Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

[finnjewel]

Tuosta ku sais laatuisan värikopion, niin olisi minunkin seinällä. Todella hieno pala historiaa. Viherrän kateudesta. Tuohan on aito? lisää vihreyttä

Joo, aito on. Työkaverin isä oli liiton taustajoukoissa ja jätti perinnöksi nipun tuollaisia. Niistä liikeni yksi minulle.

 

[Sako]

Virolla erinomaiset perustelut moittia Suomen toimintaa lähihistoriassa | Uusi Suomi Puheenvuoro

En ole lainkaan yllättynyt Viron poliittisen johdon ärtymisestä Suomen Viro-politiikkaan sosiaalidemokraattisen yms. vasemmistovallan niin presidentti Mauno Koiviston aikana kuin myöhemminkin.

puheenvuoro.uusisuomi.fi

Koivisto saa täyslaidallisen. Esimerkiksi Koiviston halu uhrata kaikki Neuvostoliiton säilymisen alttarilla saa lisää syvyyttä. Onneksi sai EU:n suhteen mielenhäiriön, joistain Koivoston kirjoituksista presidentyiden jälkeen saa sen kuvan, että katui Suomen viemistä EU:hun.

 

[mjr]

Virolla erinomaiset perustelut moittia Suomen toimintaa lähihistoriassa | Uusi Suomi Puheenvuoro

En ole lainkaan yllättynyt Viron poliittisen johdon ärtymisestä Suomen Viro-politiikkaan sosiaalidemokraattisen yms. vasemmistovallan niin presidentti Mauno Koiviston aikana kuin myöhemminkin.

puheenvuoro.uusisuomi.fi

Koivisto saa täyslaidallisen. Esimerkiksi Koiviston halu uhrata kaikki Neuvostoliiton säilymisen alttarilla saa lisää syvyyttä. Onneksi sai EU:n suhteen mielenhäiriön, joistain Koivoston kirjoituksista presidentyiden jälkeen saa sen kuvan, että katui Suomen viemistä EU:hun.

Edelleen, kulissien takana Koivisto kyllä toimi Viron puolesta, esim. opetusministeriön kautta kanavoitiin kaikessa hiljaisuudessa rahaa Viroon sekä vallankaapauksen -91 päivinä Lennart Meri sai toimia vapaasti Helsingissä ja Tuglas-seuran toimistoon vedettiin mm. uusia puhelinlinjoja. Meri puhui jälkikäteen Koivistosta hyvin arvostavasti. Koiviston julkiset esiintymiset olivat toki nuivia ja yltiövarovaisia, mutta ajankohdan ja aikakauden taustaa vasten sangen ymmärrettäviä - vaikkakin vikaan osuneita. Suomella oli edelleen YYA-sopimus voimassa ja Gorbatsovin pysyvää syrjäyttämistä jyrkän linjan toimesta pidettiin hyvinkin todennäköisenä vaihtoehtona. Vasta jälkikäteen kaikki tuli ilmeiseksi, kuten historiassa yleensäkin.

edit: Ja Jukka Seppinen on täysi diletantti historioitsijana.

 

[Cobol]

Koivisto saa täyslaidallisen. Esimerkiksi Koiviston halu uhrata kaikki Neuvostoliiton säilymisen alttarilla saa lisää syvyyttä. Onneksi sai EU:n suhteen mielenhäiriön, joistain Koivoston kirjoituksista presidentyiden jälkeen saa sen kuvan, että katui Suomen viemistä EU:hun.

Erinomainen kirjoitus ja asiantuntijataholta. Itselleni tulee mieleen, niinkö on käynyt, että Kimmo Rentola ei kyennytkään muuttumaan taistolaisesta sitoutumattomaksi tutkijaksi. Sen verran poikkeaa Rentolan luoma kuva Koivistosta. Rentola korosti mm. Koiviston itsenäisyyttä, jonka osoituksena Koivisto laittaa KGB-puuhista kärynneitä nipuissa takaisin Moskovaan.

