Syöpä – mitä nyt?

[tiipii]

@tiipii
Samalla viestisi sai minussa toisenlaisiakin tunteita aikaan. Syöpähoitojen runtelemalla isällä on tällä hetkellä tilanne parempi, mitä se oli vuosia sitten, kiitos kehittyneiden syöpähoitojen. Jotenkin ymmärrän nyt hänenkin tämän hetkistä mielenmaisemaa paremmin. Älä kuitenkaan katkeroidu.

En katkeroidu. Olemme itsekin ensimmäiseen syöpädiagnoosiin myös saaneet avun uusien testiryhmän lääkkeiden avulla. Seuraavassa tulikin sitten tyhjä arpa. Mutta tähänkin ehkä löytyy jo uutta lääkettä lähiaikoina, mutta meille se ei enää ollut mahdollista.

Ihan ajatuksena syövästä yleensä niin nyt laitan kyllä kaikki hyväntekeväisyys rahat syöpähoitojen kehittämiseen. Ei se potilaan elo ole todellakaan helppoa enää tässä loppuvaiheessa.
Se että elimistössä ei kaikki enää toimi normaalisti aiheuttaa kyllä kaikenlaisia, yllättäviäkin kipuja mitä terve ihminen ei voisi kuvitellakaan.

 

[UnenNukkuja]

Ihan ajatuksena syövästä yleensä niin nyt laitan kyllä kaikki hyväntekeväisyys rahat syöpähoitojen kehittämiseen.

Tämä osui jotenkin sopivasti päivään, kun Roosa-nauhat tulivat myyntiin. Omassa suvussa on ollut rintasyöpää äidinäidillä ja nyt viimeisenä äidillä. Onnea geeneilleni siis. Mutta tänä vuonna kun nauhan suunnittelijoiksi paljastui eräät Toni ja Sipe, tuli kyllä kaupassa muistettua nauha heti. Ostin useamman.

Tutkimusten ja vertaistuenkin tukeminen on tärkeää ja toivon monien lähtevän mukaan edes jonkinlaisiin lahjoituksiin.

 

[Cloaca Maxima]

Harvemmin tulee mitään mainostettua, mutta kyllä kait tämä on sellainen aihealue jossa passaa tehdä poikkeuksen.

Syöpäsäätiön kuukausilahjoituksen olen itse kokenut helpoimmaksi tavaksi osallistua tämän itse saatanan kukistamiseen. Muistaakseni 6e kuussa on pienin summa jolla pääsee mukaan ja jokainen euro on erittäin tärkeä.

 

[V-G-]

Ostin useamman.

Sama juttu. Tehtiin töissä tiimin kanssa sellainen tempaus, että ostettiin porukalla sata nauhaa ja jaettiin ne toimistolla muiden osastojen kollegoille. Ei mikään valtava teko, mutta hyvä perinne työpaikalla ja eleenä sikäli tärkeä, että pitää aiheen mielessä.

 

[Lihapiirakka]

En ole hetkeen lukenut mitään yhtä pysäyttävää kuin tiipiin viestit.

Toivon kaikkea hyvää lapsesi ja muun perheesi tulevaisuuteen. En voi muuta sanoa, mutta jotain oli pakko sanoa.

 

[Vanha Len]

Saakeli sentään. Nyt on faijallakin todettu syöpä. Meidän perhettä koitellaan aika lujaa. No, pystympähän antamaan vertaistukea äidille ja siskolle. Ja tuttuja siirtyy ajasta ikuisuuteen jäätävällä vauhdilla. Kova vuosi on ollut. Kiitollinen saa olla jokaisesta päivästä.

 

[Vanha Len]

Jep perkele. Vanha ystäväni on taas hoodeilla. Ensi viikolla saa tietää, että millä hoidoilla nyt aletaan hoitamaan. Lekuri vihjaisi, että CAR-T hoitomuoto olisi mulle ehkä mahdollista. Tää on aika uusi hoitomuoto. 2018 otettu käyttöön ja aivan jäätävän kallis. Siksi tästä pidetään kansallinen kokous, jossa päätetään olenko hoidon arvoinen. Siinä otetaan valkosoluja jemmaan verestä ja lähetetään Yhdysvaltoihin. Siellä niiden geenejä muutetaan sellaisiksi, että hyökkäävät vitunmoisella agrella syöpäsoluja vastaan. Toki tässä kahakassa tulee myös sivullisia uhreja eli niitä terveitäkin soluja kuolee. Tää tehdään teho-osastolla, koska vakavien komplikaatioiden riski on olemassa. Liittyy neurologisiin juttuihin. Pitää olla 24/7 valvonnassa. Mä olen aika turta tämän asian suhteen elikäs ei nappaa suuntaan tai toiseen. Toiveeni on, että hoidot aloitetaan vasta loppukesällä, koska haluisin viettää summerin hyvinvoivana. Onkologi sanoi, että kyllä se varmaan sopii, kunhan kuvista vielä varmistavat syöpämassan tarkan sijainnin, ettei ole siinä heti hollilla jotain sisäelintä, johon saataisi tehdä pesäkettä. Kokoa tällä massalla on 14×5 cm. Ai niin, solisluukuopasta leikataan sairastunut imusolmuke näytteeksi. Paikallispuudutuksella mennään tällä kertaa. Aattelin siinä operaation aikana kuunnella Judas Priestin uusimman levyn kuulokkeista. Mikäs siinä pienissä morfiinipöllyissä on kuunnella brittiläistä poikabändiä.

 

[-FNM-]

Jep perkele. Vanha ystäväni on taas hoodeilla. Ensi viikolla saa tietää, että millä hoidoilla nyt aletaan hoitamaan. Lekuri vihjaisi, että CAR-T hoitomuoto olisi mulle ehkä mahdollista. Tää on aika uusi hoitomuoto. 2018 otettu käyttöön ja aivan jäätävän kallis. Siksi tästä pidetään kansallinen kokous, jossa päätetään olenko hoidon arvoinen. Siinä otetaan valkosoluja jemmaan verestä ja lähetetään Yhdysvaltoihin. Siellä niiden geenejä muutetaan sellaisiksi, että hyökkäävät vitunmoisella agrella syöpäsoluja vastaan. Toki tässä kahakassa tulee myös sivullisia uhreja eli niitä terveitäkin soluja kuolee. Tää tehdään teho-osastolla, koska vakavien komplikaatioiden riski on olemassa. Liittyy neurologisiin juttuihin. Pitää olla 24/7 valvonnassa. Mä olen aika turta tämän asian suhteen elikäs ei nappaa suuntaan tai toiseen. Toiveeni on, että hoidot aloitetaan vasta loppukesällä, koska haluisin viettää summerin hyvinvoivana. Onkologi sanoi, että kyllä se varmaan sopii, kunhan kuvista vielä varmistavat syöpämassan tarkan sijainnin, ettei ole siinä heti hollilla jotain sisäelintä, johon saataisi tehdä pesäkettä. Kokoa tällä massalla on 14×5 cm. Ai niin, solisluukuopasta leikataan sairastunut imusolmuke näytteeksi. Paikallispuudutuksella mennään tällä kertaa. Aattelin siinä operaation aikana kuunnella Judas Priestin uusimman levyn kuulokkeista. Mikäs siinä pienissä morfiinipöllyissä on kuunnella brittiläistä poikabändiä.

Voi helvetti. Voimia sinulle Len ja kaikille läheisillesi.

 

[Vanha Len]

Voi helvetti. Voimia sinulle Len ja kaikille läheisillesi.

Kiitos tsemeistä. Mä olen varmaan ainut, joka ei stressaa asialla. Läheiset sitten ovatkin suht säpäleinä. Oon saanut rauhoitella jengiä aika paljon. Mutsi on eniten paskana kun miehellään on myös syöpä päällä. On tää vaan pysäyttävä vaiva.

 

[JoMe84]

Ei nyt ihan syöpä, mutta se sitten todettiin, että maksassa on kasvain. Vittu...

 

[Vanha Len]

Ei nyt ihan syöpä, mutta se sitten todettiin, että maksassa on kasvain. Vittu...

Aiheuttaako kasvain jotain vaivoja sulle? Jos ei ja kasvain on hyvän laatuinen, niin äläpä pelkää toveri. Maksa on ihmisen vahvin sisäelin ja oikeastaan ainoa, joka pystyy tietyissä rajoissa ns korjaamaan itseään eli tuottamaan kasvusoluja. Ihminen pärjää neljäsosalla tervettä maksaa. Lisäksi maksan siirtoja tehdään nykyisin tosi paljon. Onko lekurin kanssa ollut jo juttua, miten edetään? Tsemppiä sulle paljon. Tiedän, että tällaiset asiat pysäyttävät ja menee tovi, että asian hyväksyy. Ole kuitenkin huoleti, sut saadaan kuntoon.

 

[JoMe84]

Aiheuttaako kasvain jotain vaivoja sulle? Jos ei ja kasvain on hyvän laatuinen, niin äläpä pelkää toveri. Maksa on ihmisen vahvin sisäelin ja oikeastaan ainoa, joka pystyy tietyissä rajoissa ns korjaamaan itseään eli tuottamaan kasvusoluja. Ihminen pärjää neljäsosalla tervettä maksaa. Lisäksi maksan siirtoja tehdään nykyisin tosi paljon. Onko lekurin kanssa ollut jo juttua, miten edetään? Tsemppiä sulle paljon. Tiedän, että tällaiset asiat pysäyttävät ja menee tovi, että asian hyväksyy. Ole kuitenkin huoleti, sut saadaan kuntoon.

Kiitos!

Kyseessä on hyvänlaatuinen kasvain, mutta kyllä silti tämä asia jäi pyörimään joka päiväksi mieleen.
Aiheuttaa kyllä vatsakipuja ja juurikin maksan alueella. Sain Litalgin nimistä lääkettä.
On tulossa tämän/ensi kuun aikana lisätutkimuksia.

 

[Vuokralainen]

Mä kävin perjantaina Taysissa jättämässä itsestäni palan Tampereelle.

Munuaisesta otettiin näyte. Kasvain on pieni ja näytteen ottaminen oli hyvin haastavaa. Näyte otettiin pitkällä neulalla ultrassa. Lääkäri ei puuduttanut kovin paljoa, joska viimeinenkin näkyvyys ultrassa olisi mennyt muutenkin heikosti erottuvasta kohteesta. Eka neula oli liian lyhyt, joten vasta toisella kerralla näytteen ottaminen onnistui 90 prosentin varmuudella. Näyte otettiin lopulta vähän silleen, että tossa sen pitäisi olla, joten otetaan siitä kohtaa näyte.
Ei se sitten juurikaan ultrassa näkynyt.

Mulla on sinänsä hyvä tilanne, että kaikki merkit viittaavat siihen, että kasvain olisi hyvänlaatuinen. Mutta mikäli huonompi vaihtoehto osuu kohdalle, niin tuohon on olemassa tehokas hoitokeino eli se tullaan saamaan leikkaamalla pois.

Onhan tää odottaminen ja epätietoisuus vähän rassaavaa, mutta enemmän se rassaa läheisiä kuin minua.

 

[Con Tsales]

Mä kävin perjantaina Taysissa jättämässä itsestäni palan Tampereelle.

Munuaisesta otettiin näyte. Kasvain on pieni ja näytteen ottaminen oli hyvin haastavaa. Näyte otettiin pitkällä neulalla ultrassa. Lääkäri ei puuduttanut kovin paljoa, joska viimeinenkin näkyvyys ultrassa olisi mennyt muutenkin heikosti erottuvasta kohteesta. Eka neula oli liian lyhyt, joten vasta toisella kerralla näytteen ottaminen onnistui 90 prosentin varmuudella. Näyte otettiin lopulta vähän silleen, että tossa sen pitäisi olla, joten otetaan siitä kohtaa näyte.
Ei se sitten juurikaan ultrassa näkynyt.

Mulla on sinänsä hyvä tilanne, että kaikki merkit viittaavat siihen, että kasvain olisi hyvänlaatuinen. Mutta mikäli huonompi vaihtoehto osuu kohdalle, niin tuohon on olemassa tehokas hoitokeino eli se tullaan saamaan leikkaamalla pois.

Onhan tää odottaminen ja epätietoisuus vähän rassaavaa, mutta enemmän se rassaa läheisiä kuin minua.

Tsempit !

 

[Sistis]

Mulla on sinänsä hyvä tilanne, että kaikki merkit viittaavat siihen, että kasvain olisi hyvänlaatuinen. Mutta mikäli huonompi vaihtoehto osuu kohdalle, niin tuohon on olemassa tehokas hoitokeino eli se tullaan saamaan leikkaamalla pois.

Onhan tää odottaminen ja epätietoisuus vähän rassaavaa, mutta enemmän se rassaa läheisiä kuin minua.

Tsempit. Isäni oli hieman yli 45-vuotias, kun hänellä löytyi munuaisen vajaatoiminta. Sitä tutkittaessa löytyi sitten sattumalta alkava munuaissyöpä. Vajaatoiminta ei aiheutunut syövästä, mutta auttoi havaitsemaan sen ajoissa. Kuitenkin vajaatoiminnasta johtuen häneltä voitiin poistaa vain puolikas tuosta sairaasta munuaisesta, mikä oli jonkinlainen riski taudin uusimisen kannalta. Vajaatoiminta kuitenkin pelasti tuossa kohtaa hengen, mutta vei vuorostaan dialyysiin reilu 20 vuotta myöhemmin, ja sitten munuaissiirtion vähän alle 70-vuotiaana.

Tänä päivänä äijä on 80-vuotias ja ikäisekseen pirun hyvässä kunnossa.

Välillä se on tuurista kiinni. Sinullakin on hyvä tilanne, kun kasvain on vasta pieni. Toivottavasti se osoittautuisi kiltimmäksi kaveriksi, kuten epäillään.

 

[Vuokralainen]

Huomenna olisi se päivä, kun munuaisen osapoisto tehdään.
Operaatio ei juurikaan jännitä, mutta sairaalassa makoilu muutaman päivän ajan ei kiinnosta sitten yhtään. Lähinnä pelottaa se kuinka lopulta saan nukuttua, sillä aiemmilla, tosin lyhyemmillä, sairaalareissuilla se uni ei juurikaan ole tullut. Leikkaus tosin tehdään nukutuksessa eli ainakin sen ajan toivottavasti nukun.
Saikkua tulee aluksi noin kuukausi, joten on siinä toipumista.

Ja korostan vielä ettei tiedetä onko munuaisesta poistettava kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen.
Piakkoin sekin tiedetään.

 

[madeOFspade]

Huomenna olisi se päivä, kun munuaisen osapoisto tehdään.
Operaatio ei juurikaan jännitä, mutta sairaalassa makoilu muutaman päivän ajan ei kiinnosta sitten yhtään. Lähinnä pelottaa se kuinka lopulta saan nukuttua, sillä aiemmilla, tosin lyhyemmillä, sairaalareissuilla se uni ei juurikaan ole tullut. Leikkaus tosin tehdään nukutuksessa eli ainakin sen ajan toivottavasti nukun.
Saikkua tulee aluksi noin kuukausi, joten on siinä toipumista.

Ja korostan vielä ettei tiedetä onko munuaisesta poistettava kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen.
Piakkoin sekin tiedetään.

Tsemppiä! Toivottavasti leikkaus menee hyvin ja tulokset ovat hyvänlaatuisia.

Sairaalassa on itselläkin vaikeuksia nukkua. Jokin siellä vaan lyö vastaan ettei tule uni.

 

[Vanha Len]

Kiitos!

Kyseessä on hyvänlaatuinen kasvain, mutta kyllä silti tämä asia jäi pyörimään joka päiväksi mieleen.
Aiheuttaa kyllä vatsakipuja ja juurikin maksan alueella. Sain Litalgin nimistä lääkettä.
On tulossa tämän/ensi kuun aikana lisätutkimuksia.

Pahoittelen, etten ole vastanut sulle tähän viestiin, mutta sille on syy. Ensinnäkin, huojentavaa, että oli hyvää laatua tuo ikävä vieras. Kerro ihmeessä, mikä sitten meininki, kun on tutkittu. Tai no, en ole noita jälkeen kirjoitettuja viestejä vielä lukenut, joten saatat olla asiasta jotain sanonutkin. Kaikkea hyvää sulle kuitenkin tähän loppu kesään ja siitä eteenpäin Jouluun (heh).

Niin, en ole asiasta paljoakaan jaksanut nyt täällä rummuttaa, tässä ketjussa. Tai en ainakaan muista. Muistikin on pirun huono nykyään. Mutta joo, mulla uusiutui syöpä jälleen ja oli muuntunut agressiiviseksi NonHodginiksi. Koko kropan imusolmukkeet syöpämassaa täynnä. Suurin rypäs tuolla vasemmalla alavatsassa oli 15×5cm pitkä pötkö syöpämassaa. No, pahaltahan tuo kuulostaa, mutta totuus on ihmeellinen. Mulla on nimittäin nyt hoidot puolessa välissä ja kuvausten jälkeen koko syöpä oli pois. Tai jotain 99% ja haluan myös loput hoidot ja lekuri oli samaa mieltä. Olen nyt kolmannen kerran selättämässä tämän paskan tässä kuuden vuoden aikana. Sais jo perkele helpottua tämä elämä.

 

[Vanha Len]

Huomenna olisi se päivä, kun munuaisen osapoisto tehdään.

Sylin täydeltä viikinki tsemiä operaatioon. Ja kaikkea hyvää tästä eteenpäin. Kyllä kaikki lutviutuu. Me ollaan sotureita.

 

[Kauko Viisas]

Operaatio ei juurikaan jännitä, mutta sairaalassa makoilu muutaman päivän ajan ei kiinnosta sitten yhtään. Lähinnä pelottaa se kuinka lopulta saan nukuttua, sillä aiemmilla, tosin lyhyemmillä, sairaalareissuilla se uni ei juurikaan ole tullut.

Minulta vietiin koko munuainen ja olin lähes koko ajan sen verran aineissa, etten edes ymmärtänyt kaikkea mitä tapahtuu, mutta uni tuli kun on sopivat lääkkeet.

Komplikaatioiden aikaan yksi yö oli kivulias eikä hoitaja ollut innostunut valituksestani, mutta sain kuitenkin lisää kipulääkitystä ja homma hoitui.

Tsemppiä sinne - vaikka en olekaan lääkkeiden ylin ystävä niin oikeissa paikoissa, oikeaan aikaan ne helpottavat elämää sangen suuresti.

 

[Tikiti]

Tsemppiä kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille. Kerrotaas omakin tarina vaikka eihän tämä nyt paha edes ole.

Keväällä kasvoi oikeaan käteen ranteen kohdille patti ja luulin kyseessä olevan joku rasvapatti tai muu vastaava. No työterveys yritti sitä puristella ulos pariin otteeseen, mutta luovutti kun koepalat näytti kyseessä olevan jonkinlainen kasvain mahdollisesti. Mehiläinen passitti minut sitten HUSsin asiakkaaksi. Koepalat lähti patologien työryhmän tutkittavaksi. Mielenkiintoinen tuo työryhmä kun ne käy näitä tuloksia porukalla läpi parin viikon välein. Minunkin tietojani siellä oli käsitellyt palaverissa 18 ihmistä etänä ja 11 paikan päällä. No olipahan ainakin kunnon ryhmä kertomassa arvionsa. Tuloksena oli Dermatofibrosarcoma protuberans jonka koko oli noin 4cm x 4cm.

No ensimmäinen fiilis oli tietenkin järkytys, jonka jälkeen ihmetys koska tuo syöpä on todella harvinainen ihosyöpä joka esiintyy noin 0,8 ihmisellä miljoonaa ihmistä kohdin. No seuraavaksi sitten viipalekuviin jne jotta varmistustaan ettei missään muualla ole etäpesäkkeitä. Kaikista vaikein vaihe oli odottaa tuota tietoa pari viikkoa, vaikka sille oli alle 5% mahdollisuus. Lääkäri kertoi tulokset ja ihmetteli mitä minä stressaan tuota viittä prosenttia. No sanoin sille, että jos on tauti joka esiintyy alle yhdellä miljoonaa kohdin niin tuo 5% on aika paljon.

Seuraavaksi sitten miettimään hoitoa. Halusin viettää kesälomani ensin kun eihän tämä missään vaiheessa ole ollut kipeä. Tämä kävi ja lomien jälkeen 16.7. menin leikattavaksi jossa syöpä otettiin pois ja tervettäkin kudosta joka puolelta 3cm, jotta mitään suurempaa vaaraa uusiutumiselle ei ole. Haavan päälle asennettiin BTM-keinoiho ja se on siinä ensi viikon perjantaihin asti jolloin reidestä otetaan ihosiirre tilalle. Mitään muita ongelmia leikkauksista ei pitäisi jäädä kuin rystyspuolen tuntohermo peukalon ja rystysten kohdalta on poikki ja siihen ei enää tuntoa tule. Pieni hinta siitä, että tuo vittusaatana on poissa. Kerran viikkoon olen käynyt haavaa puhdistuttamassa ja toki lisäksi itse kotona. Yhden antibioottikuurinkin kerkesin syödä kun joku pöpö siihen iski. Voiton puolella tässä onneksi jo ollaan ja fiilis oikein hyvä. Saikullakin saanut olla jo lähes kuukauden ja vielä muutama viikko jäljellä.

Janni Hussilla oli sama syöpä jotain vuosia sitten haastatteluiden perusteella, mutta muuten aika vähän tästä missään on lukenut. Sinällään tuntuu hurjalta lukea noita teidän tekstejä, kun itsellä tämmöinen helppo tapaus, että mietin jo viitsinkö edes kirjoittaa tänne mitään.

Terveitä päiviä kaikille :)

 

[Vaakuna]

Tsemppiä kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille. Kerrotaas omakin tarina vaikka eihän tämä nyt paha edes ole.

Keväällä kasvoi oikeaan käteen ranteen kohdille patti ja luulin kyseessä olevan joku rasvapatti tai muu vastaava. No työterveys yritti sitä puristella ulos pariin otteeseen, mutta luovutti kun koepalat näytti kyseessä olevan jonkinlainen kasvain mahdollisesti. Mehiläinen passitti minut sitten HUSsin asiakkaaksi. Koepalat lähti patologien työryhmän tutkittavaksi. Mielenkiintoinen tuo työryhmä kun ne käy näitä tuloksia porukalla läpi parin viikon välein. Minunkin tietojani siellä oli käsitellyt palaverissa 18 ihmistä etänä ja 11 paikan päällä. No olipahan ainakin kunnon ryhmä kertomassa arvionsa. Tuloksena oli Dermatofibrosarcoma protuberans jonka koko oli noin 4cm x 4cm.

No ensimmäinen fiilis oli tietenkin järkytys, jonka jälkeen ihmetys koska tuo syöpä on todella harvinainen ihosyöpä joka esiintyy noin 0,8 ihmisellä miljoonaa ihmistä kohdin. No seuraavaksi sitten viipalekuviin jne jotta varmistustaan ettei missään muualla ole etäpesäkkeitä. Kaikista vaikein vaihe oli odottaa tuota tietoa pari viikkoa, vaikka sille oli alle 5% mahdollisuus. Lääkäri kertoi tulokset ja ihmetteli mitä minä stressaan tuota viittä prosenttia. No sanoin sille, että jos on tauti joka esiintyy alle yhdellä miljoonaa kohdin niin tuo 5% on aika paljon.

Seuraavaksi sitten miettimään hoitoa. Halusin viettää kesälomani ensin kun eihän tämä missään vaiheessa ole ollut kipeä. Tämä kävi ja lomien jälkeen 16.7. menin leikattavaksi jossa syöpä otettiin pois ja tervettäkin kudosta joka puolelta 3cm, jotta mitään suurempaa vaaraa uusiutumiselle ei ole. Haavan päälle asennettiin BTM-keinoiho ja se on siinä ensi viikon perjantaihin asti jolloin reidestä otetaan ihosiirre tilalle. Mitään muita ongelmia leikkauksista ei pitäisi jäädä kuin rystyspuolen tuntohermo peukalon ja rystysten kohdalta on poikki ja siihen ei enää tuntoa tule. Pieni hinta siitä, että tuo vittusaatana on poissa. Kerran viikkoon olen käynyt haavaa puhdistuttamassa ja toki lisäksi itse kotona. Yhden antibioottikuurinkin kerkesin syödä kun joku pöpö siihen iski. Voiton puolella tässä onneksi jo ollaan ja fiilis oikein hyvä. Saikullakin saanut olla jo lähes kuukauden ja vielä muutama viikko jäljellä.

Janni Hussilla oli sama syöpä jotain vuosia sitten haastatteluiden perusteella, mutta muuten aika vähän tästä missään on lukenut. Sinällään tuntuu hurjalta lukea noita teidän tekstejä, kun itsellä tämmöinen helppo tapaus, että mietin jo viitsinkö edes kirjoittaa tänne mitään.

Terveitä päiviä kaikille :)

Voimia sinne ja kaikille muillekin syövän kanssa kamppaileville.

Yksikään tapaus ei ole liian "pieni" raportoitavaksi.

 

[Kauko Viisas]

Terveitä päiviä kaikille :)

Se on juurikin näin - nauttikaa terveistä päivistä älkääkä pelätkö pahinta, mikä se mielikuvissanne sitten onkaan.

Tietämättömyys, mikä on vikana, on minulle ainakin ollut pahinta terveysongelmissani - jotka ovat onneksi olleet vähäisiä. Kun saa sen diagnoosin - mikä sitten onkin - antaa ainakin mahdollisuuden pohtia, mitä seuraavaksi. Tietämättömänä saattaa kuvitella vaikka mitä, jopa suurennella ongelmia ja se, jos jokin vie energiaa.

 

[Vuokralainen]

Huomenna olisi se päivä, kun munuaisen osapoisto tehdään.
Operaatio ei juurikaan jännitä, mutta sairaalassa makoilu muutaman päivän ajan ei kiinnosta sitten yhtään. Lähinnä pelottaa se kuinka lopulta saan nukuttua, sillä aiemmilla, tosin lyhyemmillä, sairaalareissuilla se uni ei juurikaan ole tullut. Leikkaus tosin tehdään nukutuksessa eli ainakin sen ajan toivottavasti nukun.
Saikkua tulee aluksi noin kuukausi, joten on siinä toipumista.

Ja korostan vielä ettei tiedetä onko munuaisesta poistettava kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen.
Piakkoin sekin tiedetään.

Leikkaus reilu kuukausi sitten meni hienosti ja sairaalassakin makasin lähes täysin ilman kipuja vain kaksi yötä.
Toipuminen on mennyt hyvin ja maanantaina on paluu töihin.

Tänään tuli tulokset tuosta poistetusta palasesta ja kyllä se syöpä oli, mutta nyt se on siis poistettu.

Vielä on edessä tietokonekuvaus, jolla katsotaan ettei etäpesäkkeitä ehtinyt muodostumaan.

Asiat on siis ihan hyvin.

 

[Tikiti]

Tsemppiä kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille. Kerrotaas omakin tarina vaikka eihän tämä nyt paha edes ole.

Keväällä kasvoi oikeaan käteen ranteen kohdille patti ja luulin kyseessä olevan joku rasvapatti tai muu vastaava. No työterveys yritti sitä puristella ulos pariin otteeseen, mutta luovutti kun koepalat näytti kyseessä olevan jonkinlainen kasvain mahdollisesti. Mehiläinen passitti minut sitten HUSsin asiakkaaksi. Koepalat lähti patologien työryhmän tutkittavaksi. Mielenkiintoinen tuo työryhmä kun ne käy näitä tuloksia porukalla läpi parin viikon välein. Minunkin tietojani siellä oli käsitellyt palaverissa 18 ihmistä etänä ja 11 paikan päällä. No olipahan ainakin kunnon ryhmä kertomassa arvionsa. Tuloksena oli Dermatofibrosarcoma protuberans jonka koko oli noin 4cm x 4cm.

No ensimmäinen fiilis oli tietenkin järkytys, jonka jälkeen ihmetys koska tuo syöpä on todella harvinainen ihosyöpä joka esiintyy noin 0,8 ihmisellä miljoonaa ihmistä kohdin. No seuraavaksi sitten viipalekuviin jne jotta varmistustaan ettei missään muualla ole etäpesäkkeitä. Kaikista vaikein vaihe oli odottaa tuota tietoa pari viikkoa, vaikka sille oli alle 5% mahdollisuus. Lääkäri kertoi tulokset ja ihmetteli mitä minä stressaan tuota viittä prosenttia. No sanoin sille, että jos on tauti joka esiintyy alle yhdellä miljoonaa kohdin niin tuo 5% on aika paljon.

Seuraavaksi sitten miettimään hoitoa. Halusin viettää kesälomani ensin kun eihän tämä missään vaiheessa ole ollut kipeä. Tämä kävi ja lomien jälkeen 16.7. menin leikattavaksi jossa syöpä otettiin pois ja tervettäkin kudosta joka puolelta 3cm, jotta mitään suurempaa vaaraa uusiutumiselle ei ole. Haavan päälle asennettiin BTM-keinoiho ja se on siinä ensi viikon perjantaihin asti jolloin reidestä otetaan ihosiirre tilalle. Mitään muita ongelmia leikkauksista ei pitäisi jäädä kuin rystyspuolen tuntohermo peukalon ja rystysten kohdalta on poikki ja siihen ei enää tuntoa tule. Pieni hinta siitä, että tuo vittusaatana on poissa. Kerran viikkoon olen käynyt haavaa puhdistuttamassa ja toki lisäksi itse kotona. Yhden antibioottikuurinkin kerkesin syödä kun joku pöpö siihen iski. Voiton puolella tässä onneksi jo ollaan ja fiilis oikein hyvä. Saikullakin saanut olla jo lähes kuukauden ja vielä muutama viikko jäljellä.

Janni Hussilla oli sama syöpä jotain vuosia sitten haastatteluiden perusteella, mutta muuten aika vähän tästä missään on lukenut. Sinällään tuntuu hurjalta lukea noita teidän tekstejä, kun itsellä tämmöinen helppo tapaus, että mietin jo viitsinkö edes kirjoittaa tänne mitään.

Terveitä päiviä kaikille :)

Kerrotaas omatkin kuulumiset. 23.8 oli toinen leikkaus jossa reidestä otettiin palanen ihoa ranteen alueelle. Tämä tapahtui tosi helposti ja näppärästi puuduttamalla ja koko hommassa sairaalaan kirjautumisesta kotiutumiseen meni aikaa 4h. Jonkinlaisella paineilma juustohöylällä ne ihoa ottivat. Siitä lähtien oli muovinen kalvo ja haavalappu jalassa eiliseen asti jolloin revin sen sitten repsottamasta. Nyt on pieni neliskanttinen arempi kohta ihossa, mutta kuitenkin jo uutta ihoa tullut tilalle. Kädessä taas kaikki oikein hyvin. Aika raju arpi siihen jää (auringon näköinen kaikkine säteineen :D ), mutta onpahan tuo perkele nyt voitettuna. Juhlan kunniaksi kiskaisin parin kaverin kanssa Anchorage Brewingin - A Deal With The Devil barley wine tyyliä edustavan oluen jolla hintaa 180e pullo. Koin, että nyt oli juhlan paikka!