Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Knox]

Eli kyse olikin henkilöistä, jotka ovat lääketieteen ammattilaisten ja lainsäädännön mukaan kykeneviä työntekoon. Aivan.

Vaikka olen kanssasi monesta samaa mieltä, niin on naivia kuvitella että yllämainitut asiat menisivät aina oikein.

Enoni sairasti pitkän ja vaikean syövän. Nyt on terveen paperit, mutta hoidot jättivät jälkensä. Hän ei kykene suoriutumaan entisestä työstään, koska ei fyysisesti yksinkertaisesti kykene siihen. Hänen hoitavan lääkärin mielestä joko uudelleenkoulutus tai osa-aikainen työpäivä ovat ainoat vaihtoehdot, vakuutusyhtiön (vai onko eläkeyhtiö, en ole aivan varma) lääkärin mielestä enoni on täysin terve, ja kykenee vanhaan työhönsä täysipäiväisesti.

Tästä on seurannut täysin järjetön kierre, jossa heikkokuntoista miestä nöyryytetään aivan turhaan. On haettu useampia lausuntoja, jossa jeesuksen maineessa olevat syöpälääkärit toteavat enoni työkyvyttömyyden hoitaa työtään täysipäiväisesti, mutta lausunnot tulevat bumerangina takaisin.

 

[Tadu]

Vaikka olen kanssasi monesta samaa mieltä, niin on naivia kuvitella että yllämainitut asiat menisivät aina oikein.

Enoni sairasti pitkän ja vaikean syövän. Nyt on terveen paperit, mutta hoidot jättivät jälkensä. Hän ei kykene suoriutumaan entisestä työstään, koska ei fyysisesti yksinkertaisesti kykene siihen. Hänen hoitavan lääkärin mielestä joko uudelleenkoulutus tai osa-aikainen työpäivä ovat ainoat vaihtoehdot, vakuutusyhtiön (vai onko eläkeyhtiö, en ole aivan varma) lääkärin mielestä enoni on täysin terve, ja kykenee vanhaan työhönsä täysipäiväisesti.

Tästä on seurannut täysin järjetön kierre, jossa heikkokuntoista miestä nöyryytetään aivan turhaan. On haettu useampia lausuntoja, jossa jeesuksen maineessa olevat syöpälääkärit toteavat enoni työkyvyttömyyden hoitaa työtään täysipäiväisesti, mutta lausunnot tulevat bumerangina takaisin.

Entisenä vakuutusyhtiön korvauskäsittelijänä en usko yhtään, että eläkeyhtiöstä on sanottu enosi olevan ”täysin terve”.

Kyse varmastikin eläkeyhtiöstä, koska syöpähoitojen varjolla uudelleenkoulutusta ei varmasti mistään vakuutuksesta korvata. Eläkeasiat eivät itselleni ole niin tuttuja kuin työtapaturmat ja -ammattitaudit.

Pitäisi tutkia papereita tarkemmin niin sieltä varmaan selviäisi ne oikeat syyt.

 

[Knox]

Entisenä vakuutusyhtiön korvauskäsittelijänä en usko yhtään, että eläkeyhtiöstä on sanottu enosi olevan ”täysin terve”.

Kyse varmastikin eläkeyhtiöstä, koska syöpähoitojen varjolla uudelleenkoulutusta ei varmasti mistään vakuutuksesta korvata. Eläkeasiat eivät itselleni ole niin tuttuja kuin työtapaturmat ja -ammattitaudit.

Pitäisi tutkia papereita tarkemmin niin sieltä varmaan selviäisi ne oikeat syyt.

Voi olla, että täysin terve on liioittelua, mutta kokonaiskuva pysyy samana.

Ja enemmän kritiikkini kohdistuu siihen, että yksittäinen ihminen on melko helppo lyödä byrokratian pyörteisiin, eikä sieltä hevillä löydä ulos. Enollani olisi työhaluja, mutta vanhaan työhön hän ei täysipäiväisesti kykene. Osa-aikaisuus ei onnistu, koska talous ei kestä tehdä omatoimisesti puolikasta päivää. Työnantajalla ei perse kestä maksaa täyttä palkkaa vajaasta työsuorituksesta, mikä on tietty ymmärrettävää. Ja vaikka on hoitavien lääkäreiden lausunnot, ja on Meilahdesta saatuja asiantuntijalausuntoja joissa puolletaan hoitavien lääkäreiden lausuntoja, pystyy yksi lääkäri näkemättä sanomaan että mies kykenee töihin.

En tiedä että kuka tässä voittaa.

 

[Styge]

Voi olla, että täysin terve on liioittelua, mutta kokonaiskuva pysyy samana.

Ja enemmän kritiikkini kohdistuu siihen, että yksittäinen ihminen on melko helppo lyödä byrokratian pyörteisiin, eikä sieltä hevillä löydä ulos. Enollani olisi työhaluja, mutta vanhaan työhön hän ei täysipäiväisesti kykene. Osa-aikaisuus ei onnistu, koska talous ei kestä tehdä omatoimisesti puolikasta päivää. Työnantajalla ei perse kestä maksaa täyttä palkkaa vajaasta työsuorituksesta, mikä on tietty ymmärrettävää. Ja vaikka on hoitavien lääkäreiden lausunnot, ja on Meilahdesta saatuja asiantuntijalausuntoja joissa puolletaan hoitavien lääkäreiden lausuntoja, pystyy yksi lääkäri näkemättä sanomaan että mies kykenee töihin.

En tiedä että kuka tässä voittaa.

Onkohan näitä limbossa olevia enemmän kuin näitä kaikesta syytettyjä ideologisia työttömiä. Varsinkin jos ideologistan työttömien ulkopuolelle jätetään ne, joiden ei kannata ulosoton takia kannata töihin vaivautua. Mutta vähemmän yllättäen tämä on ryhmä, joka ei ketään kiinnosta. Surullisia kohtaloita.

 

[olkikuukkeli]

On erikoinen tyyppi, mutta niinhän meitä on koko Suomi täysi. En millään jaksa uskoa, että hän olisi lajissaan ainoa - tai edes harvinaisuus. Niiden tilastojen mukaan noin 40% asumistuen saajista on työssäkäyviä. Tähän kun lisätään muut tuet päälle niin en millään usko tämänkaltaisten henkilöiden vaikutuksen olevan nettoneutraali.

Se on ihan totta, että yksittäinen kauppa saattaa täyttää tunnit jollain muulla - tämä on kuitenkin aika nopea päätelmä ja todellisuus lienee moninaisempi. Suomessa on lisäksi jos ei työvoimapulaa niin ainakin työvoiman kohtaanto-ongelma. Eli vaikka yksi työpaikka täyttyisi niin onko sitten se seuraava tai sitä seuraava vapaana?

Kyllä meidän nyt tulisi ihan oikeasti saada mahdollisimman moni työkykyinen aidosti töihin. Tämä ongelma on ihan aito.

Mielestäni tulkitset tilastoja väärin. Asumistukea saavien työntekijöiden määrää selittää ennen kaikkea se, että kaikista kalleimmat asuinpaikat Suomessa ovat myös matalapalkkaisten palvelualojen keskittymiä. On nurinkurista leikata näistä tuista, koska huonosti tuottavia aloja täytyy lähes 100% varmuudella subventoida tulevaisuudessakin, koska tuottavuuserot kasvavat niin rajusti. Jälkiteollisten maiden piirre kaikkialla on palkkaerojen kärjistyminen todella korkeasti tuottavien ammattien lisääntyessä ja toisaalta perinteisten duunarialojen hävitessä. Keskeltä siirrytään joko huonosti tai tosi hyvin tuottaviin ammatteihin. Tätä ilmiötä on aika vaikea poistaa tulevaisuudessakaan. Tämäkin puoltaa jonkinlaista perustulomallia.

Ja meillä todellakin on sekä työvoimapulaa että kohtaanto-ongelma, joista jälkimmäisessä etenkin maantieteellinen sellainen on tabu ja ensimmäistä ymmärretään väärin. Työllisyysaste on jo Suomessa tosi korkea, eikä meillä ole omasta takaa paikata työvoimapula-alojen työntekijävajetta. "Aidosti töihin" saamista vaikeuttaa sekin, että pätkätyöt ja ei-kokoaikaiset työsuhteet ovat kannattavia yrityksillekin. Niiden ansiosta työvoimakulut joustavat aika tarkasti tilanteen mukaan juurikin niillä matalan tuottavuuden aloilla, jotka kuitenkin usein vaativat paljon työntekijöitä.

