Siis hetkonen, missä oikeastaan nyt esität mitään tehottomuudesta?
Se, että lainaat lukuja jotka kertovat kustannusten nousua tai laskua ei kerro mitään tehokkuudesta. Terveydenhuoltokulujen nousuun vaikuttaa tietenkin myös se, että ihmiset sairastavat enemmän. Tilasto ei erottele sitä onko kyse puhtaasti kustannusten kasvusta vaiko kokonaiskasvusta.
Jos yrität esittää väitteitä niin huolehdi, että käyttämäsi faktat ihan oikeastikin ovat kontekstissa.
Se, ettei kilpailua ole jossain määrin johtuu ihan siitä, että useassa paikassa on asetettu yleinen etu markkinatalouden edelle.
Olet ihan valmis kiljumaan tehokkaamman sairaanhoidon puolesta, mutta huomioi että se palvelee vain niitä joilla on varaa maksaa. Tehostaminen pakostikin heikentäisi peruspalveluitten laatua ja tämä koskisi eniten niitä ihmisiä, jotka joutuvat käyttämään peruspalveluita.
Tästä lentoyhtiöitten kilpailu on hyvä esimerkki, kyllä, nykyään pääsee halvalla ties minne, mutta laatu onkin kyseenalaista. Tällä tarkoitain siis kokonaislaatua, turvallisuuden suhteen halpalentoyhtiöt ovat vielä lentäneet liian vähän että onnettomuuksia alkaisi tapahtua.
Toki joillekin riittää lentoyhtiöissä pääsy paikasta A paikkaan B, mutta terveydenhuollossa mieluiten maksan myös siitä matkanteosta, en vain siitä että saan sairauden pois.
Amerikassa missä sairaanhoitoa on kilpailutettu tilanne on yksinkertainen, laadukas hoito on mahdollista vain niille joilla on rahaa (maksaa vakuutus).
Sanoisin, että tehottomuusvouhotus on tavallista "kultalusikka suussa"-syndroomaa, jossa asiat nähdään vain oman, arviolta hyvin toimeentulevan ja koulutetun ihmisen kannalta.
Neuvostoliitto oli varsin tehoton systeemi, mutta suurin osa ihmisistä silti sai ruokansa ja talvella lämmityksensä.
Nykyään kilpailutetussa Venäjässä rahattomat eivät syö eivätkä lämmitä taloaan, jokainen voi sitten ihan itsekseen miettiä onko se äärimmäinen kilpailuttaminen kaikilla aloilla ihan fiksua.
Tehotonta tai ei, Suomen terveydenhuolto on maailman kärkitasoa kun tarkastellaan peruskansalaisen tilannetta.
Väite 3: Lääkeyritykset ovat tehottomia:
"Yleiset, myynnnin ja hallinnon kulut ovat tavallisessa suuryrityksessä 17% liikevaihdosta. Suurissa lääkeyrityksissä samat kulut ovat 33%. (silloinkin kun jätetään huomioimatta myyntikulut USA:ssa)." Christopher White AT Kearneysta
siteerattu Economistin artikkelissa "Big trouble for Big Pharma
" 4. joulukuuta 2003. Lainaus jatkuu "Normaalit hallintokäytännöt kuten ostojen keskittäminen, ulkoistaminen, finanssitoiminnot ja transaktioiden automatisointi on lääketeollisuudessa hoidettu huonommin kuin muilla teollisuudenaloilla. White toteaa myös, että useimmat yritykset valmistavat lääkkeensä omissa tuotantolaitoksissaan. Mahdollisesti ulkoistaminen vähentäisi kustannuksia myös tuotannossa."
Taas kerran perinteistä konsulttijargonia, omien tuotantolaitosten käyttäminen vaikuttaa mm. paikallisella tasolla työllisyyteen yms.
Se, että joku prosentti on jossain jotain ja lääketeollisuudessa jotain ei taaskaan kerro mitään. Pelkkä irrallinen viittaaminen ilman kontekstia ei kerro mitään.
Teollisuudenaloilla voi myös olla eroja, jotka aiheuttavat sen ettei asioita voi verrata puhtaan numeerisesti.