Ehkä näinkin, mutta on Koiviston toimet ovat olleet erittäin vääriä ja suomettuneita, jos Jukka Seppisen kirjoitus pitää paikkansa. Toki on tiedossa se, että Koivisto vastusti Baltian itsenäistymistä. Mutta jos Koivisto oli tehnyt asiasta sopimuksen KGB:n kanssa, onhan se käsittämätöntä toimintaa ja kertoo, kuinka syvällä Koivistokin oli.

Eikä sitä voi millään selitellyllä sivuuttaa, kuten demarit nyt tulevat tekemään. Sopimus KGB:n kanssa Baltian itsenäistymisen vastustamisesta ei ole pieni sivuasia edes YYA-Suomessa.

 

[Ramchester]

Tämä yritetään vaietta kuoliaaksi. Politiikassa on edelleen mukana suomettumisen sameissa vesissä likaantuneita konkareita.

Nykypäivän suomettuminen Venäjän ja Kiinan suuntaan tuo ihan uusia kasvoja vanhojen lisäksi, joten ei tästä suomettumisesta mihinkään olla pääsemässä vaikka vanhat taistolaiset kupsahtaisivatkin.

Mielenkiintoista miten persut vetää Putinin talutushihnassa täysin taistolaisten linjalla.

 

[Cobol]

Nykypäivän suomettuminen Venäjän ja Kiinan suuntaan tuo ihan uusia kasvoja vanhojen lisäksi, joten ei tästä suomettumisesta mihinkään olla pääsemässä vaikka vanhat taistolaiset kupsahtaisivatkin.

Mielenkiintoista miten persut vetää Putinin talutushihnassa täysin taistolaisten linjalla.

Persuissa on Venäjä-myötäilijöitä, mutta on myös sanottava, että niin on Vassareissa, SDP:ssä, Keskustassa, Kokoomuksessa, Liike nytissä...

Venäjän talutushihnasta löytyy ainakin seuraavat isot vaatimukset vain Suomen osalta:

1. Suomi tulee pitää NATO:n ulkopuolella
2. Suomen riippuvuutta USA:sta tulee harjoituksissa yms vähentää
3. Suomen ja USA:n puolustussopimus tulee purkaa
4. Suomen ja Venäjän asiat hoidettava suoraan ilman EU:ta
5. Suomen tulee auttaa Venäjää EU:ssa, jotta Venäjä saa kantojaan läpi

Mielenkiintoista on havaita, että vain Kokoomus ainoana suurista puolueista vastustaa aktiivisesti jokaista muuta kohtaa, paitsi vitosta. Eniten on myöntyväisyyttä Vassareissa, mutta ei Keskusta ja SDP selviä puhtaasti. PS vastustaa kakkosta ja kolmosta. Vitoskohta tunnetaan Venäjän varapääministerin julkisesti vaatimuksesta Suomelle, jonka Suomi suoritti mahdollistaen osaltaan EU-parlamentin vastustaman NS2 hankkeen. Sipilän hallitus pitkälti vastuussa.

Ykköskohta on tavallaan avain kaikkeen. Jos siinä myötäilee Venäjän tahtoa, kyse on siitä, että päätöksen tekee faktisesti Venäjä, ei Suomi. Jos haluaa Suomesta itsenäisen suhteessa NATO-päätökseen, mitään estettä liittymishakemiselle ei tietenkään ole. Estehän ei tule NATO-pelosta, vaan Venäjä-myötäilystä.

 

[Ramchester]

Persuissa on Venäjä-myötäilijöitä, mutta on myös sanottava, että niin on Vassareissa, SDP:ssä, Keskustassa, Kokoomuksessa, Liike nytissä...

Venäjän talutushihnasta löytyy ainakin seuraavat isot vaatimukset vain Suomen osalta:

1. Suomi tulee pitää NATO:n ulkopuolella
2. Suomen riippuvuutta USA:sta tulee harjoituksissa yms vähentää
3. Suomen ja USA:n puolustussopimus tulee purkaa
4. Suomen ja Venäjän asiat hoidettava suoraan ilman EU:ta

Mielenkiintoista on havaita, että vain Kokoomus ainoana suurista puolueista vastustaa aktiivisesti jokaista kohtaa. Eniten on myöntyväisyyttä Vassareissa, mutta ei Keskusta ja SDP selviä puhtaasti. PS vastustaa kakkosta ja kolmosta.

