tappiohan siitä tuli
Pistinpä tähän vähäsen mietteitä pystyyn tästä mielenkiintoisesta pelistä, jonka varmaan kaikki Jatkoaikalaiset aamulla näkivät.
Suomihan lähti hyvällä asenteella peliin ja kävi röyhkeästi jenkkien päälle, yritti pelata omaa peliään ja tehdä maaleja ja kun tässä ei onnistuttu ensimmäisessä ja toisessa erässä, alkoi jenkkien veturi viheltää ja Suomi-poikaa vietiin Salt Lake Cityn kiertoajelulle. Pahimmin mukana kurkkivat maisemia Suomen pakit. Huippunimet NHL:stä, niin Numminen, Lumme ja muut. Lumpeen pelityyli tiedettiin, sitä ei voi kukaan kieltää etteikö pieni peikko olisi hiipinyt pöksyihin, kun seurasi Lumpeen kiekollista peliä.
Mikäkö tässä puolustuspelissä sitten menee vikaan? Ehkä se, että Suomella ei ole mukana tällaisia puolustavia puolustajia kuin yksi, Ossi Väänänen. Häntä tuskin voi väittää kiekkoa rakastavaksi "neljänneksi" hyökkääjäksi, kuten esim. Lumme ja Timonen? Ehkä pakkien roolitus on mennyt sen verran vikaan, että sellaiset parit kentällä ovat mahdottomia, jotka toteuttavat sen yhtälön, missä toinen avittaa hyökkääjiä ja toinen varmistaa. Hyvänä esimerkkinä mahdollisesta jatkossa toimivasta parista voitaneen esitää Lumme-Berg. Lumme hyökkäilee ja Berg pitää omaa päätä. Olisiko joukkueeseen sittenkin pitänyt valita niin Lydman kuin Karalahtikin? Molemmat ovat taklaavia/fyysisiä pelaajia ja osaavat tarpeen vaatiessa kiskasta kunnon lämärinkin. Ketä sitten pitäisi pudottaa heidän paikoiltaan? Typerää olisi hajoittaa valmis pakkipari Lumme-Berg, Numminen on itsestään selvyys, kuten myös Niinimaakin. Onko Timosella tarvetta? Siinä onkin sellainen kysymys, että en tiedä oikeaa vastausta. Kiekollista pakkia aina tarvitaan, mutta tarvittaisiinko tässä joukkueessä enää lisää kiekollisia käsiä? Ylivoimaa pyörittävät Numminen ja Lumme. Salo sijoitetaan viivalle laukojan paikalle, sattuneesta syystä jonka varmaan kaikki ymmärtävät. Toisaalta, jos Karalahti otettaisiin mukaan kisoihin, niin eikö juuri Timonen ole se paras vaihtoehto hänen rinnalleen? Onhan heillä usean vuoden kokemus jo juniorimaajoukkueista lähtien toisistaan. Ainoaksi "järkeväksi" ratkaisuksi jäänee loukkaantuneen Väänäsen pudottaminen. Ketä tilalle? Ennemmin ottaisin Karalahden tai Lydmanin kuin Kiprun tai Nummelinin. Enää ei kilttejä poikia tarvita noissa kaukaloissa...
Hyökkäyspää on se mikä se on ja sille ei voi tehdä enää mitään. Suomella EI edelleenkään ole kuin kaksi mahdollista sentteriä tämän tasoisiin turnauksiin ja toinen niistä katselee kisoja piippuhyllyltä. Toinen onkin mukana ja hän on Ylönen. Tulevista nimistä kannattaisi Jokisen jo nostaa ykkös/kakkos sentteriksi, että hommaan ehtisi tottua ennen jatkopelejä. Kapanen otti muutaman aloituksen aivan komiasti kotiinpäin, mutta hänen avunsa ovat laidassa! Tietysti vielä on aikaa 120 minuuttia etsiä oikeita koostumuksia ja peluuttaa miehiä vähän siellä sun täällä jotta löydettäisiin ne tarvittavat tehot ja se suotakoon.
Entäpä tämä Suomen kolmos ja neloskenttä? Juuri sitä mitä odotetaankin, kovaa sykettä ja yritystä, menoa ja meininkiä. Kaikki puheet Raipen poisjättämisestä voitaneen jättää huoletta pois ilman suurta riitelyä. Kaikilla toki on mielipiteensä ja se heille suotakoon, mutta omasta puolestani tämä ainainen Ojanen/Helminen Tampere tappelu voisi jo loppua. Sitä en tiedä, että olisiko tulos ollut sen kummempi, vaikka Ojanen olisi ollutkin mukana? Tietysti itsessäni on herättänyt hilpeyttä parin Tappara kaverini (faneja) kommentit, että joukkueeseen olisi pitänyt valita Hassinen, Ojanen, Luoma yms. Kaikki kunnia miehille, mutta tähän turnaukseen en olisi heitä valinnut, sitä en taas ymmärrä, että miksi heitä ei voisi valita MM-kisoihin! Pelaajat SLC:ssä ovat kuitenkin tällä hetkellä sellaisia, jotka ovat pelanneet näitä kovempia otteluita änärissä ja ovat jo kenties tottuneet tähän fyysiseen pelityyliin, he ovat siis selviä valintoja olleet jo pitkän aikaa.
Suomen tämän hetkiset ongelmat ovat hyvinkin pitkälti seuraavia; puolustuksen oikea roolitus, selvän ykkössentterin puuttuminen ja se, että sen takia ei ole myöskään kunnon kakkoskenttää saatu kasaan. Onhan tuo selvää, että jokaisessa Stanley Cupin voittaneessa joukkueessa on ollut aina kaksi hyökkäävää ketjua, jotta peli saataisiin vastustajan päätyyn, muutenkin kuin ykkösen tultua kentälle. Edmonton aikoinaan ja viime kaudella Colorado.
Ihanne Suomelle olisi ollut Koivun peli mahdollisuus, mutta aina ei kaikki palikat kolise oikein päin omaan koriin ja niitä tarvitsee keräillä sitten siitä ympäriltä takaisin kouriin. Nyt Suomella ei ole sitä tähti kakkosta, mikä olisi todennäköisesti koostunut viime MM-kisojen ykkösparista Ylönen-Kapanen.
Summa summarum. Suomi kyllä taisteli, mutta jos vastassa on Goljat ja Davidilla ei ole edes linkoa, niin mitä voi odottaa, jos siis olemme realisteja? Jenkkien peli oli juuri niin tappavaa kuin sen odotettiinkin pahimmillaan olevan ja siinä sitten vanhat parrat pyörittelivät Suomea miten halusivat ja jos katsoi pelkästään kiekon takia peliä, eikä Suomen, niin varmasti nautti jenkkien kuvioista ja pelistä, eikö?
No ensi yönä hyökätään jälleen telkkarine ääreen ja meno jatkuu ainakin kotikatsomoissa samanlaisena ja toivottavsti Suomi kaataa edes Valko-Venäjän näissä kisoissa:rolleyes:
Hyvät jatkot Suomelle ja varatkaa nitroja television läheisyyteen, sillä jatkopeleistä ensimmäinen on Ruotsia vastaan, sanokaa minun sanoneen!!!
täällä jossakin....Masaman