkin suuntaan, mutta galaksin optimistisimmasta pessimistisimmäksi ilman kunnon selitystä oli vähän outo ratkaisu.
No onhan sille pessismille perusteet: Jedin paluun lopussa Galaksissa vallitsi rauha, Imperiumi oli tuhottu ja Tasavalta palautettu. Tästä muutama vuosikymmen (siis ihan kirjaimellisesti), niin ollaan täsmälleen samassa tilanteessa kuin Imperiumin hallitessa, paitsi paljon pahemmassa, koska ''Ensimmäinen ritarikunta'' kykeni rakentamaan paljon massiivisemman kuolontähden kuin Imperiumi koskaan.
Eli onhan tämä ''Ensimmäisen ritarikunnan synty'' epäloogisempi kuin yksikään Last Jedissä tapahtunut asia. Mutta ilmeisesti, koska se ei ole vastoin ''faniteorioita'', niin ei haittaa.
Minusta nämä teidän kommentit ovat kovin sääli, koska ne paljastavat, miksi isot viihdeleffat ovat heikkoja. Itse haluaisin tykätä paljon enemmän ison budjetin elokuvista, joissa on oma mielenkiiintoinen maailmansa, mutta ongelma on se, että niiden juonet ovat yleensä älyttömän tylsiä. Esim. pahis ei yleensä vain voi kuolla ennen ''viimeistä kohtaamista'', jossa sitten varmasti kuolee...
Nautin todella paljon Last Jedin katsomisesta, koska siinä kerrankin tuli fiilis, että ei voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Jos jokin hahmo päättää jotain, niin sen seurauksena joku toinen hahmo voi vaikka kuolla (Snoke). Totta kai on ongelma,
jos nämä käänteet ovat päälleliimattuja, mutta se että Kyle Ren tappoi Snoken ja yritti saada Reyn puolelleen sopi erinomaisesti kaikkeen, mitä aiemmin FA:ssa ja TLJ:ssa oli tapahtunut ja koettu. Ja tämä tapahtumien suhteen avoin maailma, jossa motiivit ja tapahtumat on kuitenkin loogisia, käy täysin yhteen alkuperäisen trilogian kanssa, joten älkää selittäkö, että Reyn vaatimaton alkuperä tai Snoken kuolema olisi jollain tavalla vastoin SW-henkeä.
En ole vieläkään katsonut Rise of Skywalkeria, koska ärsyttää suunnattomasti, että piti palata ''fanien'' ''teorioihin'' jotka käytännössä tarkoittavat, että leffa menee niin tuttuja ja tylsiä latuja, että juonen pystyy kertomaan takaperin resitoiden, vaikka olisi nähnyt leffasta vain alkutekstit.
Mulla ei ainakaan ole ongelmaa ajatuksessa, että Reyn vanhemmat olisi taviksia, ja kuka tahansa voikin olla voimalle herkkä syntyperästä riippumatta. Mutta tämä innovaatio olisi voitu tuoda trilogiassa esiin jotenkin johdonmukaisesti. Nyt seiskassa luodaan jotain mysteeriä siitä, keitä ne vanhemmat voisi olla. Ja kasissa sitten vain ykskaks ilmoitetaan, etteipäs ne ketään olleetkaan. Ja huonoja vanhempiakin vielä. Täyttä kummelia. Sitten ysissä tämä ratkaisu taas kumotaan. Ihme tempoilua, parempi olisi kun heti alussa olisi kerrottu ettei vanhemmat olleet ketään erityisiä ja sitten pysytty siinä ratkaisussa.
Eikä se ole tietysti ainoa kohta, jossa TLJ käsittelee elokuvatrilogian jatkumoa kökösti. Lukien valomiekan olan yli heittäminen ja Snoken kuolema nyt tulee ainakin mieleen. Luken luonteen muuttaminen sitten vielä alkuperäiseen trilogiaan verrattuna. Tietysti jotkut tykkäsivät, kun se ei ollut ennalta-arvattavaa. Mutta tuo jatkuvuuden puuttuminen on varmaan yksi isoimmista syistä, miksi jatkotrilogia kokonaisuutena tuntuu pettymykseltä, vaikka jokainen trilogian elokuvista olikin itsessään ihan hauskaa toimintaräiskettä katsottavaksi.
Tässä hyvä esimerkki ihmeellisestä sekoilusta, jossa syytetään elokuvaa siitä, että se ei mene täsmälleen yhtä ja samaa odottavan katsojan odotusten mukaisesti. Miksi nuori ei voi pohtia tuntemattomia vanhempiaan ja miksi ei voi paljastua, että möivät orjaksi?
Mikä tässä ei ole johdonmukaista? (Trailerit ei sitten kiinnosta). Mikä Snoken kuolemassa on elokuvajatkumon kannalta kökköä? Tappoihan Vaderkin Keisarin ekassa trilogiassa.