Ykköskohta on tavallaan avain kaikkeen. Jos siinä myötäilee Venäjän tahtoa, kyse on siitä, että päätöksen tekee faktisesti Venäjä, ei Suomi. Jos haluaa Suomesta itsenäisen suhteessa NATO-päätökseen, mitään estettä liittymishakemiselle ei tietenkään ole.

Kyllä siellä on persuja, jotka on täysin Putinin vietäviä ja länsimaita vastaan. Hitler kääntyilee haudassaan, kun katselee suomalaisten natsilarppaajien suomettumista…

 

[Dynamo]

Suomettumisen kokonaisuuteen kuuluvat myös taloudelliset riippuvaisuudet Neuvostoliitosta. Ne sopimukset sinne olivat hyvien poliittisten suhteiden takana. Poliitikot pääsivät näin vaikuttamaan yrityksiin, joita suosittiin ja joita ei suosittu. Kekkonen oli tässä tietysti avainpelaaja. Jos välit Kekkoseen olivat kunnossa, niin tuottoisia idänkauppoja saattoi saada. Tässä on myös yksi syy siihen, miksi talouspuolella oltiin niin hiljaa koko suomettumisesta. Systeemin mädännäisyydestä kertomalla varmisti sen, ettei jatkossakaan ole saamassa näitä herkkuja. Idänkauppaan kiinni päässeillä ei taas ollut mitään syytä julkituoda systeemin epäkohtia.

Koska idänkauppa toi varmaa fyrkkaa markkinoilta, joilla ei ollut muita länsikilpailijoita, oli seurauksena tuotteiden laadun lasku, ainakin niiden yritysten osalta, joilla ei ollut vientiä muihin maihin. Esimerkiksi suomalainen vaateteollisuus sai hyvin myytyä tavaraa itään, siis sellaista tavaraa, jota länsimarkkinoilla ei kukaan hyväksynyt/halunnut. Oli "teryleeni"-pukuja sun muuta paskaa. Mutta varmasti se oli kannattavaa kauppaa. Miksi sitä olisi parempaa tehnyt, kun itään kelpasi mikä tahansa paska? Mitä halvemmalla tehty, sen suuremmat voitot. Tästähän osin johtui 90-luvun lama. Neuvostoliitto kaatui, idänkauppa romahti, ja tuotteet eivät kelvanneet länsimarkkinoille -> konkurssien aalto. Oli lamassa paljon muitakin syitä, mutta tämä oli yksi osa sitä kokonaisuutta.

Talous oli muutoinkin vähemmän kilpailtua ja enemmän säänneltyä. Sääntelyä toteutettiin monella eri tavoin. Hyvä esimerkki tästä on IKEA:n tontti Espoossa. IKEA osti tontin jo vuonna 1967, mutta rakennuslupa heltisi vasta vuonna 1990. Näin suojeltiin kotimarkkinoilla toimivia huonekalutehtaita, esim. Askoa ja Iskua. (Anekdoottina mainittakoon, että IKEA aloitettua Suomessa sekä Asko että Isku totesivat heidänkin myyntinsä parantuneen IKEA:n tuoman sisustusbuumin myötä.)

