Mainos

Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 361 176
  • 3 425

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Romuttamisesta uusi talouden tukipilari?

Globalisaatio on jatkuva prosessi, eikä teollinen vallankumous ei ole pysähtymässä. Yksi mitä oletettavimmin pysyvä asia pitkään tulee kuitenkin olemaan se, että ihmiset ja tavarat liikkuvat. Tähän liikkumiseen vaaditaan infrastruktuuria ja kulkuneuvoja. Kulkuneuvojen elinkaari on rajallinen, mutta onneksemme käyttöikänsä jälkeenkin ne ovat usein arvokasta materiaalia kierrätettäväksi.

Olisiko Suomen mahdollista nostaa profiiliaan koko Euroopan eettisenä ja vihreänä kierrättäjänä? Logistisesti Suomen sijainti ei ole tässä mielessä se kaikista paras, mikäli vertaa vaikkapa Hollantiin, mutteiko Suomeenkin voisi käyttöikänsä päähän tulleet autot, laivat ja lentokoneet tuoda. Nimenomaisesti mielikuvatasolla uskon, että kykenisimme kilpailemaan, vaikka luonnollisesti rahtilaivan romuttaminen Suomessa olisikin kalliimpaa, kuin Intiassa.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Paljon on vielä haasteita vihreessä siirtymässä. Ympäristölupien saamisessa haasteita monissa yrityksissä.

Vihreä siirtymä lupaa Suomeen työtä ja rahaa. Luvassa on muutaman vuoden sisällä jopa 7 000 uutta työpaikkaa.

Moni hanke takkuilee silti pahoin. Tehtaat nousevat herkemmin muualle. Työ ja raha seuraavat niitä.

Kemianjätti BASFin tehdas kiiltelee uutuuttaan lumisessa maisemassa Harjavallan teollisuusalueella. Kaikki on valmista ja sata ihmistä työllistävä tehdas voisi hurahtaa käyntiin jo.

Ympäristölupien saanti tuotti kuitenkin yllätyksen saksalaiselle BASFille. Se rakensi akkumateriaalitehtaan pian kaksi vuotta sitten, mutta ei ole saanut käynnistyslupaa vieläkään.
Ongelma ovat tehtaan sulfaattipitoiset jätevedet. Niitä ei saanutkaan laskea Kokemäenjokeen sellaisena kuin yritys alun perin suunnitteli. Asiaa on käsitelty myös Vaasan hallinto-oikeudessa, joka vaati lupaehtojen tiukentamista.

Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta vahvistaa puhelinhaastattelussa, että akkuteollisuuden sukfaattipäästöihin kiinnitetään nyt aikaisempaa enemmän huomiota.

Akkualalla BASFin lupalimboa rinnastetaan tapaukseen, jossa Korkein hallinto-oikeus perui Finnpulpin uuden sellutehtaan ympäristöluvan Kuopiossa.
Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta vahvistaa puhelinhaastattelussa, että akkuteollisuuden sukfaattipäästöihin kiinnitetään nyt aikaisempaa enemmän huomiota.

 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
EKP pitää ohjauskorot ennallaan ja varoittaa inflaation kiihtymisestä. Pahin saattaa olla maailmantalouden osalta vielä tulossa.

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina ennakko-odotusten mukaisesti pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Se ei antanut vielä mitään vihjettä koronlaskujen aloittamisesta.

”Inflaatio on viime kuukausina hidastunut, mutta se todennäköisesti nopeutuu jälleen tilapäisesti lähitulevaisuudessa”, päätöksessä todetaan.

Keskuspankin mukaan euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen koholla lähinnä yksikkötyökustannusten voimakkaan kasvun takia. Yksikkötyökustannus lasketaan jakamalla työvoimakustannukset tuotannon määrällä.

Ohjauskorkojen pitäminen ennallaan tarkoittaa, että EKP pitää keskeisen ohjauskorkonsa eli liikepankkien talletuskoron 4,00 prosentissa. Se ei ole koskaan aikaisemmin yhtä korkealla.

 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
EKP:n täti on varmasti perillä inflaatiotekijöistä, kun energian vaikutus kokonaisinflaatiosta sulaa pois (ts sähköhinta on samalla tasolla kuin 12kk sitten) kokonaisinflaatio on lähellä pohjainflaatiota. Jatkossa mm palveluiden merkitys kasvaa, ja siihen heijastuu palkkojen kehitys. Palkkojen kehitys taas heijastelee mennyttä inflaatiota.

