Suomen talouskasvu – tienraivaajat ja kasvupolut

[Hilperi]

Kiitos avauksesta. Aihepiiriä tullut pyöriteltyä useampi vuosi eikä minulla ole tähän ketjun tarkoitukseen sinänsä mitään annettavaa, mutta jos sallitaan tämän yhden viestin verran esittää vastavirtaan räpiköivä näkemys. Mielestäni ratkaisu Suomen talouden ongelmiin ei ole enää kasvu vaan niukkenevien resurssien merkittävästi parempi hyödyntäminen.

Viime vuonna Suomen bkt oli melkein 50k per capita, enemmän kuin koskaan. Ja silti palvelut murenevat silmissä ja kaupat ovat täynnä huonolaatuista roskaa. Tässä on kyllä perustavampi ongelma kuin demografia tai vastaava. On tullut varsin selväksi, ettei talouskasvu enää kykene tuottamaan hyvinvointia samalla tavalla koko kansalle kuin muutama vuosikymmen sitten. Ja Antti Herliniä lainatakseni, mitä ylipäätään teemme sillä jos emme kykene pelastamaan planeettaa? Tämä tietysti viittauksena massiivisiin ympäristöongelmiin. On aika hurjaa ajatella että Suomen pitäisi profiloitua Euroopan kaatopaikkana kun kohta koko Tellus on sitä. Toisaalla olen sanonut että kiertotalous on tärkeää mutta vain helisevä vaski ilman kohtuutaloutta.

Silloin kun Suomessa oli vielä niukkuuttakin, osattiin tulla kuitenkin toimeen sillä mitä oli ja ratkaista ongelmiakin. Sitten meistä tuli kulutusyhteiskunta ja jopa Euroopan kärkimaa luonnonvarojen tuhlailussa. Nyt ihaillaan rajusti kasvavia start up -yrityksiä, kun niitä toimeentulon takaavia ja asiakkaiden aitoihin tarpeisiin vastaavia pikkufirmoja pidetään lähinnä turbotalouden esteenä.

Maailma on kuitenkin muuttunut tosi paljon eikä uusliberalistinen markkinauskovainen politiikka enää toimi millään, se tulee törmäämään pahasti seinään tavalla ja toisella. Suomella olisi nyt mahtava paikka yrittää irroittautua sairaasta kasvuriippuvuudesta, mutta toki globaalissa toimintaympäristössä helpommin sanottu kuin tehty. Mutta samat ongelmat tulevat kohtaamaan myös ne meidän verrokkimaat ennemmin tai vähän myöhemmin sillä ihmisten aidoilla tarpeilla ja kasvulla on rajansa, uskokaa tai älkää.

 

[juba]

Itse ehdotan vähän iglun tyylisten talojen kehittämistä, joissa olisi talvellakin 20c ilman lämmitystä.
Tuon materiaalin avulla saisi valtavat markkinat Usaan , Kanadaa ja muihin Pohjoismaihin.

 

[Ann Arbor]

Carlos tuli Helsinkiin pakoon Espanjan kuumuutta – Suomeen odotetaan tänä kesänä 1,8 miljoonaa turistia

Suomeen tullaan nyt etenkin Keski-Euroopasta ja Yhdysvalloista. Isoja risteilyaluksia tulee aiempaa vähemmän, koska Pietari on matkakohteena poissuljettu.

yle.fi

Hesarilta mielenkiintoinen juttu meneillään olevasta turismisesongista. Nyt jos koskaan olisi laittaa entisestään isompaa vaihdetta silmään ja profiloida Suomea Manner-Euroopan helteille vaihtoehtoisena leudon kesäsään kohteena.

 

[Euro71]

Minun on vähän hankala pohtia sitä, mistä alasta olisi tienraivaajaksi, koska sellainen saattaa tulla lähes mistä tahansa. Kun sopivalla ajanhetkellä on sopiva firma, se saattaa tulla hetkessä maailmanlaajuiseksi toimijaksi. Tästä syystä nostan tässä esille pari sellaista alaa, jotka saattaisivat olla Suomelle itselleen hyödyllisiä, ja siksi niille aloille voisi olla hyvä koettaa saada kasvua.

Energia-ala. Suomella ei ole itsellään juuri luonnollisia energialähteitä - öljy, kivihiili - teollisuuden tarpeisiin. Nyt on rakennettu tuuli- ja vesivoimaa, koska se on jotain, josta saa energiaa teollisuuden pyörittämiseksi omastakin takaa. Suomelle voisi olla hyväksi pyrkiä parantamaan näitä energialähteitä ja infrastruktuuria, esimerkiksi energian varastoinnin suhteen.

Lämmitys ja rakentaminen. Suomen talven vuoksi Suomessa olisi tilausta hyville lämmitysratkaisuille, joiden avulla muuta energiantuotantoa voitaisiin käyttää paremmin teollisuuden tarpeisiin. Toisaalta kaikenlaiset innovaatiot rakentamisessa ja eristämisessä hyödyttäisivät suoraan Suomea.

Kuljetus. Harvaan asutussa maassa kuljetus näyttelee isoa roolia. Kuljetusalan innovaatiot muodossa tai toisessa hyödyttäisivät Suomea. Voidaan puhua joko kuljettamisen tehokkuudesta, sen hyötysuhteesta tai esimerkiksi kuljetustarpeen vähentämisestä: esimerkiksi, kuinka pystytään paremmin hyödyntämään paikallista tuotantoa.

Ruoka. Suomen on vaikea kilpailla ruoan tuotannossa Etelä-Euroopan maiden kanssa. Siksi kaikenlaiset innovaatiot ruoan tuotannossa hyödyttäisivät Suomea, mikäli ruoan tuotantoa aiotaan Suomessa tehdä.

 

[KooMT]

Minun on vähän hankala pohtia sitä, mistä alasta olisi tienraivaajaksi, koska sellainen saattaa tulla lähes mistä tahansa. Kun sopivalla ajanhetkellä on sopiva firma, se saattaa tulla hetkessä maailmanlaajuiseksi toimijaksi. Tästä syystä nostan tässä esille pari sellaista alaa, jotka saattaisivat olla Suomelle itselleen hyödyllisiä, ja siksi niille aloille voisi olla hyvä koettaa saada kasvua.

Energia-ala. Suomella ei ole itsellään juuri luonnollisia energialähteitä - öljy, kivihiili - teollisuuden tarpeisiin. Nyt on rakennettu tuuli- ja vesivoimaa, koska se on jotain, josta saa energiaa teollisuuden pyörittämiseksi omastakin takaa. Suomelle voisi olla hyväksi pyrkiä parantamaan näitä energialähteitä ja infrastruktuuria, esimerkiksi energian varastoinnin suhteen.

Lämmitys ja rakentaminen. Suomen talven vuoksi Suomessa olisi tilausta hyville lämmitysratkaisuille, joiden avulla muuta energiantuotantoa voitaisiin käyttää paremmin teollisuuden tarpeisiin. Toisaalta kaikenlaiset innovaatiot rakentamisessa ja eristämisessä hyödyttäisivät suoraan Suomea.

Kuljetus. Harvaan asutussa maassa kuljetus näyttelee isoa roolia. Kuljetusalan innovaatiot muodossa tai toisessa hyödyttäisivät Suomea. Voidaan puhua joko kuljettamisen tehokkuudesta, sen hyötysuhteesta tai esimerkiksi kuljetustarpeen vähentämisestä: esimerkiksi, kuinka pystytään paremmin hyödyntämään paikallista tuotantoa.

Ruoka. Suomen on vaikea kilpailla ruoan tuotannossa Etelä-Euroopan maiden kanssa. Siksi kaikenlaiset innovaatiot ruoan tuotannossa hyödyttäisivät Suomea, mikäli ruoan tuotantoa aiotaan Suomessa tehdä.

No turve olisi jonkinlainen energialähde, mutta mutta...

Kuljetukset ja logistiikka on se mistä itsekin tainnut useamman viestin laittaa että se Suomen ongelma kun pitkät etäisyydet. Rautatiemaailmassa kärsimme siitä, että poliitikot ovat halunneet melkein viimeiseen tippaan asti vastustaa rautateillä kilpailua vaikka jo vuonna 1995 sitä silmälläpitäen jaettiin VR operaattoriksi uutena osakeyhtiönä kalustoineen ja radat jäivät valtion omistukseen erikseen. Yhdistettynä siihen, että meillä on 1524mm raideleveys, joka aavistuksen vielä eri kuin Baltiassa. (Neuvostoliitossa kun muutettiin 1524mm->1520mm) Joka tarkoittaa kaluston saatavuuden ongelmia verrattuna muualle.

En silti olisi vaihtamassa raideleveyttämme 1435:een koska kallis projekti, mutta kivet pitäisi kääntää mitä ratkaisuita keksitään. Voiko olla vaunuja vaihtuvalla raideleveydellä kuten esimerkiksi Sveitsissä oli, konttinosturit Tornioon/Haaparantaan tms?

Kumipyörin tietysti menee kuinka paljon tavaraa, mutta onneksi nyt niitä kaikenlaisia teollisuusraiteita ei kaikkia purettu, jos liikennettä saataisiin kiskoille takaisin. Se hyvä puoli raiteilla on meillä, että ns aukean tilan ulottuma on suurempaa meillä, että vaunut voivat olla korkeampia ja mennä enemmän tavaraa.

Tuolla Itä-Suomessa etenkin vielä saadaan kumipyörien ja raiteiden lisäksi raakapuuta uittamallakin isoja määriä kaakon tehtaille. Tiedä sitten olisiko uittoa mahdollista vielä lisätä muualla Suomessa?. Tietysti vesillä aiheuttaa pieniä ongelmia kun Saimaan kanavaa ei oikein haluta käyttää.

 

[Euro71]

No turve olisi jonkinlainen energialähde, mutta mutta...

Joo, mutta siis kun Suomesta aika lailla puuttuvat fossiiliset polttoaineet, niin ollaan tuontienergian, auringon ja ydinvoiman varassa. Näen siis, että kaikenlaiset energia-alan innovaatiot pelaavat Suomen pussiin, ovat ne pieniä tai isompia, ja koskettavat ne mitä osaa tahansa. Ihan perusesimerkki on energian varastointi, eli siis että halpaa sähköä varastoidaan johonkin ja myydään sitten ulos kalliin sähkön aikana. Samoin halvat lämmitysratkaisut vähentävät painetta sähkömarkkinoilla silloin, kun sähkön kulutus olisi suurimmillaan eli talvipakkasilla.

Näkisin muitakin mahdollisia innovaatioita. Yksi ongelmahan on se, että kun vaikkapa tuuli- ja aurinkovoima on kovasti sääriippuvaista, se heiluttelee sähkön hintaa ja aiheuttaa painetta pitää yllä tarpeellista säätövoimaa. Siksi kaikenlaiset ratkaisut siihen, kuinka sähkön kulutusta saadaan sopeutumaan tuotanto-oloihin auttavat Suomen energiantuotantoa ja sitä kautta energiaintensiivisempi teollisuus kiittää. Näidenhän kaikkien ei tarvitse olla mitään "high techiä", se viime vuonna esitetty "ledilamppu", joka on vihreä halvan sähkön aikaan ja punainen kalliin sähkön aikaan on minusta ihan hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea voidaan kehitellä.

EDIT: Niin, yksi tähän lokeroon tipahtava innovaatio pitää mainita. En muista, minkä firman tuotos oli kyseessä, mutta se oli 3D-tulostuksella tehty lämmönvaihdin. Sen etu perinteisin menetelmin valmistettuun oli se, että se pystyttiin koko matkalta optimoimaan virtausnopeuden mukaan. Lämmönvaihtimessa kun ohi virtaavan väliaineen nopeus muuttuu sen mennessä lämmönvaihtimen läpi, ja siksi tavallisesti se optimoidaan jonkun tietyn virtausnopeuden mukaan eli se on kompromissi. 3D-tulostetussa versiossa voidaan siis optimoida rakenne koko matkalta.

Rautatiemaailmassa kärsimme siitä, että poliitikot ovat halunneet melkein viimeiseen tippaan asti vastustaa rautateillä kilpailua vaikka jo vuonna 1995 sitä silmälläpitäen jaettiin VR operaattoriksi uutena osakeyhtiönä kalustoineen ja radat jäivät valtion omistukseen erikseen. Yhdistettynä siihen, että meillä on 1524mm raideleveys, joka aavistuksen vielä eri kuin Baltiassa. (Neuvostoliitossa kun muutettiin 1524mm->1520mm) Joka tarkoittaa kaluston saatavuuden ongelmia verrattuna muualle.

Tämä on tosiaan yksi ongelmapesäke.

En silti olisi vaihtamassa raideleveyttämme 1435:een koska kallis projekti, mutta kivet pitäisi kääntää mitä ratkaisuita keksitään. Voiko olla vaunuja vaihtuvalla raideleveydellä kuten esimerkiksi Sveitsissä oli, konttinosturit Tornioon/Haaparantaan tms?

Ihan samaa mieltä. Silloin kun tästä ollaan viimeksi keskusteltu, esitettiin myös sellaista, että uudet radat rakennettaisiin kolmella kiskolla, niin, että niillä pystyy ajamaan kahdella eri raideleveydellä. Ei ole halpa sekään ratkaisu.

Jos Helsingin ja Tallinnan välille joskus tulee tunneli, niin tähän olisi hyvä löytyä ratkaisu. Samoin, jos pohjoisessa parannellaan ratayhteyksiä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.

Kumipyörin tietysti menee kuinka paljon tavaraa, mutta onneksi nyt niitä kaikenlaisia teollisuusraiteita ei kaikkia purettu, jos liikennettä saataisiin kiskoille takaisin. Se hyvä puoli raiteilla on meillä, että ns aukean tilan ulottuma on suurempaa meillä, että vaunut voivat olla korkeampia ja mennä enemmän tavaraa.

Kumipyörät mulla oli mielessä, kun tuota listausta tein, ja myöskin Suomen sisäinen logistiikka. Olen kyllä samaa mieltä, että myös sellaiset innovaatiot kuljetuksen saralla, jotka pystyvät yhdistämään useamman eri kuljetusmuodon saumattomasti toisiinsa.

Sinälläänhän logistiikassa on jo aika monta kiveä käännetty eikä siellä taida olla matalalla olevia hedelmiä poimittavaksi. Silti pienetkin innovaatiot maan sisäisessä kuljetuksessa pelaavat mielestäni harvaan asutun Suomen pussiin. Täällä luulisi olevan enemmän intressejä parantaa paikallista logistiikkaa kuin vaikkapa Luxemburgissa.

 

[mike owen]

Erittäin hyvä kirjoitus Euro71. Raideyhteys Ruotsin ja Suomen välillä pitää saada hoidetuksi kuntoon. Tämä on tärkeää pelkästään huoltovarmuuden vuoksi. Kuten on todettu moneen kertaan niin Suomi on "saari". Tämän vuoksi Suomen kannalta yhteydet on toimittava Ruotsiin moitteettomasti joka tilanteessa tapahtui mitä tahansa.

 

[Sonny Burnett]

Joo, mutta siis kun Suomesta aika lailla puuttuvat fossiiliset polttoaineet, niin ollaan tuontienergian, auringon ja ydinvoiman varassa. Näen siis, että kaikenlaiset energia-alan innovaatiot pelaavat Suomen pussiin, ovat ne pieniä tai isompia, ja koskettavat ne mitä osaa tahansa. Ihan perusesimerkki on energian varastointi, eli siis että halpaa sähköä varastoidaan johonkin ja myydään sitten ulos kalliin sähkön aikana. Samoin halvat lämmitysratkaisut vähentävät painetta sähkömarkkinoilla silloin, kun sähkön kulutus olisi suurimmillaan eli talvipakkasilla.

Tuossa lueteltiin aika pitkälti ne asiat joihin turpeen käyttö perustui.

 

[Ann Arbor]

Vesivoimassa uskon meillä olevan potentiaalia nykyistä parempaan käyttökykyyn, mikäli rohkeutemme riittää uusien varastoaltaiden rakentamiseen. Tuulisina ja/tai aurinkoisina päivinä/viikkoina joki voitaisiin miltei pysäyttää ja antaa altaiden täyttyä hiljalleen valumavesistä ja kun tuulettomat päivät koittavat, olisi vettä todella riittoisasti käytettävissä sähköntuotantoon.

Turpeen käyttöä tuskin ollaan aloittamassa uudelleen, mutta puuhakkeen voi nähdä yhtenä mahdollisuutena säätövoiman lähteeksi tulevaisuudessa. Metsävaramme kun kasvavat reilulla kolmella kuutiometrillä sekunnissa. Kyllä, sekunnissa.

 

[Ann Arbor]

Juuri nyt on meneillään todellinen kesäinen sähkön superpäivä, vaikkei mitään myrskytuulia olekaan. Aurinkosähkön tuotannossa tästä päivästä tulossa mitä oletettavimmin maamme historian paras ja kun aurinkovoiman ja tuulivoiman kapasiteetti tasaisen varmasti kasvaa koko ajan, on tämä vasta esimakua tulevasta. Olemme koko vuorokauden nettoviejiä.

Vaikka Suomen taloudellinen tila onkin huolestuttava ja yleinen pulssi yhteiskunnassamme onkin ollut pitkään valitettavan negatiivissävyinen, on energiasektori miellyttävä poikkeus. Vieläkö joukossamme on niitä, ketkä pitävät tuuli- ja aurinkovoimaa "näpertelynä"? Uusiutuva Suomessa tuotettu energia on maamme tulevaisuuden kivijalka.

 

[mike owen]

Vaikka meillä on erittäin hyvä energiasektori niin onko meillä tarpeeksi säätöenergiaa ympärivuotiseen käyttöön. Epäilen vahvasti ettei ole. Suomi tarvitsee todellakin lisää säätöenergiaa jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän varsinkin talven aikana kovilla pakkasilla. Vaikka meillä on tosiaan paljon tuulella toimivia tuulivoimaa niin ne eivät toimi joka päivä sääolosuhteet huomioiden.

On puhuttu paljon puhtaaseen energiaan siirtymisestä, mutta kaikkea toimivia ratkaisuja ei ole kyetty vielä ottamaan käyttöön Suomessa. Pienydinvoimalat voivat olla yksi ratkaisu ongelmaan (säätöenergian puute Suomessa).

 

[KooMT]

Tämä on tosiaan yksi ongelmapesäke.

Ihan samaa mieltä. Silloin kun tästä ollaan viimeksi keskusteltu, esitettiin myös sellaista, että uudet radat rakennettaisiin kolmella kiskolla, niin, että niillä pystyy ajamaan kahdella eri raideleveydellä. Ei ole halpa sekään ratkaisu.

Jos Helsingin ja Tallinnan välille joskus tulee tunneli, niin tähän olisi hyvä löytyä ratkaisu. Samoin, jos pohjoisessa parannellaan ratayhteyksiä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.

Ei se onnistu kolmella kiskolla kun 1435mm:n ja 1524:mm etäisyys on silti liian pieni.

Kaikki nyt höpöttelee tunnelista, mutta ajatellen tavarankulkua niin junalautta Suomi-Virokin auttaisi hieman tai suunnitelma taitaa olla nyt proomut. Tietty 1435mm raide Rail Balticana tulee Viroon jossakin vaiheessa, mutta käsittääkseni nytkin tulee Baltiasta joku määrä ainakin raakapuuta meritse, joka proomun avulla voisi siirtyä ilman uudelleenkuormausta laivaan erikseen.. Baltiassa melkein Suomen rataverkon kokoinen rataverkko.

 

[Ann Arbor]

Mielenkiintoinen ja yhtä lailla valitettava asia on mielestäni se, ettei Suomi ole kyennyt Valmet Automotiven viitoittaessa tietä kyennyt houkuttelemaan autoteollisuutta enemmän maahamme. Autonvalmistuksella on maassamme pitkät perinteet, mutta olisi mielenkiintoista tietää, miksei sektori ottanut Uuttakaupunkia pidemmälle tuulta alleen? Olisihan se melkoinen voitto tässä taloustilanteessa, mikäli esim. Toyota investoisi maahamme.

 

[Ann Arbor]

Suomi-kiinnostus kasvaa, kertovat google-haut – samaan aikaan resurssit markkinoida kutistuvat

Visit Finlandin mukaan Suomea haetaan verkossa nyt tavallista enemmän. Matkavarauksissakin kiinnostus Suomea kohtaan on taas kasvussa.

yle.fi

Suomi kiinnostaa globaalisti matkailukohteena, mutta valitettavasti resurssit maamme markkinointiin eivät ole riittävät.

Erittäin mielenkiintoinen juttu kokonaisuudessaan.

Suomi häviää kuitenkin kilpailussa muille Pohjoismaille. Suomi on vahvin talvella, mutta kesämatkailusta Suomen osuus on vain seitsemän prosenttia.

– Suhteessa sen pitäisi olla ainakin 20 prosenttia, arvioi Hietasaari.

Suomen tunnettuus on selvästi muita Pohjoismaita heikompi, ja Suomeen liitettävät mielikuvat liittyvät vahvasti talveen, Hietasaari kertoo.

Jotta Suomen osuutta kesämatkailusta saataisiin kasvatettua, vaatisi se paljon enemmän markkinointia. Mutta juuri siihen resurssit ovat vähenemässä.

– Visit Finlandilta leikataan ennestäänkin pienestä budjetista tämän vuoden jälkeen puolet pois, sanoo Hietasaari.

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi pitää tätä hämmästyttävänä ja lyhytnäköisenä, sillä matkailijatkin tuovat merkittävästi euroja Suomeen.

– Meillä on heikot eväät markkinoida ulkomailla, vaikka meidän pitäisi juurin nyt vahvistaa markkinointia. Se on hallitukselta onneton päätös, kritisoi Lappi.

 

[Ann Arbor]

Taylor Swift tuo Tukholmalle puoli miljardia kruunua – Alkaako taas funflaatio?

Viime vuonna Beyoncé, nyt euroviisut ja Taylor Swift. Tässäpä talousongelma, jota meillä Suomessa ei ole.

www.kauppalehti.fi

Tapahtumateollisuuden myönteistä vaikutusta taloudelle ei kaiketi ole edelleenkään riittävästi käsitetty Suomessa. Maastamme puuttuu suljettavalla katolla varustettu suurareena, mikä rajannee monen ison artistin esiintymästä maassamme, kärsii tästä talous.

 

[Ann Arbor]

Onko suomalaisten ja ruotsalaisten välillä sitten todella jotain "mentaliteettieroa", mitä tulee kansantalouteen? Allekirjoittaneelle Suomen talouden tila on todella tärkeä asia, mutta onko todella niin, että siinä missä keskivertoruotsalainen "sinikeltaiseen lippuun kietoutuneena" pohtii, miten voisi tehdä parhaansa isänmaansa talouden edistämiseksi, hänen suomalainen serkku ei juuri välitä?

En haluaisi uskoa näin olevan asian laita, mutta kieltämässä Ruotsissa näytään ymmärtävän talouden realiteetit.

 

[Euro71]

Taylor Swift tuo Tukholmalle puoli miljardia kruunua – Alkaako taas funflaatio?

Viime vuonna Beyoncé, nyt euroviisut ja Taylor Swift. Tässäpä talousongelma, jota meillä Suomessa ei ole.

www.kauppalehti.fi

Tapahtumateollisuuden myönteistä vaikutusta taloudelle ei kaiketi ole edelleenkään riittävästi käsitetty Suomessa. Maastamme puuttuu suljettavalla katolla varustettu suurareena, mikä rajannee monen ison artistin esiintymästä maassamme, kärsii tästä talous.

Minä puolestani tekniikan ihmisenä en pidä tapahtumien järjestämistä kovin kauhean tärkeänä asiana. Tottahan sillä kerätään löysää rahaa pois ihmisten taskuista, mutta noin muuten itse pitäisin parempana sitä, että Suomessa pysyttäydyttäisiin kehittämässä niitä aloja, joilla tuota löysää rahaa tehdään viihteeseen kulutettavaksi.

Jos nyt ajatellaan vaikka viihdettä ja vaikkapa matkailua, niin kyllä, kyllä niistä on oma osuus kerättävissä pois. Mulla sattuneesta syystä on matkailualan yrittäjiä hyvinkin lähellä, enkä tietenkään heille mitään pahaa toivo. Jos suomalainen tai ulkomainen matkailija haluaa käyttää rahaansa, niin ei muuta kuin otetaan se, mitä irtoaa.

Mutta isossa kuvassa en silti näe matkailua tai viihdealaa sellaisena tekijänä, joka pitää Suomen pyörimässä. Nojaan tämän käsitykseni sellaisiin maihin, joissa vaikkapa turismi muodostaa ison osan BKT:stä. Se on hyvin tuulinen ala pitää valtio ja kansantalous pystyssä, ja kuten me Suomessa tiedämme, niin se on yksi niistä indikaattorialoista, joista näkee sen, mihin suuntaan talous on kehittymässä. Eli siis se ottaa hittiä ensimmäisenä, kun talouskehitys vaihtuu negatiiviseksi.

 

[Ann Arbor]

Minä puolestani tekniikan ihmisenä en pidä tapahtumien järjestämistä kovin kauhean tärkeänä asiana. Tottahan sillä kerätään löysää rahaa pois ihmisten taskuista, mutta noin muuten itse pitäisin parempana sitä, että Suomessa pysyttäydyttäisiin kehittämässä niitä aloja, joilla tuota löysää rahaa tehdään viihteeseen kulutettavaksi.

Jos nyt ajatellaan vaikka viihdettä ja vaikkapa matkailua, niin kyllä, kyllä niistä on oma osuus kerättävissä pois. Mulla sattuneesta syystä on matkailualan yrittäjiä hyvinkin lähellä, enkä tietenkään heille mitään pahaa toivo. Jos suomalainen tai ulkomainen matkailija haluaa käyttää rahaansa, niin ei muuta kuin otetaan se, mitä irtoaa.

Mutta isossa kuvassa en silti näe matkailua tai viihdealaa sellaisena tekijänä, joka pitää Suomen pyörimässä. Nojaan tämän käsitykseni sellaisiin maihin, joissa vaikkapa turismi muodostaa ison osan BKT:stä. Se on hyvin tuulinen ala pitää valtio ja kansantalous pystyssä, ja kuten me Suomessa tiedämme, niin se on yksi niistä indikaattorialoista, joista näkee sen, mihin suuntaan talous on kehittymässä. Eli siis se ottaa hittiä ensimmäisenä, kun talouskehitys vaihtuu negatiiviseksi.

Suomi ei nouse tai ole nousematta globaalien pop-artistien keikoilla, mutta osana kokonaisuutta ne on kuitenkin syytä pitää. Mikäli Taylor Swift olisi vetänyt keikat Tukholman sijaan Helsingin modernilla suurstadionilla, olisi taloushyöty koitunut Suomeen.

Suomen ei ole syytä rakentaa taloutensa kivijalkaa turismin varaan, mutta ei kai meillä ole syytä jäädä nuolemaan näppejä, potentiaalisten Suomeen tulijoiden suunnatessa Ruotsiin ja Norjaan?

 

[Ann Arbor]

Rovaniemestä Euroopan Las Vegas?​

Vaikka uhkapelaaminen onkin enemmän ja enemmän siirtynyt virtuaalisille alustoille, kännyköiden ja tietokoneiden näytöille, näen perinteisille kasinoille olevan kysyntää myös tulevaisuudessa. Itse asiassa kun rahapelit ovat monelle niin arkipäiväinen asia, voi perinteiset kasinoresortit nähdä ennen kaikkea elämyskohteina, mitä ne lukuisine palveluineen ovatkin.

Las Vegas ja Macao ovat maailmankuuluja kohteita, mitkä vetävät magneetin lailla matkailijoilta pallomme joka kolkalta. Huomionarvoista on mielestäni niiden sijainnit Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa. Vaikka esim. Monacon kasino lienee yksittäisistä ehkä se kaikkein kuuluisin ja kasinoita toki vanhalla mantereella riittää, ei koko Euroopassa voi sanoa kuitenkaan olevan kahteen aiemmin mainitsemaani verrannollista kohdetta. Voisiko Suomen Lappiin sellaisen perustaa?

Lapin matkailusektori kasvaa tasaisesti, mutta matkakohteiden välisen kilpailun kiristyessä mm. globaalin etelän kasvavasta keskiluokasta, voisi meillä olla mahdollista erottua esim. muista Pohjoismaista tekemällä Lapin pääkaupungista globaalisti tunnetun elämyskohteen. Ruotsia ja Norjaa, alppimaista puhumattakaan emme voi nokittaa laskettelurinteiden korkeuseroilla ja lumivarmuudenkin voi ilmastonmuutoksen myötä olettaa heikentyvän Pohjois-Suomea myöten, mutta elämysten tarjoamisessa näen mahdollisuuksien olevan melkeinpä rajattomat.

Vaikka Rovaniemen keskusta talvisesongin aikana on tätä nykyäkin vibrantti ja kosmopoliittinen turistikeidas, oma visioni on tehdä alueesta todellinen niin jetsetin, kuin perhematkailijoiden kokoontumispaikka. Rovaniemellä riittää hyvää tonttimaata isoillekin resorteille ja teemoitustahan seudulta riittää yllin kyllin joulupukista ja revontulista lähtien. Vaikka tilaa kasvulle onkin, on alue myös riittävän kompakti, matkaa kansainväliseltä lentoasemalta keskustaan on vain kivenheitto.

Näen myös isona asiana, mikäli resortit kykenisivät tekemään Lapista nykyistä enemmän ympärivuotisen matkailukohteen. Yötön yöhän on elämys jo sinänsä, etenkin lähempänä päiväntasaajaa kotoisin oleville. Uhkapelaamisen näen vain osana tulevaisuuden Rovaniemen elämystarjontaa. Esim siinä missä Las Vegasissakin ammattiurheiluviihde on nykyään merkittävä osa sikäläistä ohjelmatarjontaa, voivat RoKin ja RoPsin katsomot yhtä lailla täyttyä matkailijoista, mikä toki vaatii päämäärätietoista markkinointia.

Asiat eivät synny hetkessä ja itsestään ja kovaa työtä ja riskinottoa Lapin matkailun kehittäminen toki vaatii. Näen Suomella olevan kuitenkin juuri nyt mahdollisuus tehdä jotain poikkeuksellista, "Euroopan Las Vegasia" kun ei vielä missään muuallakaan ole ja mielikuvistahan asiassa on paljolti kyse. Uskon kuitenkin visiolla olevan potentiaalia ja näen sen onnistuessaan tuottavan paljon hedelmää yhteiselle isänmaallemme.

 

[Ann Arbor]

Jääkärimarssin ajattomat sanat ovat inspiroineet myös allekirjoittanutta.

Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.

Sille katsantokannalle jumittuminen, että Suomi olisi "Kuka sammuttaa valot?"-yhteiskunta olisi valitettava skenaario. Me tarvitsemme uutta visiota, ennakkoluulotonta tervetulokulttuuria.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=TpI5tSm9hSk

Jaakko löytyn musiikki puhuttelee itse kutakin eri lailla, mutta enemmän tai vähemmän olen hihoja käärimässä ja itse me voimme päättää onko Suomelle koittava aamurusko, vai iltahämärä.

 

[Marleau]

Erittäin hyvä kirjoitus Euro71. Raideyhteys Ruotsin ja Suomen välillä pitää saada hoidetuksi kuntoon. Tämä on tärkeää pelkästään huoltovarmuuden vuoksi. Kuten on todettu moneen kertaan niin Suomi on "saari". Tämän vuoksi Suomen kannalta yhteydet on toimittava Ruotsiin moitteettomasti joka tilanteessa tapahtui mitä tahansa.

Niin se raideyhteys Ruotsin välillä olisi erittäin hyvä ja tärkeä asia Suomen talouden, tulevaisuuden ja ennen kaikkea just turvallisuuden kannaltakin. Sen raideleveyden voisi myös muuttaa tähän eurooppalaiseen malliin, sillä se yhteistyö Venäjän kanssa on toistaiseksi jäissä ja eikä siellä suunnalla se tulevaisuus muutenkaan sellaiselta näytä, että sitä yhteistä ulkomaankauppaa ja muutakaan liikennettä voisi tai ainakaan kannattaisi heidän kanssaan käydä, joten näin ollen Suomen pitäisi ilman muuta suunnata ne katseet sinne Ruotsiin ja länteen.

 

[Erkka Lapanen]

Sen raideleveyden voisi myös muuttaa tähän eurooppalaiseen malliin

Luulisi että tähän olisi EU-rahaa mahdollista saada. Ainakaan vielä Suomi ei ole sitä anonut.

 

[Erkka Lapanen]

Sille katsantokannalle jumittuminen, että Suomi olisi "Kuka sammuttaa valot?"-yhteiskunta olisi valitettava skenaario. Me tarvitsemme uutta visiota, ennakkoluulotonta tervetulokulttuuria.

Kun katsoo istuvaa hallitusta ja sen toimia niin sellaista ei ole näkyvillä. Kansa ei halua kuvailemiasi asioita. Siksi ”valot hiljalleen hiipuvat”.

 

[lihaani]

Tässä raideleveyden muutoksessa on ongelmana raha. Oletetaan ratatyökustannuksiksi vaikka 100€/metri. Pelkästään raideleveyden kaventaminen maksaisi vähintään viisi miljardia. Siihen päälle ratapihojen muutostyöt. Voi katsoa vaikka Kouvolan ratapihaa ja miettiä kaikkien risteysasemien uusimisen kustannuksia.
Näiden kustannusten rinnalla Orpon Turun rata on puoli-ilmainen.
Kustannukset ovat vain osa härdelliä. Siihen päälle vuosien raideliikennekaaos ja kaluston alustojen muutos joten soppa on valmis.

 

[Kilgore Trout]

Tässä raideleveyden muutoksessa on ongelmana raha. Oletetaan ratatyökustannuksiksi vaikka 100€/metri. Pelkästään raideleveyden kaventaminen maksaisi vähintään viisi miljardia. Siihen päälle ratapihojen muutostyöt. Voi katsoa vaikka Kouvolan ratapihaa ja miettiä kaikkien risteysasemien uusimisen kustannuksia.
Näiden kustannusten hinnalla Orpon Turun rata on puoli-ilmainen.
Kustannukset ovat vain osa härdelliä. Siihen päälle vuosien raideliikennekaaos ja kaluston alustojen muutos joten soppa on valmis.

Raideleveyden muutoksesta tulee mieleen ikivanha ruotsalaisvitsi, eli kun Ruotsi siirtyi oikeanpuoliseen liikenteeseen, niin se tapahtui portaittain; kuorma-autot ensin ja muu liikenne sitten myöhemmin.

Insinööriratkaisu olisi panostaa ainakin uuden hankittavan kaluston osalta siihen, että alustan raideleveyden muutos olisi nopea operaatio rajalla. Miksen vanhankin kaluston, jos se on teknisesti mahdollista.