Toinen suomettumisen esimerkki on Anttila Oy ja Kalle Anttila. Anttila myi firmansa ja muutti rahoineen Floridaan. Wikipediassa lukee, että Anttila myi firmansa talousvaikeuksien vuoksi, mutta muistan nähneeni (vuosikausia sitten) Kalle Anttilan haastattelun, jossa hän totesi ettei firma niin kuralla ollut, että sitä olisi ollut pakko myydä. Anttila sanoi myyneensä firman, koska pelkäsi Suomen sosialistisoituvan. Myi sitten omaisuuteensa ja muutti rahoineen pakoon sosialisteja. Totesi myös haastattelussa, että jälkikäteen on helppoa sanoa hänen nähneen tilanteen väärin, ja arviolle voi nauraa, mutta silloin oli sellaiset ajat, että hän varautui pahimpaan. Eikä kukaan olisi nauranut tuolle, jos arvio olisi osunut oikeaan.
(En löytänyt Anttilan haastattelua mistään, se olisi hyvä nähdä uudelleen jo senkin vuoksi, että pääsisin näkemään kuinka hyvin/huonosti muistini toimii. Toki myös siksi, että kun puhutaan suomettumisesta, tällaisella haastattelulla olisi lisäarvoa aikalaisten näkemysten syventämiseen tai arviointeihin.)

Näitä taloudellisia riippuvaisuuksia ei tuossa Tervon ohjelmassa nähty. Niistäkin olisi syytä kertoa. Se olisi osa kokonaisuutta. Suomettuminen ei koskenut vain poliitikkoja, vaan siinä olivat mukana monet eri tahot. Eikä kaikkea voi tietysti suomettumisen piiriin laskea. Nalle Wahlroos on todennut, että merimiesunionin johtaja Niilo Wälläri on Suomen taloushistorian kallein mies. Wälläri oli valmis pysäyttämään koko vientiteollisuuden tukilakkoilemalla milloin mistäkin syystä. Seurauksena oli loppujen lopulta se, että Suomen kauppalaivastosta suuri osa oli myyty tai ulosliputettu ulkomaille. Se oli eräänlaista sosialismia, jota harjoitettiin lakkoimalla. Läheistä sukua suomettumiselle siinä mielessä, että molemmissa aatteet olivat punaiset, enemmän tai vähemmän, mutta kuitenkin eri asioita ovat.

 

[Sako]

Suomettumisen kokonaisuuteen kuuluvat myös taloudelliset riippuvaisuudet Neuvostoliitosta. Ne sopimukset sinne olivat hyvien poliittisten suhteiden takana.

Kauppa oli poliittisesti motivoitua. NL sai vaikutusvaltaa Suomessa ja länsituotteita sekä meiltä että läpikulkuna. Poliitikoille se oli vaalivaluuttaa. Neukut olisi saaneet esim vaatteet maailman markkinoilta halvemmalla, mutta meidän taloudellinen sitominen oli tärkeämpää. JA maksettiin siitä lopussa lasku, kun idänkauppa loppui kuin seinään. Tuotteet ei kelvanneet muualle. 25% viennistä pois ja synkkä 90-luvun lama oli totta. Jostain syystä YYA-ymmärtäjät muistaa mainita kaupan, mutta unohtaa sen loppumisen seurauksen.

 

[El Gordo]

Kauppa oli poliittisesti motivoitua. NL sai vaikutusvaltaa Suomessa ja länsituotteita sekä meiltä että läpikulkuna. Poliitikoille se oli vaalivaluuttaa. Neukut olisi saaneet esim vaatteet maailman markkinoilta halvemmalla, mutta meidän taloudellinen sitominen oli tärkeämpää. JA maksettiin siitä lopussa lasku, kun idänkauppa loppui kuin seinään. Tuotteet ei kelvanneet muualle. 25% viennistä pois ja synkkä 90-luvun lama oli totta. Jostain syystä YYA-ymmärtäjät muistaa mainita kaupan, mutta unohtaa sen loppumisen seurauksen.

Vienti Neuvostoliittoon oli 13 % Suomen viennistä 1990, ja 5 % sitten vuonna 1991. Aiemminkaan se ei yli 15 % juuri koskaan noussut, joten tiettyä varovaisuutta harrastettiin. Iso pudotus silti tuli, mutta ei pääsyy lamaan.

Sinällään Neuvostoliiton romahdus oli ennakoimaton tapahtuma, Koivistot ja muut varmaan oletti sen kestävän koko elinaikansa ja sata vuotta päälle. Kauppaa oli siis käytävä, mutta varottava tulemasta Neuvostoliitosta riippuvaiseksi, tuohan oli jo Paasikiven linja aikoinaan.

 

[ftr]

Jukka Seppisen linkitetystä tekstistä: "Minä sain Neuvostoliiton jälleen hoitooni. Tapahtui paljon muutakin: Kreml tarjosi Kotkassa kesällä 1990 suurlähetystönsä kautta saman tien neuvotteluja ns. luovutetusta Karjalasta. Sekin oli seuraus Molotovin – Ribbentropin sopimuksen toteutuksesta vuosina 1939–1944. Mauno Koivistosta ei ollut miestä edes tarttua neuvottelutarjoukseen, vaikka ikkuna oli auki useita vuosia. Baltian maat saivat sinä kesänä Moskovan luvan ”lähteä omille teilleen”."

Keltähän Baltian maat saivat kyseisen luvan kesällä 1990 ja siis tarjosivat neuvotteluita luovuteusta Karjalasta Koivistolle? Tuon jälkeenhän tapahtui esimerkiksi tämä Liettuassa: January Events (Lithuania) - Wikipedia

 

[Cobol]

Jukka Seppisen linkitetystä tekstistä: "Minä sain Neuvostoliiton jälleen hoitooni. Tapahtui paljon muutakin: Kreml tarjosi Kotkassa kesällä 1990 suurlähetystönsä kautta saman tien neuvotteluja ns. luovutetusta Karjalasta. Sekin oli seuraus Molotovin – Ribbentropin sopimuksen toteutuksesta vuosina 1939–1944. Mauno Koivistosta ei ollut miestä edes tarttua neuvottelutarjoukseen, vaikka ikkuna oli auki useita vuosia. Baltian maat saivat sinä kesänä Moskovan luvan ”lähteä omille teilleen”."

Keltähän Baltian maat saivat kyseisen luvan kesällä 1990 ja siis tarjosivat neuvotteluita luovuteusta Karjalasta Koivistolle? Tuon jälkeenhän tapahtui esimerkiksi tämä Liettuassa: January Events (Lithuania) - Wikipedia

Luulen, että Seppinen viittaa Gorbatsoviin, joka antoi Neuvostoliiton satelliiteille luvan itsenäistyä (irtaantua N:n holhouksesta) ja Saksojen yhdistyä. Sen sijaan armeijassa oli erilainen näkemys, ja siellä oli kapinaa G:ia vastaan ja haluttiin säilyttää Neuvostoliitto. Vanhoilliset vastustivat oikeastaan kaikkia uudistuksia.

Mitä tulee Karjalan palauttamiseen, parempi on, että Koivisto ei siitä innostunut. Syitä on useita, kuten Suomeen Karjalan kautta saatu laaja venäläisväestö, josta olisi tullut pitää huolta.

 

[Sako]

@El Gordo
Esim Suomen Kuvalehti kirjoittaa näin: "Suomi vei itään teollisuustuotteita, jotka Neuvostoliitto maksoi öljyllä ja maakaasulla. 1980-luvun puolivälissä itänaapuri oli meille tärkeä kauppakumppani. Sen osuus ulkomaankaupasta oli 20-25 prosenttia."

Myös muualta olen lukenut tuon kaltaisia lukuja. En usko esittämääsi max 15 pinnaa.

 

[Tadu]

@El Gordo
Esim Suomen Kuvalehti kirjoittaa näin: "Suomi vei itään teollisuustuotteita, jotka Neuvostoliitto maksoi öljyllä ja maakaasulla. 1980-luvun puolivälissä itänaapuri oli meille tärkeä kauppakumppani. Sen osuus ulkomaankaupasta oli 20-25 prosenttia."

Myös muualta olen lukenut tuon kaltaisia lukuja. En usko esittämääsi max 15 pinnaa.

Kyllä itsekin olen yli 20 % lukemista lukenut. Eli olet oikeassa.