Pohjainflaatio tippui 6,6% -> 5,8% kuukaudessa. Samalla tiputustahdille pohjainflaatio voisi olla 3% kesällä, kun nyt kokonaisinflaatio on 3,3%.

Olisiko kovimmat inflaatiotiputukset nähty ja jatkossa tiputus on kevyempää..?
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
EKP:n täti on varmasti perillä inflaatiotekijöistä, kun energian vaikutus kokonaisinflaatiosta sulaa pois (ts sähköhinta on samalla tasolla kuin 12kk sitten) kokonaisinflaatio on lähellä pohjainflaatiota. Jatkossa mm palveluiden merkitys kasvaa, ja siihen heijastuu palkkojen kehitys. Palkkojen kehitys taas heijastelee mennyttä inflaatiota.

Pohjainflaatio tippui 6,6% -> 5,8% kuukaudessa. Samalla tiputustahdille pohjainflaatio voisi olla 3% kesällä, kun nyt kokonaisinflaatio on 3,3%.

Olisiko kovimmat inflaatiotiputukset nähty ja jatkossa tiputus on kevyempää..?
Saa nähdä. Handelsbankkin ennustaa, et inflaation helposti laskevat elementit on nyt käytetty. Nyt inflaation hidastuminen riippuu yhä enemmän palveluiden hintojen ja palkkojen kehityksestä. Yhdysvaltojen marraskuussa käytävät presidenttivaalit nähdään riskinä ohjauskoroille.

Talous on kasvanut tänä vuonna paikoitellen odotettua voimakkaammin. Vuoden loppua kohden talouden toimeliaisuus on kuitenkin vaimentunut monissa maissa. Lähtökohdat ensi vuoteen vaihtelevat eri talouksien välillä.

Inflaation vaimeneminen jatkuu. Inflaation hidastumisen matalalla roikkuvat hedelmät on nyt poimittu, ja jatkossa inflaation taltuttaminen on hieman haasteellisempaa.

Inflaation hidastuminen riippuu yhä enemmän palveluiden hintojen ja palkkojen kehityksestä. Palveluiden hinnat ja palkat nimittäin kehittyvät energian hintoja jäykemmin ja hitaammin.

Inflaatio voi hidastua odotettua nopeammin, jolloin keskuspankit voivat laskea korkoa aiemmin. Jos inflaatio on sitkeää, korkotaso säilyy pidempään ylhäällä. Poliittisiin riskeihin lukeutuu Yhdysvaltain marraskuun alussa käytävien presidentinvaalien lopputulema.

 

Jeffrey

Jäsen
Aika ympäripyöreät ulostulot tänään EKP:lta. Tämän lisäksi perustelut saattoi olla aavistuksen ristiriitaisia ja ainakin itselle heräsi aavistus ajatus ettei tämä ollut puhtaasti analyyttinen kanta - vaan ainakin osin poliittinen.

Eilen illalla 21.00 Suomen aikaan FED julkaisi yllättävän pehmoilukannan ja käytännössä puhui siitä, että koronlaskut tulisivat nopeammin ja suurempina mitä on aikaisemmin ennustettu. Tämä FEDin ulostulo vaikutti jo euroalueeseen melkoisesti, ja vähän ajattelen ettei EKP halunnut enää lyödä lisää löylyä tähän hetkeen. Tällä tavalla he toki pelaavat tulella ja taantumalla, mutta toisaalta heidän on mahdollista ajoittaa kasvun ajureita pidemmälle aikavälille kun 18 tunnille.

Tämä siis puhdasta spekulaatiota siitä näkökulmasta, että EKP on etenkin poliittinen toimija. Omaan silmään Tämä myös mahdollistaa ns. rauhallisemman ylösajon taloudelle kuin se, että nyt olisi FEDin vanavedessä avattu venttiilit, lähdetty todella nopeaan nousuun ja mahdollisesti syöksytty sitten keväällä uudelleen alas kun ensin on kiirehditty nousuun.

Toki FED ja EKP myös toimii hyvin eritavoin, ja EKPn päätöksentekokyky on osin huomattavasti nopeampaa. FED spekuloi pitkälle tulevaan ja näin ollen haluaa pitää uskottavuutensa toteuttamalla maaliskuussa sitä mitä nyt joulukuussa ennakoi. EKP voi tehdä tällaisen päätöksen sitten silloin maaliskuussa.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Aika ympäripyöreät ulostulot tänään EKP:lta. Tämän lisäksi perustelut saattoi olla aavistuksen ristiriitaisia ja ainakin itselle heräsi aavistus ajatus ettei tämä ollut puhtaasti analyyttinen kanta - vaan ainakin osin poliittinen.

