Täältä myös voimia palstatovereille. Pidetään peukkuja sen suhteen, että kaikki menisi parhain päin.
Tästä on nyt muutama vuosi aikaa, kun hyvä kaverini sairastui syöpään. Itse pyrin tuolloin tsemppaamaan kaveria, ja kyselin säännöllisesti kuulumisia. En kokenut tekeväni tuossa mitään ihmeellistä, mutta ilmeisesti tuo vähäkin merkitsi paljon, kun kaveri puolisoineen vieläkin kiittelee tästä aina kun näemme. Ilmeisesti valitettavan moni oli sairaudesta kuultuaan vain ottanut etäisyyttä. Ja mitä aiheesta olen lukenut, niin tuo taitaa olla hyvin yleistä.
Tästä syystä annan neuvon kaikille, joilla kaveripiiriin iskee tuo sairaus: olkaa sairastuneen tukena mahdollisuuksienne mukaan. Jo se, että pidätte yhteyttä, voi merkitä paljon fyysisesti ja henkisesti raskaiden hoitojen aikana. Älkää ainakaan missään nimessä tehkö sitä virhettä, että ottaisitte etäisyyttä.