 

[finnjewel]

Koiviston kuuluisa tokaisu Inkerin paluumuuttajista, jonka seurauksena noin 25000 Venäjällä asunutta enemmän tai vähemmän suomalaistaustaista sai oleskeluluvan Suomeen, on erikoinen rikka Karjalan palautussopassa. Toki se antoi runsaasti maistiaisia siitä, mitä koko neuvosto-Karjalan väestöstä huolehtiminen olisi merkinnyt.

 

[Cobol]

Hirvensalo & Sutela totesivat kirjassaan:

"Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälisen kaupan huippuvuodet ajoittuvat vuosille 1973–1986. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa Neuvostoviennin osuus vuonna 1985 oli lähes 43 prosenttia. Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuudessa prosenttiluku oli vuosittain noin 40, parhaimmillaan jopa 60 prosenttia".

Käppyröistä (Suomen vienti 1860-2010 Suomen Pankki) löytyy sitten viiva, joka yltää 25 prosenttiin noin 1985.

ping @Sako @El Gordo @Tadu

 

[El Gordo]

@El Gordo
Esim Suomen Kuvalehti kirjoittaa näin: "Suomi vei itään teollisuustuotteita, jotka Neuvostoliitto maksoi öljyllä ja maakaasulla. 1980-luvun puolivälissä itänaapuri oli meille tärkeä kauppakumppani. Sen osuus ulkomaankaupasta oli 20-25 prosenttia."

Myös muualta olen lukenut tuon kaltaisia lukuja. En usko esittämääsi max 15 pinnaa.

Luvuissa taitaa olla erona se, onko puhe koko ulkomaankaupasta vai pelkästään viennistä. Viennin tyssääminen kai se ongelma lähinnä oli. Ja siihen löytyy nuo luvut että 13 % vuonna 1990 ennen Neuvostoliiton romahdusta.

 

[Sako]

Idänkaupan toinen ongelma oli tuonnin arvo. Neukkulasta ei tahtonut löytyä tarpeeksi tuotavaa kattamaan vienti. Kaupan loppuessa -91 Suomelle jäi saatavia 3.6 miljardia markkaa.

 

[magnum37]

Suomen hyvinvointi ja "markkinasosialismi" perustui suurelta osin idänkauppaan. Tämä sitoi kauppaneuvoksia ja muita demokraattisen markkinataloutemme pamppuja. Siinä on eliitin suomettumisen perusta lyhykäisyydessään. Meillä oli täällä ihan oma show menossa, jonka juuria ei länsieurooppalaisin silmin ymmärretä vielä tänäkään päivänä. Yhtälailla nykyinen nuorempi poliittinen eliitti ei edelleenkään osaa ajatella asioista täysin samoin arvoperuistein kuin länsieuroopassa tehdään, vaikka kovasti muuta yritetään väittääkin. Nato-keskustelu on tästä ikävä esimerkki.

1990-luvulla tarvittiin oikein Jetsin vielä erikseen muistuttamaan suomalaisia päättäjiä, että enää ei tarvitse nöyristellä. Melkoista.

 

[Dynamo]

Jos ajatellaan janaa, jonka toisessa päässä on kaiken sääntelevä holhousvalio ja toisessa päässä libertarismi, eli vapaus tehdä mitä huvittaa valtion (juuri) estämättä, niin 1960-, 1970-, ja 1980-luvut olivat varsin säänneltyjä. Viljan hinta oli säännelty, (omavaraisuus, koska NL), viljelijät saivat viljakilosta moninkertaisen hinnan markkinahintaan verrattuna. Taksiluvista apteekkilupiin monen ammatin harjoittaminen oli suunnitelmatalouden mukaisesti tarveharkinnan alla. Elinkeinonvapaus? No ei se kyllä kaikkia aloja koskenut. Keskiolut saatiin kauppoihin 1969. Siihen asti oli sekin pitänyt käydä Alkosta hakemassa. Ja Alkon myyjät olivat vallan käyttäjiä: jos päättivät, että asiakas on päihtynyt, niin ostokset jäivät hakematta, siis myyjä ei lähtenyt niitä hakemaan: silloin kaikki Alkot olivat ns. tiski-Alkoja. Valvonta oli helpompaa tiskin takaa.

Eihän tuo säännöstely/holhousvaltio nyt suomettumista ole, mutta yhteiskunnan ollessa tuollaisessa holhousvaltion tilassa oli myös suomettumiselle paremmat edellytykset. Sillä ketkäs sitä tarveharkintaa käyttivät? Virkamiehet, joiden esimiehinä olivat poliitikot.

Pankkilainaa oli tavallisen duunarin vaikea saada, pankkien toimintakin oli tiukassa valvonnassa. Tehtaat, kuten Neste, takasivat duunareiden lainoja. Porvoon jalostamon lähellä on asuinalue, jonka Raade järjesti nesteläisille, jotka saivat pankista lainaa asunnon rakentamista varten (Nesteen taatessa lainat).

Vapaassa markkinataloudessa suomettumiselle olisi ollut kehnompi kasvualusta. Toki on myös muistettava, että systeemistä hyötyjiäkin oli paljon, eikä esim. maanviljelijöitä ollenkaan haitanneet viljatukiaiset. Ja pienviljelijöitä meillä oli tuolloin paljon, torpparilakien seurauksena. Yhteiskunta muuttui, mutta kannattamattomien pientilojen aika oli ohi vasta EU:n liittymisen myötä.

Ei se markkinasosialismi ihan pelkkään idänkauppaan perustunut. Osansa oli ajatuksella omavaraisuudesta, kun sodat olivat näyttäneet tuontiruoasta riippuvaisuuden riskit. (Ja tässä jargonissa oli sitten Kepulla kaikki omat lehmät ja muutkin elikot ojassa).

 

[rpeez]

Ylläolevaan voi lisätä sellaisen merkittävän asian vielä, että kaupalliset radioasemat tulivat sallituiksi vasta 1985. Sitä ennen oli kuunneltava radiosta vain YLEn ohjelmia, muille ei annettu lupia.

Spotify sukupolvi ei ehkä hoksaa kuinka merkittävä asia tämä oli, mutta vanhemmat ajan kokeneet kyllä. Radio oli todella merkittävä musiikki- ja ohjelmalähde silloin kun internettiä ei ollut.
Radio Cityn aloitus tuntui mahtavalta, "voiko tämä olla totta, viimeinkin monopoli kaatui" -fiilis.

 

[Dynamo]

Ylläolevaan voi lisätä sellaisen merkittävän asian vielä, että kaupalliset radioasemat tulivat sallituiksi vasta 1985. Sitä ennen oli kuunneltava radiosta vain YLEn ohjelmia, muille ei annettu lupia.

Spotify sukupolvi ei ehkä hoksaa kuinka merkittävä asia tämä oli, mutta vanhemmat ajan kokeneet kyllä. Radio oli todella merkittävä musiikki- ja ohjelmalähde silloin kun internettiä ei ollut.
Radio Cityn aloitus tuntui mahtavalta, "voiko tämä olla totta, viimeinkin monopoli kaatui" -fiilis.

MTV sai oman kanavansa vasta 1993, kymmenen uutiset aloitti sentään jo v. 1981. (MTV:n piti saada tähän lupa uutisille YLE:n hallintoneuvostolta)! Media ja viestintä olivat tiukasti kontrollin alla. Jotenkin huvittavaa, että Irwinillä oli joitain biisejä YLE:n soittokieltolistalla. Niitä ei soitettu, vaikka kansalaiset miten olisivat toivoneet niitä kuultavan.

Kauppojen aukiolo oli rajoitettua. Arkisin olivat auki kahdeksaan (?) ja lauantaisin nelisen tuntia klo 10-14 tjsp. sunnuntaisin kaikki kaupat olivat kiinni. Helsingin asematunnelissa oli pari kauppaa, jotka saivat olla sunnuntaisin auki.

Holhousvaltio.

 

[mjr]

MTV sai oman kanavansa vasta 1993, kymmenen uutiset aloitti sentään jo v. 1981. (MTV:n piti saada tähän lupa uutisille YLE:n hallintoneuvostolta)! Media ja viestintä olivat tiukasti kontrollin alla. Jotenkin huvittavaa, että Irwinillä oli joitain biisejä YLE:n soittokieltolistalla. Niitä ei soitettu, vaikka kansalaiset miten olisivat toivoneet niitä kuultavan.

