Suosikki ruokakulttuurisi

[Tifosi]

Amerikkalainen matkailusivusto ei vakuuttunut suomalaisesta ruokakulttuurista: ”ruoka on kallista ja tylsää”

Suomalainen ruokakulttuuri ansaitsee aika ajoin myös kansainvälisiä kehuja, mutta amerikkalaissivustoa emme onnistuneet vakuuttamaan.

www.iltalehti.fi

Muuten samaa mieltä mutta pohjoismaat saavat liikaa sapiskaa. Sienet sekä kylmä- että lämminsavustettu kala suomalaisessa kulttuurissa on taivaallista.

Italia kuitenkin ansaitusti ykkönen. Laajuutta on rajattomasti.

 

[nummenkallio]

Jos italialaiset jotain osaavat tehdä, niin jäätelöä. Se on varmaankin maailman parasta. Toki myös parmankinkku ja pasta on hyvää.

 

[Ikävänkantaja]

Erityisesti nepalilainen ja tiibetiläinen keittiö.

 

[Consumed]

Suomessa parhaat pöperöt. Ikävä on tullut useammin kuin kerran ulkomaan reissuilla. Kyllä kun kova nälkä iskee, niin ne ajatukset leijailevat säännöllisesti esim. perunamuusiin ja savulohen ympärillä. Ruisleipä kraavilohella on myös yksi päiväfantasioiden aihe. Suomalainen jouluruoka on myös jotain niin maagista, että se saa itseni jo nyt odottamaan joulun aikaa.

 

[vetti]

Jos yksittäinen pitäisi sanoa, niin italialainen vetää voiton. Toisaalta varmaan elämäni parhaat ykittäiset safkat olen nauttinut Buenos Airesissa, paikaillista lihaa kotibileissä Mar del Platan rannalla isännän kokkaamana. Eikä tarvinnut hirveästi tuntea ilmastotuskaa (pl punainen liha), kun oli omalta tilaltaan.

Toisaalta kun eksyin Vietnamissa Saigonin kupeeseen johonkin paikalliseen, niin ei sielläkään voinut ollenkaan valittaa, päin vastoin. Ja Tex-Mex kuuluu ruokavalioon viikottain.

Ja tietysti suomalainen safka, savulohi etunenässä (taidan viikonloppuna savustaa kun menen mökille) ei häpeä yhtään. Kunhan mämmi jää pois.

Kaikessa on puolensa, taidan olla siis lähes kaikkiruokainen. Sushi, ei kiitos. Yrittänyt monta kertaa, mutta ei vaan putoa. Toki syön, mutta jos saa valita niin ei kiitos.

 

[nummenkallio]

Toisaalta varmaan elämäni parhaat ykittäiset safkat olen nauttinut Buenos Airesissa, paikaillista lihaa kotibileissä Mar del Platan rannalla isännän kokkaamana. Eikä tarvinnut hirveästi tuntea ilmastotuskaa (pl punainen liha), kun oli omalta tilaltaan.

Argentiinalaisille pihveille täältäkin iso peukku. Todella hyviä, eivätkä maksa Suomen hintatasoon verrattuna oikein mitään. Isojen pihvien syöminen ja punkun lipittäminen ravintolassa on todella edullista. Suomessa syöt sillä hinnalla lähinnä jossain köppäsessä pizza-kebab-burgerpaikassa. Ja nämä minunkin kokemukseni siis Buenos Airesista.

 

[vetti]

Argentiinalaisille pihveille täältäkin iso peukku. Todella hyviä, eivätkä maksa Suomen hintatasoon verrattuna oikein mitään. Isojen pihvien syöminen ja punkun lipittäminen ravintolassa on todella edullista. Suomessa syöt sillä hinnalla lähinnä jossain köppäsessä pizza-kebab-burgerpaikassa. Ja nämä minunkin kokemukseni siis Buenos Airesista.

Tuohon sen verran pitää kommentoida, olin silloisen mieheni + hyvän ystävämme kanssa myös seuraavana vuonna käymässä BS:ssa.

Paikallisen suomalaisen oppaan (lähetystössä töissä) kanssa menimme (Palermon kaupunginosa) vanhaan leipomoon, johon on tehty ravintola. Meitä oli 7 (3 paikallista ja 4 suomalaista), istuimme kuutisen tuntia ja söimme. Ja söimme. Kyseessä oli sunnuntai-ilta, niin joskus tuossa puolen yön maita alkoivat siivoamaan ravintolaa. Missään vaiheessa ei kukaan tullut edes vihjaamaan että olisi syytä poistua.

Siinä istuimme ja nautimme vielä iltajuomat ja hyvien tippien jälkeen pois noin yhden maita. Ei tuota täällä näy. Silloin sai meikäläisittäin vielä halvalla.

Sitä en tiedä miten nykyään (ilflaatio ollut vuosia 20%+), noi kun osaavat kusta hommansa sielläkin ihan itse. Nyt taas ei hyvältä näytä.

 

[hammer lynx]

Jos yksittäinen pitäisi sanoa, niin italialainen vetää voiton. Toisaalta varmaan elämäni parhaat ykittäiset safkat olen nauttinut Buenos Airesissa, paikaillista lihaa kotibileissä Mar del Platan rannalla isännän kokkaamana. Eikä tarvinnut hirveästi tuntea ilmastotuskaa (pl punainen liha), kun oli omalta tilaltaan.

Toisaalta kun eksyin Vietnamissa Saigonin kupeeseen johonkin paikalliseen, niin ei sielläkään voinut ollenkaan valittaa, päin vastoin. Ja Tex-Mex kuuluu ruokavalioon viikottain.

Ja tietysti suomalainen safka, savulohi etunenässä (taidan viikonloppuna savustaa kun menen mökille) ei häpeä yhtään. Kunhan mämmi jää pois.

Kaikessa on puolensa, taidan olla siis lähes kaikkiruokainen. Sushi, ei kiitos. Yrittänyt monta kertaa, mutta ei vaan putoa. Toki syön, mutta jos saa valita niin ei kiitos.

Melko lailla kuin omasta suusta.
Italia vie voiton ranskalaisesta. Ranskassa liikaa molekyylitason piperrystä kun taasen Italiassa keskitytään muutamaan raaka-aineeseen ja tehdään ne viimeisen päälle.
Vietnamissa tykkään Pho keiton tulisuudesta ja vähärasvaisuudesta varsinkin verrattuna esim. Kiinan keittoihin.
Meksikolainen suosiossa. Maissista lähtien muutama raaka-ainehan on Meksikosta lähtöisin.
Tanskasta voileivät, jos oikein väsättyjä. Jos saatte tanskassa smörrebrödiä klo 15 jälkeen, on kyseessä feikki.
Sushin suosiota en ole koskaan ymmärtänyt. Japaniassa on miljuuna parempaakin vaihtoehtoa.
Argentiinalainen pihvi toimii aina. Vietnamin kävijöille suosittelen El Cauchoa Saigonissa ja Hanoissa.

 

[Petri1981]

Italialainen ja meksikolainen erottuu itselleni edukseen. Myös Yhdysvalloista, esim Texasista saa loistavaa tex-mex / liharuokaa.

 

[finnjewel]

Kyllä noista muiden maiden ruokakulttuureista pystyy paljon matkaileva ja rohkeasti kokeileva löytämään omat suosikit, tavallaan poimimaan rusinat pullasta.
Jo mainittujen lisäksi heitän kehiin gruusialaisen ruokakulttuurin; ne shashlikit ja piirakat ovat lajinsa huippuja kuten myös vastapaistettu gruusialainen leipä, hatsapuri. Mieluiten tietysti kuumana suoraan aidosta uunista eikä mitään yli yön säilytettyä tai pakastettua.
Ruotsista mukaan paahtoleipä ja skagenröra ja silakkapihvi & perunamuusi (muusikasan keskellä pitää olla kuoppa, jossa lilluu voisulaa).
@hammer lynx melkein aitoja pho-keittoja löydät myös Prahan ja Bratislavan monista vietnamilaisista kuppiloista. Prahassa etenkin hyvä paikka on lauantaiaamuisin auki oleva rantatori Náplavka – Rašínovo embankment

 

[V-G-]

Ranskassa liikaa molekyylitason piperrystä kun taasen Italiassa keskitytään muutamaan raaka-aineeseen ja tehdään ne viimeisen päälle.

Tässä on aika paljon mielikuvalisää. Ranskassa on todella rikas bistrokulttuuri, jonka keskeisin ajatus on tehdä pari-kolme juttua kunnolla. Näitä reseptejähän on tuhansittain, mutta klassikot mallia välikyljystä bearnaisekastikkeella tai luuydintä ja leipää ovat kaukana minkään tason piperryksestä. Samaten Italiassa on Bistecca alla fiorentinan vastakohtina lukuisia Osso buco Milanesen kaltaisia monivaiheisempia ja -mutkaisempia reseptejä.

Ranskalaista ja italialaista keittiötä vertaillessa on hyvä muistaa, että italialainen keittiö on todella paljon ranskalaista homogeenisempi. Reseptit ja tekniikat vaihtelevat Ranskassa maakunnasta toiseen huomattavasti enemmän kuin Italiassa.

Jos Ranskalaisesta ruokakulttuurista halutaan kuitenkin puhua yksittäisenä kokonaisuutena, on huomattava kaksi asiaa: 1. Ranskalainen keittiö lasketaan meksikolaisen ja kiinalaisen keittiön ohella yhdeksi maailman kolmesta "alkuperäisestä" gastronomisesta suuntauksesta. Tähän ei pidä suhtautua kritiikittömästi, sillä mm. Lähi-itä ja Afrikkalaiset ruokaperinteet ansaitsisivat ehdottomasti maininnan tällaisissa kategorioinneissa, mutta on selvää, että kaikki eurooppalaiset keittiöt ovat eriytyneet nimenomaan ranskalaisesta ruokakulttuurista. 2. Jos yhden faktan ranskalaisen keittiön eduksi haluaa hakea, niin siellä käytetään raaka-aineita monimuotoisemmin kuin missään muualla maailmassa. Olipa kyse sitten kananmunista, perunoista, lihoista, sisälmyksistä tai vaikka munakoisoista, erilaisia valmistustapoja löytyy jopa kymmeniä. Tästä voi tietysti jokainen itse tykönään päättää kuinka paljon sitä haluaa arvottaa.

Itselleni ruokakulttuurit ovat järjestyksessä:
1. Ranskalainen
2. Italialainen
3. Espanjalainen
4. Brittiläisten saarten pub-

 

[Malkkinen]

uskoisin Porin keskustan ravintoloiden yltävän riittävän lähelle kunnon kiinalaista pöperöä.

Kyllä vain. Vastavuoroisesti Shanghaista saa helkkarin hyviä porilaisia.

 

[Breeze Harbour]

1. Meksikolainen
2. Italialainen
3. Kiinalainen

Siinä oma top3, sanottakoon tosin että yksi jos toinenkin astetta eksoottisempi ruokakulttuuri on vielä koluamatta läpi. Mutta kyllä sillekin on vielä aikansa ja sittenhän tätä listaa onkin kiva päivitellä ja katsoa miten paljon mielipiteeni ovat muuttuneet kun olen nähnyt vähän maailmaa.

 

[V-G-]

Kyllä vain. Vastavuoroisesti Shanghaista saa helkkarin hyviä porilaisia.

Samoin Hong Kongista (tavaratalo) saa hyviä Porin Matteja. Tai jos ei, niin ainakin kertakäyttögrillejä, mutta close enough.

 

[Tifosi]

mutta on selvää, että kaikki eurooppalaiset keittiöt ovat eriytyneet nimenomaan ranskalaisesta ruokakulttuurista.

Eikös siitä vielä käydä vääntöä että joku Medici suvun italiaano olisi ranskan kunkulle muijaksi mennessään vienyt ruoanlaittotaidon mukanaan vai onko ranskalaiset jo kusettanut historioitsijat puolelleen;)

Juustonystävä Punamustalle vielä knoppi että italialla on n.2000(riippuen lähteestä) juustolajiketta ranskaa enemmän.

 

[Tifosi]

Pyhä jysäys mikä valikoima juustoja. Lyön vaikka vetoa, että seasta löytyisi yksi jos toinenkin aidosti makunystyröitä miellyttävä lajike. Taas tuli opittua uusi hieno fakta, kiitos siitä.

Herrantähden älä kutsu tuota faktaksi kun heitin hatusta.... ja ei se noin suuri ero ole. N. 2500 eri juustoa niillä on yhteensä, siis italialla.

 

[V-G-]

Eikös siitä vielä käydä vääntöä että joku Medici suvun italiaano olisi ranskan kunkulle muijaksi mennessään vienyt ruoanlaittotaidon mukanaan vai onko ranskalaiset jo kusettanut historioitsijat puolelleen;)

Tiedä häntä. Toisaalta niinhän sitä sanotaan että pastakin tuli Italiaan sieltä Lorrainen suunnalta ja pizzakin on oikeasti ranskalaisittain valmistettu uunipiiras. Ja mitä kusettamiseen tulee.. no joo, ei itse asiassa mitään. Italialaiset on kyllä rehtejä.

 

[Tifosi]

Tiedä häntä. Toisaalta niinhän sitä sanotaan että pastakin tuli Italiaan sieltä Lorrainen suunnalta ja pizzakin on oikeasti ranskalaisittain valmistettu uunipiiras. Ja mitä kusettamiseen tulee.. no joo, ei itse asiassa mitään. Italialaiset on kyllä rehtejä.

Lorraine-pastasta en ollut kuullutkaan. Usein törmää siihen että se olisi tullut kiinasta mutta sitten antiikin roomalaiselta sotilaalta löyty jonkinlaista pastaa ja siihen aikaan ranskassa syötiin vielä hiekkaa joten thats it.

Edit. Tulin lisäilemään hymiöitä ettei kukaan luule että täällä tosissaan mennään vaikka mennäänkin. Ruoan pitää tuoda meidät lähemmäksi toisiamme eikä viedä sotaan.
(Lähettäkää se Nobel tänne)

 

[V-G-]

Lorraine-pastasta en ollut kuullutkaan.

Et olekaan ellet ole satoja vuosia vanha tai kuunnellut mun kaltaisiani tietäjiä.

Usein törmää siihen että se olisi tullut kiinasta mutta sitten antiikin roomalaiselta sotilaalta löyty jonkinlaista pastaa

Tässä on taas ihan tyypillinen suomennosvirhe. Roomalaiselta sotilaalta löytyi paskaa. Oikea ruoka tuli silloinkin sieltä valtakunnan luoteisrajan tuntumasta.

 

[Iisoppi]

Se on kai niin että ruokakulttuureista ei voi kommentoida mitään jos ei niitä ole paikanpäällä kokenut. Eikä sekään riitä että on ollut siinä maassa jonka ruokakulttuurista haluaa puhella jos ei ole syönyt juuri niissä paikoissa missä paikalliset syö. Turistipaikat kun ei tarjoa ihan autenttista huttua...

Siis ihan oikeasti en tiedä mitään ruokakulttuureista... Olen matkustellut melko vähän. Mieleen on jääneet Singaporen katukeittiöiden oivat safkat. En tiedä mitä ruokakulttuuria ne edusti koska ei sillä ollut väliä eikä sellaista osannut ajatella ja ihmetellä. Singaporessa asuu paljon kiinalaisia ja malajeja joten hyvänä pitämäni katukeittiöiden ruoka oli ehkä heidän kulttuureistaan tai jostain ihan muualta.

 

[Tifosi]

Se on kai niin että ruokakulttuureista ei voi kommentoida mitään jos ei niitä ole paikanpäällä kokenut. Eikä sekään riitä että on ollut siinä maassa jonka ruokakulttuurista haluaa puhella jos ei ole syönyt juuri niissä paikoissa missä paikalliset syö.

Ethän sinä silloinkaan pysty muuta kommentoimaan kuin sen ruoan tekijän osaamista verraten omiin mieltymyksiisi.

"Kulttuurin tuotokset" on juuri se mitä muutkin haluavat tehdä koska se toimii ja maistuu hyvältä. Esim Pizza joka on melko suosittu ympäri palloa.

 

[finnjewel]

ja pizzakin on oikeasti ranskalaisittain valmistettu uunipiiras.

Aikoinaan Moskovassa asuessani, ilmestyi erään baarin ruokalistalle pizza. Neuvostoliittolaiseen tapaan, ruokalistassa oli selitys, että mikä se sellainen pizza on: "ikäänkuin perinteinen venäläinen vatruska, mutta avonaiseksi jätetty. Sisältää mm. tomaattikastiketta"

 

[arvee]

Rusinan poimintaa eli hyödynnän tätä ketjua kysyäkseni, että onko maksalaatikko kuinka tunnettu ruokalaji maailmanlaajuisesti?
Vastaus olisi mielestäni sekä yleissivistävä että suhteellisen tärkeä suomalaisen ruokakulttuurin nautiskelijoille. Mitä hyö meistä ajattelee?

 

[finnjewel]

Rusinan poimintaa eli hyödynnän tätä ketjua kysyäkseni, että onko maksalaatikko kuinka tunnettu ruokalaji maailmanlaajuisesti?
Vastaus olisi mielestäni sekä yleissivistävä että suhteellisen tärkeä suomalaisen ruokakulttuurin nautiskelijoille. Mitä hyö meistä ajattelee?

Ainakaan ruotsalaisten on turha naureskella, sillä he syövät vielä oudompaa kamaa: "norrlandspölsa".
Siinä on ohraryynien, sipulin, jauhelihan ja ja maksan lisäksi myös sydäntä ja keuhkoa.

 

[hammer lynx]

Tässä on aika paljon mielikuvalisää. Ranskassa on todella rikas bistrokulttuuri, jonka keskeisin ajatus on tehdä pari-kolme juttua kunnolla.

Ranskalaista ja italialaista keittiötä vertaillessa on hyvä muistaa, että italialainen keittiö on todella paljon ranskalaista homogeenisempi. Reseptit ja tekniikat vaihtelevat Ranskassa maakunnasta toiseen huomattavasti enemmän kuin Italiassa.

Itselleni ruokakulttuurit ovat järjestyksessä:
1. Ranskalainen
2. Italialainen
3. Espanjalainen
4. Brittiläisten saarten pub-

Juu Mielikuviahan vain. 30+ reissua ranskaan pelkästään tällä vuosikymmenellä etelästä pohjoiseen. Jonkinlainen käsitys ranskalaisesta ylihypetetystä keittiöstä on noilla reissuilla syntynyt. Kokkikilpailuun olen osallistunut Pariisissa. Muistona kilpailusta mestarikokkien keittokirja.

Italiassa on joka kylässä omat vihannekset, juustot, lihat ym. Homogeenistahan tuo.

Viimeistään tuo siirtomaan pubiruuan nostaminen kertoo kaiken.