Suomen talouskasvu – tienraivaajat ja kasvupolut

[Petri1981]

En usko, että Suomi tulee saavuttamaan mitään merkittävää talouskasvua. Syy siihen on se, että suuri osa suomalaisista ei oikeasti halua talouskasvua. Talouden kasvaessa kun osa kansasta väistämättä vaurastuu ja jopa rikastuu, ja kun näin tapahtuu, niin tulee tuloeroja. Ja valtaosa suomalaisista ei kestä sitä, että on tuloeroja. Mielummin kaikilla vähän, kun osalla paljon ja osalla vähemmän.

 

[Kilgore Trout]

En usko, että Suomi tulee saavuttamaan mitään merkittävää talouskasvua. Syy siihen on se, että suuri osa suomalaisista ei oikeasti halua talouskasvua. Talouden kasvaessa kun osa kansasta väistämättä vaurastuu ja jopa rikastuu, ja kun näin tapahtuu, niin tulee tuloeroja. Ja valtaosa suomalaisista ei kestä sitä, että on tuloeroja. Mielummin kaikilla vähän, kun osalla paljon ja osalla vähemmän.

Nythän ratkaisu on se, että kun talouskasvua ei osata saada aikaan, niin tuloeroja kasvatetaan tekemällä köyhistä entistä köyhempiä. Melkein kuin hölmöläisten peiton jatko, mutta alapäästä leikattua palasta ei edes liitetä yläpäähän vaan hukataan jonnekin.

Siitä olen samaa mieltä, että merkittävää talouskasvua ei ole näköpiirissä.

 

[lihaani]

Nythän ratkaisu on se, että kun talouskasvua ei osata saada aikaan, niin tuloeroja kasvatetaan tekemällä köyhistä entistä köyhempiä. Melkein kuin hölmöläisten peiton jatko, mutta alapäästä leikattua palasta ei edes liitetä yläpäähän vaan hukataan jonnekin.

Siitä olen samaa mieltä, että merkittävää talouskasvua ei ole näköpiirissä.

Suomalaisten kotimarkkinayritysten suurin ongelma on kierrossa olevan rahan määrä. Kun alimpien desiilien käytössä oleva rahamäärä ei kasva vaan pikemminkin kutistuu, seuraksena on yritysten talousahdinko ja monen firman nurin meno. Kuten viime aikoina on käynyt. Kun leikataan, niin työllisyys ei kasva, vaan kutistuu.
Missä ovat Orpon ja saksikäsi Purran 100000 uutta työpaikkaa? Varsinkin kun tämän pöhköyden aikana otetaan uutta syömävelkaa Marinin hallitustakin enemmän.

 

[Petri1981]

Nythän ratkaisu on se, että kun talouskasvua ei osata saada aikaan, niin tuloeroja kasvatetaan tekemällä köyhistä entistä köyhempiä. Melkein kuin hölmöläisten peiton jatko, mutta alapäästä leikattua palasta ei edes liitetä yläpäähän vaan hukataan jonnekin.

Siitä olen samaa mieltä, että merkittävää talouskasvua ei ole näköpiirissä.

Suomalaisten kotimarkkinayritysten suurin ongelma on kierrossa olevan rahan määrä. Kun alimpien desiilien käytössä oleva rahamäärä ei kasva vaan pikemminkin kutistuu, seuraksena on yritysten talousahdinko ja monen firman nurin meno. Kuten viime aikoina on käynyt. Kun leikataan, niin työllisyys ei kasva, vaan kutistuu.
Missä ovat Orpon ja saksikäsi Purran 100000 uutta työpaikkaa? Varsinkin kun tämän pöhköyden aikana otetaan uutta syömävelkaa Marinin hallitustakin enemmän.

Etuja leikataan sen vuoksi, kun talous ei kasva ja näihin ylellisyyksiin meillä ei ole varaa. Asia ei siis suinkaan ole niin päin, että velkarahan jakaminen kansalle loisi mitään kestävää talouskasvua. Jos näin olisi, niin koko makrotaloustiede joutaisi romukoppaan, ja kaikki olisi ratkaistu. Ensin pitää saada leivottua kakku, jotta sitä voidaan jakaa.

