Mainos

Syöpä – mitä nyt?

  • 247 757
  • 516

kaasumies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara Tammerfors ja Södertälje Sport Klubb.
Iloisia uutisia!

Olin muutama tunti sitten "Predatorin" kanssa yhteyksissä puhelimen välityksellä ja kyselin miehen terveystilannetta.
Toisesta päästä tuli hyviä uutisia.
Suunta on oikea koska hoito on tehonnut ja hän vietti Joulua hyvällä mielellä.
Tällaista voi todellakin sanoa hyväksi Joululahjaksi.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Re: Iloisia uutisia!

Viestin lähetti kaasumies
Olin muutama tunti sitten "Predatorin" kanssa yhteyksissä puhelimen välityksellä ja kyselin miehen terveystilannetta.
Toisesta päästä tuli hyviä uutisia.
Suunta on oikea koska hoito on tehonnut ja hän vietti Joulua hyvällä mielellä.
Tällaista voi todellakin sanoa hyväksi Joululahjaksi.

Mahtava uutinen. Vaikka en Predaa henkilökohtaisesti tuntenut, niin viestien perusteella hän oli kirjoittaja, jota oikeasti arvostin paljon.

Onnittelut ja hyvän joulun toivotukset Predalle, jos satut vielä tätä palstaa lukemaan.

Itselläni on tämä joulu ollut melkoista pakkopullaa, mutta tämä uutinen piristi mieltä.
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Re: Iloisia uutisia!

Viestin lähetti kaasumies
Tällaista voi todellakin sanoa hyväksi Joululahjaksi.

Kylläpä juuri näin. Tästä osaa nauttia ulkopuolinenkin ja kun arvaan Predan viestejä täällä lueskelevan, niin Hyvää Joulua täältäkin päin ja Onnellista Uutta Vuotta 2004 Sinulle Preda !

Kiitos gasman viestin välityksestä.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Hyvä homma. Oma joulu menee kuolinpesänasioita hoidellessa ja hautajaisia järjestäessä. Lääkärit lupailivat, että vielä olisi ollut yksi joulu, mutta eipä tuosta syövästä tiedä.

Toivottavasti Preda ei nyt tästä masennu, eihän nämä asiat toisiinsa liity.
 

Malla

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - ei sen enempää
Todella hienoja uutisia!!!
Toivottavasti saamme taas pian nauttia herran kynän jäljestä!

Way to go!!
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Hienoja uutisia ja näin jouluna kuultuna lämmittää tavallistakin enemmän.

Tsemppiä Predatorille ja hyvää joulunjatkoa koko perheellesi.
 

Oloneuvos

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, ÄTPPOMK,Ottawat Senaattorit
Todella hienoja uutisia. Predalle ja perheelle joulun jatkot ja tsemppiä myös tulevaan vuoteen. Toivottavasti terävä kynäsi alkaa taas sopivan hetken tullen kirjoittaa tännekin.
 

Jet-Ace

Jäsen
Erinomaisen paljon lämmittää kuulla Jouluna näin hyviä uutisia Predatorista!

Toivottavasti Predator vielä jokin päivä päättää palata meidän seuraamme Jatkoaikaan.

Terveisin Jet-Ace aka Number Two
 
K

kangaroo

Onpa mukavaa kuulla tämä uutinen. Preda toivotan Sinulle Rauhallista Joulua ja Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2004 !
 

bozik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Hienoja uutisia, raavaampikin mies pysähtyy, hyvältä tuntuvat positiiviset uutiset, kaikkea hyvää jatkoon Predator!

t:bozik
 

Senior

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Re: Iloisia uutisia!

Viestin lähetti kaasumies

Suunta on oikea koska hoito on tehonnut ja hän vietti Joulua hyvällä mielellä.

Predalta tulleesta Joulutervehdyksestä aisti, että pilke on tallella. Hieno juttu! Uusin kujein ensi vuoteen ja tsemppiä edelleen virtuaalipervofrendille!
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Vanha neekeri toiselle; Preda is b(l)ack! Hyvä homma.
 

Hammer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks, Black & Gold (Who Dat Nation), WHUFC
Onpa hienoa kuulla, että Predator on jaksanut taistella syöpää vastaan kuin mies ja on voitolla tässä taistelussa. Tsemppiä jatkoon! Toivottavasti vielä jonain kauniina päivänä saamme nähdä mainioita tekstejäsi Jatkoajassa.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Olisikohan Predatorin taustalle häipymisellä syynsä juuri tuossa topicin aiheessa? Tiedä häntä enkä asiaa sen enempää pohdi.

Tuollaisesta koettelemuksesta selviäminen on aina kuitenkin upea juttu joten onnentoivottelut täältäkin suunnalta. Predatorin mielellään ottaisin takaisin keskustelijaksikin milloin vaan. Väriä kehiin.
 

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Upea juttu!
Mietinkin joulun pyhinä, mitähän predalle mahtaa oikeen kuulua. Pelkäsin jopa pahinta, mutta todella hienoa kuulla tuollaisia uutisia.
Hyvä että asiat alkavat menemään parempaan päin.
 

rapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kolarin Turmio
Nyt on kyllä jo pakko avautua, tämä ketju tuntuu tavallaan sopivimmalta vaikka osin aiheen ohi meneekin... eipä sitä olisi uskonut, että itsellä tähän ketjuun vielä asiaa tulee.

Viime viikot eivät ole olleet ihan hirveän helppoja minulle: kolmisen viikkoa sitten sain kuulla mutsini sairastavan rintasyöpää, melkein heti sen jälkeen kuulin isoisäni kaatuneen kotona ja todennäköisesti jäävän loppuiäkseen enemmän tai vähemmän vuoteen omaksi, ja viimeksi kuluneen viikon aikana on alkanut tulla ilmeiseksi, että kissani tekee kuolemaa.

Mutsin tilanne toki ilmi tullessaan pysäytti, suretti ja pelotti, mutta asian käsittelyä on huomattavasti helpottanut se, että mutsi on luonteeltaan taistelija, ja on (valitettavasti) joutunut jo aiemmin tottumaan vaikeista paikoista selviytymiseen omin avuin. En voi kuin olla ylpeä siitä, miten hienosti hän on ottanut sairautensa ja sopeutunut uuteen tilanteeseen: lakoninen, rutikuiva huumorinsa kukkii niin kuin aina ennenkin, tosin nyt aikaisempaa hivenen mustempana. Lisäksi hänellä on tietysti minut ja useita hienoja ystäviä, ja sairaudesta toipumisen ennusteet ovat olleet keskimäärin hyvin valoisia. Jo tehdystä leikkauksesta toipuminenkin sujuu hyvin eikä tilanteessaan ole tällä hetkellä mitään kauhean epätoivoista, vaikka varsinaiset tulokset eivät vielä olekaan tulleet - täytyy ymmärtää, että ne voivat tuoda tullessaan vielä melkein mitä tahansa tietoa.

Isoisäni tilanne on oikeastaan ihan normaalia vanhenemiseen liittyvää ruumiin rappeutumista, eikä se yksistään välttämättä jaksaisi minua edes kauheasti ihmetyttää tai edes surettaa, mutta tapahduttuaan samaan aikaan kaiken muun kanssa vain lisää tapahtumien raskautta.

Jollain absurdilla tavalla kuitenkin kaikista huolista kissani kohtalo jaksaa tällä hetkellä surettaa kaikkein eniten. Se ei ole syönyt mitään viikkoon (ja on täten laihtunut kamalasti) ja istuu ja makaa vain apaattisena paikoillaan. Jo viime lauantaina se istui mutsin sängyllä ja vain tuijotti kuvaansa makuuhuoneen peilistä noin tunnin ajan, mikä kaikessa outoudessaan nosti ihokarvat pystyyn. Lääkärillä sitä ei ole vielä ehditty/tajuttu heti käyttää, mutta soitto kunnan eläinlääkärille vain vahvisti epäilyksiä siitä, että 12-vuotiaan kissan maksa ja/tai munuaiset alkavat olla jo paskana ja ilman kalliita hoitoja (joihin tällä hetkellä ja tässä tilanteessa ei yksinkertaisesti ole varaa, vaikka meillä lapsuudestani asti ollut kissa on sekä minulle että äidilleni hyvin, hyvin rakas) tai mahdollisesti niistäkin huolimatta sen päivät ovat luetut. Vaikea sitä on itsekään uskoa, miten tieto oman lemmikin riutumisesta surettaa, eikä asiaa helpota lainkaan se, ettei äidillenikään ole terveellistä joutua kotonaan seuraamaan kissaraukan kuihtumista.