Ai niin, miksei google löydä mitään viitettä "Stanford Gerberistä Stanfordin yliopistosta", ettei vain kyse ole Anke Gerberistä.
Jos viitteet kusevat niin miten pitäisi suhtautua itse viittauksiin?
Mainittavaa on myös se, ettei auktoriteetteihin vetoaminen toimi luonnontieteilijään. On yhdentekevää, miten joku sanoo että "tehostamalla prosesseja voidaan säästää n%", jos ehdotuksen takana ei ole kunnon ehdotuksia säästöjen tekemiseksi, puhdas "ulkoistakaa, ulkoistakaa" kun ei ole kokonaisvaltaisesti aina tuottavin vaihtoehto.
Ihanko huvikseen lääketehtaat sitten jättävät miljoonien säästöt tekemättä, vai olisiko niin, että säästöt kattaisivat kustannukset vasta turhan pitkän ajan kuluttua.
Seuraavaa väitettä en tunnusta omakseni: "Lääketeollisuuden pitäisi hyödyntää ohjelmistotuotannon prosesseja". Älyllisesti rehellisenä ihmisenä varmaan pystyt myöntämään sen, etten tällaista ole missään väittänytkään
Havainnollistin esimerkeillä vain sitä miten olet yrittänyt mollata lääketeollisuuden menetelmiä omien näkemystesi pohjalta, unohtaen täysin miten pielessä koko ohjelmistoteollisuus on.
Kenties olisi kätevämpää ensin keskittyä omiin ongelmiin ja vasta sitten vaahdota tehottomien lääkefirmojen puolesta.
Sinulle on kynnyskysymys maksaa n määrä euroja liikaa lääkkeestä, joka sentään toimii, mutta et tunnu tuovan sitä esille, että minä joutuisin (jos en warettaisi) maksamaan n määrän euroja ohjelmistosta, joka ehkä toimisi ja jos toimisi niin huonosti.
Totta kai on mahdollista ennakoida kustannuksia. Kummasti tuohon lukuun 900 miljoonaa, johon nuo hutilyönnitkin sisältyvät, on saatu ihan ulkopuolisten analyytikkojen voimin saatu laskettua. Jos historiallisesti yhdeksän kymmenestä lääketutkimuksesta feilaa, on uuden lääkkeen kustannukset kymmenen kertaa yhden tutkimuksen hinta. Oikeasti, ei voi olla sen vaikeampaa, vai voiko?
Jos puhumme miljardin dollarin investoinnista, jolla on 10% tuottoennuste niin kenties suhteuttaen tämä lääkefirmojen liikevaihtoon puhumme todella merkittävistä päätöksistä.
Tämän takia kustannusten ennakoimisessa pitää ajatella asiaa siltä kannalta, että jo yksikin epäonnistunut tuote voi johtaa konkurssiin. Juuri tämän takia kehitys halutaan hoitaa huolellisesti.
Toisaalta miljardi/tutkimus on vain odotusarvo ja ei sekään taas kerran sano mitään juuri kyseisestä tutkimuksesta. Tilastollisesti päädytään ko. lukuun, mutta se ei paljoa lohduta jos huomataan, että rahaa on mennyt kaksi miljardia/tutkimus ja rahat ovat loppu.
Keskiarvo on iloinen asia, mutta tilastoja pitää myös ymmärtää tarkastella tilastotieteen keinoin.
Tässäpä argumentti, josta Voima-lehtikin olisi ylpeä. Ei yhtään lukua, ei yhtään lähdettä, ei yhtään osoitusta siitä kuinka yleistä tällainen on ja kuinka se vaikuttaa hintaan. Taisit vain ottaa kurssiprujuista mieleen jääneen satunnaisen detaljin ja luulit, että argumentti kirjoittaa itse itsensä?
Ihan vain yleisesti totesin, että tietyt asiat vain ovat kalliita huolimatta vaikka kuinka kilpailtaisiin.
En esittänyt lukuja, koska niitä ei ole tarve esittää kun kyse oli oman väitteesi kritiikistä.
On hupaisaa, että ensin heität itse täysin samanlaisen väitteen, mutta toisen esittämänä se onkin sitten "Voima-lehdestä".
Yhä, näyttöä lääkkeitten kallistumisesta odotellen.
Valmistusmateriaalien hinta kun ei varsinaisesti ole riippuvainen markkinoista, tai harvemmin suurempi kysyntä (olettaen tuotannon pysyvän samoissa, koska harvinaisempia mömmöjä valmistetaan suhtkoht pienissä volyymeissä) laskee jonkun erikoismateriaalin hintaa.
Yhä, odotellen kommenttia siihen miksi uusien lääkkeitten pitäisi automaattisesti olla vanhoja halvempia?
Melkein kaikissa koneissa näytönohjain on edelleenkin osa kokonaisuutta.
Puhuin näytönohjaimesta yksittäisenä komponenttina, joka on nykyään kallein yksittäinen osanen tietokoneessa.
High End-näytönohjaimen hinnalla saat kasattua jo täydellisen konepaketin pl. näyttö.
Tosin nykykoneissa se perustoiminnallisuus on huomattavasti parempi kuin vaikkapa 7 vuotta sitten samalla 0 euron hinnalla. Se, että voit halutessasi tuupata koneen kylkeen vaikka 500 euron lisänäytönohjaimen ei ole mikään osoitus siitä, että teknologian kehitys on nostanut hintoja. Se, olisi jos jokainen uusi näytönohjainteknologiakierros olisi edellistä kalliimpi. Ja näinhän ei suinkaan ole, vaan uusin iteraatio asettuu aina tuohon noin 500 euron hintaluokkaan (ja koska saat 500 eurolla enemmän kuin ennen, teknologia on halventunut
Perustoiminnallisuus on tietenkin kehittynyt, mutta kysehän olikin nyt puhtaasti hinnasta. Jos asetetaan näytönohjaimet ja vaikkapa prosessorit suhteellisen suorityskyvyn mukaisesti rinnakkain, samassa luokassa oleva näytönohjain on aina prosessoria kalliimpi. Näin ei ollut vielä 10 vuotta sitten.
Näytönohjainten kesken hintatason nousua on esiintynyt, mutta viime vuodet on menty tasaista menoa. Kuitenkin fakta on se, että tuo hyppäys on tapahtunut.
Toki syy on siinä, että näytönohjaimessa on vanhan pentiumin verran komponentteja muisteista prosessoreihin. Tämä nostaa kustannuksia ihan sen takia, että yhteen komponenttiin pitää pistää useampia osasia.
Kuten yllä olevasta tekstistä ilmenee, en ole laisinkaan yksin tehottumuus-väitteeni kanssa. Oletko muuten ihan varma, että väitin, että lääkefirmat eivät kilpaile ollenkaan keskenään? Se mielestäni on osoitettu, että kilpailu on heikkoa.
Siis missä on osoitettu? Osittain kilpailuun vaikuttaa ihan lainsäädäntö, reseptilääkkeitä ei saa mainostaa potilaille ts. tavallisille ihmisille. Kysypä keneltä tahansa lääkäriltä, korruptiota ja mainoskirjeitä tulee sitä tahtia, että postinkantajat pitää vaihtaa vuosittain selkävaivojen takia.
Voima-lehti taas asialla. Arvataanpa pari mahdollista selitystä ja ollaan vihaisia niin vastapuoli varmaan uskoo. Ja kuka olikaan sinne ihmisiä lisäämässä?
Olen suorastaan otettu, että otat minut, miltei valmiin fyysikon, Voima-lehden mannekiiniksi siltä pohjalta, että olet kaivanut muutaman taloustieteilijän lainauksen netistä.
Esitän spekulaatioita ja kysyin niihin vastineita, et siihen kyennyt, joten on todettava, että olet puhunut tietämättömyyttäsi.
Kokemukseni ultratyhjiöistä ja puhdastiloista ovat opettaneet sen, että myös ulkoisilla olosuhteilla on väliä.
