Aika lailla täällä on jo kaikki sellainen sanottu, mitä itse voisi tuoda esille, mutta koitetaan hieman "myötäillä".
Ainakin omiin silmiini keskustelu on aika lailla oikeilla raiteilla, kiitos J. Grönvallin ja vastapuolueen.
Ymmärrän hyvin kaikkien osapuolien näkemykset ja osasta olen samaa mieltä. Toimittajat yleensä kyselevät yleismaailmallisia asioita pelistä. Samaten urheiluohjelmat sun muut käsittelevät asioita hyvinkin pintapuolisesti. Totta kai suuri kuva on yleensä erilainen.
Baxterin tuohtuminen on sikäli ymmärrettävää, mutta ei hyväksyttävää. Tulosta täytyy tulla ja suomalainen urheiluväki haluaa ja janoaa menestystä. Tietenkin sitten Iltalehdet sun muut lööpit yrittävät ottaa tilanteesta kaiken mahdollisen irti. On kyse ihan mistä tahansa. Manipulointi tehoaa moniin ihmisiin pelkkien lööppien avulla.
Mistään kriisistä on kuitenkin aikalailla turha puhua. Ehkä Baxter ei ole oikea mies lajin valmentajaksi, mutta ei myöskään pelaajistossa ole hurraamista. Baxterin jutut esim. Moldova-pelin jälkeen olivat aika seli-seli juttua. Kenttä oli sitä, pelattiin vajaalla, jne. jne. jne. Eihän Hollantikaan mitään erikoista siellä tehnyt, mutta haki kuitenkin 0-1 vierasvoiton. Tuloksesta päätellen aikamoista polkemista.
Baxterin jutut Hyypiän ulosajosta oli kylläkin rehellinen. Vaikeaa on pelata vajaalla noinkin kauaa. Mutta hyvä ja osaava joukkue ei pelaa tilanteita tuolla tavalla, että vajaalle joudutaan. Noin paha virhe puolustukselta.
Hollanti-pelissä taas tyydyttiin seisoskelemaan ja kävelemään. Mihin hävisi se 1. puoliajan kova tempo ja paikkojen haku. Odotukset olivat aika korkealla, mutta tappioasemaa alettiin varmistelemaan. Ehkä tuolla sitten vain pyrittiin siihen, että enempää maaleja ei anneta eteen ja kytätään sitä tasoituspaikkaa. Hollantikaan ei omiin silmiini nähden kovin kummoista peliä pelannut enää 2. puoliajalla.
Unkaripelin viimeisistä sekunneista olen täsmälleen samaa mieltä schollin kanssa. Ensimmäisenä tuosta maalista tulee mieleen hanskojen tiskiin laittaminen. Tietysti yksi pinna olisi voinut tulla, mutta ei jumalauta kotiyleisön edessä voi alkaa pelaamaan tuolla tavalla siellä kentällä. Vaikka mikä tilanne olisi. Kyllä siinä tilanteessa yksi jos toinenkin pelaaja lopetti pelaamisen tyystin ja katsoivat vain vierestä. Tuota tuskin Baxter peräänkuulutti missään vaiheessa. Ts. tuskin huusi kentälle, että älkää yrittäkö.
Baxter on myös oikeassa siinä, että ei hän voinut maaleille mitään. Eihän kukaan tai mikään valmentaja voi. Tietysti jos pelitapa on sellainen, että puolustus on hurlumheitä, niin silloin kyllä. Nyt kuitenkin maalit tulivat karkeista virheistä, molemmat. Ja toisessa vielä luovutettiin ihan selkeästi.
Nyt kun sitten mietitään näitä avauskokoonpanoja eri Euroopan seuroissa, niin herää kysymys, että miten nämä suomalaiset sitten oikein pärjäävät niissä. Maaleilla ei ainakaan juhlita. Perpan pelaaminen olisi mielestäni ollut aiheellista, vaikka tulosta ei kukaan voi tietääkkään. Mitään siinä ei olisi menetetty.
Kuitenkin tulokset ova huonontuneet monessakin mielessä. Ennen voitettiin Moldovan ja Unkarin tasoiset joukkueet kotona. Vieraissa sujui sitten heikosti myös Hodgsonin aikana, eli voisiko tuosta antaa jopa synninpäästön Baxterille näin yhden ottelun perusteella? Ilman että katsotaan koko kuvaa. Kaiken maailman Azerit, Moldovat ja Armeniat ovat pahoja vastuksia kenelle vain. Eivät kovemmatkaan joukkueet sieltä helppoja voittoja ota. Tietysti sitten kun Suomi ei vain kuulu näihin koviin joukkueisiin, niin hankalaa on.
Kyllähän sitä haikein mielin muistelee jopa Hodgsonin aikaa, kun peleissä oli jotain jännitettävääkin. Nyt meni käytännössä ensimmäisestä ottelusta lähtien operaatio pieleen.
Nyt on sitten vain asioista päättävät otettava asiat tarkempaan syyniin. Itse voin vain luetella ongelmia, mutta asiantuntija en ole, joten vaikeaa on ratkaisuja.
Ainakin omiin silmiini keskustelu on aika lailla oikeilla raiteilla, kiitos J. Grönvallin ja vastapuolueen.
Ymmärrän hyvin kaikkien osapuolien näkemykset ja osasta olen samaa mieltä. Toimittajat yleensä kyselevät yleismaailmallisia asioita pelistä. Samaten urheiluohjelmat sun muut käsittelevät asioita hyvinkin pintapuolisesti. Totta kai suuri kuva on yleensä erilainen.
Baxterin tuohtuminen on sikäli ymmärrettävää, mutta ei hyväksyttävää. Tulosta täytyy tulla ja suomalainen urheiluväki haluaa ja janoaa menestystä. Tietenkin sitten Iltalehdet sun muut lööpit yrittävät ottaa tilanteesta kaiken mahdollisen irti. On kyse ihan mistä tahansa. Manipulointi tehoaa moniin ihmisiin pelkkien lööppien avulla.
Mistään kriisistä on kuitenkin aikalailla turha puhua. Ehkä Baxter ei ole oikea mies lajin valmentajaksi, mutta ei myöskään pelaajistossa ole hurraamista. Baxterin jutut esim. Moldova-pelin jälkeen olivat aika seli-seli juttua. Kenttä oli sitä, pelattiin vajaalla, jne. jne. jne. Eihän Hollantikaan mitään erikoista siellä tehnyt, mutta haki kuitenkin 0-1 vierasvoiton. Tuloksesta päätellen aikamoista polkemista.
Baxterin jutut Hyypiän ulosajosta oli kylläkin rehellinen. Vaikeaa on pelata vajaalla noinkin kauaa. Mutta hyvä ja osaava joukkue ei pelaa tilanteita tuolla tavalla, että vajaalle joudutaan. Noin paha virhe puolustukselta.
Hollanti-pelissä taas tyydyttiin seisoskelemaan ja kävelemään. Mihin hävisi se 1. puoliajan kova tempo ja paikkojen haku. Odotukset olivat aika korkealla, mutta tappioasemaa alettiin varmistelemaan. Ehkä tuolla sitten vain pyrittiin siihen, että enempää maaleja ei anneta eteen ja kytätään sitä tasoituspaikkaa. Hollantikaan ei omiin silmiini nähden kovin kummoista peliä pelannut enää 2. puoliajalla.
Unkaripelin viimeisistä sekunneista olen täsmälleen samaa mieltä schollin kanssa. Ensimmäisenä tuosta maalista tulee mieleen hanskojen tiskiin laittaminen. Tietysti yksi pinna olisi voinut tulla, mutta ei jumalauta kotiyleisön edessä voi alkaa pelaamaan tuolla tavalla siellä kentällä. Vaikka mikä tilanne olisi. Kyllä siinä tilanteessa yksi jos toinenkin pelaaja lopetti pelaamisen tyystin ja katsoivat vain vierestä. Tuota tuskin Baxter peräänkuulutti missään vaiheessa. Ts. tuskin huusi kentälle, että älkää yrittäkö.
Baxter on myös oikeassa siinä, että ei hän voinut maaleille mitään. Eihän kukaan tai mikään valmentaja voi. Tietysti jos pelitapa on sellainen, että puolustus on hurlumheitä, niin silloin kyllä. Nyt kuitenkin maalit tulivat karkeista virheistä, molemmat. Ja toisessa vielä luovutettiin ihan selkeästi.
Nyt kun sitten mietitään näitä avauskokoonpanoja eri Euroopan seuroissa, niin herää kysymys, että miten nämä suomalaiset sitten oikein pärjäävät niissä. Maaleilla ei ainakaan juhlita. Perpan pelaaminen olisi mielestäni ollut aiheellista, vaikka tulosta ei kukaan voi tietääkkään. Mitään siinä ei olisi menetetty.
Kuitenkin tulokset ova huonontuneet monessakin mielessä. Ennen voitettiin Moldovan ja Unkarin tasoiset joukkueet kotona. Vieraissa sujui sitten heikosti myös Hodgsonin aikana, eli voisiko tuosta antaa jopa synninpäästön Baxterille näin yhden ottelun perusteella? Ilman että katsotaan koko kuvaa. Kaiken maailman Azerit, Moldovat ja Armeniat ovat pahoja vastuksia kenelle vain. Eivät kovemmatkaan joukkueet sieltä helppoja voittoja ota. Tietysti sitten kun Suomi ei vain kuulu näihin koviin joukkueisiin, niin hankalaa on.
Kyllähän sitä haikein mielin muistelee jopa Hodgsonin aikaa, kun peleissä oli jotain jännitettävääkin. Nyt meni käytännössä ensimmäisestä ottelusta lähtien operaatio pieleen.
Nyt on sitten vain asioista päättävät otettava asiat tarkempaan syyniin. Itse voin vain luetella ongelmia, mutta asiantuntija en ole, joten vaikeaa on ratkaisuja.