Orpon hallituksen puolustukseksi täytyy todeta, että korkotaso on historiallisen korkea, joka osuu raskaimmin Suomen kaltaiseen konepajateollisuusvetoiseen talouteen. Suomen talouskasvu on riippuvainen tälläisten yhtiöiden investoinneista, jotka ovat korkotason vuoksi melkolailla jäissä. Marinin hallitus sai operoida nollakorkomaailmassa, joten puhutaan sen osalta valtavan paljon suotuisammasta toimintaympäristöstä.

 

[Tuamas]

Etuja leikataan sen vuoksi, kun talous ei kasva ja näihin ylellisyyksiin meillä ei ole varaa. Asia ei siis suinkaan ole niin päin, että velkarahan jakaminen kansalle loisi mitään kestävää talouskasvua. Jos näin olisi, niin koko makrotaloustiede joutaisi romukoppaan, ja kaikki olisi ratkaistu. Ensin pitää saada leivottua kakku, jotta sitä voidaan jakaa.

Jenkeissä korona-aikaan tehtiin huomattavasti isompaa velkaelvytystä, jota kohdistettiin nimenomaan ilmaisena rahana sekä pienyrityksille että pienituloisille ja alemmalle keskiluokalle (alle 99k$ tulotason kotitaloudet).

Joko tämän takia tai tästä huolimatta Yhdysvaltain talous on harpponut nopeammin eteenpäin kuin EU-alueen, saati Suomen.

Orpon hallituksen puolustukseksi täytyy todeta, että korkotaso on historiallisen korkea, joka osuu raskaimmin Suomen kaltaiseen konepajateollisuusvetoiseen talouteen. Suomen talouskasvu on riippuvainen tälläisten yhtiöiden investoinneista, jotka ovat korkotason vuoksi melkolailla jäissä. Marinin hallitus sai operoida nollakorkomaailmassa, joten puhutaan sen osalta valtavan paljon suotuisammasta toimintaympäristöstä.

Vaikka Marinin hallituksen politiikassa oli useita hölmöjä toimia, ollaan silti älyllisesti rehellisiä ja muistetaan, että Marinin hallituksen aikaan osuu covid19 ja Ukrainan sodan alku, jotka löivät investointeja jäihin melko tehokkaasti erilaisten kysyntä- ja tarjontashokkien vuoksi.

Jolloin on vähän hönöä puhua siitä, kuinka olisi ollut valtavan paljon suotuisampi toimintaympäristö.

 

[Petri1981]

Jenkeissä korona-aikaan tehtiin huomattavasti isompaa velkaelvytystä jota kohdistettiin sekä yrityksille että yksityisille.



Vaikka Marinin hallituksen politiikassa oli useita hölmöjä toimia, ollaan silti älyllisesti rehellisiä ja muistetaan, että Marinin hallituksen aikaan osuu covid19 ja Ukrainan sodan alku, jotka löivät investointeja jäihin melko tehokkaasti erilaisten kysyntä- ja tarjontashokkien vuoksi.

Jolloin on vähän hönöä puhua siitä, kuinka olisi ollut suotuisampi toimintaympäristö.

Toki jenkeissä elvytettiin korona-aikaan, mutta rakenteellisesti heidän talous ei ole samanlainen tulonsiirtoyhteiskunta, jossa ihmisillä on mahdollisuus valita tekevätkö he töitä vai ei.

Toki osui korona, ja sota joka on tälläkin hetkellä käynnissä, mutta puhuin koroista ja korkoympäristön osalta toimintaympäristö oli valtavan paljon suotuisampi, ja tällä on valtava vaikutus Suomen kaltaiseen talouteen, niin kuin jo viestissäni sanoin.

 

[Tuamas]

Toki jenkeissä elvytettiin korona-aikaan, mutta rakenteellisesti heidän talous ei ole samanlainen tulonsiirtoyhteiskunta, jossa ihmisillä on mahdollisuus valita tekevätkö he töitä vai ei.

Suomessa tulonsiirtoyhteiskunta johtuu pääasiassa eläkkeistä, silti leikkauksia ei kohdisteta näihin, vaan näperrellään sosiaalitukien kanssa.

Toki osui korona, ja sota joka on tälläkin hetkellä käynnissä, mutta puhuin koroista ja korkoympäristön osalta toimintaympäristö oli valtavan paljon suotuisampi, ja tällä on valtava vaikutus Suomen kaltaiseen talouteen, niin kuin jo viestissäni sanoin.

Väitän että korkoympäristöllä on ollut huomattavasti pienempi vaikutus vientiin kuin covidilla ja Ukrainan sodan alulla.