Tällainen masentavien tapahtumien kasautuminen tuntuu kyllä jo lähinnä vittuilulta, ja jotenkin sitä alkaa jo pelätä, että asiat saavat vielä ikävämpiä käänteitä. Kaiken lisäksi opiskeluasiat ja siihen liittyvät isot työt painavat päälle. Motivaatio edes niiden ajattelemiseen ei voisi tällä hetkellä olla matalammalla.
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
rapster, jostakin ihmeen syystä ihmiselämässä käy usein niin, että kun vaikeuksia alkaa ilmetä, niin sanonta "ei kaksi ilman kolmatta" pitää harmittavan usein omituisesti paikkansa. Olen sen itse ikävän monesti joutunut toteamaan.

En kehtaa äitisi tilanteesta sen enempiä uteloida - sanoit kuitenkin että leikkaus tuon syövän takia on jo suoritettu, joten taistelu on ainakin hyvin alkanut. Tsemppiä mutsillesi ja koko perheelle!

Sitten siihen kissa-asiaan. Minun mielestäni 12-vuotias katti ei ole mitenkään ikäloppu. Sanoit ettei se suostu syömään mitään - onko se sitten ruvennut juomaan vettä tavallista tiuhempaan tahtiin? Nimittäin kissan munuaisten pettämisen selvin ulkoinen oire on tuo hillitön veden juominen ja turkin selvästi näkyvä kiillon menetys ruokahaluttomuuden ohella. Tuossa tapauksessa sen hengityksen pitäisi myös haista aivan kamalalta. Jos kissasi siis ei ole yllättäen ryhtynyt "juopoksi", niin kyseessä voi aivan hyvin olla jokin muu vaiva.

Minun lapsuuden kodissani oli syntymästäni asti iso uroskissa ja se oli läsnä terhakkaana, leikkisänä ja äänekkäänä perheen touhuissa siihen asti kunnes sai jonkin ihme hepulin/halvauksen kun olin 17-vuotias lukiolainen... mainittakoon että se kolli oli otettu meille kolme vuotta ennen syntymääni, joten se oli kuollessaan n. 20-vuotias. Sinun kattisi on tuohon verrattuna melkomoinen nuorukainen.
Toivotaan että saat pitää lemmikkisi kainalossa kehräämässä vielä monta vuotta.
 

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Predator
rapster, jostakin ihmeen syystä ihmiselämässä käy usein niin, että kun vaikeuksia alkaa ilmetä, niin sanonta "ei kaksi ilman kolmatta" pitää harmittavan usein omituisesti paikkansa. Olen sen itse ikävän monesti joutunut toteamaan.

En kehtaa äitisi tilanteesta sen enempiä uteloida - sanoit kuitenkin että leikkaus tuon syövän takia on jo suoritettu, joten taistelu on ainakin hyvin alkanut. Tsemppiä mutsillesi ja koko perheelle!

Sitten siihen kissa-asiaan. Minun mielestäni 12-vuotias katti ei ole mitenkään ikäloppu. Sanoit ettei se suostu syömään mitään - onko se sitten ruvennut juomaan vettä tavallista tiuhempaan tahtiin? Nimittäin kissan munuaisten pettämisen selvin ulkoinen oire on tuo hillitön veden juominen ja turkin selvästi näkyvä kiillon menetys ruokahaluttomuuden ohella. Tuossa tapauksessa sen hengityksen pitäisi myös haista aivan kamalalta. Jos kissasi siis ei ole yllättäen ryhtynyt "juopoksi", niin kyseessä voi aivan hyvin olla jokin muu vaiva.

Minun lapsuuden kodissani oli syntymästäni asti iso uroskissa ja se oli läsnä terhakkaana, leikkisänä ja äänekkäänä perheen touhuissa siihen asti kunnes sai jonkin ihme hepulin/halvauksen kun olin 17-vuotias lukiolainen... mainittakoon että se kolli oli otettu meille kolme vuotta ennen syntymääni, joten se oli kuollessaan n. 20-vuotias. Sinun kattisi on tuohon verrattuna melkomoinen nuorukainen.
Toivotaan että saat pitää lemmikkisi kainalossa kehräämässä vielä monta vuotta.
En voi sanoa muuta kuin iso ylöspäin oleva peukku Predatorille.
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
rapsterille vielä kissasta...

Meikäläinen kun on ollut kissojen kanssa tekemisissä koko elämänsä ajan, niin ajattelin vielä yrittää antaa asiasta lisäinfoa niin paljon kuin pystyn:

- aivan kuten "silmät ovat sielun peili", suu on lemmikin terveyden ikkuna. Vähän haiskahtava hengitys ei ole vaarallista yleensä, mutta muutamat vakavat sairaudet voivat muuttaa selvästi hengityksen hajua. KALLIS eläinlääkäri tekee itse asiassa ensimmäisen diagnoosinsa näillä perusteilla mitä nyt tässä kerron.

- omituisen makea, hedelmäinen haju voi viitata vanhenevan kissan diabetekseen, varsinkin jos eläin juo ja virtsaa tavallista enemmän ja laihtuu.

- virtsaa muistuttava haju hengityksessä voi olla munuaissairauden oire, varsinkin jos siihen sisältyy lisääntynyt jano ja virtsaaminen ja ruokahaluttomuus

- suusta lemahtava haju, jota eläinlääkärit sanovat yksinkertaisesti raadon/mädän hajuksi ja joka liittyy oksenteluun, ruokahaluttomuuteen, vatsan turpoamiseen tai silmien tai ikenien keltaisuuteen (silmien sivuilla olevat vilkkuluomet ovat voimakkaasti näkyvissä), voi viitata myös maksasairauteen.

- kissasi on 12-vuotias, joten oletan että sitä on säännöllisesti käytetty eläinlääkärillä esim. hammaskiven poiston takia. Jos ei ole, niin sen hengitys saattaa haista suussa muhivan bakteeri-infektion takia ja sillä saattaa olla myös ientulehdus. Tuon ikäisellä kissalla yksi ruokahaluttomuuden syy voi olla myös se, että sen hampaita särkee - reikiä tulee kissankin hampaisiin. Se ressukka kun ei osaa sinulle sanoa, että "isi hei, mun hammasta särkee - mä en pysty syömään, on paha olo".

Tutki nyt ensin nämä jutut ihan itse - ei maksa mitään.

edit : tämä on mielipidekysymys, mutta sanon nyt kuitenkin oman mielipiteeni. Jos käy niin surkeasti, että lemmikkisi joutuu lähtemään autuaammille hiirestysmaille, niin paras lääke suureen suruun on sellainen pikkuruinen vipeltävä karvakerä joka kiipeää terhakkaasti verhoja tai punttiasi pitkin ylös, puree raivoisasti hampaattomalla suullaan peukaloasi ja asunnon sähköjohtoja, kaivaa sängyn alta esiin jokaisen villakoiran ja nukahtaa kesken ilmalennon - hypätessään jostakin nurkasta sinun isovarpaasi kimppuun. Ei se uusi pentu tietenkään koskaan korvaa sen edeltäjää - mutta kyllä siihen taas täysin hullaantuu. Been there, done that.
 
Viimeksi muokattu:

rapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kolarin Turmio
Re: rapsterille vielä kissasta...

Kiitoksia Predalle tsempistä. Suurkiitokset myös hyvistä neuvoista kissan kanssa. Jatkankin kissa-aiheen käsittelyä sopivammassa ketjussa, sillä noiden juttujen puiminen tämän vakavan otsakkeen alla saattaa tuntua joistakin vähän banaalilta - ainakin sellaisista, jotka eivät kyseisistä karvaturbaaneista perusta.
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
Re: Re: rapsterille vielä kissasta...

Viestin lähetti rapster
, sillä noiden juttujen puiminen tämän vakavan otsakkeen alla saattaa tuntua joistakin vähän banaalilta - ainakin sellaisista, jotka eivät kyseisistä karvaturbaaneista perusta.

Siirrytäänkö "Näin annat kissalle pillerin" - topicin alle? Siinähän on kyse kissan sairastamisesta...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös