Vaarallista on se, että aletaan kirjoitella mielipidekirjoituksia asioista, joista ei ole edes kosketuspintaa. En tarkoita sinua, vaan netti on täynnä metsästys vastaisia ja salametsästykseen liittyviä, jotka eivät ole lähellekkään totuutta. 6v on kokemusta itellä metsästyksestä ja enpä ole törmännyt jokapäiväiseen salametsästykseen jne. Metsästäjien on pakko olla tänä päivänä kunnolla, jos tahtoo harrastustaan jatkaa. Ja mitä etua saamme koko susi asiasta?
Tämän vuoksi asiasta on nyt tullut varsin paljon mitään sanomatonta palstan täytettä tuotettua, josta olen vain vähän pahoillani. Nykyään saat pelätä ylinopeussakkojenkin jälkeen, joskos nimismies päättääkin soittaa asemalle keskustelemaan aseittesi hallussapitoluvista. Vaikeuttaa merkittävästi metsästämistä, kun ei ole aseita..
Olen tähän pian 35-vuoden ikään mennessä ollut metsällä mukana yli 30 vuotta ja itsenäisesti metsästellyt jo 13-vuotiaasta saakka. Olen myös työskennellyt eräässä nykyisessä riistaorganisaatiossa piiritasolla, sekä opiskellut luontoalaa (riistanhoito). Jotain kokemuspohjaa siis metsästyksestä, riistanhoidosta ja suurpedoista on ehtinyt karttua maita ja mantuja kierreltyä aseen kanssa tai ilman. Minulle sudet - tai pedot ylipäänsä - eivät ole mikään uhka, kun asustelen nykyisellään melko kohtuullisen varmasti suurpedeoista vapaalla alueella, eivätkä ne ole uhka metsästyksessäkään koirienkin käytöstä huolimatta. Kotopuolessa toki on suurpetoja ihan alle kilometrin säteellä mökkeröisestä, mutta enimmäkseen karhuja ja ilveksiä, joiden saapuminen toki verottaa luonnollisesti kauris- ja jäniskantoja, mutta katosivatpahan ne helvetin kulkukissatkin nurkista pyörimästä melko tehokkaasti (=ilves). Pedoista on siis aina hyötyäkin, sillä susi esimerkiksi pyrkii eliminoimaan kilpailun ravinnosta (kettu, supikoira), joka taasen osaltaan parantaa esimerkiksi pienriistan menestysmahdollisuuksia.
Olen vaan periaatteesta vastaan tuota ihmeellistä agendaa, jossa Kojolan poppoo sumuttaa susien minimimäärällä ja harton lanseeramat "cityvihreät" sitten käyttävät sitä keppihevosena joko kuoliaaksi suojelussaan tai metsästyksen vastaisissa lausunnoissaan, usein jopa älyllisen epärehellisellä tavallaan vetäen yhtäläisyysviivat minimikanta-arviosta maksimiin. Tai salakaatajista metsästäjiin.
Onkin mielenkiintoista seurattavaa tässä tulevaisuudessa, että miten Kojolan komppania aikoo rakentaa sillat uudelleen kenttäväen eli tavan vapaaehtoisten eli ~90%:sti metsästäjien kanssa, sillä epäluottamus on melkoisen vallalla oleva kanta viranomaisia kohtaan. Tiedän kyllä (kuten tässä ketjussa olen maininnutkin muutamin kauttarantaisin esimerkein) että syystäkin. Tuo epäluottamus kun on kaivanut niin syvän vallihaudan nyt kahden leirin välille, ettei koko petokeskustelusta tahdo tulla yhtikäs mitään, jos asiasta todella jotain tietävät vaan kaivautuvat syvemmälle poteroihinsa kaiken aikaa. Siitä syystä näitä salakaatoja sitten alkaa noinkin härskillä tavalla pulpahdella pinnalle, kuten tämä Halsua-Perho -case on osoittanut.
Salametsästys ja salakaadot ovat muuten kaksi eri termiä, jotka pitäisi mielestäni pitää erillään. Olkootkin, että metsästyslaissa metsästyksen määritelmä tuon kuvauksen sallii. Petojen salakaatajat ovat minun kokemusten mukaan yleensä melko helvetin harmaalla alueella ollakseen metsästäjiä (poromiehet, nuo kansakuntamme mulkuimmat edustajat), vaikka niitäkin tietysti on paljon joukossa (kts. Halsua-Perho). Salametsästystä on esimerkiksi väärällä ajalla/välineillä, tai vierailla mailla metsästys jotka ovat lain mukaan yleensä rikkomuksia, mutta salakaadot sitten näiden suurriistan ja -petojen kohdalla tapahtuvia rikoksia. Helpottaisi keskustelua, kun puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillään, eikä metsästäjien tahaton leimaaminen niin pistäisi silmään.
Mutta mikäs tässä. Halaillaan, susia ja toisiamme.