Toki sisämarkkinalla esimerkiksi rakennusteollisuuteen korkotasolla on ollut järkyttävän iso vaikutus (toki vaikutus on steroideilla pumpattu, koska se tuli yhdistettynä covidin ja Ukrainan sodan aiheuttamiin kustannuspiikkeihin).

 

[Petri1981]

Suomessa tulonsiirtoyhteiskunta johtuu pääasiassa eläkkeistä, silti leikkauksia ei kohdisteta näihin, vaan näperrellään sosiaalitukien kanssa.



Väitän että korkoympäristöllä on ollut huomattavasti pienempi vaikutus vientiin kuin covidilla ja Ukrainan sodan alulla.

Toki sisämarkkinalla esimerkiksi rakennusteollisuuteen korkotasolla on ollut järkyttävän iso vaikutus (toki vaikutus on steroideilla pumpattu, koska se tuli yhdistettynä covidin ja Ukrainan sodan aiheuttamiin kustannuspiikkeihin).

Olen eläkkeistä samaa mieltä.

Eri mieltä korkoympäristön pienestä vaikutuksesta. Konepajateollisuudessa olevana olen katsonut aitiopaikalta kaikki kriisit, ja suoraan sanottuna koronakriisi ja Ukrainan sota eivät vaikuttaneet suuriin investointeihin millään tavalla, mutta korkojen räjähdys lopetti ne nopeasti. Selityskin on aika yksinkertainen, kun investointilaskelmassa diskonttokorko on paljon suurempi. Investointien kannattavuus on romahtanut. Tämän tunnustaminen on älyllistä rehellisyyttä.

 

[Kilgore Trout]

Etuja leikataan sen vuoksi, kun talous ei kasva ja näihin ylellisyyksiin meillä ei ole varaa. Asia ei siis suinkaan ole niin päin, että velkarahan jakaminen kansalle loisi mitään kestävää talouskasvua. Jos näin olisi, niin koko makrotaloustiede joutaisi romukoppaan, ja kaikki olisi ratkaistu. Ensin pitää saada leivottua kakku, jotta sitä voidaan jakaa.

Orpon hallituksen puolustukseksi täytyy todeta, että korkotaso on historiallisen korkea, joka osuu raskaimmin Suomen kaltaiseen konepajateollisuusvetoiseen talouteen. Suomen talouskasvu on riippuvainen tälläisten yhtiöiden investoinneista, jotka ovat korkotason vuoksi melkolailla jäissä. Marinin hallitus sai operoida nollakorkomaailmassa, joten puhutaan sen osalta valtavan paljon suotuisammasta toimintaympäristöstä.

Nyt kun ostovoimaa leikataan osalta kansasta, ja siihen päälle lätkäistään ALV:n korotus, niin se ajaa osan pienyrittäjistä ahtaalle ja konkurssiin. Insinöörimatematiikalla kun koneen tehoa kuristetaan ja samaan aikaan kitkaa lisätään, niin se käy huonommin. Tiedä sitten mitä ratkaisuja makrotaloustieteellä olisi kakun leipomiseen, mutta nykyisillä resepteillä se ei näytä sujuvan.

Ratkaisuksi on tarjottu työperäistä maahanmuuttoa, mutta persut tekevät kaikkensa, jotta tänne ei tulisi ketään.

Linkki: https://x.com/JaniMakelaFi/status/1814261633050386781

Linkki: https://x.com/JaniMakelaFi/status/1814261851284258833

 

[Petri1981]

Nyt kun ostovoimaa leikataan osalta kansasta, ja siihen päälle lätkäistään ALV:n korotus, niin se ajaa osan pienyrittäjistä ahtaalle ja konkurssiin. Insinöörimatematiikalla kun koneen tehoa kuristetaan ja samaan aikaan kitkaa lisätään, niin se käy huonommin. Tiedä sitten mitä ratkaisuja makrotaloustieteellä olisi kakun leipomiseen, mutta nykyisillä resepteillä se ei näytä sujuvan.

Ratkaisuksi on tarjottu työperäistä maahanmuuttoa, mutta persut tekevät kaikkensa, jotta tänne ei tulisi ketään.

Linkki: https://x.com/JaniMakelaFi/status/1814261633050386781

Linkki: https://x.com/JaniMakelaFi/status/1814261851284258833

ALV korotus oli kyllä typerä päätös. Suomen talous ei veronkiristyksiä kaipaa. Päin vastoin.

 

[Boogey]

Ratkaisuksi on tarjottu työperäistä maahanmuuttoa, mutta persut tekevät kaikkensa, jotta tänne ei tulisi ketään.

Vielä kun hallituspuolueen ryhmäjohtaja laukoo tällaisia kommentteja niille jotka sitä talouden käännettä konkreettisesti yrittävät tehdä. Samaan aikaan Valtionvarainministeri jopa kannustaa vastaavanlaisiin ulostuloihin omalla esimerkillään. Ja Pääministeri johtamattomuudellaan antaa koko sirkukselle hiljaisen hyväksynnän.

Ei se käänne näillä eväillä ole tän hallituksen aikana tulossa. Näperrellään saksilla ja juustohöylällä sieltä täältä ja vedetään hätäjarrua samaan aikaan veturille.

 

[Cobol]

Vielä kun hallituspuolueen ryhmäjohtaja laukoo tällaisia kommentteja niille jotka sitä talouden käännettä konkreettisesti yrittävät tehdä. Samaan aikaan Valtionvarainministeri jopa kannustaa vastaavanlaisiin ulostuloihin omalla esimerkillään. Ja Pääministeri johtamattomuudellaan antaa koko sirkukselle hiljaisen hyväksynnän.

Ei se käänne näillä eväillä ole tän hallituksen aikana tulossa. Näperrellään saksilla ja juustohöylällä sieltä täältä ja vedetään hätäjarrua samaan aikaan veturille.

Tämähän se paskin tilanne on, että pääministeripuolue ja pääministeri ei kykene pitämään ohjaksia. Hallituksesta ja asiasta riippumatta. Esimerkiksi Suomen kuva potentiaalisten muuttajien silmissä ei laskenut sijalta luokkaa 15 sijalle luokkaa 50 vain siksi, että persut puhuvat kovalla kielellä maahanmuutosta. Syitä on muitakin kalleudesta, matalista palkoista, Migrin byrokratiasta, verotuksesta, perheiden tilanteesta johtuen.

Mutta koska nämä ovat ennenkin Suomen mainetta riivanneet, merkittävä osuus Suomen maineen heikkenemiseen ko. selvityksessä selittyy hallituksen ministerien puheilla ja hallituksen päätöksillä maahanmuuttoon ja kansalaisuuden saamiseen liittyen.

On helppo sanoa nyt, että Kok + PS hallitusta ei olisi tullut koskaan kasata. Itse olin innolla sitä kannattamassa, mutta jälki on paikoin järkyttävää. Ja kyse ei ole vain maahanmuutosta sisään. Kyse on myös Suomeen juurtuneiden korkeasti koulutettujen perheiden halusta tai jopa mahdollisuudesta jäädä Suomeen, koska lasten tulevaisuus ja koulu ja ura ei enää ole niin varma. Esimerkkinä toinen Suomesta, toinen ulkomailta ja seuraava lapsi tulossa.

Jotenkin alkaa olla tunne, että hallitus ei välitä päätehtävistään. Suomi tarvitsee kasvavassa määrin työhön johtavaa maahanmuuttoa. Jotta onnistuisimme tässä, täytyy meidän pärjätä jo globaaliksi kiihtyneessä kilpailussa osaajista. Maahanmuuton lisääminen tulisi nähdä tulevaisuusinvestointina, joka huolellisesti toteutettuna toimii jopa ratkaisevana tukena hyvinvointiyhteiskunnallemme Maahanmuutto sujuvammaksi: lisää digitaalisuutta ja vähemmän luukkuja

 

[Erkka Lapanen]

Suomalaisten kotimarkkinayritysten suurin ongelma on kierrossa olevan rahan määrä.

Juuri siitä syystä vientivetoisia yrityksiä pitäisi tukea merkittävästi enemmän. Kuten vaikka meille lähinnä varoittavana esimerkkinä toimiva Ruotsi tekee. Suomalaisten mörkö on tuloerojen kasvu ja sillä perusteella leikataan kilpailukykyä yrityksiltä pois. Ja samalla veroeuroja, joita hyvinvointivaltion ylläpito vaatii. Nyt hallitukset toisensa perään höyläävät etuisuuksia pois, heikentävät palveluita ja siirtävät veroeuroja aluepolitiikan ehdoilla elintason ylläpitoon. Maksavat siis tukia jotka eivät ole välttämättömiä eivätkä maksa itseään koskaan takaisin. Istuva hallitus leikkaa investoinneista muttei kompensoi sitä millään tavalla yritysten eduksi. Eli vähentää aktiivisesti verotuloja tulevilta vuosilta sekä vaikeuttaa vielä päälle työvoiman saatavuutta ulkomailta.