Mutta katsotaan toki, ratkeavatko Suomen talousongelmat sillä, että sosiaalitukia pienentämällä luodaan absoluuttisesti vähiten tuottavien kansalaisten pariin "kannustimia" "aitoon työllistymiseen". Aidosti toivon, että näin kävisi, mutta pidän sitä erittäin epätodennäköisenä. Joillekin budjettivuosille saadaan toki näennäistä helpotusta ja sitten voidaan pahentuneiden ongelmien kanssa kamppailevia tulevia hallituksia taas syyttää vastuuttomasta talouspolitiikasta.

 

[Cobol]

Vassarien ja vihreiden perustulomalli olisi Suomen taloudelle mahdollisesti kohtalokas. Muistaakseni 800 euroa kuukaudessa + tuet päälle. Vaikea kuvitella, miten tällainen kyhäelmä lisäisi Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.

 

[Boogey]

Vassarien ja vihreiden perustulomalli olisi Suomen taloudelle mahdollisesti kohtalokas. Muistaakseni 800 euroa kuukaudessa + tuet päälle.

Ei kannata sekoittaa Vihreiden ja vasemmiston esittämiä malleja. Sen verran kaukana toisistaan. Väittäisin jopa vihreiden mallin (600e) olevan lähempänä kokoomuksen perustili mallia kuin vasemmiston lukemia.

Ja summiin tuijottamisen sijaan perustulomallien suurin hyöty on kannustinloukkujen purkamisessa. Summia täytyy vähän joka mallista rukata. Ja mikä kaikki vai ihan kaikki on perustulon sisällä.

Edit. Lisätään vielä et taisi perustilimalli olla liberan käsialaa. Mutta kokoomuksessakin saanut kannatusta ymmärtääkseni (mm. Valtonen).

 

[olkikuukkeli]

Vassarien ja vihreiden perustulomalli olisi Suomen taloudelle mahdollisesti kohtalokas. Muistaakseni 800 euroa kuukaudessa + tuet päälle. Vaikea kuvitella, miten tällainen kyhäelmä lisäisi Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.

Niin kauan kun asiaa ei tutkita kokeiluin*, voidaan tietysti esittää mitä tahansa mielikuvitusmaailman ratkaisuja. Oikeasti negatiiviseen tuloveroon perustuvan järjestelmän voi virittää vaikka täysin kustannusneutraaliksi.

* Sipilälle propsit kokeilusta, mutta toteutustapahan siinä oli täysin epärealistinen.

 

[Cobol]

Niin kauan kun asiaa ei tutkita kokeiluin*, voidaan tietysti esittää mitä tahansa mielikuvitusmaailman ratkaisuja. Oikeasti negatiiviseen tuloveroon perustuvan järjestelmän oi virittää vaikka täysin kustannusneutraaliksi.

* Sipilälle propsit kokeilusta, mutta toteutustapahan siinä oli täysin epärealistinen.

Totta. On mahdollista luoda malli, joka sisältää hyvät kannustimet työn tekemiseen.

 

[Ann Arbor]

Helsingin keskustassa työskentelevänä ja muutenkin etenkin kesäisin paljon aikaa viettävänä yksi ihmisryhmä, mihin törmää jatkuvasti ovat ulkomaalaiset turistit. Jengiä puheenparren perusteella muista Pohjoismaista, Saksasta, Ranskasta ja kauempaakin.

Vaikka tietynlaista alemmuuskompleksia toisinaan podenkin, kun näitä Suomeen lomareissulle tulleita ihmisiä bongailee, tuli tänään mieleen, että todellako he ovat meitä suomalaisia keskimäärin työteliäämpiä ja muutenkin talousorientoituneempia? Päällepäin kun se ei näy.

Pointtini on siis siinä, että todella monien turistien kotimaalla meneen monessa suhteessa "lujempaa", kuin Suomella, mikä on kärsinyt nihkeästä taloustilanteesta jo pitkään. Todellako esim. se keskiverto ruotsalainen tai kanadalainen on enempi ns. talousisänmaallinen?

 

[Dynamo]

Miten minusta tuntuu, ettei Suomessa ole vieläkään täysin ymmärretty sitä, että yhteisessä valuutassa EU:n sisällä Suomen tulee kilpailla muiden EU-maiden kanssa muilla spekseillä kuin valuutan devalvoimisella tai valuuttaan liittyvillä koroilla.

Vähän sama asia kuin Irlannin yrityksille antamat veroedut. Jättiyritykset laittavat Euroopan pääkonttorinsa Irlantiin, koska se on niille taloudellisesti edullista. Pelikenttä on muuttunut niistä ajoista, jolloin markkaa voitiin devalvoida. Oikeastaan koko pelilauta on vaihtunut toiseksi.

Iltalehden pääkirjoituksesta saa kuvan, että Suomen talouden ulkopuolinen taho, EKP, on se, joka talouttamme kurjistaa. Jaa-a. Kai sen voi noinkin ajatella. Syy on muualla kuin omissa päättäjissämme. Vaihtoehtoisesti sitä voisi ajatella, että EKP on taloutemme sisällä, ja maksamme hintaa omien päättäjiemme tekemistä päätöksistä. Iltalehden pääkirjoituksesta lainaus: "Toivoa sopii, etteivät työmarkkinat kuumene liikaa euroalueen suurimmissa talouksissa, kuten EKP pelkää". Tähän lainaukseen liittyvä kysymys on tietenkin: miksi Suomen työmarkkinat eivät (mahdollisesti) ole kuumenemassa liikaa? Jotain olisi pitänyt tehdä toisin, jotta näin olisi. Se nyt ainakin on varmaa, ettei Suomen valtion talousahdingon syypää ole EKP, vaikkei EKP mitenkään täydellinen ole, kaukana siitä.

 

[Ann Arbor]

Vaikkei suomi englanninkielinen maa olekaan, mikä Irlannilla on kilpailuetuna, uskon että voisimme heiltä silti ottaa oppia kelttitiikeriltä. Kerrassaan positiivinen eteenpäinmenon kulttuuri kyseisessä maassa.

 

[Sonny Burnett]

Niin ne ajat muuttuu. Reilu 10 vuotta sitten joku Irlantikin oli velkaisen roskataloutensa kanssa suistamassa koko euroalueen tärviölle jota Suomiparkakin oli osaltaan pelastamassa. Uutiset kertoivat ränsistyneistä aavekaupungeista, arvottomista kiinteistöistä ja 20% työttömyydestä. Toivotaan ettei nähtyjä hevoskuureja tarvita Suomessa kaikessa ankaruudessaan.

 

[Boogey]

"Toivoa sopii, etteivät työmarkkinat kuumene liikaa euroalueen suurimmissa talouksissa, kuten EKP pelkää".

Tähän lainaukseen liittyvä kysymys on tietenkin: miksi Suomen työmarkkinat eivät (mahdollisesti) ole kuumenemassa liikaa? Jotain olisi pitänyt tehdä toisin, jotta näin olisi. Se nyt ainakin on varmaa, ettei Suomen valtion talousahdingon syypää ole EKP, vaikkei EKP mitenkään täydellinen ole, kaukana siitä.

Tämä on hyvä nosto. Suomessa pitkän riitelyn kautta saatiin edellinen inflaation nostama palkankorotuskierros ja heti sen jälkeen palattiin taas entistä kiivaammin "nyt ei ole palkankorotusten aika" mantraan.

Jos Suomen investoinnit tosiaan olisi vahvasti palkkakilpailukyvyn varassa niin kai se nyt olisi näkynyt tässä jo 10 vuoden ajalla kun on tehty maltillista palkkapolitiikkaa suhteessa kilpailijamaihin.

 

[Tadu]

Niin ne ajat muuttuu. Reilu 10 vuotta sitten joku Irlantikin oli velkaisen roskataloutensa kanssa suistamassa koko euroalueen tärviölle jota Suomiparkakin oli osaltaan pelastamassa. Uutiset kertoivat ränsistyneistä aavekaupungeista, arvottomista kiinteistöistä ja 20% työttömyydestä. Toivotaan ettei nähtyjä hevoskuureja tarvita Suomessa kaikessa ankaruudessaan.

Taisi tosiaan Irlanti olla vielä 90-luvulla yksi Euroopan köyhimmistä maista.

Täällä tosiaan joku naureskeli Economistin talousvertailulle, jossa Suomi oli viimeinen ja Kreikka ensimmäinen.

Saa nähdä onko 20-30 vuoden päästä Kreikka yksi Euroopan rikkaimmista maista, ja Suomi tekee velkojien pakottamana kiperiä leikkauksia, joiden jäljiltä lähtee sitten pohjalta uuteen nousuun. Siinä vaiheessa voidaankin eläkkeistä leikata kun allekirjoittanut on jäämässä eläkkeelle ja suuret ikäluokat ovat haudassa.

 

[Jeffrey]

Saa nähdä onko 20-30 vuoden päästä Kreikka yksi Euroopan rikkaimmista maista, ja Suomi tekee velkojien pakottamana kiperiä leikkauksia, joiden jäljiltä lähtee sitten pohjalta uuteen nousuun.

Suomalainen sosialistinen sielu ei nauttisi mistään niin paljoa, kuin jos pääsisi elämään ääririkkaiden eurooppalaisten vuorineuvosten lainaksi antamilla rahoilla.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tämä on hyvä nosto. Suomessa pitkän riitelyn kautta saatiin edellinen inflaation nostama palkankorotuskierros ja heti sen jälkeen palattiin taas entistä kiivaammin "nyt ei ole palkankorotusten aika" mantraan.

Jos Suomen investoinnit tosiaan olisi vahvasti palkkakilpailukyvyn varassa niin kai se nyt olisi näkynyt tässä jo 10 vuoden ajalla kun on tehty maltillista palkkapolitiikkaa suhteessa kilpailijamaihin.

Silloin kuin Sari Sairaanhoitaja sai 500e lisää liksaa (oliko 2007 ja Kataisen hallitus), siitä lähtien kyse on enemmän tai vähemmän ollut kustannuskilpailukyvystä. Tässä oikeistopuolueet ja työnantajat ovat onnistuneet lisäämään kriisitietoisuutta, ja se on varsin hyvin uponnut myös AY-liikkeisiin, sillä verrokkimaissa palkkakulut ovat nousseet enemmän kuin Suomessa. Eikö AY:n pitänyt ajaa työntekijöiden etuja? Esimerkiksi pitämällä huolen että jäsenillä olisi hyvät mahdollisuudet kehittää ammattitaitoaan.

Pitkällä tähtäimellä tarvitaan koulutusta, tutkimusta, innovaatioita ym, unohtamatta osaavaa työvoimaa. Nykyään puhutaan lakko-oikeuden rajoittamisesta ja yhdestä sairauspäivästä, joiden vaikutus työllisyyteen on aika lähellä nollaa. Oikeistohallitus keskittyy EK:n kanssa asioihin, joiden vaikuttavuus on mitätön, ilman että miettisi sitä, miten tämän maan henkistä pääomaa voisi lisätä.

Jos haluamme olla köyhempiä kuin naapurimme, vallitseva politiikka on silloin oikea valinta. Ja siitä kansa on äänensä antanut, joten pulinat pois.

 

[Boogey]

Pitkällä tähtäimellä tarvitaan koulutusta, tutkimusta, innovaatioita ym, unohtamatta osaavaa työvoimaa. Nykyään puhutaan lakko-oikeuden rajoittamisesta ja yhdestä sairauspäivästä, joiden vaikutus työllisyyteen on aika lähellä nollaa.

Sitäpä tässä on ihmetellyt kun niiden potentiaalisten investointien pullonkaulana on milloin työvoima palkkataso, verotus, maantieteellinen sijainti, sähkön hinta, lupaprosessien kankeus tai viimeisimpänä yritystuet.

Joku ei täsmää kun aina on investointia niin perkeleesti jonossa mutta eivät vaan tänne asti löydä. Mitä nyt tuulivoimassa investoidaan ennätystahta ja vaikka vetyinvestoinnit onkin hidastuneet näillä kahdella on synergiahyötyjä vaikka muille jakaa.

 

[Cobol]

Pitkällä tähtäimellä tarvitaan koulutusta, tutkimusta, innovaatioita ym, unohtamatta osaavaa työvoimaa.

Täsmälleen ja lisäksi tarvitaan enemmän elinkeinoelämämme tarpeiden mukaista koulutusta.

Oikeistohallitus keskittyy EK:n kanssa asioihin, joiden vaikuttavuus on mitätön, ilman että miettisi sitä, miten tämän maan henkistä pääomaa voisi lisätä.

Todellisuudessa oikeistohallitus pyrkii tekemään työn tekemisen tukien nostamista kannattavammaksi. Samalla tavalla kuin Pohjoismaissa. Tämä on ehdottomasti järkevä suuntaus yhdessä veronmaksajien ja valtion velkapääomalla maksetun ansiosidonnaisen lyhentämisen kanssa.

 

[Jeffrey]

Tässä oikeistopuolueet ja työnantajat ovat onnistuneet lisäämään kriisitietoisuutta, ja se on varsin hyvin uponnut myös AY-liikkeisiin, sillä verrokkimaissa palkkakulut ovat nousseet enemmän kuin Suomessa.

Jos halutaan verrata palkkojen kehitystä, ei kannata verrokkina käyttää palkkakulua vaan palkansaajien palkkatuloa. Edellinen laajempi tutkimus taidettiin julkaista vuonna 2019 ja tämän data oli aikaväliltä 2007-2015. Tässä tutkimuksessa Suomi sijoittui ihan hyvin ja suomalaisten palkkakehitys tällä ajanjaksolla oli suurempaa kuin esimerkiksi ruotsalaisten. Yksittäisiä toimialoja voidaan nostaa tikun nokkaan, mutta yleisesti Suomi sijoittuu palkkavertailuissa ihan ok.

Joissain vertailuissa Suomen ongelmaksi on nähty koulutustason pysyminen samalla tasolla. Eli muissa maissa korkeakoulututkinnon tehneiden suhteellinen osuus on kasvanut kun Suomessa pysynyt suunnilleen samalla tasolla.

Se on ihan totta, että joissain pienemmissä tutkimuksissa on palkkojen nousussa hävitty lähialueille. Nämä ovat kuitenkin olleet lähinnä Baltian maita, eli Viro, Latvia ja Liettua jotka ovat eläneet ihan erilaista vaihetta kuin mitä Suomessa on tehty. En jaksa uskoa, että näissä maissa julkiset panostukset esimerkiksi koulutukseen tai innovaatioihin olisi sen suurempia kuin Suomessa.

Olen kuitenkin ehdottomasti samaa mieltä siinä, että Suomi olisi kaivannut nyt jo konkreettisempia ja kovempia toimia työllisyyden kehitykseen eikä vain tällaisia omakustanteisia ensimmäisiä saikkupäiviä, jota valtaosa yrityksistä ei edes ota käyttöön.

 

[Tadu]

Suomalainen sosialistinen sielu ei nauttisi mistään niin paljoa, kuin jos pääsisi elämään ääririkkaiden eurooppalaisten vuorineuvosten lainaksi antamilla rahoilla.

Ei me eurooppalaisten rahoja saada ellei valtion menoja leikata kymmenillä prosenteilla. Siitä eivät kyllä sosialistit tykkää.

 

[Normandia]

Vähän epäsekava sepustus. Koitin jotain ajatuksia tuoda ilmi.

Itse miettisin miten saadaan koululaitokset ja yritykset tekemään enemmän yhteistyötä.
Toisaalta panostaisin koulutusta niille aloille, missä on työllistymismahdollisuuksia. Siihen aikuiskoulutustuki tai vastaava olisi hyvä, kuten KT tänään sanoi.

Toisaalta yritysten pitäisi varmasti tarjota enemmän harjoitusmahdollisuuksia ja kesätyöpaikkoja, haastavista oloista huolimatta.
Työssäoppimista voisi yrittää lisätä.
Mahdollisuuksiensa mukaan.

Yrittäisin helpottaa myös uusien hankkeiden lupahankkeita. Tässä kuulemma paljon kitkaa.

Julkisia hankintoja voitaisiin nyt vauhdittaa kuntien ja valtion osalta, kun taloustilanne on monella alalla nyt huono. Hyödyttäisi varmasti monia pieniä - ja keskisuuria yrityksiä selvimään yt-aalloista ja taantumasta.

Voisiko EU:lta saada tukea, vaikka vanhenevien talojen remontteihin? Tai jotain muuta tukea.

Itse en liikaa leikkasi nyt alemman tuloluokan ostovoimaa, että heillä olisi varaa elää tässä työpaikkojen vähemisen keskellä. Panostaisin enemmänkin heidän uudelleen kouluttamiseen, jos ovat saaneet yt-aallon johdosta potkuja.

Pitäisi ihmisten mielenterveyteen myös panostaa, ihmiset voi huonosti. Eikä tähän ole yksittäistä syytä.

Toki ylipäätään toivoisi että korot ja inflaatio helpottaa kunnolla pian. Vaikka näissäkin on epävarmuutensa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Sitäpä tässä on ihmetellyt kun niiden potentiaalisten investointien pullonkaulana on milloin työvoima palkkataso, verotus, maantieteellinen sijainti, sähkön hinta, lupaprosessien kankeus tai viimeisimpänä yritystuet.

Joku ei täsmää kun aina on investointia niin perkeleesti jonossa mutta eivät vaan tänne asti löydä. Mitä nyt tuulivoimassa investoidaan ennätystahta ja vaikka vetyinvestoinnit onkin hidastuneet näillä kahdella on synergiahyötyjä vaikka muille jakaa.

Perstuntuma on että teollisuus haluaa ulkoistaa liiketoimintaa sisältyvät riskit veronmaksajille. Puhutaan toimintaympäristön kilpailukyvystä. Kuten sanoit, aina kun yksi este raivataan tieltä, löytyy toinen epäkohta joka estää investoinnit. Aikaisemmin puhuttiin energian verotuksesta, joka ei ole verrokkimaiden tasolla. Toisaalta, verotus on vain yksi osa energiakustannuksia ja samalla tuulitariffilla on tuettu sähköntuotantoa sadoilla miljoonilla joka osaltaan tehnyt tuotannosta puhtaampaa esimerkiksi Saksaan nähden ja samalla laskenut sähkönhintaa. Eikä tämä tarkoita sitä ettei Suomi olisi antanut energiatukia teollisuudelle.

Ei vaan voi välttyä ajatukselta, että teollisuus haluaa lypsää valtiota sen minkä kehtaa, mutta ei osaa/halua investoida. Suomella on kuitenkin koulutettuja paljon väestöön nähden.

Jos halutaan verrata palkkojen kehitystä, ei kannata verrokkina käyttää palkkakulua vaan palkansaajien palkkatuloa. Edellinen laajempi tutkimus taidettiin julkaista vuonna 2019 ja tämän data oli aikaväliltä 2007-2015. Tässä tutkimuksessa Suomi sijoittui ihan hyvin ja suomalaisten palkkakehitys tällä ajanjaksolla oli suurempaa kuin esimerkiksi ruotsalaisten. Yksittäisiä toimialoja voidaan nostaa tikun nokkaan, mutta yleisesti Suomi sijoittuu palkkavertailuissa ihan ok.

Olisi pitänyt alkujaan puhua työvoimakustannuksista, koska se osuu paremmin kilpailukykykehykseen. Pelkkä palkka ei ole koko kustannus työnantajille. Kiky osui vuoden vuoden 2015 jälkeen, joka laski työvoimakustannuksia. Asiantuntijat ovat lienee varsin yhtenäisiä siitä, että työkustannusten trendi (ja palkka) on verrokkimaissa ollut vahvemmin nousussa kuin Suomessa, ja tämä on parantanut Suomen kilpailukykyä.

Joissain vertailuissa Suomen ongelmaksi on nähty koulutustason pysyminen samalla tasolla. Eli muissa maissa korkeakoulututkinnon tehneiden suhteellinen osuus on kasvanut kun Suomessa pysynyt suunnilleen samalla tasolla.

Varmaankin näin. Koulutukseen liittyy se ongelma, että maasta lähtee enemmän koulutettuja, ja tilalle tulee vähemmän koulutettuja. Kompensoidakseen nettotappion (ja eläköitymisen), Suomen tulisi nostaa koulutusmääriä ja/tai pitää huolta että aivovuoto pysyisi kurissa. Tätä varten Orpo lupasi pitää koulutuksen ”erityissuojeluksessa”, mutta siinä sivussa leikkaavat opiskelijoilta ja yliopistoilta. Samalla kun TKI pitäisi nostaa 4%, mutta tekijät on pakko haalia ulkomailta jos omasta takaa ei löydy koulutettuja tekijöitä. Eli annamme TKI panostuksilla ulkomaisille tutkijoille pääomaa, ja he vievät sen mennessään ulkomaille kun komennus Suomessa päättyy.

Todellisuudessa oikeistohallitus pyrkii tekemään työn tekemisen tukien nostamista kannattavammaksi. Samalla tavalla kuin Pohjoismaissa. Tämä on ehdottomasti järkevä suuntaus yhdessä veronmaksajien ja valtion velkapääomalla maksetun ansiosidonnaisen lyhentämisen kanssa.

Todellisuudessa hallitus keskittyy toimenpiteisiin, jotka rumasti sanottuna vaikuttaa ”vähemmän tuottavan työvoiman” kykyyn saada huonosti lisäarvoa tuottavaa työtä markkinoille. Eli matalapalkkaisia duuneja niille jotka eivät nyt jostain syystä ole työmarkkinoilla. Tämä auttaa valtion kuluissa, kun tukia ei makseta, mutta tuskin on mitään tekemistä valtion kykyyn saada investointeja maahan.

 

[Ann Arbor]

Peter Jacksonin "King Kong", 2005 ei ole täydellinen elokuva, mutta otteessaan pitävä trilleri. "Waiting for ex machina" lienee leffan eräänlainen teema ja kaiketi tätä Suomen talous nyt odottaa. Uusi Nokia ei valitettavasti ole ilmestymässä itsestään, vaan sen eteen on kansakuntamme tehtävä vähintään se oma osuus.

 

[tommy36]

Täsmälleen ja lisäksi tarvitaan enemmän elinkeinoelämämme tarpeiden mukaista koulutusta.



Todellisuudessa oikeistohallitus pyrkii tekemään työn tekemisen tukien nostamista kannattavammaksi. Samalla tavalla kuin Pohjoismaissa. Tämä on ehdottomasti järkevä suuntaus yhdessä veronmaksajien ja valtion velkapääomalla maksetun ansiosidonnaisen lyhentämisen kanssa.

Tuo viimeksi mainittu nyt ei paljoa aivontynkää vaadi. Kun ei maksa tukia, niin tietenkin jokainen työ on, aivan kuten niillä lapsityöläisilläkin tuolla maailmalla, on tietenkin poarannusta toimeentuloon vaikkei sillä toimeen tullakaan.
Sitä työtähän eikukaan liene pakottanut tekemään ensin kannattamattomaksi. Eli voisiko ratkaisu olla siinä, että se työ oikeasti olisi kannattavaa tekijälleen, sillä sen uskoisin olevan kuitenkin kannustavaa.
Jos siis halutaan Suomi, jossa tekijä joutuu anomaan lisätuloa (kunnalta/valtiolta) selvitäkseen edes välttävästi, ja sittenkin kuitenkin hakemaan leipäjonosta ruokaa, niin ollaan kyllä nähdäkseni epäonnistuttu ja pahoin siinä työnteon kannustimissa.
Palaan siis siihen, että aivoja ei vaadi leikata toimeentuloa niin, että toimeen ei tule. Aivoja ei myöskään vaadi pitää työnhinta niin alhaisena, ettei se kannata tekijälleen, kun on ihan yhtä sidottu työhönsäö kuin muutkin, mutta kuitenkin vailla samoja oikeuksia, vaan on nöyryyttämisen kierteessä.

Kannustetaan nyt sitten siihen työhön vaikkapa sillä, että jos köyhä yritys ei voi maksaa säällistä palkkaa, niin se kunta/valtio maksaa sitten kokonaan sen puuttuvan osan siitä siten, että se työnteko oikeasti kannustaa, eikä tarvitse olla itseään nöyryyttämässä eri instanssien armoilla sen toimeentulon suhteen.

Minimipalkan Suomessa kun pitäisi alkaa asettumaan jonnekin likemmäs kolmen tonnin pintaan, että voisi pysytellä erilaisten tukien ulkopuolella.

Jostakin syystä alkaa kuitnekin heti itku porukassa, jos muutkin saavat palkkaa kuin se itse. Jos kerran ei olla niitä kateellisia, niin eikö sitten voisi suoda kaikille sen työn olevan myös taloudellisesti kannustavaa.
Anokoon siis yritys valtiolta (sen yritystuen sijaan) palkkatukea, jolla voi täydentää oman vajavaisuutensa palkanmaksukyvyn suhteen. Silloin se yrityksen tuki menee edes oikeaan osoitteeseen, verotulot lisääntyvät laajalla rintamalla ostovoimankin seurauksella.