YLEn tuore artikkeli tekee ansiokkaasti selväksi sen, mitä eroa on Nato-jäsenyyden poliittisella hyväksymisellä (ns. jäseneksi kutsumisella) ja sitten sitä seuraavalla ratifioinnilla. Se on siis tuo poliittinen hyväksyminen joka voi tapahtua hetkessä. Varsinainen ratifiointi vaatii sitten sen pidemmän ajan, koska kaikkien jäsenmaiden kansalliset parlamentit ottavat siihen kantaa ja hyväksyvät hakijan jäsenyyden. Tämä lienee se täälläkin hämmennystä herättänyt ero mm. entisen pääsihteerin (Rasmussen) lausuntoon, että Suomi voi päästä jäseneksi "yhdessä yössä". Periaatteessa siis näin. Hakemuksen poliittinen hyväksyminen voi astua voimaan hetkessä, mistä eteenpäin hyväksytyllä maalla voi olla voimassa kahdenkeskiset turvatakuut toisen jäsenmaan kanssa. Artikla 5 edellyttää kuitenkin kaikkien jäsenmaiden onnistunutta ratifiointia. YLEn jutussa haastatellut asianatuntijat arvioivat kuitenkin Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ratifioinnin kestävän korkeintaan joitakin kuukausia - ainakin alle vuoden.
Unkarin niskoittelu Suomen suhteen olisi Naton sisällä "diplomaattisesti harkitsematon" temppu. Turkki saattaa Erdoganille tyypilliseen tapaan haluta vastapalveluksia, mutta ei suurellakaan todennäköisyydellä ala asiassa hankalaksi. Natolla on muutenkin riittävästi poliittista vipuvartta laittaa myös Turkki nuhteeseen, kuten on jo aiemmin tapahtunutkin Naton sisäisissä ristiriitatilanteissa. Muutama Bayraktar tilaukseen Erdoganin nimikirjoituksella varustettuna itärajan valvontaan, niin eiköhän homma ole saletti.
Mikäli tilanne Ukrainasta jostain syystä Venäjän toimien vuoksi eskaloituisi, näkee haastateltu asiantuntija sen ainoastaan johtavan siihen, että Suomen jäsenyys ratifioitaisiin ainoastaan nopeammin - ei ettäkö jäsenyys siksi jotenkin estyisi. Nato ei voi perääntyä Venäjän sitä uhatessa. Myös Venäjän nähdään tosiasiassa ymmärtävän Suomen Nato-jäsenyyden olevan väistämätön.
https://yle.fi/uutiset/3-12390617
Hyvä kirjoitus.
Nato on järjestö johon kuuluu eri valtioita. Vaikka valtioilla on erilaisia kantoja, kaikkien valtioiden politiikka on erilaisia, tarpeet on erilaisia ja mielipiteitäkin on vähintään yhtä paljon kuin valtioita.
Silti se, että saako valtio liittyä Natoon ratkaisee se, mitä Nato haluaa. Ei se, mitkä on yksittäisen valtion tarpeet, toiveet tai odotukset omassa politiikassaan.
Naton tarpeista päättää suuret valtiot ja jos joku pieni valtio yrittää asiaa torpata, niin valtio laitetaan nopeasti ruotuun. Jos valtio osoittaa suurta Venäjän ymmärtäjää omassa politiikassaan, niin tämä ei ole hyväksyttyä tehtäessä Nato -järjestössä päätöksiä Naton tarpeista. Natossa ei järjestönä ajatella Venäjän parasta, ei edes yksittäisen valtion parasta vaan Naton parasta ja Naton paras on vastakkainen Venäjän tarpeiden kanssa.
Nato -järjestöön liittyviä päätöksiä ei tehdä Natossa omien ulkopoliittisten tarpeiden sävyttämänä vaan ainoastaan Naton tarpeita tyydyttäen (suuret valtiot).
Jos suuret valtiot päättää, että Suomi pitää saada Natoon koska se on Natolle hyväksi, niin siitä muodostuu Nato -järjestön kanta. Tässä tilanteessa ei enää keskustella voiko Suomi liittyä Natoon vaan keskustellaan kun Suomi liittyy Natoon. Tämän "kun Suomi liittyy Natoon" on se keskusteluakue jonka piirissä voi sitten valtiot keskustella, että "kun Suomi liittyy Natoon", niin haluamme tämän ja haluamme tuon ja sitten muut valtiot antavat sitä tukea, jotta saadaan ne kynnyskysymykset pois päivänjärjestyksestä.
Toki on mahdollista (epätodennäköistä), että Unkari päättäisi, ettei Suomi pääse Natoon, mutta jos perustelu on "koska Venäjä haluaa", niin Unkari asettaa itsensä vaaraan, jossa Naton kaikki muut maat miettisivät asiaa niin, että laitammeko Unkarin ulos ja otamme Suomen sisään. Voiko Unkariin luottaa? He ovat Venäjän puolella, pitäisikö Unkari irtisanoa, voidaanko heille antaa länsimaista kalusto tai tiedustelutietoa?
Siis jos kanta on "koska Venäjä" ja kanta on täysin eroava siitä, mitkä on Naton omat tarpeet.
Tuota viimeistä osaa ei edes tarvitse miettiä, tuota keskustelua ei käydä vaan käydään ainoastaan keskustelu "kun Suomi liittyy Natoon", niin mitä kukin silloin tarvitsee Suomelta ja mitä kukin tarvitsee Natolta.
/img-s3.ilcdn.fi/118a7f9ff1694926be73155a313d4cad96b22e0a04b6818d7d112ff0e5476981.jpg)
www.iltalehti.fi
www.vasabladet.fi