 

[Boogey]

Tämähän se paskin tilanne on, että pääministeripuolue ja pääministeri ei kykene pitämään ohjaksia. Hallituksesta ja asiasta riippumatta. Esimerkiksi Suomen kuva potentiaalisten muuttajien silmissä ei laskenut sijalta luokkaa 15 sijalle luokkaa 50 vain siksi, että persut puhuvat kovalla kielellä maahanmuutosta. Syitä on muitakin kalleudesta, matalista palkoista, Migrin byrokratiasta, verotuksesta, perheiden tilanteesta johtuen.

Ongelma on monitahoinen tottakai. Sijan laskeminen on kuitenkin persuille saavutus ja haluttu kehityssuunta. Suomen talouden kannalta suunta pitäisi olla päinvastainen.

Muitakin toimia tarvitaan mutta niihin hallitus voi vaikuttaa huomattavasti rajallisemmin ja toimet ovat usein pitkiä. Omiin ulostuloihin voidaan vaikuttaa suoraan ja nopeasti.

Kun tällaisia Mäkelän ulostuloja ei torpata, ei ole kovin kaukana sekään ajatus että Mäkelä laukoo hallituksen linjoja asioissa. (Näin ei ole mutta sellainen kuva voi mudostua).

 

[Ann Arbor]

Kaiken kaikkiaan viime vuosina on kieltämättä tuntunut, että Suomen leijona on enemmän tai vähemmän pelokkaana luolassaan. Isänmaamme on kokenut viimeistä nollakasvun aikaakin merkittävästi vaikeampiakin aikoja, mistä olemme selvinneet ja kohonneet uuteen kukoistukseen, ettei anemialle pidä 2024 todellakaan antaa periksi.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=ONp3cU9eolg

 

[Erkka Lapanen]

Suomessa työn tuottavuus ei ole kasvanut viimeiseen 15:een vuoteen ja on jäänyt jälkeen monista verrokkimaista kuten Ruotsista ja USA:sta. Talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta. Suomi kilpailee kohta maailman laiskin kansa -tittelistä ihan tosissaan. Ehkä kännykän tuominen työpaikalle pitäisi kieltää duunareilta..

Työelämä | Työn tuottavuus laahaa Suomessa – tutkija kertoo, voiko siitä syyttää etätöitä

Työn tuottavuutta ja etätöitä tutkinut Juha Eskelinen sanoo, että Suomessa luottamus työntekijää kohtaan on erityisen vahvaa. Luotetaanko työntekijään jo liikaa?

www.hs.fi

 

[varjo]

Suomessa työn tuottavuus ei ole kasvanut viimeiseen 15:een vuoteen ja on jäänyt jälkeen monista verrokkimaista kuten Ruotsista ja USA:sta. Talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta. Suomi kilpailee kohta maailman laiskin kansa -tittelistä ihan tosissaan. Ehkä kännykän tuominen työpaikalle pitäisi kieltää duunareilta..

Työelämä | Työn tuottavuus laahaa Suomessa – tutkija kertoo, voiko siitä syyttää etätöitä

Työn tuottavuutta ja etätöitä tutkinut Juha Eskelinen sanoo, että Suomessa luottamus työntekijää kohtaan on erityisen vahvaa. Luotetaanko työntekijään jo liikaa?

www.hs.fi

Ei tuo välttämättä ole duunariongelma, yhtälailla Suomessa tehdään vertailumaita enemmän etätöitä. Mutta koska etätyö on se pyhä lehmä, eipä maksa vaivaa keskustella asiasta koska tokihan etenkin kesällä etätöiden tekeminen mökillä on mitä parasta ajanvietettä. Mitä nyt tuottavuus kärsii, innovaatioita ei synny ja isot palvelusektorit katoavat :)

 

[Erkka Lapanen]

Suomessa tehdään vertailumaita enemmän etätöitä

Etätyöt yleistyivät korona pandemian aikana. Tämä muutos ei näy tilastoissa. Etätöiden osuus on muutenkin niin pieni ettei se selitä eroa Ruotsiin tai muihin verrokkimaihin.

 

[Hermes#41]

Tuottamattomuus on aika moninainen asia, joka ei oman kokemuksen perustella kyllä kumpua laiskuudesta, olisi liian helppo ratkaistava. Jossain se tuottavuus on viety jo liian pitkälle. Tehdään erittäin tehokkaasti asioita, mutta vääriä asioita. Tai myydään liian halvalla, väärille markkinoille auringonlaskun tuotteita.

Olen nähnyt oikeasti maailmanluokan firmoja, jotka tekevät pelkää alihankintaa eli arvoketjun hännillä mennään tehokkaasti, mutta liian halvalla huippua osaamista myyden. Toisaalta sitten ollaan pirun tehottomia joissain asioissa ja uusia juttuja ei uskalleta kokeilla.

Iso osa menestystuotteista on peruja Valmetin, Lokomon, Tampellan, Rosenlewin tai muiden kaltaisista iki vanhoista yrityksistä, jonka osia on pilkottu. Ei siinäkään mitään pahaa ole, mutta innovaatiot loistaa poissaolollaan.

Suomalainen investoi mieluummin koneisiin ja seiniin kuin uuden innovoimiseen. Tähän päälle vielä säilyttävät yritystuet, jotka eivät kannusta uuden liiketoiminnan luomiseen.

 

[JJLehto]

Talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta.

Meillä on toki luonnonvaroja (mm. metsät) mutta missä on ne vahvuudet ja kilpailuvaltit, millä suomalainen yritys pärjää kansainvälisessä kisassa?

Me ei tulla turismilla pärjäämään, eikä sijaintikaan tai duunarit ole se juttu. Kyllä ne suurimmat edut taitaa tulla koulutetusta ja osaavasta työvoimasta että (vientiin) kilpailukykyisistä tuotteista ja palveluista. Suomi on laiminlyönyt ja laskenut tutkimus- ja kehityspanostuksiaan jo pitkään tärkeimpiin verrokkimaihin nähden, ja nyt sitä hintaa maksetaan korkojen kera. Eikä tähän innovaatiovajetta voida kiriä kiinni hetkessä vaikka halua olisi.

Luulisi, että historia olisi opettanut meille että hyvä koulutus ja muita kovempi innovaatiokyvykkyys pitää meidät kilpailukykyisenä. Sitä niittää, mitä kylvää.

 

[Erkka Lapanen]

Meillä on toki luonnonvaroja (mm. metsät) mutta missä on ne vahvuudet ja kilpailuvaltit, millä suomalainen yritys pärjää kansainvälisessä kisassa?

Innovointi on tärkeää tottakai mutta vain alkupiste. Ongelma usein alkaa siitä ja ongelma on tuotteistus ja massatuotanto. Usein käy niin, että idea tai tuote kannattaa myydä asap ja kerätä siitä kiva pikku tili. Suomessa resurssit, niin osaavan työvoiman kuin kylmän rahan suhteen ovat liian pienet. Ja jos lähdet kasvattamaan firmaasi, otat valtavan riskin. Suomen markkinat ovat niin minimaaliset. Team Purra&Rydman esim ohjaavat Business Finlandia tukemaan innovointia tuotteistamisen kustannuksella. Vetävät siis maton alta innovoinnista, joku muu jossain muussa maassa tekee tällä politiikalla sen ison tilin mihin pitäisi tähdätä. Innovointi on myös erittäin vaativaa, vastassa on kaikki muun maailman propellihatut. Kun luulet keksineeksi jotain uutta, joku muu on jo varmasti vähintäänkin ajatellut sitä.
Metsäteollisuuden ongelma on tuotteen heikko jatkojalostustaso. Kaatamalla metsää ja myymällä tukkia tai sellukeittoa ulos muiden jalostettavaksi, on järjenköyhää puuhastelua. Pahvilaatikko- ja kuormalava tuotannolla Suomi ei vaurastu.
Nopein tapa lisätä kansainvälistä vientiä on palvelualat. Kotimaisuusaste on suuri, työllistävä vaikutus on hyvä mutta riskit ovat myös suuret. Mutta se kannattaisi ottaa. Eivätkä palvelualan tuotot oikein maistu suomalaisille. Pitää olla koneita tai perunaa tai jotain konkreettista ennen kuin arvostusta löytyy.
Koulutus on tärkeää mutta se ei automaattisesti tuota mitään. Väitän että Suomi tarvitsisi suuren koulutusremontin. Aika harva nuori saa oppilaitoksesta avaimet menestykseen.
Yritystuet ovat myös ratkaisevia. Ongelmana tuntuu olevan, että aina kun valtio puuttuu peliin, asiat menevät vinoon. Niitä joilla olisi eniten annettavaa ei haluta kuunnella. Mikään ideologia kun ei ole avain menestykseen.

