Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Cobol]

En jaksaisi uskoa, että ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset eroaisivat meistä suomalaisista kovin paljoa, mutta niin vain he tuntuvat onnistuvan lähes kaikessa.

Kun on merkittävästi enemmän rahaa ja suuria yrityksiä sekä strategista osaamista omasta takaa, tulos näkyy.

Meillä vasemmisto on liian konservatiivista ja osin nationalistista, mikä on näkynyt mm. työperäiseen maahanmuuttoon suhtautumisessa vuosikymmenet. Suomalainen maltillinen oikeisto on viime vuodet lähentynyt laitaoikeistoa ja tämä puolestaan näkyy yhteisenä hallituksena, jossa maahanmuutto ja ilmastotoimet sekä vihreä siirtymä eivät ole siinä asemassa missä niiden pitäisi olla.

Harvoin tulee mieleen, mutta kun katsoo EU:n uusia linjauksia kansallisten tukien osalta (saa tukea yrityksiä), onko Suomessa viisautta ymmärtää EU:n linjausten vaikutukset. Markkinoiden vaikutus pienenee ja protektionismin vaikutus kasvaa. Emme voi kilpailla edes Ruotsin kanssa isoista tuista. Eivät ne mene välttämättä isoon hankkeeseen vaan sen edellyttämiin kalliisiin valmisteluihin. Isot maat lapioivat rahaa yrityksilleen kun linjaus muuttui.

Emme pärjää tässä, mutta silti Orpon hallitus vastustaa muuttuneessa tilanteessa EU:n yhteistä uutta velkaa mm. vihreän siirtymän toteuttamiseksi tai Ukrainan aseistamiseksi/rakentamiseksi. Tämä nykyinen tilanne syö Suomen talouskasvua: emme omaa riittävästi pääomaa isoihin tukiin, mutta emme kannata EU:n yhteistä tukirahastoakaan. Toki ymmärrän vastustuksen, jos se nykyisestä lisäisi isojen EU-maiden mahdollisuuksia ja vähentäisi jo ennestään pientä markkinatalouden vaikutusta valintoihin.

 

[Jeffrey]

SSAB:n päätöksestä en ihan hirveän pitkälle vetäisi johtopäätöksiä. Se on ihan totta, että Raahea pidettiin ainakin meillä Suomessa ennakkosuosikkina tähän kilpailuun. SSAB kuitenkin kommunikoi nyt, että Luulajan tehdasinvestoinnin taustalla on esimerkiksi se, että Raahen tehdas on huomattavasti paremmassa kunnossa ja Luulajaan olisi pitänyt tehdä uusi mittava investointi joka tapauksessa. Lisäksi logistiikka yms. lienee huomattavasti helpommin toteutettavissa.

Totta kai mukana on sekin, että tällainen teklonogisesti mullistava hanke halutaan toteuttaa kotikentällä, tai Ruotsilla on ollut siihen huomattavasti laajempi intressi kuin mitä Suomen yhteiskunnalla.

Toki se, että Raahen asema ennakkosuosikkina mureni aivan kilpailun loppumetreillä voisi olla tulkittavissa esimerkiksi poliittisen riskin nousuun lakkojen myötä. Uskoisin kuitenkin, että valtaosa Raahen ennakkosuosikin asemasta oli sitä meidän omaa sinisilmäisyyttä. Totta kai tässä hankkeessa alusta asti mukana olleet ruotsalaiset yritykset haluavat saada tämän merkkipaalun omalle maalleen vaikka Suomesta olisi toimitettu minkälainen tarjous yhteiskunnan tuista alkaen.

 

[Ann Arbor]

Toivottavasti tämä tappio toimisi jonkinlaisena herätyksenä Suomelle, ettei laakereillaan lepääminen johda mihinkään. Vaikka Ruotsissa olenkin käynyt ja maan tapahtumia seuraan aina silloin tällöin, todellako he ovat työteliästä innovaattorikansaa, siinä missä me passiivisia viihteen kuluttajia näin karrikoiden? Miten yksi kansa voi onnistua lähes kaikessa ja me seuraamme vierestä juuri heiltä nykyään asioita omaksumatta?

Olen itse talousisänmaallinen ihminen ja kysyn itseltäni jatkuvasti, mitä minä voin tehdä tänään Suomen eduksi? Kateudessa rypeminen ei johda mihinkään, mutta emme me voi tuudittautua, että Suomi nousee mitään tekemättä.

 

[mike owen]

Erittäin hyvä kirjoitus kaikenkaikkiaan (Cobol). Samaa mieltä kanssasi. Olen monta kertaa todennut, että Suomessa kannattaa panostaa koulutukseen, innovointiin ja ennenkaikkea oppimistason nostoon. Suomi tarvitsee lisää osaajia yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa työmarkkinoilla ja valmiiden tuotteiden myymisessä ulkomailla. Palveluiden myyminen tulee myös hallita eri puolilla maailmaa.

Se että täällä on väyläverkosto kunnossa ja julkinen liikenne toimii siten kuin pitää on erittäin tärkeä asia ulkomaisille yrityksille ja sijoittajille kun he miettivät minne uudet yritykset mahdollisesti sijoittuvat. Tietenkään ei saa unohtaa fossiilivapaata energiaa.

 

[Hermes#41]

Kun on merkittävästi enemmän rahaa ja suuria yrityksiä sekä strategista osaamista omasta takaa, tulos näkyy.

Meillä vasemmisto on liian konservatiivista ja osin nationalistista, mikä on näkynyt mm. työperäiseen maahanmuuttoon suhtautumisessa vuosikymmenet. Suomalainen maltillinen oikeisto on viime vuodet lähentynyt laitaoikeistoa ja tämä puolestaan näkyy yhteisenä hallituksena, jossa maahanmuutto ja ilmastotoimet sekä vihreä siirtymä eivät ole siinä asemassa missä niiden pitäisi olla.

Harvoin tulee mieleen, mutta kun katsoo EU:n uusia linjauksia kansallisten tukien osalta (saa tukea yrityksiä), onko Suomessa viisautta ymmärtää EU:n linjausten vaikutukset. Markkinoiden vaikutus pienenee ja protektionismin vaikutus kasvaa. Emme voi kilpailla edes Ruotsin kanssa isoista tuista. Eivät ne mene välttämättä isoon hankkeeseen vaan sen edellyttämiin kalliisiin valmisteluihin. Isot maat lapioivat rahaa yrityksilleen kun linjaus muuttui.

Emme pärjää tässä, mutta silti Orpon hallitus vastustaa muuttuneessa tilanteessa EU:n yhteistä uutta velkaa mm. vihreän siirtymän toteuttamiseksi tai Ukrainan aseistamiseksi/rakentamiseksi. Tämä nykyinen tilanne syö Suomen talouskasvua: emme omaa riittävästi pääomaa isoihin tukiin, mutta emme kannata EU:n yhteistä tukirahastoakaan. Toki ymmärrän vastustuksen, jos se nykyisestä lisäisi isojen EU-maiden mahdollisuuksia ja vähentäisi jo ennestään pientä markkinatalouden vaikutusta valintoihin.

Niin hyvä kirjoitus, että pitää lainata kokonaan.

Minusta Suomen tämänhetkinen EU-, ilmasto-, sosiaali- ja työmarkkinapolitiikka ovat erittäin haitallisia tulevaisuuden kannalta.

Käytännössä lopetetaan, leikataan ja vastustetaan vähän kaikkea ja ollaan nuivan epäluuloisia kaikkea kohtaan. Mitään uutta ei oikeasti olla luomassa tai kehittämässä. Se ei lisää luottamusta tänne investointeja suunnittelevissa yrityksissä tai EU kumppaneissa.

Kyllä Suomessakin olisi pääomia, mutta puuttuu luottamus ja usko siihen että niitä kannattaisi investoida kotimaan kasvuun.

Täytyy vaan toivoa ihmettä, että tämä huonojen päätösten ketju joskus päättyy. EU:ssa ollaan pian Unkarin ainut kaveri.

Ja syyt ovat nuo Cobolin erittelemät. Liian konservatiivinen vasemmisto ja oikeisto. Lisäksi vielä äärilaitaa kohti liukuva oikeisto.

 

[Cobol]

Niin hyvä kirjoitus, että pitää lainata kokonaan.

Minusta Suomen tämänhetkinen EU-, ilmasto-, sosiaali- ja työmarkkinapolitiikka ovat erittäin haitallisia tulevaisuuden kannalta.

Käytännössä lopetetaan, leikataan ja vastustetaan vähän kaikkea ja ollaan nuivan epäluuloisia kaikkea kohtaan. Mitään uutta ei oikeasti olla luomassa tai kehittämässä. Se ei lisää luottamusta tänne investointeja suunnittelevissa yrityksissä tai EU kumppaneissa.

Kyllä Suomessakin olisi pääomia, mutta puuttuu luottamus ja usko siihen että niitä kannattaisi investoida kotimaan kasvuun.

Täytyy vaan toivoa ihmettä, että tämä huonojen päätösten ketju joskus päättyy. EU:ssa ollaan pian Unkarin ainut kaveri.

Ja syyt ovat nuo Cobolin erittelemät. Liian konservatiivinen vasemmisto ja oikeisto. Lisäksi vielä äärilaitaa kohti liukuva oikeisto.

Toki pitää suhteuttaa laitaoikeiston asema suhteessa maltilliseen oikeistoon. Kokoomuksen ja maltillista oikeistolaista talous- ja yrityspolitiikkaa edustavan EK:n välillä on nyt erimielisyyksiä isoissa yrityksiä koskevissa asioissa, kuten mm. ilmastotoimista, EU:n rahoitusinstrumentissa sekä maahanmuutosta.

Orpon hallituksen politiikassa yhä vahvemmaksi ministeriksi on noussut valtiovarainministeri Purra. Ja tällä on seurauksensa lähivuosikymmenille.

Suomen tulisi olla rohkea viestinnässään, että me todella haluamme isot vihreän teknologian hankkeet Suomeen. Ja että me haluamme paljon työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen ja haluamme konkrettisilla keinoilla parantaa heidän mahdollisuuksiaan pärjätä Suomessa. Ja että me viemme Suomea yhdessä eteenpäin mahdollistaaksemme edellä mainitut. Ja että me haluamme yhteisen eurooppalaisen tukivälineen, joka on myös Suomelle edullinen viemään eteenpäin vihreitä hankkeita.

Hiljaista on Orpon hallituksen suunnalta. Tai ei edes sitä vaan pääministeri ei suoraan sanoen halua edistää yhtäkään edellä mainittua EK:n ydinasiaa vaan torppaa niistä osan suoraan.

Vielä vaalit, pari sitten Kokoomuksen ydinasioita olivat ilmastotoimet, yritysten tukeminen vihreän energian osalta pitkällä aikajänteellä, saastuttaja maksaa, paljon nettomaahanmuuttajia tarvittaessa erityisetuineen sekä mukautuminen EK:n ja muiden eurooppalaisten suurtyönantajien lobbaukseen yritystoiminnan edellytysten parantamisesta.

 

[mike owen]

Jälleen kerran hyvä kirjoitus Cobol. Täyttä asiaa. Olen monesti kritisoinut Orpon hallituksen toimintaa syystäkin. Välillä tuntuu siltä kuin Kokoomus olisi Persujen apupuolue hallituksessa. Purra vie ja Orpo vikisee valitettavasti.

Pelkillä leikkauksilla tämä valtio ei nouse uuteen kukoistukseen. Tarvitaan rohkeita toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi, mutta tässä pitää olla vähän pelisilmää ettei jouduta ojasta allikkoon. Sitä en toivo, että osa porukasta putoaa kuin eno veneestä ongelmineen päivineen.

 

[Cobol]

EK otti eilen kantaa investointiaikeisiin, joita on Suomeen noin 260 mrd euroa. Ollaan tulossa ratkaiseviin kuukausiin ja Orpon hallituksen jokaisen ministerin tulisi painaa tukka putkella tämän eteen:

”Emme EK:ssa epäile, etteikö suuri osa hankkeista toteutuisi, sillä niille on vahva globaali markkinakysyntä. Sen sijaan suurin epävarmuus koskee sitä, mihin maahan ne lopulta päätyvät. Maiden välinen investointikilpailu kovenee kaiken aikaa. Suomen pitää vahvistaa vahvuuksia, mutta myös uskaltaa tarvittaessa ottaa käyttöön uusia keinoja pärjätä valtiontukikilpailussa. Tähän liittyen EK on ehdottanut strategisten investointien veroporkkanaa sekä pitkän tähtäimen ratkaisuna EU-tason investointirahoitusta.”

Vihreissä investoinneissa yli 30 prosentin vuosikasvu – seuraavat 6–9 kuukautta ratkaisevat jatkon - Elinkeinoelämän keskusliitto

Suomen vihreän siirtymän investointiaikeiden euromääräinen summa kasvoi vuonna 2023 lähes kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Hankkeita on kaikkiaan vireillä noin 260 miljardin euron edestä. Konkreettisia askelia on otettu lähes 19 miljardin euron arvosta. Hyvän vireen jatkuminen...

ek.fi

Mutta kuten aiemmin totesin, hallitushan yllättäen vastustaa Suomen kilpailukyvyn turvaamista. Nykytilanteessa Suomi häviää ja sen muuttaminen tarkoittaa yhteistä EU-tason investointirahoitusta. Kysymys on siitä, että Suomen kilpailukyvyn turvaaminen on kaikkien asia. Ja Häkämiestä lainaten, jos ulkomaiset investoinnit kiertävät Suomen, myös iso osa kasvusta kiertää Suomen. Tarvitsemme uusia välineitä tähän niin kansallisesti kuin EU:ssa.

Tällä hetkellä osassa ym. asioita EK ja SDP ovat lähempänä toisiaan kuin Kokoomus ja EK. Tämä koskee erityisesti eurooppalaisia yhteisiä rahoitusinstrumentteja, joita SDP asettui tukemaan EK:n kanssa Kokoomuksen vastustaessa.

 

[Cobol]

Pelkillä leikkauksilla tämä valtio ei nouse uuteen kukoistukseen. Tarvitaan rohkeita toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi, mutta tässä pitää olla vähän pelisilmää ettei jouduta ojasta allikkoon. Sitä en toivo, että osa porukasta putoaa kuin eno veneestä ongelmineen päivineen.

Totta. Konkreettiset toimet joilla saadaan a) paljon lisää ulkomaisia investointeja Suomeen ja b) paljon lisää työperäisiä nettomaahanmuuttajia Suomeen ratkaisevat.

 

[KooMT]

Erittäin hyvä kirjoitus kaikenkaikkiaan (Cobol). Samaa mieltä kanssasi. Olen monta kertaa todennut, että Suomessa kannattaa panostaa koulutukseen, innovointiin ja ennenkaikkea oppimistason nostoon. Suomi tarvitsee lisää osaajia yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa työmarkkinoilla ja valmiiden tuotteiden myymisessä ulkomailla. Palveluiden myyminen tulee myös hallita eri puolilla maailmaa.