Siis tässä et kyllä kuvaa mitään suomettunutta Suomea vaan harvinaisen liberaalia pohjoismaata - muissa veljesmaissa ei ollut mitään kaupallisia kanavia noina aikoina: meillä puolestaan MTV jakoi ohjelma-aikaa jo 60-luvun alusta saakka. Sama myös radiokanavien suhteen. Osoittaa melkoista historiattomuutta ajatella, että nuo asiat johtuivat Kekkosesta eivätkä ylipäänsä siitä sodanjälkeisestä yleisestä länsimaisesta reaktiosta säätelemätöntä kapitalismia vastaan (toki USA selkeimpänä poikkeuksena, mutta sielläkin rakennettiin hyvinvointivaltiota aina 60-luvulle saakka) - jonka nähtiin johtaneen maailmanlamaan ja diktatuurien nousuun.

Ja nyt sitten elämme täysin auvoista vapaan media aikaan ja mitä työntyy joka tuutista: aivotonta reality-sontaa sekä radiokanavilta aivotonta soittolista-lörpöttelyä. Löytyisipä joku hyvä kompromissi takavuosien ja median nykytilan välillä...

 

[mjr]

Itse asiassa, se miten tässä keskustelussa nyt, Herran vuonna 2022, menevät puurot ja vellit niin iloisesti sekaisin kertoo siitä, miten olennaista olisi ollut, että keskustelu olisi käyty heti 90-luvulla Neuvostoliiton romahdettua. Muutama yrittikin, esim. Vihavainen, mutta hommasta ei tullut yhtään mitään kun käytännössä koko poliittinen eliitti ja puolet älyllisestä olivat olleet mukana niissä ylilyönneissä. Koko homma kuitattiin suurin piirtein samaan tyliin kuin SKDL:n häkellyttävä muodonmuutos "putipuhtoiseksi" Vasemmistoliitoksi, eikun tikulla silmään, joka vanhoja kehtasi muistella. Se oli kyllä uskomattoman raivostuttavaa ja hävytöntä.

 

[Dynamo]

Siis tässä et kyllä kuvaa mitään suomettunutta Suomea vaan harvinaisen liberaalia pohjoismaata - muissa veljesmaissa ei ollut mitään kaupallisia kanavia noina aikoina: meillä puolestaan MTV jakoi ohjelma-aikaa jo 60-luvun alusta saakka. Sama myös radiokanavien suhteen. Osoittaa melkoista historiattomuutta ajatella, että nuo asiat johtuivat Kekkosesta eivätkä ylipäänsä siitä sodanjälkeisestä yleisestä länsimaisesta reaktiosta säätelemätöntä kapitalismia vastaan (toki USA selkeimpänä poikkeuksena, mutta sielläkin rakennettiin hyvinvointivaltiota aina 60-luvulle saakka) - jonka nähtiin johtaneen maailmanlamaan ja diktatuurien nousuun.

Ja nyt sitten elämme täysin auvoista vapaan media aikaan ja mitä työntyy joka tuutista: aivotonta reality-sontaa sekä radiokanavilta aivotonta soittolista-lörpöttelyä. Löytyisipä joku hyvä kompromissi takavuosien ja median nykytilan välillä...

Se, että meillä oli holhousvaltio ei pois sulje sitä, etteikö muuallakin olisi voinut olla vielä tiukempi sellainen. Espanjassa oli vallassa oikeistolainen diktaattori Franco, eikä siellä sen vapaampaa ollut.

Valtion tiukka sääntely mahdollisti suomettumisen, kun meillä oli virallinen totuus, joka saneltiin kansalle, oppikirjoista lähtien. Ei tässä puurot ja vellit ole sekaisin menneet. Pyrkimykseni on tuoda esiin sitä ummehtunutta kokonaisuutta joka läpileikkasi koko yhteiskunnan joka tasolla.