Mainos

Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 358 993
  • 3 414

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Aina kun Wahlroos avaa suunsa, vasemmisto saa hepulin. Tämä on tuskin poikkeus. Suomessa menestyminen tarkoittaa velvollisuutta luovuttaa saavutettu hyvä muiden kulutettavaksi.

Wahlroos on joskus sen verran provosoiva, että palaute ja keskustelu menee ehkä siksikin vääriin asioihin. Täällä oikealla liioitellaan myös "maastakarkaamisen" merkitystä verojen vuoksi. Mutta ydinasiasta emme keskustele Suomessa.

Kuten Wahlroos sanoo, Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut 16 vuoteen. Näin vuosi tms sitten vertailun, jossa Suomi oli Euroopassa Ranskan jälkeen eniten yritys- ja henkilötukia jakava maa ja tekstin mukaan ns. länsimaailmassa todennäköisesti mitaleilla.

Ydinasia on tämä: miksi taloutemme ei ole aikoihin kasvanut vaikka jaamme tukia velaksikin sinne ja tänne säkkikaupalla?
 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Aina kun Wahlroos avaa suunsa, vasemmisto saa hepulin. Tämä on tuskin poikkeus. Suomessa menestyminen tarkoittaa velvollisuutta luovuttaa saavutettu hyvä muiden kulutettavaksi.
Suomalainen talousproffa dissaa ranskalaista kollegaansa, kun tämä ajaa mielestään väärää agendaa. Ja pelkää Suomen talouden romahdusta isomman verotuksen takia kun samaan aikaan koko kapitalistinen järjestelmä horjuu kuilun partaalla massiivisten sosiaalisten ja ekologisten ongelmien takia. Ei aiheuta minkäänlaista tunnereaktiota, kun ei voi ottaa tätäkään puheenvuoroa enää mitenkään tosissaan.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
kun samaan aikaan koko kapitalistinen järjestelmä horjuu kuilun partaalla massiivisten sosiaalisten ja ekologisten ongelmien takia.
Koko kapitalistinen järjestelmä ei ole kuilun partaalla. Vain Suomen talous, joka ei kestä vertailua muihin pohjoismaihin verrattuna. Suomenkin ongelmat johtuvat ylisuurista valtion menoista joilla ei ole kapitalismin kanssa mitään tekemistä.
Haluaisitko nostaa jonkun esimerkin ei-kapitalistista taloutta noudattavasta valtiosta jolla ei ole tai joka ei ole aiheuttanut ekologisia ongelmia?
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nalle voisi vähän konkreettisemmin avata sitä miten tässä maassa saadaan tuottavuus nousuun. Viimeaikaiset investoinnit ovat keskittyneet energiasektoriin, mutta onko tämä lisännyt osaltaan tuottavuutta?
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Haluaisitko nostaa jonkun esimerkin ei-kapitalistista taloutta noudattavasta valtiosta jolla ei ole tai joka ei ole aiheuttanut ekologisia ongelmia?

Voisin väittää että juurikin maissa jossa kenenkään ei anneta mitään omistaa ei kukaan myöskään huolehdi mistään ja ympäristöongelmat rehottavat massiivisina.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Ydinasia on tämä: miksi taloutemme ei ole aikoihin kasvanut vaikka jaamme tukia velaksikin sinne ja tänne säkkikaupalla?

Muutama syy omasta päästä, miksi talous ei kasva:

Vanha raha ei halua uusia yrityksiä ja kasvua markkinoille. Tämän näkee EK:n ja SY:n tavoitteista. Ei haluta oikeasti uudistaa työelämää tai uudistua. Pidetään olemassaolevista asemista kiinni.

Yritykset pelaavat nollasummapeliä. Yhteistyössä tekeminen on ihan yhtä helppoa yritysten kesken kuin SAK:n ja EK:n kesken. Mieluummin kampitetaan toista ja kilpaillaan keskenään kuin tehtäisiin yhdessä jotain, mikä kilpailee sen ruotsalaisen kanssa. Välillä jopa sama yritys saattaa kilpailla verisesti ihan keskenään jostain hankkeista.