EKP:n sanomiset ovat aika ristiriitaisia markkina-analyytikoihin nähden. Taisi olla jokin syksyn kokouksista, jossa ohjauskorkoa ei enää nostettu, EKP aprikoi että koronnostolle saattaa olla vielä tarvetta jos inflaatiota ei saada kuriin. Kaikki muut toki näki että käänne oli jo tapahtunut eikä kukaan puhunut koronnostoista, vaan spekuloitiin milloin lasku alkaa.

Pitääkö niiden virkansa puolesta olla pessimistejä, vai mikä lie tarkoitus. Mutta samat datat EKP:llä kait käytössä kuin muillakin markkina-analyytikoilla.

Jostain kolumnista osui silmiin taulukko jossa oli samassa piirretty ohjauskorko ja euribor12kk pitkällä ajanjaksolla. Edellisellä kerralla 2008(?) euribor kääntyi laskuun ensimmäisenä ja ohjauskorko seurasi jonkin ajan perästä. Jos sama toistuu nyt, euribor 12kk tippuminen korreloi vahvasti ohjauskoron tippumiseen. Nyt laskua tullut 2,5vko aikana 0,15%-yksikköä.
 

Jeffrey

Jäsen
Siirrellään tätä keskustelua tänne:

@Kimmo_Ahteri Totta kai kyseessä on kimurantti haaste, jota lyhyissä viesteissä tulee yksinkertaistettua.

Enkelisijoittajien määrästä minulla ei ole varsinaista tietoa, mutta ilman tilastoja en heti uskoisi näiden lisääntyneen. Tässä toki täytyy huomioida sekin, että kaiken maailman Fagerströmit ja Hedbergit saavat tänä päivänä enkelisijoittajan tittelin. Kaikella kunnioituksella heidän rahkeet, resurssit ja osaaminen on oletettavasti melko kaukana niistä jotka kykenevät oikeasti tuomaan Suomeen hyvinvointivaltiota kasvattamalla yrityksiä.

Itse näen myös julkisen rahoituksen lisääntymisen hyvänä, mutta osittain se on äärimmäisen tehoton ja huono vaihtoehto. Toki sille on paikkansa myös omassa ihannemaailmassa, mutta sen ongelmat on sellaisia joita en haluaisi. Ensiksi toki rahoittajalla on riksi siitä, ettei saa rahaa takaisin. Toisekseen julkiselle rahoitukselle on jo mainitsemani korko, joka rajoittaa yksittäisen yrityksen operatiivista kyvykkyyttä. Kolmannekseen jakoperusteet ovat usein hyvin ideologisia eikä rationaalisia. Nämä ovat esimerkkejä jotka johtavat tehottomuuteen ja riskeihin, ja lopulta sille ettei sille rahalle saatane välttämättä kummoistakaan vastinetta. Toki on myös yrityksiä, joille julkinen alkuvaiheen rahoitus voi olla erittäinkin hyvä asia. Lopulta kuitenkin kasvun jatkuessa tarvitaan sen lisäksi myös muuta pääomaa ja pääomittajaa. Ei se Wolt tai Supercell olisi vastaavaan kokoluokkaan kasvanut pelkästään julkisella rahoituksella.

Pidän myös äärimmäisen hyvänä, että suomalaiset maksavat keskimäärin mieluisasti veroja, myös yrittäjät. Moni nimenomaisesti kampanjoi sen puolesta, että he nimenomaisesti haluaisivat maksaa enemmän veroja, ja maksaisivat enemmän veroeuroja jos veroprosentti olisi pienempi koska kykenisivät ruokkimaan systeemiä enemmän.

Hyvin varakkaat henkilöt kykenevät kasvattamaan yritystoimintoja, mutta myös me keskituloiset kykenisimme kantamaan korkemme paremmin kekoon alhaisemmilla veroilla mikäli motivoituisimme esimerkiksi sijoittamaan tämän rahan. Kysymys on siitä, että valtiovallan tulisi uskaltaa osittain luopua kontrollistaan ja sallia ihmisten vaurastumisen myös palkkatöillä - ja ainakin kannustaa siihen lisää.