Ne eivät ole ylivoimainen este, mutta mahdollisesti riittävä este, että tuotannon siirtäminen ei välttämättä ole riittävän kannattavaa.
Automaatio taas on ihan yleisesti käytetty prosessi ja on vaikea keksiä todellista kustannussäästöä, jos automatisoitu tuotelinjasta siirretään halpamaahan.
Ja lääkkeethän maksan pääosin veroista. Jos lääkkeisiin menevä verosumma on isompi kuin mahdollisen tuotannon siirtymisen ulkomaille aiheuttama verovaikutus, niin valitsen halvemmat lääkkeet. Sinä valitset aina mieluummin tehottoman firman Suomeen jäämisen?
Sitten taas harrastetaan hieman sisälukutaitoa, en sanonut sanallakaan lääkkeiden maksamisesta veroilla.
Totesin vain, että laajamittainen Kiinailmiö tulisi Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa aiheuttamaan työttömyyttä, joka taas kumuloituisi veroissa.
Lääkkeisiin menevää verosumma kuitenkin palautuu taas kiertoon, jos lääkefirma on suomalainen.
Jos ja kun tuotanto siirretään ulkomaille niin miksei samantien siirrettäisi firmaakin? Aivan, ei aivan näin yksinkertaista, mutta tyhmäähän se olisi firman maksaa isoja veroja Suomeen kun Virossa pääsisi halvemmalla.
Toki nyt ehkä lääkkeet saataisiin halvemmalla, mutta valtio maksaisi veroilla suoritettavan tukemisen "itse" eikä saisi yhtään rahaa Orionilta siihen. Ennen sentään ainakin osa tuosta tukisummasta tuli Orionin veroista.
Toki tämä nyt oli vain kärjistetty esimerkki, mutta tosiaan, mieluummin pidän työpaikat ja verotulot Suomessa ja maksan kalliimpia hintoja lääkkeistä kuin huomaan, että maassa on taas 10 000 uutta työtöntä kun joku tuotantolinja onkin siirretty jonnekin.
Näytä minulle rationaalinen yritys, joka kasvattaa markkinaosuuttaan, jos siitä ei jollakin aikavälillä seuraa myös voittojen kasvu. Säännellyillä markkinoilla markkinaosuuden vaikutus voittojen määrään on heikko. Ja jos sinun mielestäsi lääkkeitä ei osteta ja myydä erittäin säännellyillä markkinoilla, haluaisin kuulla aika vakuuttavat perustelut
Ööö, siis markkinaosuuden kasvattaminenhan on varsin yleistä. Nokiakin taisi tuossa kesällä laskea rajusti kännyköittensä hintoja, saadakseen markkinaosuuksia haltuun yms.
Jos Nokia pystyi tekemään sen, miksei yksikään lääkeyritys sitten tiputakaan hintojaan radikaalisti markkianaosuuksien toivossa.
Nykyään kun lainsäädäntö on vielä sellainen, että apteekkien/lääkärien pitää mainita halvemmista korvikkeista, joten luulisi tuollaisen strategian olevan melkoinen kultakaivos.
Ja sinä varmaan selität sen ystävällesi, joka juo itsensä hengiltä kun ei pääse päihdekuntoutukseen, kun uusi hieno lääke, jolla pienokaiseni yskä talttui, pakotti kunnan säästämään kaikesta muusta terveydenhuollosta.
Eikö olekin hienoa, kuinka kuvitteellisen yksittäistapauksen voi aina rakentaa oman johtopäätöksensä tueksi
Kelakorvausten määrä on kait enemmänkin vakio, eikä korvattava kokonaismäärä kasva vaikka lääkkeet kallistuisivat.
Eli muuten hyvä, mutta huono.
Ja se miten kunta joutuu toimimaan on kyse vain siitä miten lääkkeitä tuetaan, jos rahaa ei ole lääkkeitten tukemiseen, sitten tukea vähennetään, jotta saadaan peruspalvelut kuntoon.
Tällöin lääkkeitten hinnat tietenkin loppukäyttäjälle nousisivat, mutta taas kerran voit valita sen maksatko kovan hinnan nyt vai odotatko.
