Suomi jalkapallon MM-kilpailuihin 2014 Brasiliassa

[eagle]

Ehkä se maajoukkuerinki on isompi mutta en näe, että tasollisesti laatu olisi laventunut, pikemminkin päinvastoin.

Niin mielestäni voisi sanoa että Romaa ja Moisanderia lukuunottamatta kaikki ovat korvattavissa sen takia, että kovin kummoisia eivät muut ole esittäneet. Noh Perpa esim. pelaa hyviä minuutteja kovassa sarjassa, mutta enemmän tuo että "kaikki ovat korvattavissa" kertoo juuri siitä että taso on heikko, eikä siitä että meillä olisi laaja materiaali.

Toivotaan että 5-vuoden päästä tilanne olisi jo parempi.

 

[J.Grönvall]

Niin mielestäni voisi sanoa että Romaa ja Moisanderia lukuunottamatta kaikki ovat korvattavissa sen takia, että kovin kummoisia eivät muut ole esittäneet. Noh Perpa esim. pelaa hyviä minuutteja kovassa sarjassa, mutta enemmän tuo että "kaikki ovat korvattavissa" kertoo juuri siitä että taso on heikko, eikä siitä että meillä olisi laaja materiaali.

Toivotaan että 5-vuoden päästä tilanne olisi jo parempi.

Perpa vähän on jo esittänyt sellaisia elkeitä, että olisi nousemassa profiilipelaajaksi maajoukkueessa. Jos vaan duuni maittaa ja malttaa antaa pallon esim. Romanille, niin on tärkeä pelaaja Suomelle.

Mutta esimerkiksi topparipari on vaikea löytää, kun Moisanderille ei oikein tunnu löytyvän kaveriksi muuta kuin tätä metritavaraa. Joona Toivio vaikutti ihan hyvältä mutta kuitenkin vain kohtuulliselta eikä Juhani Ojala tai Paulus Arajuuri taida siihen juuri parannusta tuoda. Onko se sitten tämä Thomas Lam jota siihen istutetaan, ehkä seuraavissa karsinnoissa?

Perspektiiviä lisätäkseni mainitaan, että vuosia saimme tukeutua kaksikkoon Sami Hyypiä-Hannu Tihinen. Taustalla roikkui vielä Petri Pasanen sekä Toni Kuivasto.

Nämä kyseiset Hyypiä ja Tihinen keräsivät onnistuneesti sitä skeidaa niskaan, nyt sen sijaan kuvitellaan, että esim. Allsvenskan olisi yhtäkkiä niin kova sarja, että sieltä tulevat topparit olisivat Euroopan tasolla tekijämiehiä.

Sitten tosiaan ne kärjet, niin siellähän tilanne on lohduton. Teemu Pukki on ihan hyvä pelaaja sille päälle sattuessaan mutta ei kliininen viimeistelijä kuitenkaan. Ja siinä se sitten olikin. Hönefossista voidaan saada apua pikkumaita vastaan ja kenties Pohjanpalo pääsisi nopeassa tahdissa jo vakiokokoonpanoon. Muistetaan nyt toistaiseksi vielä se, että kakkosbundesliiga on kuitenkin vain kakkosbundesliiga, vaikka hyvä sarja varmasti tähän väliin Jollelle onkin.

Onneksi sentään maalivahti näyttäisi löytyneen ja Mäenpää jatkaa vahvoja suomalaisia veskariperinteitä.

 

[erku]

Mutta esimerkiksi topparipari on vaikea löytää, kun Moisanderille ei oikein tunnu löytyvän kaveriksi muuta kuin tätä metritavaraa. Joona Toivio vaikutti ihan hyvältä mutta kuitenkin vain kohtuulliselta eikä Juhani Ojala tai Paulus Arajuuri taida siihen juuri parannusta tuoda. Onko se sitten tämä Thomas Lam jota siihen istutetaan, ehkä seuraavissa karsinnoissa?

Perspektiiviä lisätäkseni mainitaan, että vuosia saimme tukeutua kaksikkoon Sami Hyypiä-Hannu Tihinen. Taustalla roikkui vielä Petri Pasanen sekä Toni Kuivasto.

Eri mieltä tästä. Juhani Ojala pelaa säännöllisesti avauksessa Venäjän liigassa, mikä lienee nykyään Euroopan kuudenneksi kovin pääsarja. Joku Toni Kuivasto taas veteli koko uransa Pohjoismaiden sarjoissa. Hannu Tihistä aika paljon suitsutetaan Suomessa, mutta fakta on toisaalta sekin, että hänen uransa kului Norjan, Belgian ja Sveitsin kaltaisissa sarjoissa. Kun ajatellaan, että Paulus Arajuuri pelaa Puolan hallitsevan mestarin riveissä, niin onko siinä seurajoukkuestatusta ajatellen juurikaan eroa Tihisen edustamiin seuroihin?

 

[J.Grönvall]

Eri mieltä tästä. Juhani Ojala pelaa säännöllisesti avauksessa Venäjän liigassa, mikä lienee nykyään Euroopan kuudenneksi kovin pääsarja. Joku Toni Kuivasto taas veteli koko uransa Pohjoismaiden sarjoissa. Hannu Tihistä aika paljon suitsutetaan Suomessa, mutta fakta on toisaalta sekin, että hänen uransa kului Norjan, Belgian ja Sveitsin kaltaisissa sarjoissa. Kun ajatellaan, että Paulus Arajuuri pelaa Puolan hallitsevan mestarin riveissä, niin onko siinä seurajoukkuestatusta ajatellen juurikaan eroa Tihisen edustamiin seuroihin?

On, koska Tihinen oli Belgian suurimman seuran vakiokokoonpanon mies ja Zürichissä niin ikään pelasi mm. Mestarien liigaa, samoin Norjan liiga oli vuosituhannen alussa suht vahva ja Rosenborg pelasi säännöllisesti mm. Mestarien liigaa.

Tihi olisi luonut uran myös Englannissa jossa ihastutti visiitillään West Hamin mutta sopimusta ei tuolloin syntynyt, eikä sittemmin koskaan sen jälkeen. Melkein voisin väittää, että jos Liverpool olisi saanut pelata Hyypiä-Tihinen-parilla, niin olisi tullut parempaa jälkeä kuin Henchozin kanssa.

Kultaisen sukupolven huippupäivinä taisi olla tilanne, että käytännössä jokainen maajoukkueen avauksen mies oli avauksen pelaaja myös seurajoukkuetasolla. Ja se sisälsi silloin Valioliigaa ja Bundesliigaa. (ok, voidaan pohtia kuinka avauksen kavereita Janne Saarinen, Joonas Kolkka tai Mika Nurmela sitten Saksassa olivat).

Ojalan saavutus on mainio ja toki toivon, että hän nousee huippupelaajaksi mutta ei nyt vielä mitenkään erityinen ollut hänenkään esityksensä.

 

[Tadu]

Eri mieltä tästä. Juhani Ojala pelaa säännöllisesti avauksessa Venäjän liigassa, mikä lienee nykyään Euroopan kuudenneksi kovin pääsarja. Joku Toni Kuivasto taas veteli koko uransa Pohjoismaiden sarjoissa. Hannu Tihistä aika paljon suitsutetaan Suomessa, mutta fakta on toisaalta sekin, että hänen uransa kului Norjan, Belgian ja Sveitsin kaltaisissa sarjoissa. Kun ajatellaan, että Paulus Arajuuri pelaa Puolan hallitsevan mestarin riveissä, niin onko siinä seurajoukkuestatusta ajatellen juurikaan eroa Tihisen edustamiin seuroihin?

Kuten J. Grönvall totesi. Tihinen pelasi Anderlechtissa, joka on kuitenkin suuri seura vaikka pelaakin "vain belgian liigassa". Pukin Celtic on myös suurseura, vaikka pelaakin "vain skottiliigassa". On paljon suurempi saavutus ja merkittävämpi näyttö osaamisesta olla isomman seuran vakiokalustoa, kuin samassa liigassa pelaavan pikkuseuran.

 

[MustatKortit]

Suomi ei sitten yllättäen päässyt näihin kisoihin.

Eilisen Ranska-pelin jälkeen oli masentavaa lukea lehdestä mm. Pukin kommentteja: Ribery oli pallontavoittelutilanteissa kuin tiiliseinä, johon oma liike pysähtyi.

Siis sen lisäksi, että ollaan jäljessä taitotasossa ja pelaajamateriaalissa noin yleenä, niin annetaan lisää edgeä myös fysiikkapuolella...

 

[Fordél]

Eilisen Ranska-pelin jälkeen oli masentavaa lukea lehdestä mm. Pukin kommentteja: Ribery oli pallontavoittelutilanteissa kuin tiiliseinä, johon oma liike pysähtyi.

Siis sen lisäksi, että ollaan jäljessä taitotasossa ja pelaajamateriaalissa noin yleenä, niin annetaan lisää edgeä myös fysiikkapuolella...

Mitä tulee juuri Pukkiin, eroa maailman kärkeen on varmasti myös fysiikkapuolella. Koko Suomen jengiä tämä ei mielestäni kuitenkaan koske. Ja Pukillakin kyse on kenties fysiikkaakin enemmän asenteesta ja kyvystä pelata kovaa. Pukki on näissä karkeloissa aivan liian pehmeä. Pukki menee tilanteisiin varoen ja pehmeästi. Ei siis ihmekään, että jopa Ribery tuntuu Pukilta tiiliseinältä. Ribery on pelannut jo vuosia huipulla ja hän ymmärtää miten pitää mennä tilanteisiin, jotta ne voitetaan. Niin kauan kun Pukilta puuttuu terävyys ja asenne mennä tilanteisiin kovaa, hän ei tule tekemään todellista läpimurtoaan. Toki hyökkäysten päättämiseenkin pitää saada paljon lisää terävyyttä.

 

[J.Grönvall]

Mitä tulee juuri Pukkiin, eroa maailman kärkeen on varmasti myös fysiikkapuolella. Koko Suomen jengiä tämä ei mielestäni kuitenkaan koske. Ja Pukillakin kyse on kenties fysiikkaakin enemmän asenteesta ja kyvystä pelata kovaa. Pukki on näissä karkeloissa aivan liian pehmeä. Pukki menee tilanteisiin varoen ja pehmeästi. Ei siis ihmekään, että jopa Ribery tuntuu Pukilta tiiliseinältä. Ribery on pelannut jo vuosia huipulla ja hän ymmärtää miten pitää mennä tilanteisiin, jotta ne voitetaan. Niin kauan kun Pukilta puuttuu terävyys ja asenne mennä tilanteisiin kovaa, hän ei tule tekemään todellista läpimurtoaan. Toki hyökkäysten päättämiseenkin pitää saada paljon lisää terävyyttä.

Kyllä Pukki oli eilen suorastaan raivostuttavan huono, juuri priimaesimerkki näistä perkeleen neppailijafutistähdistä joita Suomi on puskenut viime vuosina ulos. Mikä se jätkä on? Maalintekijä se ei ole, pelintekijä se ei ole ja joukkuepelaaminenkin unohtuu (muistatteko sen tilanteeseen menon siinä omalla 16:lla). Skotlannista ensimmäiset kommentit olivat, että tarvitsee lisää voimaa kroppaan. Perparim Hetemaj'n asenteen kun saisi vaikka Pukille niin tulos olisi taatusti parempi.

Matsihan oli Suomelta taas kerran "ihan hyvä", hyökättiin rohkeasti ynnä muuta, mutta nämä kaikki on kuultu jo monta kertaa aiemmin. EDELLEEN sakkaa se viimeinen ratkaisu hyökkäyspäässä, laitapakkien keskitykset aivan luokattomia ja sitten tuo kärkitilanne mikä on lohduton.

Puolustus jaksoi n. 70 minuuttia, sitten kokeneelle Pasaselle sellainen virhe joita juuri hän ei saisi tehdä ja matsi pakettiin. Onhan se tietenkin muistettava, että vastassa oli monta luokkaa kovempia pelaajia. Mutta katsokaapas tarkkaan se Riberyn 1-0-maali ja ne tapahtumat mitkä sitä edelsivät. Noista on PÄÄSTÄVÄ.

No, mennään kerrankin ns. posin kautta, periaateessa hyvä esitys ja joulukuusi on saatu ajettua hyvin sisään. Seuraava askel on niiden yksilöiden harteilla. Perparim Hetemaj'lta taas hyvä matsi, Alex Ringin avausjakso loistava ja Kappe Hämäläiseltä muutama hyvä juoksu.

 

[aquanqua]

Suomi ei sitten yllättäen päässyt näihin kisoihin.

Eilisen Ranska-pelin jälkeen oli masentavaa lukea lehdestä mm. Pukin kommentteja: Ribery oli pallontavoittelutilanteissa kuin tiiliseinä, johon oma liike pysähtyi.

Siis sen lisäksi, että ollaan jäljessä taitotasossa ja pelaajamateriaalissa noin yleenä, niin annetaan lisää edgeä myös fysiikkapuolella...

Yhtään Pukkia tai ketään puolustelematta, niin tämän päivän Riberyn kanssa on ongelmissa kyllä käytännössä jokainen jalkapalloilija. Kaverin kamppailuvoima ja tilannekovuus ovat huikealla tasolla. Siitä, että on fyysiikka kunnossa, on vielä pitkä matka kaksinkamppailujen voittamiseen.

Ei sillä, jollain konstilla tällaisia kavereita vastaan on pystyttävä taistelemaan, jos joku päivä kisoihin aiotaan todella päästä - ei auta selittely.

 

[Fordél]

No, mennään kerrankin ns. posin kautta, periaateessa hyvä esitys ja joulukuusi on saatu ajettua hyvin sisään. Seuraava askel on niiden yksilöiden harteilla. Perparim Hetemaj'lta taas hyvä matsi, Alex Ringin avausjakso loistava ja Kappe Hämäläiseltä muutama hyvä juoksu.

Positiivisen kautta on mentävä. Muuta vaihtoehtoa ei ole, kun halutaan kehittyä. Ja onhan Suomen pelaamisessa paljon positiivista. Pelisysteemi on saatu ajettua ihan hyvin sisään, mikä näkyy siinä, ettei omissa soi liikaa (näissä karsinnoissa 9 maalia 8 otteluun). Puolustus- ja maalivahtipelaaminen toimivat pääasiassa ihan hyvin. Toki eilenkin nähtiin, että täyttä 90 minuuttua ei jakseta pelata, kun vastassa on kovat jengit. Tarvitaan lisää kovia otteluita ja isoja minuutteja seurajoukkueissaan pelaavia kavereita eli lisää moisandereja, hetemajta ja eremenkoja. Kun heitä on enemmän ja puolustetaan joukkueena niin jopa kovat jengit pystytään kyllä pitämään kurissa.

Positiivista on myös se, että hyökkäyspäässä pystytään luomaan laadukkaita maalipaikkoja, jopa Ranskan tasoista kovaa jengiä vastaan. Ja kyse on vielä monesti ihan hienosti pelaamalla luoduista loistopaikoista. Saadaan luotua hyviä syöttökuvioita ja yhtäkkiä pelaajamme on nokikkain veskan kanssa. Valitettavasti joukkueesta ei löydy pelaajaa, joka viimeistelisi näistä paikoista riittävän kovalla prosentilla.

Kunhan seuraaviin karsintoihin saadaan helpomman karsintalohkon lisäksi lisää kovilla minuuteilla laadukkaissa sarjoissa pelaavia kavereita, hyökkäykseen viimeistelykykyisiä pelaajia ja erikoistilanteisiin jotain tolkkua, Suomi voi hyvinkin yllättää kisapaikalla. No tuossa on niin paljon vaatimuksia ja vielä kovia sellaisia, että todennäköistä kisapaikka ei ole, mutta ehdottomasti mahdollista.

 

[MustatKortit]

...

Ei sillä, jollain konstilla tällaisia kavereita vastaan on pystyttävä taistelemaan, jos joku päivä kisoihin aiotaan todella päästä - ei auta selittely.

Niin, näinhän se on.

Itseäni epäilyttää kyllä tässä alkavassa EM-karsinnassa se, ettei Paatelainen ole mielestäni saanut kovin kummoisia tuloksia aikaiseksi. Kuten joku totesi osuvasti jo otteluseurannassa, aina mennään Gijonin ihmeen taakse piiloon ja muistutetaan tuosta tasurista.

Yksi ihan silmiinpistävä asia, mikä lähes kaikkien on ollut PAKKO huomata on se, että Suomi lähtee näitä isoja vastaan lähinnä häviämään mahdollisimman vähän. EIlen Ranska rynnisti jopa 6-8 pelaajalla hyökkäykseen, mutta Suomella ei ollut aikomustakaan nopeisiin vastahyökkäyksiin.* Pallonriiston jälkeen ei Pukki saanut tukea edes yhdeltä Suomen pelaajalta, vaan tilanne tilanteen jälkeen päättyi siihen, että 4-5 vastustajan pelaajaa ympäröi Pukin.

Mielestäni tämä oli aivan perseestä, ottaen huomioon sen, että Ranska oli paikoin todella huonosti organisoitunut puolustussuuntaan ja olisi ollut mahdollista yllättäää heidät housu kintuissa.

Paradoksaalisesti staattisesti pelannut Espanja tarjosi (ja myös antoi!) Suomelle mahdollisuuden pisteeseen hidastamalla peliä ja antaen Suomen bussille mahdollisuuden parkkeeraukseen.

Ranska repi bussin riekaleiksi aggressiivisella ja nopealla pelillään. Mitäköhän aikaan saisivat Saksa tai Hollanti, jotka - Riberyn huikeudesta huolimatta - ovat vielä monin verroin Ranskaa kovempia porukoita.

edit.* en toki tarkoita, että pitäisi tyhmästi aina rynnätä ylöspäin. Kuitenkin silloin, kun paikka tulee. Eilen oli monta loistavaa paikkaa.

 

[Fordél]

Mitäköhän aikaan saisivat Saksa tai Hollanti, jotka - Riberyn huikeudesta huolimatta - ovat vielä monin verroin Ranskaa kovempia porukoita.

Tämähän ei ole mielestäni olennainen kysymys. Vaikea nähdä, että Suomen jalkapalloilun suurin ongelma olisi jossain vaiheessa se, että millaista tuhoa Saksa tai Hollanti tulevat tekemään Suomea vastaan. Ei vaan olennaista se miten pystymme pelaamaan niitä muutaman ylemmän korin, saman korin ja alemman korin jengejä vastaan. Ihan kovimmilta mailta tulemme saamaan tulevaisuudessakin lähes poikkeuksetta pataan. Toki pisteitä voidaan nipistää esim. kotitasureilla. Kisoihin kuitenkin tarvitsemme enemmän voittoja näistä muista jengeistä ja hyvää peliä heitä vastaan. Niissä peleissä Suomi ei ole mielestäni lähtenyt häviämään mahdollisimman vähän vaan hakenut voittoa järkevällä pelillä. Valitettavasti vaan voittoja ei ole tullut riittävästi.

 

[J.Grönvall]

Yksi ihan silmiinpistävä asia, mikä lähes kaikkien on ollut PAKKO huomata on se, että Suomi lähtee näitä isoja vastaan lähinnä häviämään mahdollisimman vähän. EIlen Ranska rynnisti jopa 6-8 pelaajalla hyökkäykseen, mutta Suomella ei ollut aikomustakaan nopeisiin vastahyökkäyksiin.* Pallonriiston jälkeen ei Pukki saanut tukea edes yhdeltä Suomen pelaajalta, vaan tilanne tilanteen jälkeen päättyi siihen, että 4-5 vastustajan pelaajaa ympäröi Pukin.

Mielestäni tämä oli aivan perseestä, ottaen huomioon sen, että Ranska oli paikoin todella huonosti organisoitunut puolustussuuntaan ja olisi ollut mahdollista yllättäää heidät housu kintuissa.

Lihavointi omani. Nyt on pakko kysyä, että katsoitko koko ottelua, niin paksua juttua tuossa kappaleessa on?

Suomihan nimenomaan iski useasti nopeasti vastaan ja rakensi jopa hitaita hyökkäyksiä. Mitä Pukkiin tulee niin fakta on se, että sillä palloa on pystyttävä pitämään, Pukki ei tähän kykene, eikä sitä pysty ryhmitykselläkään auttamaan. On selvää, että Suomi vetää pakan alas, kun Ranska hyökkää ja riiston jälkeen kestää hetken ennen kuin sieltä taas päästään ylös, se on se hetki kun Pukin pitää pystyä pitämään palloa.

Eikä tämä kyllä tosiaan ollut mikään mahdollisimman vähän turpaan, sillä Suomi hyökkäsi jopa kuudella pelaajalla ajoittain, kuulostaako valmiiksi hävinneen jengin peliltä? Niinpä, ei kuulosta.

Paradoksaalisesti staattisesti pelannut Espanja tarjosi (ja myös antoi!) Suomelle mahdollisuuden pisteeseen hidastamalla peliä ja antaen Suomen bussille mahdollisuuden parkkeeraukseen.

Ranska repi bussin riekaleiksi aggressiivisella ja nopealla pelillään. Mitäköhän aikaan saisivat Saksa tai Hollanti, jotka - Riberyn huikeudesta huolimatta - ovat vielä monin verroin Ranskaa kovempia porukoita.

Ranska voitti Suomen puhtaasti yksilötaidolla, onhan aivan selvää, että Kari Arkivuo on ongelmissa kenties tämän hetken parhaan vasemman laiturin kanssa. Samoin oikea laita alkoi vuotamaan sillä hetkellä kun Loic Remy tuli sinne.

Kaukana tämä oli Gijonin bussipelaamisesta, nyt pidettiin rohkeasti palloa ja Suomi rakenteli hyvin peliä, paljasti jopa Ranskan heikkouksia tuon puolustamisen suhteen. Ja mitä ihmettä tarkoittaa, että Espanja "antoi mahdollisuuden" bussitaktiikalle?

Tulos nyt oli mitä oli, mutta annetaan nyt sentään kunniaakin silloin kun kuuluu, fakta on EDELLEEN, että Suomi ei voita näitä maita vieraissa kuin äärimmäisellä venymisellä.

 

[eagle]

Mitä tulee sitten taas seuraaviin karsintoihin, niin kyllähän se siltä näyttää ettei materiaali juuri parempi ole niissäkään. Kisoihin pääsee sitten se 24 jengiä, mutta muuten mahdollisuudet eivät kasva. Eli en usko että ensi karsinnoissa Suomi juurikaan pelaa paremmin. Nyt kuitenkin on pelattu samalla pelisysteemillä pitkään, joten en usko että senkään myötä kummasti parannusta tulee.

Kisoihin pääseminen on mahdollista kyllä, mutta realisti on hyvä olla ja muistaa juurikin se ettei ensi kisoissa paljoa paremmin voi olettaa Suomen pelaavan.

Yksilötasolla kuitenkin ollaan todella kaukana 2000-luvun alun joukkueesta, jossa oli käytännössä koko avaus pelaajia jotka pelasivat vähintään Hollannin pääsarjassa avauksessa ja kirsikkana kakun päällä Litmasta, Hyypiä ja Niemeä sekä Miklua vielä kärkeen.

 

[Skeleton Crew]

Katselin tuossa Ruotsi-Saksa -pelin highlightsit, ja itse asiassa Ruotsi tuntui pelaavan kovasti samoin kuin Suomi Ranskaa vastaan. Onnistuivat vaan ensimmäisen puolikkaan vastaiskuistaan, ja kertaalleen erikoistilanteesta toisella jaksolla. Tämä kaksi maalia iskenyt Hysen (kukahitto?) varsinkin vaikutti juuri sellaiselta hyökkääjältä, jota Suomi nyt tarvitsisi arvokisapaikan saamiseksi. Ensimmäinen häkki kylmästi läpiajosta, joka syntyi kyseisen kaverin todella hyvästä pelin lukemisesta. Toisella puolikkaalla puolinopea vapari linjan taakse ja Hysen pisti suoraan volleystä vasurilla etukulmaan. Tuo oli ainakin aika lähellä kierroksen komeinta maalia. Milloin suomalaisilta noita? Kävihän tuo vielä pistämässä kolmannenkin kerran pallon verkkoon, mutta oli paitsiossa.

 

[J.Grönvall]

Mitä tulee sitten taas seuraaviin karsintoihin, niin kyllähän se siltä näyttää ettei materiaali juuri parempi ole niissäkään. Kisoihin pääsee sitten se 24 jengiä, mutta muuten mahdollisuudet eivät kasva. Eli en usko että ensi karsinnoissa Suomi juurikaan pelaa paremmin. Nyt kuitenkin on pelattu samalla pelisysteemillä pitkään, joten en usko että senkään myötä kummasti parannusta tulee.

Samaa mieltä. Nyt saavutettiin tavallaan se vanha taso ja noustiin kolmoskoriin mutta fakta on se, että materiaali ei kertakaikkiaan ole tarpeeksi hyvä. Pelisysteemillä ja taktiikalla kompensoidaan tiettyyn pisteeseen asti mutta kuten tämäkin ottelu osoitti niin yksilötasolla matsit loppupeleissä ratkaistaan.

 

[MustatKortit]

Lihavointi omani. Nyt on pakko kysyä, että katsoitko koko ottelua, niin paksua juttua tuossa kappaleessa on?
...

Katsoin ottelua yhtä aikaa Ruotsi-Saksa-ottelun kanssa. Mielestäni Ranska hyökkäsi suorastaan yltiöpäisesti tietyissä kohtaa ottelua. Samaa mieltä olivat myös YLEn selostaja ja asiantuntija.

Suomi ei mielestäni hyökännyt tarpeeksi aggressiivisesti, tai tarkoitan oikeastaan sitä, että pelin kääntäminen (eka ja erityisesti se toinen, TÄRKEÄ syöttö) oli heikkoa, välillä suorastaan laadutonta. Ranskahan oli pariin otteeseen Evran johdolla suorastaan helisemässä, kun Suomi onnistui saamaan palloa laadukkaasti ylös. Turha tästä on kiistellä, sinä olet yhtä mieltä ja minä toista. Samoin kuin sinä väität Tapparan pelikirjan olleen teoriassa riittävä mestaruuteen ja minä taas väitän Rautakorven sulaneen (taas) täydellisesti Porissa. Let's agree to disagree.

Siitä olen samaa mieltä, että välillä Suomi tosiaan pääsi iskemään vastaankin. Erityisesti Ring ja osin myös Hämäläinen onnistuivat mielestäni hyvin. Roman Eremenkon panokseen olen pettynyt, kuten valitettavasti lähes aina maaottelun jälkeen. Eipä silti, voi se olla, että Romalla on vähän liian raskas taakka kannettavanaan Suomen paidassa, kun kaikki odottavat häneltä johtavaa roolia. That said, eilen muutama todella erikoinen ratkaisu ja kahdessa loistavassa paikassa aivan ala-arvoinen haltuunotto...

Tämähän ei ole mielestäni olennainen kysymys. Vaikea nähdä, että Suomen jalkapalloilun suurin ongelma olisi jossain vaiheessa se, että millaista tuhoa Saksa tai Hollanti tulevat tekemään Suomea vastaan...

Joo, ei tietenkään ole väliä, miten Saksaa tai Hollantia vastaan kävisi. Kunhan muistutin, ettei Ranska ole eilen nähdyllä pelisuunnitelmallaan edes ihan maailman kärkeä. Toki riittävä Suomea vastaan.

Ihan koko tämän viesti loppukaneettina haluan todeta, että jännityksellä odottelen karsintojen alkamista. Mielestäni ehkä hivenen liikaa toiveita on (jo vuosia sitten mediassa) asetettu sille tosiasialle, että kisoihin pääsee nyt 24 joukkuetta. Suomelle pääseminen kisoihin on joka tapauksessa erittäin vaikeaa.

 

[ftr]

Samaa mieltä. Nyt saavutettiin tavallaan se vanha taso ja noustiin kolmoskoriin mutta fakta on se, että materiaali ei kertakaikkiaan ole tarpeeksi hyvä. Pelisysteemillä ja taktiikalla kompensoidaan tiettyyn pisteeseen asti mutta kuten tämäkin ottelu osoitti niin yksilötasolla matsit loppupeleissä ratkaistaan.

Kyllä sitä neloskorissa ensi karsinnat vedetään, vaikka sijoitus lohkon kolmas olikin.

Moisanderia olisi kipeästi tarvittu. Pelin wtf-kohta oli kyllä Pasasen vapari, joka johti kolmanteen maaliin. Ihmeellinen roiskaisu, josta seurasi Ranskan katko, vastahyökkäys ja Benzeman 3-0 maali. Ykköskorin maalipaikkojahan Suomella oli riittävästi. Pukki oli lammas. Toivottavasti ensi karsintoihin saadaan aito kilpailutilanne tuohon kärkimiehen rooliin. Hämäläiseltä hyviä pystyynjuoksuja, mutta pallo pitäisi läpiajosta laittaa sisään.

Vuoden päästä sitten jatketaan uusilla karsinnoilla. Unelmana Suomen arvokisadebyytti 2016 Stade de Francella.

 

[J.Grönvall]

Katsoin ottelua yhtä aikaa Ruotsi-Saksa-ottelun kanssa. Mielestäni Ranska hyökkäsi suorastaan yltiöpäisesti tietyissä kohtaa ottelua. Samaa mieltä olivat myös YLEn selostaja ja asiantuntija.

Suomi ei mielestäni hyökännyt tarpeeksi aggressiivisesti, tai tarkoitan oikeastaan sitä, että pelin kääntäminen (eka ja erityisesti se toinen, TÄRKEÄ syöttö) oli heikkoa, välillä suorastaan laadutonta. Ranskahan oli pariin otteeseen Evran johdolla suorastaan helisemässä, kun Suomi onnistui saamaan palloa laadukkaasti ylös. Turha tästä on kiistellä, sinä olet yhtä mieltä ja minä toista. Samoin kuin sinä väität Tapparan pelikirjan olleen teoriassa riittävä mestaruuteen ja minä taas väitän Rautakorven sulaneen (taas) täydellisesti Porissa. Let's agree to disagree.

Kerro nyt, että kiistellä mistä?

Sinä sanot koko ajan, että Ranska oli helisemässä ja sitten kuitenkaan Suomi ei hyökännyt, siis täh? Ja missä kohtaa Juha Malinen (vai ketä asiantuntijaa tarkoitat) sanoi Ranskan hyökänneen yltiöpäisesti? Kovaahan se tuli alkuun kyllä ja yritti tappaa matsin siihen mutta ei kyennyt.

Suomi loi maalipaikkoja sekä keskialueen riistoista (mm. Ring) sekä omalta alueelta lähteneillä hitaammilla hyökkäyksillä. Oli jopa ihan huipputontteja oikeastaan kolme kappaletta sekä useita taustanousuja laidoilta.

Missä kohtaa ei oltu "tarpeeksi aggressiivisia"?

 

[Skeletor]

Eiköhän sen jokainen huomannut (kuten selostajatkin), että Suomen kärkimiehen ja keskikentän välissä oli ammottava aukko, joka pääasiassa esti nopeat ja tehokkaat vastahyökkäykset. Joko pelitavallinen juttu tai sitten pelaajat eivät ole vielä sisäistäneet kuvioita täydellisesti. Erona toimivaan, nopeaan ja pallonhallintaan perustuvaan vastaiskupeliin on juuri nuo etäisyydet. Sitä viimeistä silausta ei ole, kun paikat, liikeradat ja tätä kautta hyökkäysnopeus on pielessä.

Suomen ongelma ei ole pelkästään tuhritut paikat, vaan keskikentän pelinrakentelu. Kuten studiossa todettiin, paras ratkaisu olisi Roman Eremenkon siirto hieman alemmas ja ylemmäs toinen pelinrakenteluun pystyvä pelaaja. Mutta mistähän tällainen löytyisi...

 

[J.Grönvall]

Eiköhän sen jokainen huomannut (kuten selostajatkin), että Suomen kärkimiehen ja keskikentän välissä oli ammottava aukko, joka pääasiassa esti nopeat ja tehokkaat vastahyökkäykset. Joko pelitavallinen juttu tai sitten pelaajat eivät ole vielä sisäistäneet kuvioita täydellisesti. Erona toimivaan, nopeaan ja pallonhallintaan perustuvaan vastaiskupeliin on juuri nuo etäisyydet. Sitä viimeistä silausta ei ole, kun paikat, liikeradat ja tätä kautta hyökkäysnopeus on pielessä.

Aukko syntyy juuri sen vuoksi, että pakka on vedettävä niin alas puolustuspäässä. Ei ole realismia odottaa, että Frank Riberyn tasoisia pelaajia vastaan pärjätään muuten kuin tuplaamalla tai jopa triplaamalla, silloin se on väkisin pois tuosta hyökkäyspelistä. Ja siksi kärkimiehen vain yksinkertaisesti pitää pystyä pitämään palloa pidempään kuin esim. Teemu Pukki eilen pystyi. Se on vaan pakko. Esimerkiksi Hodari peluutti tuon niin, että ei edes mietitty mitään hyökkäämistä, vaan Tintti Johanssonkin otettiin suosiolla alas, riiston jälkeen pallo vain ja ainoastaan Litille, joka jakoi taas eteenpäin jne.

Nyt kun saatiin pari riistoa keskialueella niin käynnistettiin peliä jopa poikkeuksellisen hyvin, omalla alueella tapahtuvissa tilanteissa ei ole realistista odottaa, että Suomi tekisi mitään upeita vastahyökkäyksiä. On elinehto, että puolustetaan joukkueena (koska ei ole niitä huippuyksilöitä).

Minun mielestäni tässä(kin) matsissa luotiin aivan riittävä määrä paikkoja maalin tekoon ja se taas olisi muuttanut pelin luonteen täysin, nyt Suomi olisi voinut luvan kanssa vetäytyä.

Se on tietysti totta, että Teemu Pukki joutuu juoksemaan niin paljon, että se on pois hyökkäyspelistä ja niin se on toki muidenkin kohdalla. Esimerkiksi laitapakkien työmäärä on tuolla ryhmityksellä ja pelitavalla aivan valtava, ja siihen nähden oikea laita kesti jopa ihmeen hyvin.

Keskikentän keskusta on ongelma, itse ajattelin siihen joskus Romania mutta hän on ilmeisesti parempi tuolla ylempänä ja meiltä puuttuu sellainen älykäs pelaaja tuosta. Se keskimmäisen kaverin rooli on kenties tärkein paikka koko kentällä ja vastuuta riittää molempiin suuntiin, lisäksi on oltava idioottivarma syöttäjä ja mielellään omattava vielä kykyä antaa murtavia syöttöjä. Ja tässä ei mainittu, että kaksinkamppailut on voitettava käytännössä aina.

Se on vähän sellaisen vanhemman valtiomiehen rooli joka vaatii tietynlaisen tyypin.

Minä en oikein käsitä miksei noihin laitapakkien keskitystilanteisiin saada toimivaa kuviota aikaan, tilanteet osataan rakentaa hyvin mutta kesot ovat aivan luokattomia ja toisaalta boksissakaan ei tapahdu mitään liikettä.

Yksi hyvä esimerkki oli se avausjakson paikka jossa Eremenko pelasi hienosti Ringille linjan taakse mutta mihin siinä sitten syötät? Ymmärrän, kun Lehtola sanoo, että olisi pitänyt olla vieläkin kylmäpäisempi mutta toisaalta missä oli juoksu kohti takatolppaa?

 

[Espen]

Kyllä Pukki oli eilen suorastaan raivostuttavan huono, juuri priimaesimerkki näistä perkeleen neppailijafutistähdistä joita Suomi on puskenut viime vuosina ulos. Mikä se jätkä on? Maalintekijä se ei ole, pelintekijä se ei ole ja joukkuepelaaminenkin unohtuu (muistatteko sen tilanteeseen menon siinä omalla 16:lla). Skotlannista ensimmäiset kommentit olivat, että tarvitsee lisää voimaa kroppaan. Perparim Hetemaj'n asenteen kun saisi vaikka Pukille niin tulos olisi taatusti parempi.

Muistan kun 80-luvulla urheilumedioissa puhuttiin kuinka suomalaiset jalkapalloilijat ovat kovakuntoisia, mutta huonoja henkilökohtaisessa taidossa. Tuolloin neuvottiin jokaista pelaajaa ostamaan oma pallo ja neppailemaan sillä mieluummin, kuin tekemään jatkuvasti puntti- ja juoksuharjoitteita. Sitten tuli Litmanen, jonka puhuttiin saaneen taitonsa Lahden Suurhallissa neppailemalla. Unohdettiin vain että Litin fysiikkakin oli huippu-urheilijan tasolla. Fyysisen osaamisen (jossa oltiin silloisen valmennustietouden vuoksi jopa edelläkävijöitä) kehitys taantui, vaikka itse peli kehittyi huipputasolla kokoajan fyysisesti vaativammaksi.

80-luvun puolivälin jälkeen syntyneet ikäluokat ovat keskimäärin fyysisesti raakileita jo senkin vuoksi, että fyysisen rasituksen- ja yleisen liikunnallisuuden tausta on monta luokkaa pienempi aikaisempiin ikäluokkiin verrattuna. Ikäluokkien huiput pääsevät liian helpolla junioritasolla, jos vain "neppailutaidot" ovat kunnossa. Tuloksena tulee sitten Pukin tyylisiä pelaajia.

Islannista olisi hyvä käydä hakemassa oppia ja tuoda joitain tärkeimpiä malleja mukanaan. Olen noin puolet Islannin karsintapeleistä katsonut ja pelaajat vaikuttavat fyysisesti todella vahvoilta ja kovakuntoisilta. Jokainen ajaa miestä kuin Kasparaitis parhaina päivinään, pääpalloja/kaksinkamppailuja ei juurikaan hävitä ja pallo ammutaan voimalla maalia kohti paikasta kuin paikasta. Tulokset ovat olleet erinomaisia.

 

[Jeffrey]

Mitä tulee sitten taas seuraaviin karsintoihin, niin kyllähän se siltä näyttää ettei materiaali juuri parempi ole niissäkään.

Rohkenen olla toiveissani erimieltä.

Okei, seuraavat karsinnat tulevat vauhdilla päälle. Eikös tässä ole vain vuoden verran kun nuo lähtevät liikkeelle? Suomen suurin ongelma näissä karsinnoissa oli kuitenkin hyökkäyksen puutteet. Tämä oli selkeä suurin ongelma. Sillä yhdellä kuuluisalla kliinisellä viimeistelijällä olisimme ihan oikeasti taistelleet Ranskan kanssa jatkokarsintapaikasta.

Seuraavissa karsinnoissa meillä on toivottavasti hyökkäystrio Pukki-Pohjanpalo-Väyrynen. Toiveissa on myös se, että jokainen nästä pelaajista olisi murtautunut pelaavaan kokoonpanoon euroopan suurissa sarjoissa. Lisäksi pitää toivoa, että ainakin heikompia maita vastaan siirryttäisiin rohkeasti kahden hyökkääjän taktiikkaan, jossa avauksessa olisi Väyrynen ja sitten Pukki tai Pohjanpalo tilanteen mukaan. Näin ollen meiltä löytyisi vielä penkiltä realistista tulivoimaa lisää. Väyrynen toisi tullessaan rutkasti lisää variaatioita hyökkäykseen, tämän tyyppinen pelaaja Suomelta on aina puuttunut. Okei, meneekö liian hypetykseksi, mutta kärki joka osaa pelata päällä, jalalla ja jopa viimeistellä olisi todella arvokas lisä nykysuomelle.

 

[Tim Callahan]

Eilinen matsi oli kyllä, kuin olisi seurannut Isät vs. Pojat peliä. "Isät" pyöritteli ensin palloa miten tahtoivat ja kun päättivät koko kentän voimin suunnata oluelle kentän laidalle, niin "Pojille" aukesi hieman tilaa, harmi vaan, että ratkaisut olivat luokkaa c-junioreiden ykkösdivari Ranskassa.

EM-kisat on kyllä minun mielestä kaukainen haave, koska materiaali ei vaan riitä. Mistä hyökkääjä? Mistä puolustuskalusto? Mäenpäätä en pidä minään hidalgona maalissa, aika tasapaksu kaveri ilman suurempia avuja.

 

[Jeffrey]

Eilinen matsi oli kyllä, kuin olisi seurannut Isät vs. Pojat peliä. "Isät" pyöritteli ensin palloa miten tahtoivat ja kun päättivät koko kentän voimin suunnata oluelle kentän laidalle, niin "Pojille" aukesi hieman tilaa, harmi vaan, että ratkaisut olivat luokkaa c-junioreiden ykkösdivari Ranskassa.

Täytyy muistaa, että eilen Ranskan maaleista kaksi tuli tilanteista joissa Pasanen luovutti pallon helposti vastustajalle (1 ja 3 maali). Lisäksi peli sitten avautui lopussa kun suomalaisilla loppui kunto, eikä penkiltä ollut tulossa kyvykkäitä pelaajia.

Pasanen ei varmasti enää ensi karsinnoissa ole mukana. Itseasiassa meidän topparipari saattaa olla Eredivisionan avauksen pelaajia molemmat. Kyllä se riittää ainakin kiusaamaan näitä isompia.

Eihän meillä tule koskaan materiaalin leveys riittämään isoja maita vastaan. Kisoihin pääsy edellyttäisi lisäksi sitä, että lähestulkoon kaikki tähdet olisi oikeissa asennoissa, ei loukkaantumisia, muutama odotettu tasonnosto ja muutama yllättävä tasonnosto pelaajilta.

Suomen ongelma tällähetkellä on se, että me menetettiin monta sukupolvea pelaajia siihen, että he lähtivät maailmalle liian aikaisin tai suurempi syy tietenkin on se, että floppasivat siellä. Näistä sukupolvista oikeastaan vain Niklas Moisander sekä Perpamir Hetemaj ovat nousseet maajoukkueessa merkittäviin rooleihin.

Olen varmasti turhan optimisti, mutta kyllä me vielä!