 

[hege]

Ydinjätteen loppusijoitusta voisi tarjota rahaa vastaan, jos siihen löytyy vain toimiva rahoitusmalli ottaen huomioon vastuut ja toiminnan aikajänne (ja olisi laillista). Meillä myös ydinvoimassa maailman parhaat käyttökertoimet eli siinä voisi olla O&M business mahdollisuuksia, jos vain riskit pystyttäisiin riittävästi splittaamaan omistajan kanssa.

 

[Hermes#41]

Ydinjätteen loppusijoitusta voisi tarjota rahaa vastaan, jos siihen löytyy vain toimiva rahoitusmalli ottaen huomioon vastuut ja toiminnan aikajänne (ja olisi laillista). Meillä myös ydinvoimassa maailman parhaat käyttökertoimet eli siinä voisi olla O&M business mahdollisuuksia, jos vain riskit pystyttäisiin riittävästi splittaamaan omistajan kanssa.

Olen samaa mieltä, että tuossa on Suomella mahdollisuuksia. En kyllä kannata missään määrin ydinjätteen tuomista tänne säilytykseen vaan teknologian vientiä muualle, missä voidaan järjestää loppusijoitus sitten omalla maalla.

Sinällään olisi kyllä myös hyvä keksiä, miten hyödynnetään tuo energia, joka käytetyssä polttoaineessa on vielä käyttämättä. Eikä välttämättä ole kovin taloudellinen tai muutenkaan vielä täydellinen tämä meidän tapa loppusijoittaa käytetty polttoaine. Uskoisin siinä olevan vielä jatkokehitettävää.

 

[erku]

Suomalainen investoi mieluummin koneisiin ja seiniin kuin uuden innovoimiseen. Tähän päälle vielä säilyttävät yritystuet, jotka eivät kannusta uuden liiketoiminnan luomiseen.

No valitettavasti Suomessa ei viimeisen 15 vuoden aikana ole paljon investoitu edes koneisiin tai seiniin. Olisiko tuolla ajanjaksolla peräti kaksi vuotta, jolloin teollisuusinvestoinnit olisivat ylittäneet poistojen määrän. Muina vuosina teollisuus siis on Suomessa näivettynyt.

Etenkin teollisuudessa työn tuottavuutta on merkittävissä määrin mahdotonta kasvattaa ilman investointeja uusiin koneisiin tai laitteisiin. Vaikka olisi kuinka etevä ja ahkera koneenhoitaja, niin ei hän 30 vuotta vanhalla koneella pysty yhtä tehokkaaseen ja tuottavaan työhön kuin uudella ja tehokkaammalla koneella työskentelevä.

 

[Redimor]

Ei täällä ole sitä innovaatiohenkeä tällä hetkellä. Kaikki tyytyvät omaan olemiseensa nykyisellä tasolla ja vääntämään jostain 5 sentin laskusta.

Maailmalla cleantech on edelleen kovassa huudossa ja meidän toimintaamme kehutaan, mutta mitä tekee paikalliset isommat toimijat? Nostavat kustannuksia paikalliselta väestöltä ja neppailevat napeillaan. Miksi? Koska se on helppoa.

Kansainvälisille markkinoille ei edes yritetä. Selitetään jotain sen vaikeudesta ja kilpailullisuudesta, mutta samaan hengenvetoon kehutaan meidän ylipistojemme tutkintoja. Jos täältä oikeasti osattaisiin kouluttaa väkeä tekemään bisnestä maailmalle niin meillähän olisi vientituotetta joka toisessa kylässä mitä vietäisiin laivoilla maailmalle.

Takahikiän neppailua sanon minä. Eikä tämä tästä muutu ennen kuin yleinen ilmapiiri muuttuu yrittäjyyttä kohtaan. Onnistumisesta rankaistaan ja epäonnistuminen tappaa yleensä elämänhalunkin.