Ja vielä nokkelampi kaveri ymmärtäisi, että oma argumenttisi on täsmälleen samalla lailla rakennettu: johtopäätös ensin ja sitten pari satunnaista arvausta niiden tueksi. Oma johtopäätöksesi sattuu vain olemaan päinvastainen. Ehkä keskustelu olisi hedelmällisempää, jos keskityttäisiin sisältöön, eikä täysin irrelevantteihin muotoseikkoihin?
Kenties huomannet, jos oikein yrität, että en juurikaan ole esittänyt väitteitä, vain huomauttanut pahoista virheistä väitteissäsi. Monet väitteistäsi ovat kestämättömällä pohjalla ja perustuvat enemmän tai vähemmän alan vähäiseen tuntemukseen. Jos luet tekstini tarkemmin huomaat, etten juurikaan väitä mitään, esitän vain arveluita siitä mitkä seikat olet jättänyt huomioimatta. Asiat kun eivät ole niin yksinkertaisia, että pelkkä toteamus "lääkeyhtiöt ovat tehottomia" saisi meren jakautumaan kahtia ja maailman muuttumaan paremmaksi.
Alan perusteellinen tuntemus on eduksi, sen sijaan että yrität tarjota muilla aloilla sopivia metodeita suoraan toiseen alaan vaikka et ole missään osoittanut että asiat ovat yhteensopivia.
Ei minulla ole asian suhteen johtopäätöstä tai jotain elämää suurempaa agendaa taistella tehotonta terveydenhuoltoa vastaan koodarin norsunluutornista, jolla alalla kaikki on hoidettu niin hyvin.
Kumma kyllä melkeinpä kaikki ekonomistit maailmassa ovat samaa mieltä kanssani siitä, että kilpailu halventaa tuotteita ajan kuluessa. Kumma kyllä olet kovasti varma, siitä että systeemi ei voi halventua vaikka tietosi ovat ihan yhtä vajaat kuin minunkin.
Ekonomistit harvemmin joutuvatkaan tekemisiin itse tuotteiden valmistuksen kanssa. Tuotteet halpenevat mikäli tietyt ehdot volyymista, valmistusprosessien optimoinnista jne. täyttyvät.
Mutta jos volyymit ovat vakioita, valmistusprosessi jo valmiiksi optimoitu niin suuriin hinnanalennuksiin ei vain ole oikein varaa, kun lähtökohtaisesti ei ole varaa mistä alentaa.
Otettakoon esimerkiksi Bensiini, jostain kumman syystä tuotteen (Öljyn jalostustuote bensiini) hinta ei vain suostu laskemaan, vaikka kilpailu markkinoilla on kovaa. Amerikassakin, missä luulisi kilpailun olevan Suomeakin kovempaa, hinnat ovat vain nousseet, vaikka itseasiassa kait kulutus on kasvanut jne.
Toki päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy, esim. oluen hinta, mutta kotitehtäväksi jääkin selvittää mikä erottaa oluen ja bensiinin valmistuksen toisistaan. Vihje: Raaka-aineitten tutkiminen voi olla avuksi.
Nämäkin ala-astetason analogiat olisivat melkein uskottavia, jos jossain väittäisi, että ohjelmistotuotanto on se, teollisuudenala, josta lääketeollisuuden tulisi hakea oppinsa.
Jos ja kun ohjelmistotuotanto on siis varsin syvällä siellä niin eikö olisi kannattavampaa ensin parantaa maailmaa siellä päässä, eikä hypätä täysin tuntemattomalle alalle sanomaan miten siellä pitäisi toimia?
Siihen tuo seuraava lainauskin liittyy, esimerkkien tarkoitus oli vain tuoda esille miltä tuo toimintasi vaikuttaa maallikon silmistä katsottuna.
Tehostaminen ja kilpailuttaminen ovat toki hienoja sanoja toistella, mutta täysin sisällöttömiä ilman kunnollisia keinoja millä niitä ihan oikeasti toteuttaa ja tai toteutustapojen listaamista, ilman perusteellista analyysia siitä voiko ko. tapoja suoraan soveltaa.