Tässäkin hyödyksi tulee ylempien tuloluokkien verohelpotukset. Jos hyvätuloinen saa 1% verokevennyksen, hän esimerkiksi sijoittaa sen huomattavasti todennäköisemmin kuin matalapalkkainen. Karua, mutta matalapalkkaisella lisäeuro menee helpommin arkeen kuin huomiseen.

Mikäli verokevennyksen saava keskituloinen sijoittaa saamansa rahan takaisin Helsingin pörssiin hän tuottaa saamansa kevennyksen 1,7 kertaisena takaisin euroissa mitattuna. Tässä laskelmassa käytin keskituloiselle 5 500 euron keskipalkkaa koko työuralle, jonka kesto on 35 vuotta. Sijoitusten tuottokertoimina pidin Helsingin pörssin pitkän aikavälin keskiarvoa 7,7 %/v josta osinkoa 5%, josta maksetaan myös osinkovero joka vuonna.

Tämänkaltainen laskelma ei tietenkään johda pikaiseen nirvanaan, mutta jos tämä olisi tehty silloin 2000 - luvun alkupuolella, se alkaisi jo 25 vuoden kohdalla tuottamaan vuosittain enemmän rahaa kuin mikä on se vuosittainen veronalennus. 35 vuoden jälkeen tämä henkilö olisi saanut verohelpotuksia yhteensä noin 24 tuhatta euroa ja suoria osinkoveroja hän olisi maksanut 17 tuhatta euroa. Hänellä olisi kuitenkin 120 tuhannen euron osakesalkku. Mikäli hän eläkkeelle jäädessään tämän myisi, maksaisi hän siitä myyntivoiton veroja reilu 24 tuhatta euroa. Eli valtio saisi puhdasta sijoitustoimintaan liittyvää rahaa 17 tuhatta euroa enemmän kuin mikä oli se valtion keskituloiselle antama veroale. Keskituloisella olisi nyt siis noin 95 tuhatta euroa enemmän rahaa ja valtiolla olisi 17 tuhatta enemmän rahaa. Tämän lisäksi jos keskituloinen joskus rahaansa käyttää maksaa hän siitä lisää veroja, luo työpaikkoja yms. 95 tuhatta käyttäen pelkästään keskimääräistä 20% ALV prosenttia tekee 19 tuhatta euroa. Eli Valtio saisi 36 tuhatta euroa enemmän tältä työuralta ja henkilö itse sen 95 tuhatta.

Tokikin tämä on yksinkertainen laskelma, mutta ainakin omalla kohdalla se olisi jopa todennäköinen, joskin haluan ainakin uskoa saavani osakemarkkinoilta parempaa kuin keskimääräistä tuottoa. Ja tokikaan kaikki ei näin toimisi, mutta jos nyt vaikkapa seuraavan 70 vuoden aikana 100 000 henkilöä toimisi täten, olisi siinä yksi 3,6 miljardia lisää valtion kassaan jo tällä laskelmalla. Suomalaisista 1,89 miljoonaa omistaa jo nyt rahastoja tai pörssiosakkeita, joten mahdollisuudet olisivat valtavat jos jo yksittäisiä ihmisiä kannustettaisiin vaurastumaan. Tähän toki onneksi nykyhallitus on jo tuomassa lisäkannustimia, mutta ne saisivat olla vieläkin suurempia.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
@Jeffrey ei taideta kovin suurta vääntöä saada aikaiseksi. Näköjään näemme asiat aika pitkälti samalla tavalla.

Yritetään nyt kuitenkin. Tarkoitin enkelisijoittajilla sitä että tämä rahoituskanava on auennut viimeisen 10v aikana siten että myös ulkomaiset sijoittajat ovat löytäneet Suomeen. En usko että enkelisijoittajista mitään tilastoja on olemassa, vai onko niillä jokin järjestö? Niiden muutamien julkkisten perustella on vaikea sanoa enkelisijoittajista mitään, luulen että pinnan alla ovat todelliset ammattilaiset ja he eivät julkisuudessa esiinny.

Taasen samaa mieltä julkisen rahoituksen vaikuttavuudesta. Eikö tämä joka hallituskausi mene jotenkin siten että hallitus yrittää veikata voittavaa hevosta heti kauden alussa? Nykyhallituksella se on merituulivoima ja pienydinvoima. Näkisin nyt kuitenkin että tuli rahoitus mistä tahansa, on sillä oltava jokin hinta. Kuluneiden 0-korkovuosien aikana raha oli halpaa, mutta kriisit siivoaa kentältä huonot pois ja se mielestäni kuuluu pelin henkeen. Osittain tästä syystä haluasin jonkun asiantuntiaryhmän perkaavan viimeisien 10-15v yritystuet ja katsoa mitä ne ovat tuottaneet. Vähän näyttää siltä että työttömyys on vähentynyt, mutta BKT ei nyt kovin merkittävästi kasvanut, niin tästä työvoimasta pitäisi saada enemmän irti tuottavimmissa työpaikoissa. Onko julkinen tuki kohdistunut oikein?

Itseäni harmittaa etten lähtenyt pörssiin aikaisemmin, koska korkoa nyt vaan kasvaa koron päälle. Mutta jos veronalennuksilla halutaan vaikuttavuutta, isompi massa käyttää palveluita ja laittaa euron kiertämään maan sisällä, tästä jää euroja erityisesti palveluyritysten kassaan ja osaltaan helpottaa heidän rahoitustarpeitaan. Täten veroalennukset pitäisi kohdistaa keskiluokkaan ja sitä kautta kiertoon kulutuksen kautta. Omat pörssisijoitukseni ovat pääasiallisesti ulkomaisissa yhtiöissä tai rahastoissa, ja varmaan moni muukin hajauttaa rahansa maantieteellisesti riskejä välttääkseen. Eli ainakaan omalla kohdallani verohelpotus ei näkyisi suomalaisten pörssiyritysten osakkeissa. Muutenkin luulen että ihmiset hakevat taloudellista riippumattomuutta pörssin kautta, jolloin he voivat jäädä eläkkeellä aikaisemmin. Tämähän on itse asiassa huonoa valtiontaloudelle ja tuleville enkelisijoittajille.

Hallitusohjelmassa on maininta että asumistuessa otetaan käyttöön varallisuusrajat joka alkaisi 10.000e. Jos lapsillesi säästät alusta saakka, ja he jatkavat opiskelemaan 20 vuotiaana, eiköhän varallisuusraja pauku aika kirkkaasti, kun muuttaa opiskelupaikkakunnalle. Tästä ei juuri julkisuudessa ole mitään puhuttu, mutta jää nähtäväksi mitä hallituksen esitys aikanaan sisältää. Olisi erikoista, jos lapsen 20v säästöt vaikuttaisivat asumistukeen, sillä kuka enää lapsilleen avaisi säästötiliä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomen talouskasvu ei vuonna 2023 päätä huimannut ja sen on noteerannut arvostettu aikakauslehti The Economist.

Isänmaallisena suomalaisena tilanne huolestuttaa. Mistä uusi nousu tämän märehdinnän keskeltä?
Onhan tuo huolestuttavaa. Se on aika sama mikä hallitus on vallassa. Tulevaisuus näyttää todella huonolta. Toki ehkäpä edeltävät neljä vuotta olisi voinut hoitaa paremminkin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onhan tuo huolestuttavaa. Se on aika sama mikä hallitus on vallassa. Tulevaisuus näyttää todella huonolta. Toki ehkäpä edeltävät neljä vuotta olisi voinut hoitaa paremminkin.
Mutku Korona ja mutku sota. Ja nyt mutku se ja se. Suomeen tarvitaan nyt uudisraivaajahenkeä ja visionäärisyyttä, mutta ei kovin hyvältä näytä.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Suomen talouskasvu ei vuonna 2023 päätä huimannut ja sen on noteerannut arvostettu aikakauslehti The Economist.

Laitetaan vielä toinen linkki vastaavaan uutiseen. Kreikan tie saa kyllä mielenkiintoisen merkityksen tuota lukiessa.

Tarvitaanko samanlainen pelastuspaketti joskus, ja millaiset turvatakuut Kreikka suomelta vaatii. Pääsemmekö täyskäännökseen ulkoisesti pakotettuna kun ei se valtapuolueilta kotimaassa onnistu?

 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Laitetaan vielä toinen linkki vastaavaan uutiseen. Kreikan tie saa kyllä mielenkiintoisen merkityksen tuota lukiessa.

Tarvitaanko samanlainen pelastuspaketti joskus, ja millaiset turvatakuut Kreikka suomelta vaatii. Pääsemmekö täyskäännökseen ulkoisesti pakotettuna kun ei se valtapuolueilta kotimaassa onnistu?


Voi olla ihan hyvä tulevaisuuden kannalta, ettei aikanaan Kreikan paketteja enempää jarrutettu. Voi olla, että apu tulee tarpeeseen tännekin jossain kohtaa.

Kovasti ihailtu Ruotsi on sijalla 32.

Toisaalta Kreikan esimerkki näyttää myös sen, että suhteellisen nopeastikin voi kelkan kääntää. Eli toivoa on.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toisaalta Kreikan esimerkki näyttää myös sen, että suhteellisen nopeastikin voi kelkan kääntää. Eli toivoa on.
Kreikassa taidettiin tehdä EU:n pakottamana aika kipeitä päätöksiä. Leikattiinko jo ennestään pieniä sosiaalitukia jotain 20 prosenttia, vai muistanko väärin? Pieniä ovat nämä OrpoPurran sopeutustoimet.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Edelliset 20.
Nokian huippuvuosina ei olisi pitänyt mukavoitua liikaa, vaan investoida tulevaisuuteen rohkeammin. Voisimme olla esimerkiksi vihreässä siirtymässä veturi, emmekä vaunu.

Se missä maamme makaa kolmenkymmenen vuoden kuluttua näyttää kiinnostavan lähinnä juhlapuhetasolla. Lyhytnäköinen edunvalvontapolitiikka on se maan tapa, niin oikealla, keskellä, kuin vasemmalla. Rohkeus uusiin asioihin ja kovaan työntekoon loistaa poissaolollaan.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kreikassa taidettiin tehdä EU:n pakottamana aika kipeitä päätöksiä. Leikattiinko jo ennestään pieniä sosiaalitukia jotain 20 prosenttia, vai muistanko väärin? Pieniä ovat nämä OrpoPurran sopeutustoimet.
Täällä kauhisteltiin ja naureskeltiin aikoinaan mm. huijausta, jossa suuri määrä erään Kreikan saaren asukkaista oli muka sokeita ja sai näkövammaisille tarkoitettua tukea, vaikka mitään tarvetta siihen ei ollut.

Katsotaan nyt, mistä kaikesta täällä joudutaan karsimaan. Toivotaan maamme tulevaisuuden takia, että saamme edes ne viimeiset ja parhaat naurut.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Suomalainen talousjohtaja ei osaa ajatella kuten kapitalisti. Suomalainen talousjohtaja osaa saneerata muttei uskalla investoida. Suomen yrityskenttä tarvitsee investointeja sekä innovaatioita korkean jalostusasteen vientituotteisiin. Työvoimakustannukset eivät ole kilpailukykyisiä, joo, mutta horisontissa siintää yksi pohjoismainen valtti, ja se on halpa energia. Edellyttäen tietysti, että tuulivoimaprojektit etenevät suunnitellusti ja että saamme myös lisää säätelykapasiteettia mm. vedyn ja muiden energiavarastointikapasiteettien muodossa.

Enemmän toivoisi uskoa tulevaisuuteen pönkittämään tervettä riskinottoa, mitä menestystarinat usein vaativat. Näennäisälykkäällä kriittisyydellä ja pessimismillä suunnan kääntäminen on ainakin osoittautunut vaikeaksi.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Onhan tuo huolestuttavaa. Se on aika sama mikä hallitus on vallassa. Tulevaisuus näyttää todella huonolta. Toki ehkäpä edeltävät neljä vuotta olisi voinut hoitaa paremminkin.
Uutisointi tuosta vertailusta on vähintäänkin outoa ja tarkoituksen hakuista. Kaikki lehdet jättävät mainitsematta että siinä verrataan maailman 35:tä rikkainta maata. Jumbosija ei siis ole kovin huono. Sitäkään ei kerrota mikä oli Suomen sijoitus aiemmin. Vertailun voittajan velka-aste on 176% siinä missä Suomen on 59%. En ihan heti vaihtaisi Kreikan kanssa lukuja.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Turkissa, jossa pohjainflaatio on vaatimattomasti 70%, on puolessa välissä kyseistä listaa. Työllisyyttä mitattaessa olisi syytä katsoa vähän pidemmälle kuin 12kk ennen kuin aletaan vetämään johtopäätöksiä. Esimerkiksi Tanskalla lukema on miinuksella ja Suomella hienoisesti plussalla. Ja mitä päätöksiä hallituksen pitäisi tehdä pörssin vuosimuutoksesta? Neste -25%, Sampo -9%, Nokia -31%, Kone -12%. Olisivatko nämä plussalla jos AY liikkeet eivät olisi lakkoilleet viimeisen 12 kk aikana?

Että sellasta…
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös