Amok
Siirretty Suomi-Valko-Venäjä -ketjusta...
amok kirjoitti:
En puhuisi kyllä mistään pienistä muutoksista. Westerlundin ja Summasen aikana kaksivaiheinen reagointi oli rajuimmillaan sitä, että ensimmäinen kymppi karvattiin todella lujaa ja toinen vetäydyttiin kuoreen enemmän.
Olet osittain oikeassa, sillä pelitapa on erittäin kuluttava ja vaatii täysipitoista keskittymistä onnistuakseen.
Näkisin asian kuitenkin niin, että reagointipelin agressiivisuus riippuu tilanteesta, missä ollaan. Jos kyseessä on 1-2 maalin takaa-ajo, kaksivaiheinen reagointipeli muuttuu entistä liikkuvammaksi ja tunnepitoiseksi. Näin ollen myös kentän ryhmitys saattaa muuttua kiekottomana tilanteen mukaan.
amok kirjoitti:
Karvauspeli on muutettu 1-1-2-1 muodosta 1-2-2:seen. Ja minusta karvauspelaaminen ei muutu peliolosuhteiden mukaan paljoakaan kuten sanot. Vaan jippo on nimenomaan siinä, että jokainen pitää oman kaistansa ja painottomallakin puolella on aina ukkoja pelattavana.
Mielestäni Westerlundin pelikirjassa pitää aina olla kaksinkamppailuylivoima eritoten kulmissa, mikä edelleen tarkoittaa sitä, että paine annetaan kiekolliselle miehelle yhdellä tai kahdella miehellä riippuen tietenkin tilanteesta.
Kaistat - ja näin ollen liikeradat - pelaajilla saattavat hetkellisesti muuttua, mutta tärkeintä on se, että varmistava pelaaja kaistalle on löydyttävä. Kuitenkin niin, että pelin alla on aina oltava varmistava(t) pelaajat - myös painottomalla puolella johtuen siitä, mikäli pelin virtaus muuttuu oleellisesti kiekolliselta painottomalle.
amok kirjoitti:
Eli ennen kiekollista puolta ryhmitettiin juuri enemmän noiden "pelin koko ajan muuttuvien olosuhteiden" mukaan esim., jos avaava pakki saatiin ahtaalle. Nyt ei niin paljoa. esim se Nummelinin tasoitusmaali tsekkejä vastaan lopussa oli hyvä esimerkki tästä. Jokinen ei tullut lähelle auttamaan vaan pysyi kauempana pitemmässä rännissä (ns. omalla kaistalla), johon sai lopulta kiekon ja syötti Nummelinin keskelle.
Esimerkki oli järkevämmästä ja osittain hillitystä hyökkäyspelaamisesta, jolloin oltiin yksi maali takana. Peli oli muuttunut jo passivoituneelle puolelle ja pelin alla oli pakostakin oltava ryhmitys Tsekin mahdollisiin pistohyökkäyksien varalle, koska pakkovoitto ei kuitenkaan ollut käsillä.
Nimenomaan tämä on peliolosuhteissa pelaamista, jolloin ryhmitys muuttuu niin kiekollisella kuin painottomallakin puolella tilanteen mukaan.
Joka tapauksessa edelleenkin näkisin, että miesylivoima eritoten kaksinkamppailuissa on tärkeä osa-alue yksinkertaisemmassa reagointipelissä, joka on tilanteisiin muuttuva. Pääasiassa Westerlund käyttää kuitenkin sanottua 1-2-2:a, jolloin reagoiva pelikirja on helpompi muuttaa hyökkäyalueella miesylivoimaksi kuin ryhmitys 1-1-2-1.