Se että täällä on väyläverkosto kunnossa ja julkinen liikenne toimii siten kuin pitää on erittäin tärkeä asia ulkomaisille yrityksille ja sijoittajille kun he miettivät minne uudet yritykset mahdollisesti sijoittuvat. Tietenkään ei saa unohtaa fossiilivapaata energiaa.

En nyt ihan ole samaa mieltä onko väyläverkosto kunnossa. Esimerkiksi rautatieverkosto on 1524mm mitä ei muualla ole eikä siitä pääse muualle kuin Venäjälle, junalautta tai onko se proomuyhteys Viroon odottaa edelleen toteutusta. Ja siellä on päässyt VR sanelemaan hinnat rautatiekuljetuksille pitkän aikaa ja hidastamaan kilpailua. Tietty auttaisi jos joku innovoisi kunnolla raideleveyttä vaihtavat vaunut. (Onhan sitä ongelmaa muuallakin maailmassa, lähimpänä Liettuan/Ukraina-Puola seuduin.) No ehkä väylät julkisen liikenteen näkökulmasta on melko hyvät ja työväki pystyy asumaan kauempana työpaikastaan monessa paikkaa..

Laivaliikenteessä meillä ei suoria laivalinjoja maailmalle. Ukrainan sodan takia myös Saimaan kanava aika tyhjäkäynnillä.

Mutta onhan toki meillä sähkönhinta kuitenkin kohtuullinen jos vaikka Baltiaan. Toisaalta myös melko tyhjä maa, että eiköhän tehtaita saa sijoitettua moneen paikkaan.

 

[Hermes#41]

Mutta kuten aiemmin totesin, hallitushan yllättäen vastustaa Suomen kilpailukyvyn turvaamista. Nykytilanteessa Suomi häviää ja sen muuttaminen tarkoittaa yhteistä EU-tason investointirahoitusta. Kysymys on siitä, että Suomen kilpailukyvyn turvaaminen on kaikkien asia. Ja Häkämiestä lainaten, jos ulkomaiset investoinnit kiertävät Suomen, myös iso osa kasvusta kiertää Suomen. Tarvitsemme uusia välineitä tähän niin kansallisesti kuin EU:ssa.

Tällä hetkellä osassa ym. asioita EK ja SDP ovat lähempänä toisiaan kuin Kokoomus ja EK. Tämä koskee erityisesti eurooppalaisia yhteisiä rahoitusinstrumentteja, joita SDP asettui tukemaan EK:n kanssa Kokoomuksen vastustaessa.

Olen kyllä huolissani EU ja investointipolitiikasta. Raahe nyt meni ihan järkiperustein Ruotsiin, mutta tuo rahoituselementtien vastustaminen sekä täysellinen elvytyksen puute samaan aikaan kun kilpailijamaat sitä tekee, on haitallista.

Myös yhteisvastuudirektiivin vesittämisen ja ennallistamisdirektiivin vastustamisen lasken samaan sarjaan. Ei ole hyvä signaali muille, kun mennään jo sovittuja juttuja vielä säätämään. Lisäksi nuo viimeksi mainitut olisi minusta Suomen ja myös Euroopan kilpailukykyä parantavia toimia.

Hiilinielujen puutteesta tulee vielä lisää taloudellista seuraamusta. EU toimet ovat olleet kyllä lyhyellä otannalla suorastaan surkeita, jopa haitallisia.

 

[Cobol]

Olen kyllä huolissani EU ja investointipolitiikasta. Raahe nyt meni ihan järkiperustein Ruotsiin, mutta tuo rahoituselementtien vastustaminen sekä täysellinen elvytyksen puute samaan aikaan kun kilpailijamaat sitä tekee, on haitallista.

Myös yhteisvastuudirektiivin vesittämisen ja ennallistamisdirektiivin vastustamisen lasken samaan sarjaan. Ei ole hyvä signaali muille, kun mennään jo sovittuja juttuja vielä säätämään. Lisäksi nuo viimeksi mainitut olisi minusta Suomen ja myös Euroopan kilpailukykyä parantavia toimia.

Hiilinielujen puutteesta tulee vielä lisää taloudellista seuraamusta. EU toimet ovat olleet kyllä lyhyellä otannalla suorastaan surkeita, jopa haitallisia.

Yhteisvastuudirektiiviin Suomessa ei haluttu hallituksessa ay-liikkeelle kanneoikeutta. Sen katsottiin lisäävän ay-liikkeen valtaa kun hallitus haluaa vähentää sitä. Yhteisvastuudirektiivi meni muutettuna läpi Suomen kannattaessa direktiiviä.

Ennaltamisdirektiivin muotoiluja ei kannata hallitus eikä SDP ja Keskusta. SDP tosin naamioi kantansa syyttämällä Orpon hallitusta "epäonnistumisessa luonnon ennallistamisasetuksen ennakkovaikuttamisessa". Todellisuudessa ennakkovaikuttamisen olisi pitänyt tapahtua Marinin hallituksen toimesta, mutta se hallitus ei asiantuntijoiden mukaan käyttänyt ennakkovaikuttamista muutenkaan.

Hiilinielujen osalta Orpon hallitus luottaa siihen, että maksettavaa ei miljardeja tule vaan asiasta sovitaan EU-valtioiden kesken tavalla tai toisella. Tässä saattaa olla yksi vipu, jolla Orpot kannattavatkin EU-tason rahoitusratkaisua.

Aika näyttää, mutta ei Orpon hallituksen otteet ole proaktiivisia ilmastotoimien osalta.

 

[mike owen]

Totta. Konkreettiset toimet joilla saadaan a) paljon lisää ulkomaisia investointeja Suomeen ja b) paljon lisää työperäisiä nettomaahanmuuttajia Suomeen ratkaisevat.

Juuri näin. Suomella ei ole varaa menettää yhtään suurta tai pienempää investointia Suomessa keskenäiseen kinasteluun ja eripuraan täällä. Sen tiedän kokemuksesta, että aina löytyy uusien hankkeiden vastustajia syystä tai toisesta. Toivottavasti
vihreän energian teollisuus hankkeet saadaan toteutettua aikanaan.

 

[Ann Arbor]

Jälleen kerran hyvä kirjoitus Cobol. Täyttä asiaa. Olen monesti kritisoinut Orpon hallituksen toimintaa syystäkin. Välillä tuntuu siltä kuin Kokoomus olisi Persujen apupuolue hallituksessa. Purra vie ja Orpo vikisee valitettavasti.

Pelkillä leikkauksilla tämä valtio ei nouse uuteen kukoistukseen. Tarvitaan rohkeita toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi, mutta tässä pitää olla vähän pelisilmää ettei jouduta ojasta allikkoon. Sitä en toivo, että osa porukasta putoaa kuin eno veneestä ongelmineen päivineen.

Tiedä sitten, miten tässä näin pääsi käymään. Toki Kokoomuksella on tällä hetkellä vahva ote maan ulkopolitiikasta, mutta voisi kuvitella, etteivät kaikki eduskuntaryhmästäkään ole täysin tyytyväisiä, miten Perussuomalaisilla on niin vahva ote elinkeino- ja maahanmuuttopolitiikasta ja kuinka Persuilla ennen kaikkea identiteettikysymykset ajavat taloudellisen edun edelle.

 

[Jeffrey]

Hiljaista on Orpon hallituksen suunnalta. Tai ei edes sitä vaan pääministeri ei suoraan sanoen halua edistää yhtäkään edellä mainittua EK:n ydinasiaa vaan torppaa niistä osan suoraan.

Pidemmän aikavälin ja monimutkaisempia asioita nämä on. Suomessa esimerkiksi poliitikkojen ja virkamiesten työtehtävät ovat ehkä jo liiaksikin eriytetty. SSABn osalta yksi spekulaatio on se, että Ruotsi on suostunut luvittamaan uuden laitoksen jo tässä vaiheessa kun Suomessa olisi haluttu mennä olemassa olevien prosessien mukaan. Suomessa vasta meni yhden sellutehtaan ympäristölupa, jonka käsittely kesti 7 vuotta. Ei mikään yritys voi tällaista odottaa.

Se on aivan selvää, että ruotsalaisena yhtiönä ja ruotsalaisella johdolla tällainen merkkipaalu on haluttu Ruotsiin. Jälkiviisaana Suomessa olisi voitu aloittaa operaatio SSABn osakkeiden ostoista ja usuttaa esimerkiksi Solidium tällaiseen hankkeeseen. Omistusosuutta lisäämällä myös äänivalta olisi kasvanut. Tämä SSABn hanke on ollut nyt vireillä ainakin sen noin 7 vuotta, joten aikaa olisi ollut. Nykykursseilla tähän olisi vaadittu noin 300 miljoonaa, jotta Suomen valtio olisi noussut määräävään asemaan ohi Ruotsin.

Eli mitä siellä omistusohjauksessa tehdään? Uniperiin hassattiin kahden tällaisen laitoksen rahat, eli periaatteessa hallitus olisi voinut antaa lahjaksi yhden SSAB:lle ja toisen Outokummulle ja jäädä keräämään verotuloja.

Toki tällaisen hankkeen kanssa virheitä tehtiin jo Carunan kanssa ja nyt koko verkko ei ole enää omissa käsissä. Toki tähän nivoutuu myös europolitiikka ja suomalainen asenne jossa tullaan Brysselistä henkseleitä paukutellen kotiin kun saatiin satamiljoonaa, vaikka maksettiin kolme.

Tämä koko kokonaisuus on niin valtava kokonaisuus, että siihen pitäisi valjastaa kaikki mepeistä viranomaisiin ja presidentistä kaupunginvaltuutettuihin ja valtion sijoitusstrategiasta eläkevakuutusyhtiöihin. Valitettavasti tämän koko kokonaisuuden hallitseminen on hankalaa ja samalla sen ratkaisija tullee kohtaamaan reilusti poliittista vastustusta tällaisen koko järjestelmän sisältäen valtavan määrän poliittisesti epämieluisia asioita valtalle määrälle poliittisia toimijoita.

 

[Cobol]

Pidemmän aikavälin ja monimutkaisempia asioita nämä on. Suomessa esimerkiksi poliitikkojen ja virkamiesten työtehtävät ovat ehkä jo liiaksikin eriytetty. SSABn osalta yksi spekulaatio on se, että Ruotsi on suostunut luvittamaan uuden laitoksen jo tässä vaiheessa kun Suomessa olisi haluttu mennä olemassa olevien prosessien mukaan. Suomessa vasta meni yhden sellutehtaan ympäristölupa, jonka käsittely kesti 7 vuotta. Ei mikään yritys voi tällaista odottaa.

Se on aivan selvää, että ruotsalaisena yhtiönä ja ruotsalaisella johdolla tällainen merkkipaalu on haluttu Ruotsiin. Jälkiviisaana Suomessa olisi voitu aloittaa operaatio SSABn osakkeiden ostoista ja usuttaa esimerkiksi Solidium tällaiseen hankkeeseen. Omistusosuutta lisäämällä myös äänivalta olisi kasvanut. Tämä SSABn hanke on ollut nyt vireillä ainakin sen noin 7 vuotta, joten aikaa olisi ollut. Nykykursseilla tähän olisi vaadittu noin 300 miljoonaa, jotta Suomen valtio olisi noussut määräävään asemaan ohi Ruotsin.

Totta joskaan en käsitellyt lainaamassasi osassa kirjoitustani tai koko kirjoituksessa SSAB:n päätöstä. Tarkoitin Orpon hallituksen ja EK:n eriävillä näkemyksillä linjaeroja, jotka voisi EK:n ja Etlan osalta tiivistää hallitusta koskien:

* Emme viesti haluavamme isot vihreän teknologian hankkeet Suomeen.
* Emme toimi saadaksemme paljon työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen
* Emme rakenna ilmastonmuutostoimia suomalaisyritysten kykyjen ja osaamisen sekä osarahoituksen mukaan
* Emme pyri aktiivisesti ratkaisemaan suurten maiden harjoittamaa protektionismia enemmän Suomea suosivaan markkinapohjaiseen suuntaan ja yhteiseen rahoitustukeen.

Jokainen näistä on ei edes vuosien vaan vuosikymmenten hanke. Nämä ovat olleet EK:n tärkeimmät tai lähes tärkeimmät tavoitteet viime vuosina. Kuten olivat pääosin myös Kokoomuksen ydintavoitteita muutama vuosi sitten.

Se mikä itseäni riipii, on hallituksen konkretisoituneet oudot valinnat. Vuoden 2023 lopulla ja vuoden 2024 alussa railo kasvoi Orpon hallituksen sekä ihan järkevistä asioista puhuvien tahojen välillä. Kuten elinkeinoelämää lähellä olevan Etlan, EK:n ja tähän joukkoon vähitellen tulleen SAK:ta lähellä olevan Laboren kanssa.

Etla ja Labore ovat tulleet yhteisesti esille Suomen tuottavuuskasvun vahvistamiseksi.

 

[hege]

Oma ymmärrys on, että Ruotsin talouden kannalta iso etu on siinä että ruotsalaiset eivät ole ainakaan aina käyttäneeet henkilökohtaista varallisuutta seiniin, kattoon ja lattiaan vaan hyväksyneet pitkät laina-ajat ja ymmärtäneet että asuminen (oma) ei ole välttämättä se mihin rahat kannattaa sijoittaa.
Historiallisesti meillä lainaa saanut vähän suhteessä asunnon arvoon ja korotkin lienee olleet korkeammat ja laina-ajat lyhyet ja tämä on kerännyt aikanaan paljon rahaa pois sijoittamisesti mm. kotimaisiin yrityksiin mikä olisi varmasti ollut varsin fiksua kansantalouden kannalta jo 1970-luvulla.

 

[ipaz]

Ilta-Sanomien artikkelin mukaan AI tulee olemaan suurempi teknologinen murros kuin Internet aikoinaan. Artikkelin arvion mukaan Suomesta katoaa 100 000 työpaikkaa, mutta samalla teköaly kasvattaa bruttokansantuotetta 20-25 miljardilla seuraavan 10:n vuoden aikana.

Eniten arvioidaan katoavan toimistotyöntekijöiden, asiakaspalvelukeskusten, myyjien sekä kielenkääntäjien työtehtäviä. Arvion mukaan 67% työpaikoista tulee käyttämään tulevaisuudessa teköalyä, muutos tulee olevaan
erittäin merkittävä. Katoavien työtehtävien tilalle syntyy luonnollisesti uusia tehtäviä.

Mutta kuten jo joskus 10 vuotta sitten arvioitiin, niin teknologian nopean kehityksen vuoksi työtehtäviä ei enää välttämättä riitä kaikille työikäisille. Siksi jonkinlainen perustulo olisi ehkä paikallaan.

Ennuste: 100 000 suomalaista joutuu pian etsimään uuden työn – nämä ammatit ovat vaarassa

Suomen 2,6 miljoonasta työpaikasta vain alle kolmannekseen ei tekoäly vaikuta.

www.is.fi

 

[disco-stu]

Eniten arvioidaan katoavan toimistotyöntekijöiden, asiakaspalvelukeskusten, myyjien sekä kielenkääntäjien työtehtäviä.

Pätkäisy ja boldaus oma, koska menee vähän ohi aiheen.

Mutta tämä on mielenkiintoinen seikka, sillä suomen kieli tuntuu ainakin toistaiseksi olevan täysin mahdoton käännettävä tekoälylle, ellei halua todella tankerokieltä käytettävän. Kehitys toki kehittyy, mutta ainakin tähän mennessä tekoälyyn siirtyminen on tuonut itse asiassa ENEMMÄN töitä kuin aiemmin.

Käännöstyön luonne on toki muuttunut enemmän oikuluvun ja lokalisoinnin suuntaan sekä tyylien muokkaamiseksi, mutta yhä useampi kun käyttää (täysin kökköä) tekoälysuomennosta, kun halvalla saa, sitä enemmän osaavalla kääntäjällä on käyttöä. Mikäli siis suomenkielisen käännöksen halutaan olevan uskottava ja ammattimainen - ainahan näin ei ole.

Ainakin omassa firmassa ollaan otettu käytännöksi, että susipaskan tekoälykäännöksen muokkaamisesta laskutetaan täyden käännöstyön hinta eikä oikoluvun hintaa, koska työmäärä surkean tankerokäännöksen korjaamisessa on lähes sama kuin jos olisi tehnyt alkuperäisen käännöksen.

Ja tämä lähinnä IT-, markkinointi- ja pelialan käännöksiä koskien muutaman viime vuoden aikana huomattu trendi.

 

[adolf]

Se jäi tästä Vihriälän haastattelusta mieleen, että työn tuottavuus on Suomen talouden yksi keskeisiä ongelmia. Työllisyysaste on Suomessa saatu jo verrokkimaihin nähden hyvälle tasolle.
'

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=IMS0pUfIGS0

 

[Beltran]

Oma ymmärrys on, että Ruotsin talouden kannalta iso etu on siinä että ruotsalaiset eivät ole ainakaan aina käyttäneeet henkilökohtaista varallisuutta seiniin, kattoon ja lattiaan vaan hyväksyneet pitkät laina-ajat ja ymmärtäneet että asuminen (oma) ei ole välttämättä se mihin rahat kannattaa sijoittaa.

Asialla on varmasti todella suuri merkitys koska ruotsalaisella asuntolaina-perheellä ja rahaa kuluttamiseen / sijoittamiseen kuukausitasolla huomattavasti enemmän kuin suomalaisella.

Mutta miten tässä käy? Onko Ruotsissa mahdollisuus kieltäytyä perinnöstä samaan tapaan kuin Suomessa? Perinnöstä suurin osa on yleensä omistusasunto, kiinnostaako ruotsalaisia periä asuntoa jonka arvo saattaa olla jopa pienempi kuin jäljellä oleva asuntolaina? Jos siitä saa kieltäytyä, asunto mennee pakkomyyntihuutokauppaan jossa saatava on mahdollisesti pienempi kuin asuntoon kohdistuva laina. Kuitataan luottotappiona?

Toisaalta taas kiinnostaako asunnon huolto omistajaa Ruotsissa samoissa määrin kuin Suomessa? Koska ajatustasolla asunto ei ole samoissa määrin oma kuten Suomessa. Minun käsitykseni mukaan Ruotsin päättäjät haluaisivat asuntolaina-asioissa siirtyä samankaltaiseen tilanteeseen kuin Suomessa on mutta se ei onnistu, seuraukset ovat liian ikäviä.

 

[Kilgore Trout]

Pätkäisy ja boldaus oma, koska menee vähän ohi aiheen.

Mutta tämä on mielenkiintoinen seikka, sillä suomen kieli tuntuu ainakin toistaiseksi olevan täysin mahdoton käännettävä tekoälylle, ellei halua todella tankerokieltä käytettävän. Kehitys toki kehittyy, mutta ainakin tähän mennessä tekoälyyn siirtyminen on tuonut itse asiassa ENEMMÄN töitä kuin aiemmin.

Käännöstyön luonne on toki muuttunut enemmän oikuluvun ja lokalisoinnin suuntaan sekä tyylien muokkaamiseksi, mutta yhä useampi kun käyttää (täysin kökköä) tekoälysuomennosta, kun halvalla saa, sitä enemmän osaavalla kääntäjällä on käyttöä. Mikäli siis suomenkielisen käännöksen halutaan olevan uskottava ja ammattimainen - ainahan näin ei ole.

Ainakin omassa firmassa ollaan otettu käytännöksi, että susipaskan tekoälykäännöksen muokkaamisesta laskutetaan täyden käännöstyön hinta eikä oikoluvun hintaa, koska työmäärä surkean tankerokäännöksen korjaamisessa on lähes sama kuin jos olisi tehnyt alkuperäisen käännöksen.

Ja tämä lähinnä IT-, markkinointi- ja pelialan käännöksiä koskien muutaman viime vuoden aikana huomattu trendi.

Varmaan suomen osaaminenkin kehittyy, mutta toistaiseksi ChatGPT on kyllä melkoisen pihalla. Sitä voi testata esimerkiksi pyytämällä 10 sanaa, jotka alkavat kirjaimella N ja ovat 10 kirjainta pitkiä.
Tekoälyä tyrkytetään nyt joka suunnasta, varsinkin koulutusta tarjoavat yritykset ovat löytäneet siitä uuden kultakaivoksen. En epäile etteikö se muuttaisi paljon esimerkiksi tietotyöläisten tehtäviä, mutta kyllä siinä on itselläkin vielä opettelemista, että miten saa ChatGPT+:sta kaivettua toimivia Python-scriptejä.

Sure, here are 10 Finnish words that start with the letter "N" and are 10 letters long:

1. Neuvoston (means "council")
2. Näyttelemä (means "acting")
3. Nahkapäälly (means "leather-covered")
4. Nettituki (means "internet support")
5. Näytteille (means "to exhibit")
6. Nukkemestar (means "puppet master")
7. Nostalginen (means "nostalgic")
8. Näkökulmat (means "perspectives")
9. Nuorisotyö (means "youth work")
10. Neuvottelut (means "negotiations")

 

[Erkka Lapanen]

Aina kun Wahlroos avaa suunsa, vasemmisto saa hepulin. Tämä on tuskin poikkeus. Suomessa menestyminen tarkoittaa velvollisuutta luovuttaa saavutettu hyvä muiden kulutettavaksi.

”Kun joku ääliö vasemmalta esittää veronkorotuksia” – Björn Wahlroos kertoo, mitä Suomessa ei tajuta

”Suuri kysymys on, lähteekö jengi veks tästä järjestelmästä. Pääomat ja sijoitukset ja kapitalistit äänestävät jaloillaan”, taloustieteilijä Björn Wahlroos varoittaa Suomen talouden romahduksesta.

www.iltalehti.fi

 

[Jakedeus]

Aina kun Wahlroos avaa suunsa, vasemmisto saa hepulin. Tämä on tuskin poikkeus. Suomessa menestyminen tarkoittaa velvollisuutta luovuttaa saavutettu hyvä muiden kulutettavaksi.

”Kun joku ääliö vasemmalta esittää veronkorotuksia” – Björn Wahlroos kertoo, mitä Suomessa ei tajuta

”Suuri kysymys on, lähteekö jengi veks tästä järjestelmästä. Pääomat ja sijoitukset ja kapitalistit äänestävät jaloillaan”, taloustieteilijä Björn Wahlroos varoittaa Suomen talouden romahduksesta.

www.iltalehti.fi

Wahlroos puolustaa verotuksen madaltamista Suomessa, koska pääomat liikkuvat, ja samassa syssyssä pitää Pikettyä idioottina, joka kannattaa verojen nostamista kansainvälisesti. Avaatko logiikan?

''Saavutettu hyvä''. Tämä fraasi kyllä vituttaa niin rankasti. Jos Wahlroosin isä olisi ollut köyhä juoppo ja nallen lapsuus olisi ollut perhehelvettiä, niin tuskin hän olisi silloin mitään ''saavuttanut''. Kuitenkin, koska olettavasti nyt herra on mielestäsi asemansa ''ansainnut'', niin olisiko ansainnut myös vaihtoehtoisessa tilanteessa?

 

[opelix]

Wahlroos puolustaa verotuksen madaltamista Suomessa, koska pääomat liikkuvat, ja samassa syssyssä pitää Pikettyä idioottina, joka kannattaa verojen nostamista kansainvälisesti. Avaatko logiikan?

''Saavutettu hyvä''. Tämä fraasi kyllä vituttaa niin rankasti. Jos Wahlroosin isä olisi ollut köyhä juoppo ja nallen lapsuus olisi ollut perhehelvettiä, niin tuskin hän olisi silloin mitään ''saavuttanut''. Kuitenkin, koska olettavasti nyt herra on mielestäsi asemansa ''ansainnut'', niin olisiko ansainnut myös vaihtoehtoisessa tilanteessa?

Jos tädillä olisi munat hän olisi setä. Ei tietenkään olisi mutta joku muu varmaan hänen tilalla olisi. Jos annat kaikille tänään satasen huomenna joillain on 150 ja jotkut ovat nauttineet kaiken. Se on maailman meno sellainen.

Harva vastustaisi verokilpailun suitsimista ja veroparatiisien parempaa valvomista mutta me joudumme toimimaan kansainvälisessä ympäristössä sellaisena kuin se on. Suomi ei tässä ole se jota seurataan joten on sopeuduttava jos haluamme pääomia maassa pitää.