muuttohaukka
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vaasan Sport, Wasa Royals
Jos kabinettijoukkueet niin ärsyttää, niin eikö kiukun olisi järkevämpää suunnata sinne, missä päätökset kabinettijoukkueiden nostamisesta Liigaan on tehty, eli oman seuran johdon suuntaan. Kabinettinousijoillahan ei ole ollut tässä asiassa minkäänlaista päätäntävaltaa.Totuushan on, että Liiga on Kabinetti-Liiga, joten jokainen siellä pelaava joukkue on tavallaan Kabinetti-joukkue. Liiga on Oy ja ottaa osakkaakseen juuri ne jotka se haluaa. Täysin naurettavaa teatteriahan tämä auditointipelleily on ollut, varsinkin KooKoon ja Jukureiden kannalta. Miksei voitu nostaa kaikki kolme "Mestiksen suurta" kerralla, kun tämä selvästi oli alunperinkin osa Liigan suunnitelmaa. Paluuta avoimeen karsintajärjestelmäänhän ei nähdäkseni ole, ilman perustavanlaatuista remonttia. Näen jo edessäni SOTE-soppaakin mehevämmän keitoksen. You made your bed, lay in it.
Muovisuudesta sen verran, että jokaisen on aloitettava jostain. Minusta on vain hieno asia, että pitkät perinteet omaavien seurojen rinnalle luodaan uusia tarinoita. Jotkut näistä liittyy ajan myötä perinteisten seurojen joukkoon, toiset poistuu hiljaa huomaamatta takavasemmalle tai ovet paukkuen Venäjälle. Kiinnostavuuskaan ei ole perinteistä kiinni. Nuori seura voi olla piristävä väriläiskä, siinä missä moni perinteikäs seura on täydellisen hajuton, mauton ja väritön.
En osaa sanoa onko minulla varsinaisesti antipatioita mitään joukkuetta vastaan. Jokainen vastustaja on vihollinen silloin kun se sattuu olemaan vastassa ja toisille on ikävämpi hävitä kuin toisille. Tämä riippunee pääsääntöisesti yhteisestä historiasta. Pitkäaikaisen Jokeri-kannattamisen johdosta HIFK on ollut jonkinlainen punainen vaate, mutta sit ne perkeleet meni ja palkkasi valmentajakseen Antti Törmäsen, jota kohtaan en tunne mitään paitsi suurta kunnioitusta. Ehkä Antti toimii vähän kuin kortisonivoide ihottumalle; kuurin päätyttyä kutina alkaa pian uudestaan.
Yksittäisiä pelaajia on, joita en ikimaailmassa haluaisi nähdä omassa joukkueessani ja heidän ollessa vastustajan kokoonpanossa verenpaine tahtoo nousta muutaman ylimääräisen pykälän. Tiettyjen joukkueiden kannattajien joukossa tuntuu olevan keskimäärin enemmän kusipäistä porukkaa kuin toisissa, mutta onneksi Jatkoajalla on ignore-toiminto, niin ei tarvi näitäkään huomioida. Sympatioita on muissa sarjoissa pelaavia joukkueita kohtaan. Liigassa ei niinkään.
Muovisuudesta sen verran, että jokaisen on aloitettava jostain. Minusta on vain hieno asia, että pitkät perinteet omaavien seurojen rinnalle luodaan uusia tarinoita. Jotkut näistä liittyy ajan myötä perinteisten seurojen joukkoon, toiset poistuu hiljaa huomaamatta takavasemmalle tai ovet paukkuen Venäjälle. Kiinnostavuuskaan ei ole perinteistä kiinni. Nuori seura voi olla piristävä väriläiskä, siinä missä moni perinteikäs seura on täydellisen hajuton, mauton ja väritön.
En osaa sanoa onko minulla varsinaisesti antipatioita mitään joukkuetta vastaan. Jokainen vastustaja on vihollinen silloin kun se sattuu olemaan vastassa ja toisille on ikävämpi hävitä kuin toisille. Tämä riippunee pääsääntöisesti yhteisestä historiasta. Pitkäaikaisen Jokeri-kannattamisen johdosta HIFK on ollut jonkinlainen punainen vaate, mutta sit ne perkeleet meni ja palkkasi valmentajakseen Antti Törmäsen, jota kohtaan en tunne mitään paitsi suurta kunnioitusta. Ehkä Antti toimii vähän kuin kortisonivoide ihottumalle; kuurin päätyttyä kutina alkaa pian uudestaan.
Yksittäisiä pelaajia on, joita en ikimaailmassa haluaisi nähdä omassa joukkueessani ja heidän ollessa vastustajan kokoonpanossa verenpaine tahtoo nousta muutaman ylimääräisen pykälän. Tiettyjen joukkueiden kannattajien joukossa tuntuu olevan keskimäärin enemmän kusipäistä porukkaa kuin toisissa, mutta onneksi Jatkoajalla on ignore-toiminto, niin ei tarvi näitäkään huomioida. Sympatioita on muissa sarjoissa pelaavia joukkueita kohtaan. Liigassa ei niinkään.