Oma näkemys
Kuten käyttäjänimestäkin voi varmaan päätellä, Ojasta kohden tunnen sympatiaa. Heitetään siis omakin mielipide tästä jo loppuunkalutusta aiheesta.
Olisin valinnut Ojasen enemmin kuin Raipen näihin kisoihin. Syy on siinä, että Ojasen näytöt ovat olleet mielestäni nimenomaan tällä kaudella paremmat kuin Helmisen. Molemmathan ovat olleet tiukoissa paikoissa maajoukkueessa ja kokemusta löytyy, joten valintaa ei voi perustella vain sillä, että toinen ei pärjää isoissa ympyröissä, sillä ovat pärjänneet. Sellaisessa tilanteessa mielestäni pitäisi katsoa kyseisen kauden suorituksia, ja antaa niiden ratkaista. En kuitenkaan näe minkään erityisen suuren vääryyden tapahtuneen. Ei se Raipekaan huono ole. Ja vaikeahan se on mennä sanomaan, kuinka erilainen tulos olisi, jos Janne olisi matkassa. Tuskinpa dramaattisen erilainen.
Sitten Suomen esityksiin. Kylmä tosiasia on se, että Suomen on ehdottomasti pystyttävä loistavaan joukkuepeliin. Materiaali on yksilötasolla kapeampaa kuin muilla kovilla, joten Suomen ainoa mahdollisuus on tiukka joukkuepeli. Käytännössä tämä siis tarkoittaa parempaa yhteispeliä kuin vastustajalla. Muuten tulokset ovat samaa luokkaa kuin USA-pelissä.
Kyllä Suomen pakit olivat suurissa vaikeuksissa LeClairin kanssa maalin edessä. Teppokin yritti pitää miestä parhaansa mukaan toisen maalin syntyessä, mutta väkivahva LeClair yksinkertaisesti karisti Nummisen harteiltaan, ja pisti "helpon" paluukiekkomaalin sisään. Suuri kysymys kuuluukin, miten Suomen pakit pystyvät maalinedustilanteet hoitamaan, kun kookkaat pelaajat parkkeeraavat itsensä maalin eteen? Vaikealta näyttää.
Toinen asia, jossa Suomen on onnistuttava, on luistelupeli. Hokkareiden on liikuttava sutjakkaasti jo senkin takia, että muuten jäädään vastustajan jalkoihin silläkin osastolla. Kova karvauspeli voi olla vaarallista ja se mittaa todellakin joukkuepelin tason, mutta onnistuessaan voi sotkea täysin kovankin vastustajan pasmat.
Pakkien tulivoimaa olisi käytettävä myös hyväksi. Toistaiseksi pakit eivät ole onnistuneet hyökkäyspäässä(kään) niin hyvin, kuin olisi toivonut. Jokaisesta eteentulevasta paikasta on ammuttava ja onnistuttava hyvin. Tuhlailuun Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa.
Sitten on tietysti vielä nämä itsestäänselvyydet, kuten maalivahtipeli, yli- ja alivoimatilanteen, yms. Venäjä-matsi on todellakin Suomelle nyt hyvä mittari. Siinä nähdään, onko Suomen joukkuepeli sillä mallilla, että sillä voidaan kukistaa joko Kanada tai Tsekki. Voidaan ei vielä tarkoita että niin käy.
Vaikka Suomi ei pärjäisikään, aion kyllä nauttia huippulätkästä, jota tämä turnaus onkin tähän asti tarjonnut. Kaikesta huolimatta uskon, että Suomella on hyvät mahdollisuudet mitalleille. Uskon tosissaan.
