Sopinee tähän ketjuun, kun suomettumisen henki jatkui ainakin 24.2.2022 saakka:
Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola kertoo tutkijoiden saaneen ”varoituksen sanoja” ja jopa uhkauksia kommenteista, jotka on tulkittu Venäjän uhalla pelotteluksi.
www.hs.fi
Tähän on tullut jatkoa.
Aaltolan viesti näyttää osoittavan poliitikoista Sirkka-Liisa Anttilaa, Ilkka Kanervaa, Paavo Lipposta, Sauli Niinistöä, Antti Rinnettä ja Erkki Tuomiojaa, sekä toimittajista Timo Haapalaa ja valtionlaitoksista Huoltovarmuuskeskusta.
Antti Rinne ihmetteli raportin torjuvaa suhtautumista Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen ja Itämeren kaasuputkeen.
Erkki Tuomioja taas hämmästeli, että lännen Venäjälle aiheuttamat huolet sivuutettiin. Toisaalta Tuomioja näki tekstissä myös oikeaa analyysiä esimerkiksi Venäjän sisäisestä kehityksestä, ”jonka suhteen ei pidä olla sinisilmäinen”.
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Sirkka-Liisa Anttila (kesk) nimitti instituuttia ”Naton haarakonttoriksi Suomessa”. Hän ihmetteli, miksi veronmaksajien rahoilla tehdään selvitys, joka esittelee faktoina reaalielämälle ”täysin vieraita” asioita, kuten sitä että Suomen tulisi hoitaa Venäjä-suhteitaan EU:n kautta.
Seuraavissa lainauksissa on jutun oleellisimmat pointit.
VENÄJÄN ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen työskentelee Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Vuonna 2017 hän oli mukana Valtioneuvoston kanslian tilaamassa tutkimuksessa.
Konsulttiyhtiö Pöyryn ja Tynkkysen tutkimusryhmän asiantuntijat selvittivät noin 300 000 euron hankkeessa, miten energiasektorin muutokset vaikuttavat huoltovarmuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan. Hankkeen ohjausryhmässä oli ministeriöiden ja Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijoita.
”Alussa sanottiin, että tutkijat saavat tehdä vapaata tutkimustyötä, mutta sitten ohjausryhmässä tartuttiin ihan yksittäisiin sanoihin”, Tynkkynen kertoo.
”Kun kirjoitimme, että valtio painosti energiayhtiö Fortumin mukaan Fennovoimaan, ulkoministeriön edustaja ilmoitti, että painostaa-sanaa ei saa käyttää. Myös työ- ja elinkeinoministeriön puolelta tuli vastaavanlaista.”
Tynkkynen sanoo kokeneensa, että tutkijoiden kriittistä näkökulmaa Suomen ja Venäjän energiayhteistyöhön haluttiin pehmentää. Raportin mukaan maiden energiakaupassa ei ole kyse keskinäisriippuvuudesta, vaan Suomi on riippuvainen Venäjästä. Tynkkysen mukaan ministeriöiden ja ”osin myös Huoltovarmuuskeskuksen” edustajat vastustivat tätä näkökulmaa.
”Osa näkemyseroa oli jatkuva yritys puuttua sanavalintoihin. Pidin tiukasti kiinni valinnoistamme.”
VUONNA 2017 myrskyn silmään joutui myös Turvallisuuskomitea. Se seuraa ja arvioi Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen ympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia kokonaisturvallisuuteen.
Komiteassa on Pääesikunnan, Rajavartiolaitoksen ja poliisin johtoa, lisäksi siellä istuvat presidentin ja ministeriöiden kansliapäälliköt. Työtä johtaa puolustusministeriö.
Komitea oli kerännyt asiantuntijaverkostolta arvioita Suomeen mahdollisesti kohdistuvasta vaalivaikuttamisesta.
Sittemmin ”salamurharaportiksi” ristityssä paperissa arvioitiin, että Venäjä saattaisi yrittää vaikuttaa vaaleihin heikentääkseen Venäjä-pakotteita tai pitääkseen Suomen erossa Natosta. Seuraavana vuonna Suomessa oli tulossa presidentinvaalit.
Keinoiksi mainittiin disinformaatio, epäluottamuksen kylväminen Suomen valtiojohtoa kohtaan ja vaalituloksen kyseenalaistaminen. Ääritapauksissa Venäjä voisi turvautua salamurhaan tai terrori-iskuun.
Muutamassa päivässä joukko ulkopoliittisia vaikuttajia tyrmäsi komitean. Tasavallan presidentti, Puolustusvoimien ylipäällikkö Sauli Niinistö syytti tuoreeltaan asiantuntijaverkostoa uhkakuvien liioittelemisesta.
”Asiantuntijaverkosto on huolissaan trollaamisesta ja trollaa itse”, hän moitti.
Entinen ulkoministeri Tuomioja vinoili, ettei raportissa huolenaiheena mainittu viranomaisten uskottavuuden heikentäminen vaatinut rajan takaa tulevaa vaikuttamista.
”Siihen riittää ihan supisuomalainen joukko Turvallisuuskomiteaan koottuja pahauskoisia hölmöjä.”
PUOLUSTUSMINISTERIÖTÄ johti tuolloin sinisten ministeri Jussi Niinistö. Hän sanoo nyt, että keskustelu lähti ”aika erikoisille urille”.
”Tuomiojan ja ylipäällikön jälkeen kuoroon yhtyi moni.”
”Ilkka Kanerva, rauha hänen muistolleen, vaati koko komitean lakkauttamista ja taisi Paavo Lipponenkin jyrähtää siitä. Satikutia tuli vähän joka suunnalta.”
Puolustusministeri sai myös itse suoraa palautetta presidentiltä.
”Se oli täysi löylytys.”
Presidentin näkökulma toistui myös mediassa. Ilta-Sanomissa erikoistoimittaja Timo Haapala katsoi Turvallisuuskomitean ”lietsovan hysteerisyyttä” tulevaan presidentinvaalikamppailuun.
Hän pohti, yrittikö komitea vihjata, että Sauli Niinistön jo etukäteen selvältä näyttävä valinta jatkokaudelle olisikin Kremlin junailema.
Haloo?! Haapala kirjoitti.
Jussi Niinistön mukaan raportissa puhuttiin ääneen uhista, joista Suomessa ei ole tavattu puhua.
”Vanhemmassa poliitikkokaartissa eli vielä vahva käsitys, että Venäjän karhua ei pidä ärsyttää. Että pitää mieluummin olla vaiti joistain asioista ja sitä kautta Suomi säilyttäisi erityisen luottamuksellisen suhteen Venäjän kanssa.”
Presidentti Niinistö ei peräänny raporttikritiikistään.
Presidentinkanslian HS:lle antaman lausunnon mukaan ”Venäjä ei sitten ilmeisesti pyrkinyt mitenkään vaikuttamaan tuolloin puheena olleisiin vaaleihin” eikä nyt käytävä sota vaikuta taannehtivasti presidentin tuolloiseen arvioon.
Venäjä-asiantuntijat ja -tutkijat ovat tunteneet poliitikkojen ja julkisuuden polttavan katseen niskassaan.
www.hs.fi