Samat johtajat kiertävät yrityksestä toiseen. Käydään nostamassa kultainen kädenpuristus ja bonukset, vaikka oikeasti hassattu rahat organisaatiouudistuksiin ja myyty tuottavat jutut. (räikeimpiä esimerkkejä esim. Kun Fortum myi sähköverkot.)

Liian moni startup kuihtuu siinä vaiheessa kun kehitetty tuote pitäisi saada markkinoille. Voin heti ulkoa muutaman 10 vuotiaan startupin nimetä, joka ei ole tehnyt voitollista tilikautta koko olemassaolonsa aikana. On jopa listauduttu sinä aikana. Niihinkin on paljon tukia hassattu.
 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Koko kapitalistinen järjestelmä ei ole kuilun partaalla. Vain Suomen talous, joka ei kestä vertailua muihin pohjoismaihin verrattuna. Suomenkin ongelmat johtuvat ylisuurista valtion menoista joilla ei ole kapitalismin kanssa mitään tekemistä.
Haluaisitko nostaa jonkun esimerkin ei-kapitalistista taloutta noudattavasta valtiosta jolla ei ole tai joka ei ole aiheuttanut ekologisia ongelmia?
Enpä voi, sillä eipä kai modernina aikana ole ollut olemassa kuin periaatteessa kaksi merkittävää talousjärjestelmää tai niiden yhdistelmää, ja nekin kaikki tuhlaavat resursseja ja riistävät luontoa (ja ihmisiä). Ja mikäpä olisi ollut pahin? Varmaankin se joka on ollut hallitseva ja siten pääosin aiheuttanut ongelmat joissa maailma nyt on. Suomen ylisuuret menot johtuvat käsittääkseni jatkuvasti kasvavasta velasta, joka on, sanotaanko, kapitalistisen rahajärjestelmän reaalimaailmasta irroitettu perusominaisuus. Eli juurikin systeemiongelma.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Muutama syy omasta päästä, miksi talous ei kasva:

Vanha raha ei halua uusia yrityksiä ja kasvua markkinoille. Tämän näkee EK:n ja SY:n tavoitteista. Ei haluta oikeasti uudistaa työelämää tai uudistua. Pidetään olemassaolevista asemista kiinni.

Yritykset pelaavat nollasummapeliä. Yhteistyössä tekeminen on ihan yhtä helppoa yritysten kesken kuin SAK:n ja EK:n kesken. Mieluummin kampitetaan toista ja kilpaillaan keskenään kuin tehtäisiin yhdessä jotain, mikä kilpailee sen ruotsalaisen kanssa. Välillä jopa sama yritys saattaa kilpailla verisesti ihan keskenään jostain hankkeista.

Samat johtajat kiertävät yrityksestä toiseen. Käydään nostamassa kultainen kädenpuristus ja bonukset, vaikka oikeasti hassattu rahat organisaatiouudistuksiin ja myyty tuottavat jutut. (räikeimpiä esimerkkejä esim. Kun Fortum myi sähköverkot.)

Liian moni startup kuihtuu siinä vaiheessa kun kehitetty tuote pitäisi saada markkinoille. Voin heti ulkoa muutaman 10 vuotiaan startupin nimetä, joka ei ole tehnyt voitollista tilikautta koko olemassaolonsa aikana. On jopa listauduttu sinä aikana. Niihinkin on paljon tukia hassattu.

Hyvää pohdintaa. Mutta onko tuossa juurisyyt?

Lauri Vilmi ja Petri Mäki-Fränti pohtivat vuoden 2016 kirjoituksessa, miksi Suomen talous ei pysy vertaistensa tahdissa. Silloin Suomen talouden taantuminen johtui ennen kaikkea vientisektorin romahduksesta.

Talouskasvu on viime vuosina ollut (ennen 2016) lähinnä yksityisen kulutuksen varassa. Yksityisen kulutuksen BKT-osuus onkin Suomessa kasvanut vertailuryhmän suurimmaksi eli finanssikriisiä edeltäneestä alle 50 prosentista yli 55 prosenttiin BKT:stä.

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat (ennen 2016) kasvaneet Suomessa kulutusta hitaammin. Koko talouden bruttosäästämisaste on laskenut 25 prosentista selvästi ryhmän alhaisimmaksi, alle 20 prosenttiin.

Sekä yksityistä että julkista kulutusta on tuettu julkisella velkaantumisella. Suhdannekorjattu alijäämä on tällä hetkellä (2016) vertailuryhmän keskitasoa, mutta vuosina 2007–2014 se on kuitenkin heikentynyt Suomessa vertailumaista eniten.

Suomi on vertailumaita suljetumpi talous. Viennin ja tuonnin yhteenlaskettu osuus BKT:stä onkin alle 80 %, kun se Alankomaissa, Belgiassa ja Irlannissa on selvästi päälle 100 %. Vertailumaista myös Ruotsi on muita suljetumpi talous, mutta Ruotsinkin viennin ja tuonnin yhteenlaskettu BKT-osuus on lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomen.

Toimialakohtaisesti katsottuna Suomi vie suhteellisesti paljon välituotteita, kuten metalli- ja metsäteollisuuden tuotteita, kun taas vienti on heikkoa suurissa kulutushyödyke-erissä ja erityisesti elintarvike-, lääke-, auto- ja pienelektroniikkateollisuudessa (kuvio 4). Vähäinen kulutushyödykkeiden vienti tekee Suomen muita alttiimmaksi globaaleille suhdannevaihteluille, sillä investointihyödykkeiden kysyntä reagoi voimakkaammin maailmantalouden suhdannevaihteluiden.

Sanoisin, että samat ongelmat vaivaavat edelleen.

 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Hyvää pohdintaa. Mutta onko tuossa juurisyyt?

Lauri Vilmi ja Petri Mäki-Fränti pohtivat vuoden 2016 kirjoituksessa, miksi Suomen talous ei pysy vertaistensa tahdissa. Silloin Suomen talouden taantuminen johtui ennen kaikkea vientisektorin romahduksesta.
Kyllä, heijastuu myös vientiin. Oma perspektiivi on aikalailla tuolta vientiteollisuuden kyljestä. Ei ehkä tuosta isommasta kuvasta.

On menestyviä yrityksiä alallaan, mutta niitä on liian vähän. Myös liian vähän on kehitetty mitään oikeasti uutta. Toki olemassaolevia tuotteita kehitetään, mutta yllättävän moni tuote ja keksintö on edelleen perua valtionyhtiöiden kuten Valmetin ja Tampellan ajoilta.

Jalostusarvo on myös yksi kehityskohde. Pitäisi lisätä sitä viennin arvoa myymällä pidemmälle jalostettuja tuotteita. On tullut kierrettyä paljon erilaisia tehtaita ja osaamista kyllä löytyy vaikka mihin, mutta uskallus puuttuu. Tyydytään helppoon ja vältetään riskejä.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Suomen ylisuuret menot johtuvat käsittääkseni jatkuvasti kasvavasta velasta, joka on, sanotaanko, kapitalistisen rahajärjestelmän reaalimaailmasta irroitettu perusominaisuus. Eli juurikin systeemiongelma.
Ei velassa sinänsä mitään vikaa ole. Investointi velaksi on esim täysin ok ja kuuluu kapitalismiin. Ongelman aiheuttaa huono hallinto ja demokratia, joka houkuttaa talouden holtittomaan hoitamiseen. Vasta nyt ihmiset ovat alkaneet reagoida liialliseen velanottoon. Aivan kuten ihmiset reagoivat ympäristön tuohoamiseen vasta kun paskat on jo housussa. On väärin sanoa että ylisuuret menot johtuvat velasta. Reaalimaailmassa velka johtuu ylisuurista menoista. Kun elintasoa ylläpidetään velkarahalla, ollaan ennemmin tai myöhemmin ongelmissa eikä silloin ole kyse kapitalismista vaan aluepolitiikasta ja sosialismista.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Ylisuuret menot vai liian pienet tulot?

Jos vertaa niihin kilpailijamaihin, absoluuttista julkisen talouden kuluissa ei olla edellä, mutta BKT on huomattavasti pienempi per nuppi.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Lukematta Nallen haastattelua, veikkaan että hän sanoi: Korkea verotus, antelias sosiaaliturva ja laiskat duunarit?
Enemmän puhui verotuksesta ja siitä, että pääomat katoavat Suomesta jo nyt ja samaan aikaan jotkut haluavat nostaa verotusta lisää. Kaikki eivät ymmärrä sitä, että juuri varakkailla on mahdollisuus siirtää pääoma pois Suomesta muualle, jossa verotus on kevyempää. Jos tuo lisääntyy ja se lisääntyy, mikäli verotusta kiristetään, niin me valitsemme täysin väärän tien.
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
''Saavutettu hyvä''. Tämä fraasi kyllä vituttaa niin rankasti. Jos Wahlroosin isä olisi ollut köyhä juoppo ja nallen lapsuus olisi ollut perhehelvettiä, niin tuskin hän olisi silloin mitään ''saavuttanut''. Kuitenkin, koska olettavasti nyt herra on mielestäsi asemansa ''ansainnut'', niin olisiko ansainnut myös vaihtoehtoisessa tilanteessa?
Voisiko asiaa ajatella niin, että Nallen vanhemmat (isä Bror oli kauppatieteiden kandidaatti ja lakitieteiden lisensiaatti) ovat omilla toimillaan saavuttaneet asioita, jotka ovat sitten siirtäneet seuraavalle sukupolvelle. Ehkä Brorilla on myös ollut taustatukenaan kelpo lähtökohdat. Nalle taas on tasoittanut tietä omille lapsilleen. Niin vastuulliset vanhemmat tekevät. Jos sulla ei ole käynyt näin, voi, voi. Elämä ei ole nollasummapeliä, eikä tasa-arvoista. Joillakin on syntymälahjana älyä ja varallisuutta, toisilla taas ei kumpaakaan. Kilpailu johtopaikoille on kovaa, ja vaikka Nalle tuleekin sivistyneestä perheestä, ei hän huipulle pelkkänä perintöpoikana olisi päässyt. Saman tapaisista perheistä juuri kukaan ei ole yltänyt samoihin ansioihin kuin Nalle. Jotain Nalle on siis tehnyt merkittävästi paremmin kuin verrokit, ja lisäksi hän on sattunut olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Toisaalta: hän olisi voinut myös kusta hommansa, alkoholisoitua, pelata ja tuhlata kaiken. Se nyt ainakin on Nallen ansiota, ettei näin ole tehnyt, toki vielä on aikaa, eihän sitä koskaan tiedä, (hymiö). Sitä paitsi, isänsä Bror ei lasiin sylkenyt, vaan käytti alkoa runsaasti, joten kehtaan epäillä, ettei Nallen lapsuus ja nuoruus ihan pelkkää auringonpaistetta olleet.
 

Nykan

Jäsen
Julkisen sektorin palkat ovat nousseet 2000-luvun alusta 77 prosenttia, samaan aikaan kun Saksassa ne ovat nousseet 23%. Postitin tästä viitteet ja linkit aikaisemmin suoraan EKP:n tilastoihin. Eli palkanalennukset jonnekin 2005-vuoden tasolle tai raju työpaikkojen leikkaus lienevät tuolla vaihtoehtona.
Paljonko tuolla säästettäisiin? Täytyy muistaa, että myös julkissektorilla työskentelevät maksavat veroja ja rahoittavat omaa eläkettään.
 

Nykan

Jäsen
Voisiko asiaa ajatella niin, että Nallen vanhemmat (isä Bror oli kauppatieteiden kandidaatti ja lakitieteiden lisensiaatti) ovat omilla toimillaan saavuttaneet asioita, jotka ovat sitten siirtäneet seuraavalle sukupolvelle. Ehkä Brorilla on myös ollut taustatukenaan kelpo lähtökohdat.
Tulee mieleeni kohtaamiseni Buntan kanssa. Paikallisjunassa istuin hänen viereensä. Buntalla oli vieressään salkku jolla piti vieressään olevan paikan varattuna. Juna oli lopulta niin täynnä, että ihmiset seisoivat käytävillä. Buntan salkku pysyi paikallaan. Ehkä Buntalla oli salkullekkin oma lippu. Osoittaa vain yhden esimerkin mikä ylimielinen kusipää oli kyseessä.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tulee mieleeni kohtaamiseni Buntan kanssa. Paikallisjunassa istuin hänen viereensä. Buntalla oli vieressään salkku jolla piti vieressään olevan paikan varattuna. Juna oli lopulta niin täynnä, että ihmiset seisoivat käytävillä. Buntan salkku pysyi paikallaan. Ehkä Buntalla oli salkullekkin oma lippu. Osoittaa vain yhden esimerkin mikä ylimielinen kusipää oli kyseessä.
Tämä Bunttahan nautti hyvin paljon piereskelystä ja pierujen hajuista, ilmeisesti toki vain omista päästelyistään. Piti siksi työhuoneensa ikkunaa useimmiten auki, mutta monikin vieras huomasi kyllä erikoisen aromin leijailevan huoneessa visiitin aikana. Onpa jopa arveltu, että tahallaan päästeli juuri ennen vieraan saapumista tai jopa tapaamisen aikana. Osasi myös taitavasti päästellä halutulla volyymilla ja äänen korkeudella. Tämä tarina on muuten ihan tosi, vaikkei ehkä uskoisi :)
 

Nykan

Jäsen
Tämä Bunttahan nautti hyvin paljon piereskelystä ja pierujen hajuista, ilmeisesti toki vain omista päästelyistään. Piti siksi työhuoneensa ikkunaa useimmiten auki, mutta monikin vieras huomasi kyllä erikoisen aromin leijailevan huoneessa visiitin aikana. Onpa jopa arveltu, että tahallaan päästeli juuri ennen vieraan saapumista tai jopa tapaamisen aikana. Osasi myös taitavasti päästellä halutulla volyymilla ja äänen korkeudella. Tämä tarina on muuten ihan tosi, vaikkei ehkä uskoisi :)
Sellaistakin juttua oli, että oli usein päissään työpaikalla ja oli nainut sihteriään työpöydällä ja viereisestä talosta olivat sitten katselleet tätä aktia.
 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Ei velassa sinänsä mitään vikaa ole. Investointi velaksi on esim täysin ok ja kuuluu kapitalismiin. Ongelman aiheuttaa huono hallinto ja demokratia, joka houkuttaa talouden holtittomaan hoitamiseen. Vasta nyt ihmiset ovat alkaneet reagoida liialliseen velanottoon. Aivan kuten ihmiset reagoivat ympäristön tuohoamiseen vasta kun paskat on jo housussa. On väärin sanoa että ylisuuret menot johtuvat velasta. Reaalimaailmassa velka johtuu ylisuurista menoista. Kun elintasoa ylläpidetään velkarahalla, ollaan ennemmin tai myöhemmin ongelmissa eikä silloin ole kyse kapitalismista vaan aluepolitiikasta ja sosialismista.
Ihmiset ovat nyt alkaneet reagoida siihen että tässä todellisuudessa on jotain pahasti pielessä, ja suomalaiselle luonteelle on helppo selitys myydä tuo kuvaamasi ylivelkaantumisen syy. Maailmassa on yleensäkin velkaa oliko se nyt yli kolminkertaisesti bkt:hen nähden, joten Suomen valtionvelka on vielä todella pientä (kumma muuten että nyt ei samat tahot argumentoi tästä kuitenkaan samalla logiikalla ja kiihkolla kuin "Suomen mitättömistä hiilidioksidipäästöosuuksista"). Ja kuitenkin kaikesta ekonomistien valituksesta huolimatta Suomessa on myös bkt/capita parempi kuin ikinä, joskaan ei tietenkään kasvanut hetkeen niin paljon kuin naapureilla mutta ei se pienentynytkään ole. Ei meidän pitäisi olla mitenkään tilanteessa jossa yhteisiä hyvinvointipalveluita pitäisi joutua romuttamaan siten kuin ollaan alettu nyt nähdä. Unohtamatta että samalla pieni osa tahkoaa edelleen jopa entistä kovempia voittoja. Tätä kehitystä ei edes kapitalismiin aina niin innolla kytketty demokratia tunnu muuttavan, ei sitten millään vaalituloksella.

Olen samaa mieltä että ennemmin tai myöhemmin meidän velaksi ylläpidetty elintaso romahtaa. Toki reaalimaailmassa se tarkoittaa ekologisen velan tulemista perintään. Utopiassa talouskasvu voi toki jatkua ikuisesti ja talouskuripolitiikka olla toimiva lääke valtion velkaan, jota ei kyllä tule mikään hallitus saamaan taittumaan tässä kuplajärjestelmässä.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Juuri näin. Suomessa pitäisi keskittyä siihen, että me pystymme kilpailemaan huipputeknologian avulla yhä kovenevassa kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla. Kyllä täällä osaamista löytyy, mutta onko meillä kykyä myydä ja markkinoida tuotteitamme ja palveluitamme.
Sepä se. Esimerkkinä -vaikka ei ehkä osuvana- niin Ruotsissa kuulema naisten jääkiekko-ottelut (pääsarja) ovat mallia, hallin täydeltä porukkaa katsomassa. Ovat siis tämän(kin) osanneet tuotteistaa, joka taas tästä maasta tuntuu kokonaan loistavan poissaolollaan. Täällä väännetään edelleen sitä bulkkia, ja innovaatiot lähtevät samalla hetkellä huitsin nevadaan, koska kukaan ei viitsi tai osaa niitä tuotteistaa, ja aina on maailmalla niitä "ostajia", jotka ostelevat, jos ei muuten, niin siksi ettei toinen häiritse heidän markkinaansa, ja ainakaan paremalla tuotteella vieläpä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tuli mieleen viime viikon a-studion ja vähän tämän päivänkin a-studion perusteella, että iso osa vasemmistosta ei yksinkertaisesti ymmärrä valtion velasta mitään. Asiaa on kyllä avattu riittävästi. Mistä on kyse?

Asiantuntijat ja VM puhuvat lisävelkaantumistahdista luokkaa 12-15 mrd vuodessa. Reaalimaailmassa jos Suomi ottaa joka vuosi esimerkiksi 15 mrd lisävelkaa ylläpitääkseen mm. julkisia palveluita nykymuodossa, kolmessa hallituskaudessa Suomi lisävelkaantuu 180 mrd euroa nykyisen noin 160 mrd päälle.

Jos yhteenlaskettu velka kolmen hallituskauden eli 12 vuoden jälkeen on 340 mrd euroa ja velan osuus bkt:sta luokkaa noin 110-120 prosenttia, Suomi saa selvästi nykyistä enemmän moitteita luottoluokittajilta. Korkomenoja on vaikea arvioida, mutta suhteessa (korot vaihtelevat) ne ovat selvästi nykyistä korkeammat. Puhutaan ehkä 6-12 mrd korkokuluista vuodessa. Käytännössä Suomi maksaa kuten nytkin korkoja ja velkaa uudella velalla. Sen hinta muuttuu Suomen luotettavuuden mukaan.

Jos luottoluokittajat eivät luota Suomen maksukykyyn kun velka on yli 100 % bkt:sta, korot lähtevät nopeaan nousuun. Tässä tilanteessa Suomen on turha odottaa mm. Italian saamaa tukea, koska sellainen on "varattu" a) vain suurille EU-maille sekä b) vain silloin, jos Saksan ja Ranskan ja parin muun maan pankkien antamien luottojen takaisinmaksu on uhattuna.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Tämä fraasi kyllä vituttaa niin rankasti. Jos Wahlroosin isä olisi ollut köyhä juoppo ja nallen lapsuus olisi ollut perhehelvettiä, niin tuskin hän olisi silloin mitään ''saavuttanut''. Kuitenkin, koska olettavasti nyt herra on mielestäsi asemansa ''ansainnut'', niin olisiko ansainnut myös vaihtoehtoisessa tilanteessa?
Bunttahan itseasiassa oli jossain määrin juoppo, eikä myöskään mitenkään varakas. Toki yhteiskunnallisesti kuului ns. yläluokkaan, ja varmasti oli aikanaan varsin hyvätuloinen. Mutta tiettävästi henkilökohtaista varallisuutta hänellä ei juurikaan ollut.

En mitenkään Nallen kusipäisiä kommentteja halua puolustella, mutta ei hän rahojaan isältään perinyt. Toki varmasti muita eväitä sai kotoaan (erityisesti sosiaaliset kontaktit suomen talouseliittiin), joista oli myöhemmin suuri apu liiketoimissa.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä, heijastuu myös vientiin. Oma perspektiivi on aikalailla tuolta vientiteollisuuden kyljestä. Ei ehkä tuosta isommasta kuvasta.

On menestyviä yrityksiä alallaan, mutta niitä on liian vähän. Myös liian vähän on kehitetty mitään oikeasti uutta. Toki olemassaolevia tuotteita kehitetään, mutta yllättävän moni tuote ja keksintö on edelleen perua valtionyhtiöiden kuten Valmetin ja Tampellan ajoilta.

Jalostusarvo on myös yksi kehityskohde. Pitäisi lisätä sitä viennin arvoa myymällä pidemmälle jalostettuja tuotteita. On tullut kierrettyä paljon erilaisia tehtaita ja osaamista kyllä löytyy vaikka mihin, mutta uskallus puuttuu. Tyydytään helppoon ja vältetään riskejä.
Niin no, tätähän juuri on tarkoitettu sillä, että Suomi on keskittynyt niille bulkkimarkkinoille, ja innovaatioiden kadottamiseen maasta, joka on siis maailman kuuden parhaan maan joukossa innovaatioissa, mutta kuuden huonoimman joukossa niiden jalostamisessa tuottavaksi.

Ja kyllähän niin demokratia kuin kapitalismikin ovat kriisissä. Sen Wahlroosia ihan vähän varakkaammatkin henkilöt ovat tiedoksi tuoneet, että nykyisen kaltaisessa rahan keskittymisessä ei oikein nähdä tulevaisuutta, vaan korjausliikkeitä pitäisi tehdä. Ja jos talousnobelisitkin jo ottaa esiin sen, että kelkka on kääntynyt monen asian suhteen, joista esiin otti myös tuon työperäisen maahanmuutonkin, että sen perusteena ei vaan voisi olla se perinteinen, että sitä huudetaan jotta työnantaja saisi porukkaa joka suotuu tekemään työn sillä hinnalla, jonka työnantaja haluaa siitä maksaa.

Kapitalsimi ei tietenkään ole absoluuttinen paha, mutta ei se ole myöskään hyvä. Siksi sen pitää olla vahvan valtion suitsissa, vaikka tuollaiset Wahlroosit muuta ylimielisesti hihittelevätkin joka tilaisuuden tullen.
Muutenkin jo vähän rajoittaisin tämän jatkuvan kitisijän mielipiteiden julkaisemista joka tuutissa, ja voisikin keskittää ulosantinsa sinne ruotsin puolelle.

Demokratian kriisi taas on se, että se on ollut kyvytön kehittymään, ja on enemmin jopa taantunut kuin mennyt kehityksessä eteenpäin. Tänä päivänä, ja tällä(kin) koulutustasolla pitäisi olla mahdollista paljon nykyistä enemmän tehdä suoraa demokratiaa, ja antaa sen kansan äänestää isoista suuntaviivoista kuin jatkaa tällaista Suomen kaltaista edustuksellista demokratiaa, jossa voidaan hyvinkin pohtia ensinnäkin sen ketteryyttä isoissa kriiseissä, saati sitten sitä, että onko sen johdossa olevilla henkilöillä yhtään - ylipäätään ketään äänestänyttä ihmistä - enempää kompetenssia tehdä demokraattisesti kestäviä päätöksiä.

Kun valtaa vielä yritetään aina vaan enemmän keskittää henkilölle, jota kansa ei oikeastaan ole koskaan virkaansa valinnut, niin sekin heikentää demokratian toimivuutta pahastikin.
Kun sitten mennään jo enemmän sille globaalille tasolle siinä, niin sitten ollaankin jo hidastetussa elokuvassa, sillä yhtään minkään aikaansaaminen kestää aivan liian kauan, kuten jo pelkkä Ukrainan tukeminenkin osoittaa. Yhteneväisyyttä ei enää löydy yhtään, kun ja jos oma etu suhteessa toiseen demokratiaan vaarantuu, ja se taas antaa sijaa paljon ketterimmille diktatuureille sun muille saada homma toimimaan.

Kuten nytkin nähdään, niin ei edes noita pakotteita kyetä valvomaan, ja tänään Radiostakin kuultuna, ei siellä tunkiolla ole pulaa yhtään mistään länsituotteesta, koska se kapitalismi.
Mitä taas tulee, asiasta kukkaruukkuun mennessä, tuohon @Cobol :in esiin nostamaan Patrizio Láinan veronkorotuslistaan, niin sehän oli ihan loistava lista, jossa kikki pääsevät osalliseksi ihanuudesta, mutta kuitenkin Orpon toiveen mukaisesti osuu isoimmin siihen pienituloiseen, joten sillä olisi valtakunnassa kaikki hyvin.
Láinalla on jo aiemminkin ollut erinomaisia näkemyksiä ihan globaalillakin tasolla, mutta eihän ne tietenkään sovi pirtaan, koska on on kuitenkin sellainen enemmän sosialistinen ekonomi kuin mitään muuta. Se taas ei vähennä ollenkaan arvoaan alansa ammattilaisena. Lisäksi erittäin asiallisen oloinen ja selkeä ulosannissaan, eikä esim Wahlroosin kaltainen vittuilija ja ylimielinen hihittelijä.
 
Viimeksi muokattu:

hege

Jäsen
Kärsijäen sanoisin, että osa meidän talouden haasteista johtuu siitä että meillä on pidetty liian pitkään arvossa "oikeita töitä" vaikka todellisuudessa kaikki työt on oikeita. Meillä pidetään hienona jos rakentaa oman talon suurin piirtein omista puista ja itse valetuista tiilista (ja onhan se hienoa) mutta kuinka järkevää se on ollut isossa kuvassa? Me jämähdettiin liian pitkäksi aikaa siihen sotakorvaus ja YYA-Suomi talouteen mikä toimi hyvin tietyssä kohtaa maailmaa ja aikaa ja joudutti teollistumista Suomessa erittäin paljon mutta me emme päässeet sitten siitä oikein eteenpäin mitenkään. Me olemme olleet hyvin luterilaista työhön ja säästäväisyyteen uskovaa kansaa mikä sekin on hyvä asia mutta, taas kärjistäen, olemme helposti sortuvaisia ajatteluun missä mietitään voisiko säästämällä euron (markan) menettää lisäarvoa vain 80 senttiä eikä sitä että voisiko käyttämällä euron enemmän saada lisäarvoa 1,40€ enemmän.
Meillä yhteiskunnan mekanismit on myös tehty perinteisen työelämän mallien mukaan mikä hillitseen ihmisten halua hypätä pois palkkatyöstä yrittäjiksi tai vaikka tehdä management buy outtia jostain isomman yrityksen osasta.
Kotimaisen pääoman keräämisen perinne on meillä ollut heikko kun ensin oltiin köyhiä ja sitten sitten (tämä minun perusvalitus) kaikki kansalaisten rahat piti laittaa asumiseen varsinkin -70 luvulla milloin kasvua olisi ollut helpompi saada jos yksityisiä pääomia olisi ollut saatavilla paremmin.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Syyt (ainakin osa niistä) nykytilaan tiedetään, mutta miten saadaan suunta käännettyä?

Mitä itselle tulee mieleen:
- Koulutukseen panostaminen (opiskellaan oikeille aloille).
- Luottamuksen lisääminen kautta linjan. Yhteinen tilannekuva ja keinot, joihin voidaan sitoutua pitkällä aikavälillä. (Palkat, työehdot, työrauha).
- T&k toimintaan panostusta, rahoitus osin tulosperusteiseksi
- Keinot houkutella pääomia Suomeen (edellämainitut auttaa)

Mitä muuta tulee mieleen?
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös